MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1
MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen 2
On vuorovaikutuksen ja kommunikaation väline 3
Tehokas itseilmaisun muoto sanattomuutensa ansiosta ihmiselle, jonka sanallinen informaation tuottaminen ei syystä tai toisesta toimi 4
Ilmaisukeinona ei uhkaa ja on turvallinen, jolloin sen avulla on helpompi ilmaista itseään ja purkaa tiedostettuja sekä tiedostamattomia tunteita musiikin aikaansaaman symbolisen etäisyyden vuoksi 5
Toimii leikkiterapian tavoin etäännyttäen muutoin ahdistaviksi koetut asiat symbolisen etäisyyden päähän, jolloin niitä on helpompi käsitellä 6
Musiikissa voi löytää omaa tunnetilaansa vastaavia elementtejä ja siten samaistaa tunteensa siihen - sisäinen asia, tunnetila tai ristiriita saa ulkoisen, korvin kuultavan muodon, jota on helpompi ymmärtää ja käsitellä. 7
terapiana Musiikkia voidaan käyttää musiikkia käytetään stimuluksena tai reagoinnin tukena asiakkaan terapeuttisessa muutosprosessissa terapiassa musiikki helpottaa muutosta terapiasuhteessa tai tietyn hoitomuodon ohessa 8
Musiikin elementit ovat ÄÄNEN VOIMAKKUUS RYTMI TEMPO MELODIA MUOTO 9
Musiikki saa aikaan lyhytkestoisesti dopamiinitason nousua Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka lisääntyy, kun ihminen kuulee miellyttävää musiikkia lisäten rauhallisuuden tunnetta 10
Musiikki voi olla väline tavoitteen saavuttamisessa Lapsen apuna voivat toimia vanhemmat, opettaja/päi- vähoitaja ja terapeutti. Kaikissa lasten kanssa toimimisessa on tärkeää toimiva yhteistyö lapsen vanhempien ja koulun tai päivähoidon kanssa. 11
Musiikin avulla voidaan opetella monia taitoja, kuten! sosiaalisia vuorovaikutustaitoja! kärsivällisyyttä! pettymyksen sietoa! itsevarmuutta 12
! itseilmaisua! tarkkaavaisuuden lisääntymistä! soittaessa ja improvisoitaessa oman tunnetilan voi muuttaa ulkoiseksi.! tunteiden tunnistamista ja säätelyä! oman toiminnan ohjaamista 13
! rentoutumaan tai purkamaan energiaa! vaikuttaa mielialoihin! harjaannuttaa kuulohavaintoja, hieno- ja karkeamotoriikkaa, silmän ja käden koordinaatiota sekä näkö-, kuulo- ja tuntoaistien yhteistyötä! ihminen voi käsitellä sisäistä ulkoisena ja ulkoista sisäisenä - musiikkia kuunnellessaan jokainen voi antaa musiikille oman sisäisen merkityksen. 14
Musiikki voi luoda turvaa ja yhdistää toisiin ihmisiin. Lapselle musiikillinen toiminta on luontaista 15
MUSIIKIN KANSSA TYÖSKENNELTÄESSÄ Hyödynnetään! monitasoista kommunikaatiota! musiikkia päämääränä saada aikaan vuorovaikutusta 16
Pyritään saamaan lapsi/nuori tekemään jotain ja löytää jokin asia kohti positiivista muutosta ja rohkaisemaan siihen Tuetaan ja seurataan lapsen/nuoren edistymistä kohti tavoitetta 17
Kokeillaan luovasti erilaisia tapoja toimia! Tavoitteena on esim. auttaa lasta lisäämään tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjausta -> toiminta on hyvä jakaa pienempiin osiin vaihdellen keskittymistä! Itseään kovasti kontrolloivan ja jännittävän lapsen kanssa terapeutti taas voi rohkaista lasta toimimaan vapaammin vaativia harjoituksia vapaampaan toimintaan 18
MUSIIKILLINEN TOIMINTA Vaikka toiminta on strukturoitua rajojen sisällä on vapautta toimia itselle ominaisella tavalla! Esim. ylivilkkaan lapsen kanssa voidaan puhaltaa ja soittaa saippuakuplia, jolloin hän joutuu keskittymään yhdessä toimimiseen soittamalla kuplan lattiaan kosketuksen tai säestämällä kuplan putoamista. 19
! Lapselle voidaan antaa tehtäväksi haaveilla musiikin kuuntelun aikana siitä, millaista on silloin kun kaikki menee hyvin ja hän saa tehdä sellaista mistä tykkää! Työstämistä voidaan jatkaa vielä esim. improvisoimalla jollakin soittimella tai piirtämällä saman musiikin mukana ajasta kun haaveet ovat toteutuneet. 20
Rutiinit auttavat lasta/nuorta rytmittämään toimintaa ja tuovat samalla ennakoitavuutta ja turvaa 21
Musiikillisen toiminnan avulla... voidaan antaa oppimiskokemuksia, jotka lisäävät lapsen valmiuksia oppia uusia kehonhallintaan liittyviä taitoja soittoharjoitusten avulla! silmän ja käden koordinaatiota 22
! näkö-kuulo-tuntoaistimusten integraatiota 23
Lasten/nuorten kanssa työskennellessä! on hyvä auttaa lasta tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitaan, jolloin niitä voidaan ilmaista yleisesti hyväksyttävällä tavalla esim. kiroilun, lyömisen tai raivoamisen sijaan 24
! Lapsen kanssa voidaan kuunnella tai soittaa musiikkia ja miettiä, miltä se kuulostaa, onko se iloista vai surullista, tyytyväistä vai kenties pelottavaa jne.! Voidaan soittaa vuorotellen erilaisia tunteita ja arvata mitä toinen soittaa 25
IMPROVISAATIO vuorovaikutuksen aikaansaamista ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseksi soittimien avulla Improvisaatiolla voidaan muuttaa myös vireystilaa ja ohittaa puheen tason defenssejä (=puolustusmekanismi) 26
Improvisoinnin lähtökohtana voi olla esim. tunnetila, tilanne, mielikuva, muisto tai taideteos 27
MUSIIKIN KUUNTELU Koska musiikki herättää voimakkaasti tunteita ja mielikuvia, sitä voidaan hyödyntää myös tarinoi- den tekemisessä sekä kuvallisessa ilmaisussa Lapsen/nuoren tuoma musiikki voi antaa tärkeää tietoa lapsesta/nuoresta ja musiikin herättämistä ajatuksista, tunteista ja mielikuvista, joista voidaan keskustella 28
Musiikin symbolisuuden avulla lapsen/nuoren on helpompi kertoa olostaan Esim. lapsi voi valita lauluja, joissa kerrotaan menetetystä ihmissuhteesta tai ikävästä ja alkaa itkeä, jolloin asiasta voidaan keskustella ja miettiä, kuinka lapsi voi selvitä tunteidensa kanssa ja ketkä häntä voisivat auttaa siinä. 29
Tilanteita on hyvä sanoittaa sanomalla esim. Huomasitko, miten sinua taisi alkaa ärsyttää kun tulin sinun soittoon mukaan? 30
Huomioimalla poikkeuksia ratkaisukeskeiseen tapaan kuten Hienoa! Näin, että meinasit luovuttaa, kun oli vaikea kohta, mutta jatkoit silti sinnikkäästi loppuun asti! Miten ihmeessä pystyit siihen? 31
Omalla toiminnalla, esimerkillä voi näyttää lapselle, että soittoa voi jatkaa vaikka tulee virheitä tai hassutella ja hullutella että minusta musiikki, jota soitit/jonka valitsit kuulosti iloiselta/surulliselta (jos lapsi ei itse osaa kertoa, miltä se kuulosti) 32
Musiikin kuuntelu vaikuttaa pitkäaikaisesti, jolloin aivot alkavat muovautua niin, että niissä on tilaa musiikin kuuntelulle -> Tämä taas vaikuttaa kuulemiseen ja motoriseen toimintaan 33
! ala-asteikäisillä se vaikuttaa mm. melussa kuulemiseen ja vieraiden kielten havaitsemiseen.! rytmittäminen ja dynamiikan säätely ovat olennaisesti yhteydessä tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, ylläpitämiseen ja tarkkaavaisuuden kohteen jakamiseen toisen kanssa. 34
Dynamiikan säätelyssä on kyse siitä, pystyykö lapsi! rauhoittumaan! hidastamaan ja hiljentämään tilanteen sitä vaatiessa! aktivoitumaan ja innostumaan tarjolla olevasta toiminnasta silloin, kun on sen aika 35
Lapsen keskittymistä voidaan harjaannuttaa! kuuntelemalla mitä musiikissa tapahtuu ja kertomalla siitä! matkimalla toisen soittoa tempon ja dynamiikan vaihdellessa! liikkumalla musiikin mukana nopeasti tai hitaasti! pysähtymällä tauon aikana! soittamalla kuvionuoteista yksin tai yhdessä 36
TÄRKEÄÄ ON! lapsen kuulluksi ja nähdyksi tuleminen! lapsen hyväksyminen sellaisena kuin on! opettajan/ohjaajan suuri vastuu - millaisena peilinä hän toimii, miten hän puhuu lapselle, mitä asioita hän lapsessa vahvistaa Musa Tuntuu" 37
! lapsen vahvuuksien näkyväksi tekeminen ja negatiivisesta roolista irrottaminen! luoda turvallinen ympäristö! ottaa vastaan ja peilata! sietää vaikeitakin tunteita ja olla vahva, turvallinen aikuinen 38
LÄHTEET! Ahonen, H. 2000. Musiikki sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. 3. painos. Vantaa:! Bruscia, K. 1987. Improvisational models of music therapy. Illinois, USA: Charles C. Thomas Publisher. 8 10.! Erkkilä, J. 2007. Luennot, Eino Roiha - instituutti. Jyväskylä.! Ratkaisukeskeisen lastenkasvatuksen käsikirja. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy. 5.! Huotilainen, M. 2009. Soittaminen jumppaa aivojamme. Teostory 3, 12-13.! Rytkönen, E. 2014. Lopputyö psykoterapian ET opinnot. Ratkaisukeskeinen musiikkiterapia lasten psykiatrisessa kuntoutuksessa. 39
ÄÄNIAVARA kiittää mielenkiinnosta! ÄÄNIAVARA Oy/Maija- Rii5a Hirvonen "Musa Tuntuu" 40