Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g).

Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 80/2013/1 Dnro ESAVI/755/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Veikko Lehti Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee Aittaluodon jätteiden lajitteluaseman ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Pori. Veikko Lehti Oy Teljänkatu 10 28130 PORI TOIMINNAN SIJAINTI HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteiden lajittelulaitos sijaitsee Porin kaupungin Aittaluodon teollisuusalueella, kortteli 6, vuokra-alue tilasta 6:21, Pori. Veikko Lehti Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Lounais- Suomen aluehallintovirastoon 30.12.2010. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 30.12.2010 siirtänyt asian hallintolain (434/2003) 21 :n nojalla Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohdan perusteella. Laitoksen toistaiseksi voimassa olevassa luvassa lupamääräykset on määrätty tarkistettavaksi 31.12.2010 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus, 7.4.2003, 22 YLO, ympäristönsuojelulain mukainen lupa jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Lounais-Suomen ympäristökeskus, 31.5.2007, 46 YLO, ympäristönsuojelulain mukainen lupa toiminnan laajentamiseksi koskemaan sähkö- ja elektroniikkaromun, painekyllästetyn puun ja romuajoneuvojen vastaanottoa ja välivarastointia sekä energiajätteen käsittelyä. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Laitoksen rakennusalueelle on annettu määräys, jonka mukaan asemakaavan mukaiselle rakentamiselle ei saa aiheuttaa yli 50 db melutasoa. Alueen luoteispuolella on aluevarauksia urheilulle, liikenteelle, puistoille sekä näiden takana asutukselle. Teollisuusalueen etelä- ja itäpuolelle samassa korttelissa on vahvistettu kaksi asemakaavaa, joissa on varattu alueita teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennuksille sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville laitoksille ja rakennuksille. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Lajittelulaitoksen toimintaa varten on UPM-Kymmene Oyj:ltä vuokrattu kahden hehtaarin alue Aittaluodon teollisuusalueelta. Alueen muita toimijoita ovat Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehdas, Porin Lämpövoima Oy:n energiantuotantolaitos, UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Saha, ABB- Servicen kunnossapitoyksikkö, Korsnäs Finland Oy:n paperisäkkien myynti- ja jakelukeskus ja varasto sekä Marsaki Oy:n rakennusliike. Lähimpien rajanaapureiden ja asutuksen etäisyys on yli 500 metriä. Liikennöinti lajitteluasemalle tapahtuu Kuninkaanlahdenkadun ja Helmentien kautta Maaperä, pohja- ja pintavedet Yleiskuvaus toiminnasta Lajitteluasema sijaitsee Kokemäenjoen savilaaksossa, jossa on paksuja savikerroksia. Maaperässä saattaa kuitenkin esiintyä vettä johtavia hienon hiekan ja siltin kerroksia. Lajitteluasema sijaitsee osittain täyttömaan ja entisten purettujen teollisuusrakennusten perustuksien päällä. Lajitteluasema ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lajitteluasemaa lähinnä oleva luokiteltu pohjavesialue on Karjarannan I luokan pohjavesialue noin kilometrin etäisyydellä lännessä. Lähialueella ei ole talousvesikaivoja ja lähialueen kiinteistöt on liitetty Porin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Noin 4 km laitoksesta merelle päin alkaa Pihlavanlahdella sijaitseva Kokemäenjoen suiston Natura-alue. Lajittelulaitokselle otetaan vastaan kaupan- ja teollisuuden energia- ja materiaalikierrätyskelpoinen jäte, rakennusjäte, betoni, tiili, kiviaines, puujäte, kestopuu, paperi ja kartonki, metalliromu, yhdyskuntajäte, erilliskerätty bio- 2

jäte, sähkö- ja elektroniikkaromu, lyijyakut ja romuajoneuvot. Pääsääntöisesti kaikista vastaanotetuista jätteistä lajitellaan talteen raaka-aineet sekä energiakäyttöön kelpaavat materiaalit. Energiakäyttöön kelpaavat materiaalit murskataan laitoksella voimalaitoksille sopivaan palakokoon. Sähköja elektroniikkaromu, kestopuu, romuajoneuvot, lyijyakut sekä biojäte pakataan, varastoidaan ja toimitaan jatkokäsittelyyn. Biojätettä ei varastoida alueella kahta päivää pidempään. Laitoksella työskennellään jokaisena viikonpäivänä pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana. Vastaanotto- ja varastointikapasiteetti Yrityksellä on lupa vastaanottaa ja käsitellä jätemateriaaleja 80 000 tonnia vuodessa. Hakija esittää määrään muutosta vain siten, että vastaanotettavien jätteiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella. Vuosittainen vastaanotettava jätemäärä pysyy samana ja laitoksen toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena. 3 Jätelaji Jätetunnus Haettava maksimimäärä t/a Maksimivarasto (t), varastointipaikka Kaupan ja teollisuuden energia- sekä materiaalikierrätyskelpoinen jäte 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01, 03 03 08, 15 01 06, 15 01 01 15 01 03, 16 01 19, 16 01 22, 16 01 99, 17 02 01, 17 02 03, 19 02 10, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 06, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12, 20 01 39 40 000 500 käsittelemätöntä jätettä 4 000 valmista kierrätyspolttoainetta, asfalttikentällä Rakennusjäte, betoni, tilli 15 01 01 15 01 02 17 01 01 17 01 03, 17 02 01 17 02 03, 17 01 07, 17 02 01, 17 08 02, 17 09 04, 19 12 09, 20 01 01, 20 01 38 20 01 39 20 000 2 000 perusmaan päällä Puujäte 03 01 05, 15 01 03, 17 02 01,19 12 07, 20 01 38 4 000 500 asfalttikenttä Kestopuu Paperi ja kartonki 17 02 04*, 19 12 06*, 20 01 37* 1 000 20 01 01 19 12 01 15 000 Lasi 20 01 02 500 Metalliromu Yhdyskuntajäte 17 04 01 17 04 06, 15 10 4, 19 12 02, 20 01 40 20 03 01, 20 01 08, 20 01 01 20 01 02, 20 01 10 20 01 11, 20 01 38 20 01 40, 1 000 15 000 Biojäte, erilliskerätty 20 01 08 2 000 100 asfalttikenttä 2 000 hallissa ja ulkona asfalttikentällä 100 kasassa asfalttikentällä. 300 vaihtolavoilla 150 vastaanottobunkkerissa 30 umpinainen metallikontti

4 SE-romu Lyijyakut, paristot 16 02 10* 16 02 98* 20 01 35* 20 01 36 2 000 16 06 01* 16 06 03* 16 06 04 16 06 05 50 Romuajoneuvot 16 01 04*, 16 01 06 200 * vaarallinen jäte 25 metallikonteissa 6 akkulaatikoissa tai metallikontissa 20 tiivis asfalttikenttä Taulukko 1. Jätejaekohtaiset enimmäismäärät vastaanotettaville ja varastoitaville jätteille Jätteiden vastaanotto ja lajittelu Materiaalit tuodaan kierrätyslaitokselle pääosin kuorma-autoilla, jätteiden pieneräasemalle jätettä tuodaan henkilöautojen peräkärryillä. Lastit puretaan vastaanottoalueelle jätelajeittain. Laitoksen vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, punnitus ja laadunmääritys. Punnituksen yhteydessä tehdään yrityksen käytäntöjen mukaiset vastaanottokirjaukset ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Jätteen tuoja ja laatu rekisteröidään tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Materiaalit lajitellaan ja ohjataan varastoon tai suoraan käsittelyyn. Laitoksella vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä valmistetaan seuraavia tuotteita teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi: keräyspaperi, metalliromu, keräyslasi, kierrätyspolttoaine, betoni- ja tiilimurske. Jätteiden pienerien vastaanottopiste Pienerien vastaanottopisteessä vastaanotetaan lähinnä yksityisten henkilöautojen peräkärrykuormia, kuten SE-romua, risuja, siivous- ja raivausjätettä. Vastaanottopisteessä on omat keräyspaikat puulle ja polttokelpoiselle jätteelle, metallille, lasille, puutarhajätteelle ja sekajätteelle sekä vaarallisille jätteille kuten akuille, kylmälaitteille ja muille vaarallisille jätteille. Keräyspiste on avoinna arkisin klo 8.00 17.00. Paperin ja pahvin lajittelu ja varastointi Keräyspisteistä tuotu paperi ja pahvi lajitellaan lajitteluhallissa eri laatuluokkiin. Lajittelun jälkeen eri jakeet varastoidaan kasoissa sellaisenaan tai paalataan noin 600 kilon paaleihin. Valmiit paalit varastoidaan hallissa ja ulkona asfaltoidulla kentällä ja kuljetetaan paperi- ja kartonkitehtaille raakaaineeksi. Metalliromu Lajittelulaitokselle tulee metalliromua ja lasia lähinnä yritys- ja rakennusjätteen mukana. Metalliromu varastoidaan vaihtolavoissa ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn.

Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely 5 Laitokselle vastaanotettu SE-romu lajitellaan ja varastoidaan jatkokuljetuksia varten. Elektroniikkaromu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. SE-romu varastoidaan konteissa, astioissa tai häkeissä. Lyijyakut ja paristot Akut ja paristot varastoidaan muovisissa akkulaatikoissa sään vaikutuksilta suojatussa katoksessa tai merikonteissa. Akut ja paristot toimitetaan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi yrityksille, joilla on ympäristölupa käsitellä kyseistä materiaalia. Romuajoneuvot Romuajoneuvoja otetaan vastaan lajittelulaitoksen yhteyteen rakennettavaan varastoon tai sitä varten rakennettavalle tiiviille asfalttikentälle, josta vedet ohjataan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Vastaanotetut autot tarkastetaan ja niistä laaditaan romutustodistus. Autoja ei pureta alueella. Ne toimitetaan jatkokäsittelyyn Kuusakoski Oy:n automurskaamolle tai muuhun ympäristöluvanvaraiseen kohteeseen. Varastoala on noin 100 m 2. Kestopuu Kestopuuta otetaan vastaan Porin ja sen lähialueiden yrityksiltä ja yksityisiltä asiakkailta. Kestopuu välivarastoidaan asfalttikentällä ja toimitetaan Demolite Oy:lle tai muuhun ympäristöluvanvaraiseen laitokseen jatkokäsittelyyn. Jätteen siirtokuormaus Lajittelulaitoksen yhteyteen rakennettava siirtokuormausasema palvelee lajittelusta syntyvän rejektin kuljettamisessa kaatopaikalle sekä Porin keskusta-alueen jätekuljetuksien tehostajana. Siirtokuormausasemalla jätteet, myös jäteautoilla kerätyt biojätteet, lastataan uudelleen kannellisiin metallilavoihin. Biojäte toimitetaan biojätteen käsittelylaitokseen 1 2 kertaa viikossa 30 tonnin erissä. Siirtokuormaus vähentää liikennöintitarvetta kaatopaikalle ja muihin jätteiden käsittelypaikoille, koska kuormiin saadaan suuremmat yksikköpainot. Siirtokuormausasema koostuu katollisesta hallista sekä sen sisällä olevasta kontista ja lavasta. Asema ei kerää luokseen haittaeläimiä eikä aiheuta hajuja. Kontit tyhjennetään kaatopaikalle lähes päivittäin. Siirtokuormauksen kokonaiskapasiteetti on 20 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijäte Yhtiön tavoitteena on paloitella ja varastoida tontilla betoni- ja tiilijätteitä, jotka lajitellaan eroon rakennusjätteestä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Materiaali varastoidaan perusmaan päällä. Betoni ja tiili palastel-

laan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Betoni- ja tiiliaines toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetuksen "Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa" ohjeita. Rakennusjätteen sekä kaupan- ja teollisuuden jätteiden käsittely Rakennusjätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden lajittelu tapahtuu asfaltoidulla rakennusjätealueella sekä tarvittaessa lajittelulinjalla sisätiloissa. Jätteistä erotellaan kaivinkoneella ensiksi suuret kappaleet sekä muu lajitteluun kelpaamaton jae. Tarvittaessa jäte seulotaan ulkona ennen lajittelulinjaa. Varsinainen lajittelu tehdään käsin ja kaivinkoneen avustuksella. Erikseen saadaan paperia, puuta, metallia, muoveja, betonia, tiiltä ja kiviaineksia. Jäljelle jäänyt rejekti ja seulonnan hienoaines toimitetaan kaatopaikalle esimerkiksi peittoaineeksi. Kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi soveltuva materiaali ohjataan edelleen murskaukseen. Mikäli materiaali sisältää vain vähän epäpuhtauksia, voidaan lajittelu suorittaa asfalttikentällä tai lajitteluhallissa ilman varsinaista lajittelulinjaa. Puujäte Puujäte murskataan ulkotiloissa energia-, kompostointi- tai uusioraakaaineeksi. Siirrettävä murskain toimii kevyellä polttoöljyllä. Murskain on varustettu magneeteilla ja pölysitomiseksi murskaimeen sumutetaan vettä murskauksen aikana. Murskaimen kapasiteetti on noin 20 t/h. Kantojen esikäsittelyssä käytetään pilkontalaitteistoa, jolla kannoista poistetaan maa- ja kiviaines. Laite on asennettu kaivinkoneeseen. Suurimmat metalliesineet erotellaan puujätteestä käsin tai koneellisesti ennen murskausta. Hake välivarastoidaan vastaanotetun materiaalin tavoin asfaltoidulla kentällä aumoissa. Suurin valmiin murskeen määrä on 1 000 tonnia. Yhdyskuntajäte Sekalaiset yhdyskuntajätekuormat on lajiteltu käsityönä sekä kaivinkoneella. Jatkossa lajittelu ja käsittely tapahtuvat täysin koneellisesti ja automaattisesti. Toiminnan tavoitteena on saada seutukunnalla ja sen lähiympäristössä syntyvästä yhdyskuntajätteestä talteen jätteen sisältämät biohajoavat jätejakeet, energiaksi kelpaavat jakeet sekä raaka-aineeksi kelpaavat materiaalit. Sekalainen yhdyskuntajäte tarkoittaa asumisessa ja yrityksissä syntyvää jätettä, josta on jätteen syntypisteessä lajiteltu pois biojätteet, vaaralliset jätteet, kotikeräyspaperi sekä osa metalleista ja lasista. Kotitaloudet laittavat yhdyskuntajätteet Porin seutukunnalla kaatopaikkajäteastiaan. Jätejaetta kutsutaan myös kuivajakeeksi. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen koko käsittelyprosessi tapahtuu sisätiloissa. Vastaanotetut yhdyskuntajätekuormat ajetaan ensiksi vaa alle, jossa asiakas- ja punnitustiedot siirtyvät laitoksen jätetietokantaan. Kuormat puretaan betoniseinäiseen katettuun tilaan, jossa kuormista noukitaan kahmarilla pois suuret, lajittelua hankaloittavat kappaleet. Tämän jälkeen 6

jäte murskataan esimurskaimella tasalaatuiseksi ja murske ohjataan kuljettimella rumpu-/täryseulaan, jossa seulotaan pois niin sanottu hienojae/alite, joka sisältää biojätettä, mineraaleja sekä lasia. Hienojakeesta/alitteesta poistetaan vielä magneetilla metallia. Suurikokoinen ylite ohjataan magneetin kautta tuuliseulaan, jossa energiaksi kelpaava kevyt jae lajittuu omaksi jakeekseen ja raskaat kappaleet omaksi jakeekseen. Jäljelle jääneet raskaat isot kappaleet lajitellaan erikseen käsin ja magneeteilla. Hyötykäyttöön kelpaamaton raskasjae toimitetaan kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokselle. Kotitalousjätteestä lajiteltu hienojae/alite varastoidaan ja toimitetaan edelleen kompostoitavaksi tai biokaasutukseen. Osa hienojakeesta/alitteesta voidaan toimittaa myös jätteen massapolttolaitokseen. Kevyt ylite ohjataan tuuliseulan jälkeen pyörrevirtaerottimeen, jossa siitä poistetaan ei-magneettiset metallit. Tämän jälkeen se menee jälkimurskaukseen, jossa siitä valmistuu kierrätyspolttoainetta. Prosessia voidaan myös ajaa hieman eri järjestyksessä kierrätyspolttoaineen laatuvaatimuksista riippuen ks. alla oleva periaatekuva. Talteen saadut metallit toimitetaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi. 7 Periaatekuva lajitteluprosessista Laitokselle otetaan vastaan sekalaista yhdyskuntajätettä maksimissaan 15 000 tonnia vuodessa. Alustavan arvion mukaan noin 50 % laitokselle vastaanotettavasta materiaalista voidaan hyödyntää lajittelun jälkeen energiana ja raaka-aineena. Noin 20 40 % vastaanotetusta materiaalista voidaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa ja noin 10 30 % laitokselle tulevasta materiaalista menee loppusijoitukseen tai jätteenpolttolaitokselle.

Kemikaalit ja energian kulutus 8 Laitteiden tarvitsema kevytpolttoöljy varastoidaan 2 000 litran metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolla. Polttoainetta kuluu vuodessa noin 20 000 litraa. Kaluston voiteluun ja hydrauliikkaan käytetään öljyjä noin 1 000 litraa vuodessa. Kiinteistöllä varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan enintään 400 litraa. Öljyt varastoidaan lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altailla. Laitoksen vuosittainen sähkönkulutus on noin 2,3 GWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos on liitetty tehdasalueen vesijohtoverkkoon. Saniteetti- ja muut likavedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) Hakijan mukaan Veikko Lehti Oy:n lajittelulaitoksella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä yhdyskuntajätteen kuivajakeen käsittelyssä otetaan huomioon jätteiden käsittelyä koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (BREF) vaatimukset seuraavasti: Yleisen BAT:n soveltaminen: 1. Yhtiössä on kehitetty vuoden 2010 aikana toimintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon laadun, ympäristön ja turvallisuuden merkittävät näkökulmat. Jatkuva parantaminen perustuu riskianalyyseihin em. näkökohdista ja näihin perustuviin kehittämistoimenpiteisiin. 2. Toimintajärjestelmän kulmakivinä ovat suunnitelmallisuus, vastuut ja tehtävät sekä henkilöosaamisesta huolehtiminen (koulutus ja perehdytys). 3. Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely. 4. Laitokselle on käytössä näytteenottomenetelmät mm. kierrätyspolttoaineen sekä betoni- ja tiilijätteen laadun seurantaan. 5. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä. 6. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen ohjaamista (luvan omaava vastaanottaja) ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. 7. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana. 8. Vaaralliset jätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. 9. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. 10. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen.

11. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan. 12. Laitokselle on laadittu pelastus-, räjähdyssuojaus- ja työturvallisuusohjeet ja suunnitelma sekä ohjeet toiminnasta onnettomuustilanteissa. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. 13. Melu, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- tai raja-arvoja. Eniten melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa. 14. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Tiettyjen jätteiden käsittelytapaa koskeva BAT: Kiinteän polttoaineen valmistaminen muusta kuin vaarallisesta jätteestä. 1. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa noudatetaan standardisoitua laadunvalvontajärjestelmää (SFS 5875, Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi). Järjestelmän mukaisesti tehdään BREF:n mukaiset analyysit. Tiedot energiajakeen laadusta ja valmiin polttoaineen laadusta välitetään voimalaitokselle sekä jätteen tuottajalle. 2. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine voidaan polttaa voimalaitoksissa, joissa on korkea sähkön tuotannon teho. 3. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa käytetään BREF:n mukaisia tekniikoita, kuten magneettierottimia rauta ja ei-rautapitoisten metallien erotteluun, rumpuseulaa erikokoisten kappaleiden erotteluun, ominaispainoerottelulaitteita sekä infrapunavalotekniikkaa PVC-muovin erotteluun. LAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätteitä varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Näiltä alueilta hulevedet, noin 1 000 m 3 /a, johdetaan tehdasalueen sadevesiviemäriin ja ympärysojiin. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Romuajoneuvovarastosta mahdollisesti valuvat hulevedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta ympärysojaan. Muut varastoalueen jätevedet johdetaan avo-ojaan tai vesi käytetään lajitteluaseman toiminnassa kasteluun tai palovetenä. Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet, noin 100 m 3 /a, ohjataan umpisäiliöön ja siitä edelleen Porin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä sekä murskauksessa syntyvistä pölypäästöistä. Murskaimista syntyy pölypäästöjä pääasiassa kesäaikaan noin 1 000 kg vuodessa. Lisäksi yhdyskuntajätteen lajittelu lisää laitoksen pölypäästöjä noin 300 kg vuodessa. Pölypäästöt syntyvät materiaalin murskauksessa ja seulonnassa. 9

Tontille varastoidut betonikappaleet ja tiili paloitellaan kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella puristimella. Paloittelusta ei synny melua tai pölyä, koska hydraulinen leikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Lajitteluaseman pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua lajiteltavaan materiaalin, murskaimiin sekä seulontalaitteisiin. Siirtokuormattavat biojätteet säilytetään umpikonteissa hajupäästöjen minimoimiseksi. Tarvittaessa hajuja voidaan poistaa varastokontteihin asennettavilla otsonointilaitteilla. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Laitosalue on osittain asfaltoitu. Vastaanotettavat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Esikäsittelemättömät käytöstä poistetut ajoneuvot välivarastoidaan tiiviisti pinnoitetulla alueella, josta valumavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta ympärysojaan tai sadevesiviemäriin tai umpisäiliöön. Yhdyskuntajätteen lajittelusta ja käsittelystä ei synny hulevesipäästöjä, koska kaikki jäte käsitellään sisätiloissa ja mahdolliset valumavedet jäävät rakennusten sisälle. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa esimerkiksi konteissa. Vaarallisten jätteiden pienerien kertavälivarastointimäärät pyritään pitämään pieninä. Polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Sisätiloissa varastoidaan myös vähäisiä määriä poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Maaperän laadun vuoksi pohjaveden muodostus alueella on vähäistä eikä lähistöllä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ottaen huomioon toiminnan luonteen ja alueen maaperäolosuhteet, toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueille. Kierrätysasemalla eniten melua aiheuttava toiminta, puun murskaus, tapahtuu ulkona polttomoottorikäyttöisellä siirrettävällä murskaimella. Pakkausjätemateriaalit murskataan sähkökäyttöisellä murskaimella. Polttomoottorisen murskaimen meluvaikutusta vähennetään suuntaamalla murskaimen syöttöaukko asutuksesta poispäin. Tontilla operoidaan kahdella kaivinkoneella sekä kahdella pyöräkuormaajalla, jotka täyttävät koneille voimassa olevat melumääräykset. Toimintaaikoihin tai melun raja-arvoihin ei haeta muutoksia, sillä hakija ei oleta toiminnasta syntyvän melukuorman kasvavan. Veikko Lehti Oy:n Aittaluodon jäteaseman toiminnasta on tehty meluselvitys toukokuussa 2004. Selvityksen kohteena oli toiminnan melun vaikutus 10

laitoksen kaakkois- ja eteläpuolella olevan asuinalueen melutasoihin. Lähimmät talot ovat noin 600 metrin etäisyydellä. Selvityksessä mitattiin keskiäänitasoksi lähimmän asuintalon luona olevassa mittauspisteessä 48 db, kun kierrätysasema toimi täysipainoisesti (murskaus, jätteiden käsittely ja kuljetukset). Mitatut toiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot alittivat, ympäristömelun mittausohjeen mukainen mittausepävarmuus huomioituna, päiväajan ohjearvon 55 db. Myös laskennallisen arvioinnin perusteella asuinkiinteistöjä jäi vain 45 desibelin vyöhykkeen sisäpuolelle. Laitoksella liikennöi maksimissaan noin 35 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 06 22 välisenä aikana. Puumurskeen ja kierrätyspolttoaineen kuljetukset tapahtuvat ympärivuorokautisesti, voimalaitosten polttoainetarpeen mukaan. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella syntyy jätteiden hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä 5 10 % sisään tulevasta materiaalimäärästä eli noin 1 500 t/a. Lajittelurejekti on toimitettu Porin jätehuollon loppusijoitusalueelle Hangassuolle tai muihin loppusijoituslaitoksiin. Uudessa yhdyskuntajätteen laitosmaisessa käsittelyssä jätteestä saadaan talteen noin 50 % ns. kevytjaetta, josta valmistetaan alkuvaiheessa kierrätyspolttoainetta. Tulevaisuudessa kevytjakeesta voidaan lajitella talteen myös raaka-ainekäyttöön soveltuvia jakeita. Edellisen lisäksi yhdyskuntajätteen lajittelusta syntyy kaksi merkittävää jätejaetta, joiden hyödyntäminen sellaisenaan ei ole mahdollista raakaaineena tai energiana: hienojae ja raskasjae. Hienojae syntyy jätteen murskauksen ja seulonnan tuloksena prosessin alkuvaiheessa ja sisältää runsaasti mineraaliperäistä materiaalia sekä biohajoavaa materiaalia. Hienojakeessa on pieniä määriä jäämiä raskasmetalleista ja öljyistä, joten se soveltuu kompostoinnin jälkeen pääsääntöisesti vain loppusijoitusalueelle. Hienojae luokitellaan kuitenkin tavanomaiseksi jätteeksi. Raskasjae syntyy lajitteluprosessissa murskatun jätteen ominaispainoerottelussa. Raskasjae koostuu pääosin mineraalikappaleista, kuten betonista, tiilestä, lasista, puun ja lastulevyn palasista sekä laajasta joukosta sekalaista tavaraa ja tekstiilejä, kuten kenkiä ja mattoja. Raskaasta jakeesta lajitellaan käsin erilleen hyödynnettävää materiaalia kuten betonia, tiiltä ja puuta. Jäljelle jäävä materiaali ei juurikaan sisällä biohajoavaa ainesta. Lajittelun tuloksena syntynyt raskasjae toimitetaan loppusijoitukseen tai jätteen massapolttolaitokseen. 11 Kierrätyspolttoainetta 170201, 200139 170203,150102, 150103, 191210 5 000 7 000 t toimitetaan voimalaitokselle, jolla on ympäristölupa kierrätyspolttoaineen hyödyntämiseen

12 Metallit 200140, 191202 500 800 t toimitetaan jatkojalostettavaksi metallinkierrätysyritykselle, jolla on ympäristölupa Hienojae 190503, 191209 Raskasjae 191212 2 000 3 000 t 2 000 3 000 t toimitetaan loppusijoitusalueelle päivittäispeittoaineena toimitetaan loppusijoitukseen tai jätteen massapolttolaitokseen Rakentamisen, teollisuuden ja kaupan jätteiden lajittelurejekti 170904, 191212, 191209 1 500 t toimitetaan loppusijoitukseen tai massapolttoon Yhdyskuntajätteen lajittelusta syntyvät jäte- ja hyötymateriaalit kg/a Paperi 100 Sekajäte 500 Jäteöljy 500 Kiinteä öljyinen jäte 100 Öljynerottimien liete 500 Öljynerottimen pintaöljy eli öljyvesiseos 500 Loistelamput 1 Paristot 2 Omasta toiminnasta syntyvät jätteet (koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista) Jätteiden varastointi Laitoksen toiminnasta syntyvät sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisien jätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut vaaralliset jätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto-/kuljetusastiassa. Vaarallisista jätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Vaaralliset jätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon, varastoitiin ja käsittelyyn. Loppusijoitukseen menevät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan vaihtolavoilla.

Jätteiden vähentäminen ja hyödyntäminen 13 Laitokselle tulevat jätteet lajitellaan ja käsitellään teollisuuden raakaaineiksi. Lajittelurejektin määrää pyritään vähentämään tehokkaammalla lajittelulla ja asiakastiedotuksella, sekä etsimällä uusia hyötykäyttökohteita jätejakeille. Mm. betonin ja tiilen hyötykäytöllä maanrakentamisessa säästetään alkuperäisluonnon mineraalivaroja. Samoin jätepuun ja kierrätyspolttoaineen käyttö energiana vähentää fossiilisten energiavarojen käyttöä sekä haitallisia metaanipäästöjä kaatopaikalla. Yhtiö jakaa myös asiakkailleen ohjeita jätteiden vähentämiseksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hakijan mukaan laitoksen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä lähialueen luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma. Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys ja imeytysaineiden nopea saatavuus sekä riittävyys. Laitoksen piha-alue on valaistu ja alue on aidattu sekä varustettu tallentavalla kamerajärjestelmällä. Huomattavin laitoksen toimintaan sisältyvä riski on tulipalo. Tulipaloon liittyvä riski on pahin kesäaikaan. Nopeakierroksisen murskaimen toiminnassa on riski pölyräjähdyksestä. Vasaramurskaimen pölyräjähdysriskiä ehkäistään palovaaraa aiheuttavien töiden ohjeistuksella ja työntekijöiden neuvonnalla sekä suihkuttamalla kesäaikaan vettä murskattavaan materiaaliin. Yhdyskuntajätteen mekaaninen lajittelu ei lisää oleellisesti laitoksen ympäristöriskejä tai onnettomuusriskejä ja niiden hallinta onnistuu nykyisillä suojausjärjestelyillä. Päällystämättömällä kentällä varastoidaan ympäristölle haitattomia jakeita. Romuajoneuvojen varastointi toteutetaan nestetiiviillä asfaltilla, josta hulevedet ohjataan öljynerottimeen tai umpisäiliöön. Öljynerotuskaivon tai umpisäiliön täyttymistä seurataan säännöllisesti. Hiekan- ja öljynerottimen tai umpisäiliön tyhjennyksistä, huolloista, korjauksista ja häiriötilanteista pidetään kirjaa. Riski tai ongelma Riskin syyt Pahimmat seuraukset Toimenpiteet Jätepuu syttyy Polttoaine ylikuumenee murskatta- palamaan murskattaessa essa, pölyräjähdys Murskaimen ja varaston palaminen Asianmukaiset sammutusvälineet paikalle, jatkuva tarkkailu, liekinilmaisin, yleinen siisteys, pelastussuunnittelu,

Tontilla oleva jäte syttyy palamaan itsestään Jäte ylikuumenee itsestään, tulityöt, tupakointi, staattinen kipinä, valmiiksi palava raaka-aine (puu, turve), pölyräjähdys Varaston sekä mahdollisesti kaluston palaminen 14 Jatkuva tarkkailu, asianmukaiset sammutusvälineet, jätteen oikea varastointi erillään tai konteissa, tupakointipaikat, pelastussuunnittelu, Nestevuodot (diesel, öljyt) Kulumat, iskut, huonolaatuiset koneet, huolimaton nesteiden käsittely Nesteiden pääsy ympäristöön, sä, laadukkaiden koneiden Huolellisuus koneiden käytös- maaperän likaantuminen hankinta, huolto, tarkastukset, suojavalli Kone- tai laiterikko Väärä käyttö, huono laatu, iskut, kulumat, murskaimessa metallit, kivet, etc. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Nestevuodot, tulipalot, henkilövahingot Huolto, tarkastukset, laitteiden oikeaoppinen käyttö, hyvälaatuinen jäteraaka-aine Toiminnan muutoksesta aiheutuvien keskeisten riskien arviointi - toiminnan keskeiset ympäristövaikutuksia sisältävät riskitekijät Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjalliset ohjeet toimintaan ympäristöonnettomuustapauksessa ja henkilökuntaa on koulutettu. Romuajoneuvovaraston hoitaja seuraa päivittäin mahdollisia kemikaalivuotoja autoista ja tarkistaa kuukausittain öljynerotuskaivon. Öljynerotuskaivo huolletaan kahdesti vuodessa. Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin 5875 mukaisesti Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä. Palastellusta betoni- ja tiilijätteestä laaditaan asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa" mukainen jäteseloste. Jäteselosteesta ilmenee mm. jätteen luovuttaja ja yhteystiedot, jätteen nimike ja alkuperä, käyttöohjeet sekä tarpeelliset toimet ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Jäteselosteessa on mukana myös asetusesityksen mukainen analyysi. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille.

Päästötarkkailu 15 KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen näytteenotto ja analysointi toteutetaan standardin SFS 5875 periaatteiden mukaisesti sekä tuottajan ja polttolaitoksen sopimia käytäntöjä noudattaen. Valmiin tuotteen laatua seurataan säännöllisesti määrittämällä edustavasta kokoomanäytteestä eri jätejakeiden osuudet sekä palakoko, kosteus, energiasisältö, tuhkapitoisuus sekä haitta-ainepitoisuudet. Tulokset raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Romuajoneuvojen vastaanottopisteen öljynerotuskaivosta sadevesiviemäriin menevästä vedestä otetaan kerran vuodessa näyte ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Vesinäyte lähetetään analysoitavaksi julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon. Vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, Cu, Ni, Cr, Zn, haihtuvat hiilivedyt ja mineraaliöljyt. Laitoksen meluvaikutuksista on tehty kertaluonteinen mittaus vuonna 2011. Kaatopaikalle tai jätteen massapolttolaitokselle sijoitettavista hienojakeesta ja raskasjakeesta tehdään toiminnan käynnistyessä jätejakeittain kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Perusmäärittely toistetaan jätteen laadun muuttuessa. Jätteistä määritetään öljyt, PCB, metallit (arseeni, lyijy, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, elohopea ja sinkki) ja metallien liukoisuus, kloridi (Cl), fluoridi (F), sulfaatti (SO 4 ), liuennut orgaaninen hiili (DOC), liuenneen aineen kokonaismäärä (TDS), hehkutushäviö, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja happoneutralointikapasiteetti (ANC). Vuosittain tehdään jokaiselle jätejakeelle vastaavuustestaus, jossa seurataan perusmäärittelyn perusteella valittuja parametreja. Kaikista vastaanotetuista, varastoiduista, käsitellyistä, edelleen toimitetuista ja omassa toiminnassa syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta käy ilmi kunkin jäte-erän alkuperä, määrä, laatu, varastointi, käsittely, toimituksen vastaanottopäivä, toimittaja sekä edelleen toimituspaikka. Yhteenveto kunkin vuoden jätekirjanpidosta, analyysituloksista, ympäristöseurannasta, polttoon toimitetun jakeen laatuanalyyseistä, kaatopaikkakelpoisuusanalyyseistä, poikkeuksellisista tilanteista sekä laitoksen käyttötarkkailusta toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 16 Hakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 1.8.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porin kaupungin ilmoitustauluilla 3.10. 2.11.2011 välisen ajan sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Satakunnan Kansa -lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Porin kaupungin hallintopalvelussa osoitteessa Hallituskatu 12 ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kirjaamossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Porin kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Porin kaupungilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on 14.11.2011 antamassaan lausunnossa puoltanut luvan myöntämistä ja tuonut esille seuraavaa: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaan laitoksella ei saa vastaanottaa erilliskerättyä biojätettä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 30.9.2008 hyväksynyt erilliskerätyn biojätteen (noin 2 000 t/a) lyhytaikaisen välivarastoinnin lajitteluasemalla. Sellaiset rakennukset ja toiminnot (ml. vaaralliset jätteet), joista tulvimisen seurauksena voi aiheutua merkittäviä vahinkoja, on sijoitettava vähintään tasolle N 60 +3,40 m. Koko toiminta-alue tulee asfaltoida ja sadevedet johtaa kallistuksin öljy- ja hiekanerottimen kautta maastoon tai sadevesiviemäriin. Toiminta-alue tulee pitää puhtaana harjaamalla se säännöllisesti. Biojätteen siirtokuormaus ja varastointi tulee suorittaa siten, ettei haittaeläimillä ole missään vaiheessa pääsyä jätteeseen eikä hajuhaittoja voi esiintyä. Yhdyskuntajätteen sekä kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteeseen rinnastettava jäte tulee ottaa vastaan, käsitellä ja varastoida sisätiloissa roskaantumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja jätteen välivarastointiaika ja -määrä tulee olla rajattu. Erikoisesti tämä koskee ns. alitetta, jossa voi

Muistutukset ja mielipiteet olla hajua aiheuttavaa ainesta mukana. Kaiken kaikkiaan laitoksella tulee pyrkiä lyhyisiin varastointiaikoihin. Hakemuksessa esitetty lajittelulaitos tulee rakentaa kokonaisuudessaan ennen yhdyskuntajätteen vastaanottoa ja käsittelyä alueella. Polttoaineen tankkaus tulee suorittaa alueilla, joista sade- ja hulevedet johtuvat öljyn- ja hiekanerotinkaivon kautta. Melua voidaan jatkossakin tarkkailla osana Aittaluodon teollisuusalueen meluntarkkailua. Sade- ja hulevesien tarkkailu tulee suorittaa öljyn- ja hiekanerotuskaivon jälkeen tarkkailukaivosta kaksi kertaa vuodessa. Veikko Lehti Oy tulee velvoittaa toimintansa suhteessa ottamaan osaa Aittaluodon teollisuusalueella mahdollisesti suoritettaviin ympäristön yhteistarkkailuihin koskien mm. melua, leijumaa sekä pohja- ja pintavesien tarkkailua. Vuosiraportti edellisen vuoden toiminnasta tulee toimittaa ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Porin kaupungin ympäristövirasto on 15.11.2011 antamassaan lausunnossa ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena tuonut esille seuraavaa: Siirrettävät murskaimet tulee aina sijoittaa niin, että niiden toiminnasta aiheutuva melu ohjautuu teollisuusalueelle. Laitoksella tulee arvioida hetkellisen rankkasateen ja sadevesitulvan vaikutukset alueen pintavesijärjestelmään, piha-alueella varastoitaviin jätteisiin ja sitä kautta ympäristöön. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista, pölyämistä eikä haju- tai meluhaittoja. Tarvittaessa tulee järjestää haittaeläintorjunta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakijalle on 23.2.2012 varattu mahdollisuus antaa vastineensa hakemusta koskevista lausunnoista. Vastinetta ei ole jätetty. Aluehallintovirasto on tarkistanut Veikko Lehti Oy:n Aittaluodon lajitteluaseman ympäristölupien (22 YLO, 7.4.2003 ja 46 YLO, 31.5.2007) lupamääräykset. Tarkistamispäätös koskee toimintaa 80 000 tonnin vuotuisen jätemäärän vastaanottamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. 17

Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Aluehallintovirasto muuttaa lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. 1. Laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä, välivarastoida sekä toimittaa hyötykäyttöön tai edelleen käsiteltäväksi hakemuksen mukaisia jätteitä. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään 80 000 t/a, josta vaarallisia jätteitä on enintään 3 000 t/a. Taulukon 1. jätejaekohtaisia enimmäismääriä ei saa ylittää. Hakemuksessa esitetty lajittelulaitos tulee rakentaa kokonaisuudessaan ennen yhdyskuntajätteen aiempaa laajempaa vastaanottoa alueelle. Laitoksen valmistumisesta on ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä purkutyömailta, joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta tai joilla epäillään syntyvän asbestijätettä. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää PCB:tä tai muita haitta-aineita sisältäviä saumaus- ja eristysmassoja. 2. Laitoksella saa varastoida vastaanotettua jätettä yhteensä enintään 9 000 tonnia, josta vaarallisia jätteitä on enintään 150 tonnia. Taulukon 1. jätejaekohtaisia enimmäismääriä ei saa ylittää. Yhdyskuntajätteen lajittelusta syntyvät jätteet lasketaan varastossa olevaksi jätteeksi. Vastaanotettua jätettä saa varastoida alle kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja alle yhden vuoden ennen sen käsittelyä. Samaa vaarallisen jätteen erää saa varastoida enintään yhden vuoden. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita saa varastoida enintään puoli vuotta ennen niiden esikäsittelyä. Romuajoneuvoja saa varastoida enintään puoli vuotta ennen niiden edelleen toimittamista. Biojätettä tai muuta pilaantuvaa jätettä (ml. yhdyskuntajätteen lajittelussa syntyvä alite) saa varastoida enintään kaksi päivää. Yhdyskuntajätettä saa varastoida enintään yhden päivän ennen sen käsittelyä. Toiminnasta syntyvät, hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran kuukaudessa. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseessä olevan jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina ja toissijaisesti energiana. 3. Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on esitettävä kirjallisesti Varsinais-Suomen ELYkeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä em. valvontaviranomaisten tietoon. Vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta ja koulutuksesta on huolehdittava. 18

19 Fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden käsittelystä vastuussa olevalla hoitajalla tulee olla valtioneuvoston asetuksessa 452/2009 mainittu pätevyys. 4. Laitoksella saa harjoittaa jätteen käsittelytoimintaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Murskausta ja haketusta saa tehdä ulkona arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 20.00. Mikäli toimintaa on tarpeen harjoittaa muina aikoina, toimenpiteestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hyväksytyn mukainen, on viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 6. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi ja ympäröivän alueen roskaantumisen minimoimiseksi alueen on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. Paras käyttökelpoinen tekniikka 7. Luvansaajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteiden käsittely ja varastointi 8. Jätteitä saa käsitellä ja varastoida ainoastaan sellaisilla alueilla, jotka on päällystetty ja muotoiltu niin, että hulevedet voidaan kerätä hallitusti. Tavanomaista, murskaamatonta betoni-, tiili-, ja puujätettä voidaan varastoida perusmaan päällä. Yhdyskuntajätteen ja siihen verrattavan jätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa, lyhytaikainen varastointi voi tapahtua ulkona peitetyllä lavalla. Paperin ja pahvin vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa, paalattuna tai muuten pakattuna materiaaleja voidaan varastoida ulkona. Toiminnassa tulee varautua siihen, että tilojen poistokaasut voidaan tarvittaessa kerätä ja käsitellä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Vaarallisten jätteiden (ml. SE-romu) vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikat on sijoitettava vähintään tasolle N 60 +3,40 m. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisten jätteiden varastointiin tarkoitetussa tilassa. Kestopuuta voidaan varastoida ulkona päällystetyllä kentällä. Sähkö- ja elektroniikkaromu on kaikissa toiminnan vaiheissa käsiteltävä ja varastoitava katetussa tilassa ja nesteitä läpäisemättömällä alustalla, joka on muotoiltu siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerät-

tyä talteen. Romuajoneuvojen varastointipaikan on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 581/2004 vaatimukset. Jätteiden käsittely ja varastointi on toteuttava siten, että jätejakeet eivät sekoitu keskenään ja ettei jätteitä kulkeudu tuulen tai hulevesien mukana ympäristöön. Materiaalimäärä on mitoitettava kentälle siten, että kenttärakenteen ja pohjamaan kantavuus ei vaarannu. Alueella ei saa pitkäaikaisesti varastoida energiajätettä, puumursketta tai muuta jätettä, joka saattaa lisätä tulipalonvaaraa. Jätteen vastaanotto-, varasto- ja käsittelytoimintoja varten rakennettavien uusien kenttien ja rakennusten toteutussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. 20 Melu 9. Laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien, pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 50 db. Mikäli melutaso ylittyy, luvansaajan tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Päästöt ilmaan Murskaimet tulee aina sijoittaa siten, että niiden toiminnasta aiheutuva melu ohjautuu teollisuusalueelle. 10. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön jatkuvaa tai toistuvaa hajuhaittaa. Toiminnasta sekä alueen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Pinnoitetut alueet on pidettävä puhtaana pölyävästä aineksesta. Varastokasat ja lähtevät kuormat on tarvittaessa kostutettava tai peitettävä pölyämisen ehkäisemiseksi. Murskauslaitteistosta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti, kastelemalla materiaaleja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista pölyämisen torjuntatekniikkaa. Jos pölyntorjuntalaitteet eivät toimi esimerkiksi jäätymisen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä laitehäiriön ajaksi. Vesien johtaminen ja käsittely 11. Asfaltoiduilla jätteiden varastointi- ja käsittelyalueilla muodostuvat hulevedet on kerättävä ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivoihin. Sosiaalitilojen jätevedet on toimitettava käsiteltäviksi Porin jätevedenpuhdistamolle. Autojen ja työkoneiden tankkauksen tulee tapahtua pinnoitetulla alueella, josta hulevedet kerätään ja ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivoihin. Tankkauksiin käytettävien säiliöiden tulee olla ns. kaksoisvaippasäiliöitä.

Öljynerotuskaivot tulee varustaa hälyttimillä. Öljynerotuskaivosta vedet tulee johtaa sulkuventtiilillä varustettuun tarkkailukaivoon ennen sadevesiviemäriin tai umpisäiliöön johtamista. Jos laitoksella aiheutuu onnettomuuden tai muun häiriön johdosta päästöjä, niin hulevedet kyseiseltä alueelta tulee ohjata umpisäiliöön ja edelleen käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 12. Toiminnat on järjestettävä ja niitä on harjoitettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoaineet ja kemikaalit 13. Työkoneiden voiteluöljyt ja muut toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava sisätiloissa tiiviillä alustalla. Alueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 14. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöistä jätevesiviemäriin on ilmoitettava Porin kaupungin vesihuoltolaitokselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. Käyttö- ja vaikutustarkkailu 15. Laitoksen vaikutuksia alueen ympäristössä on tarkkailtava hakemuksen ja tämän lupapäätöksen mukaisesti. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 30.6.2013 mennessä. Öljynerotuskaivon jälkeisestä tarkkailukaivosta on otettava kaksi kertaa vuodessa näyte, josta analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, Cr, Cu, Ni, Zn, haihtuvat hiilivedyt ja mineraaliöljyt. Melun kertaluonteinen tarkkailu tulee tehdä laitoksen ympäristössä laitoksen normaalina käyntiaikana aina kun uusia meluavia laitteita otetaan käyttöön. Tarkkailu voidaan suorittaa Aittaluodon alueen kokonaismelun tarkkailun yhteydessä. Lisäksi tarkkailuun tulee liittää suunnitelma laitoksesta mahdollisesti aiheutuvien hajujen tarkkailemiseksi sekä haittaeläinten torjumiseksi. 21

22 Kirjanpito ja raportointi Näytteidenotto ja analysointi on suorittava Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Luvan saajan on laadittava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja toimitettava se 30.6.2013 mennessä Varsinais-Suomen ELYkeskukselle, joka voi edellyttää suunnitelman esittämistä aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettava huomioon mitä uudessa jätelaissa (646/2011) ja sen 118 120 :issä määrätään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta pitää kirjaa sekä seurata ja tarkkailla järjestämäänsä jätehuoltoa. Suunnitelman raportointiosa on laadittava niin, että valvontaviranomaisille raportoidaan vähintään samat tiedot kuin mitä määräyksessä 16 edellytetään jätteistä ja jätehuollosta. Toimitettua suunnitelmaa on lähtökohtaisesti noudatettava. Varsinais-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa ympäristösuojelulain 46 :n nojalla. Varastointi- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Jätteiden laatumääritykset on tehtävä hakemuksessa kuvatuilla menetelmillä. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 16. Toiminnan vuosiraportti on toimitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raporttiin tulee sisällyttää tiedot laitoksen toiminnasta, tarkkailusta ja sen tuloksista, käyttöhäiriöistä ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi raporttiin tulee sisältyä tiedot vastaanotetuista sekä edelleen hyötykäyttöön ja muualle käsittelyyn toimitetuista jätteistä ja niiden alkuperästä sekä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen jätteiden määrät ja sijoitus- tai toimituspaikat. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti valvontaviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet, mukaan lukien siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään neljä vuotta. Tarvittaessa tietoja tehdystä kirjanpidosta on annettava valvontaviranomaisille. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 17. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle.