Päätös Nro 34/2013/1 Dnro ESAVI/756/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro ESAVI/756/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veikko Lehti Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee Hangassuon jätteiden lajitteluaseman toiminnan olennaista muuttamista sekä päätöksen noudattamista muutoksenhausta huolimatta, Pori Veikko Lehti Oy Teljänkatu PORI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteiden lajitteluasema sijaitsee Porin kaupungin Viikalan kylässä, Vähäpelto-nimisellä tilalla RN:o , osoitteessa Raumantie 980 A, Pori. Veikko Lehti Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Lounais- Suomen aluehallintovirastoon Lounais-Suomen aluehallintovirasto on siirtänyt asian hallintolain (434/2003) 21 :n nojalla Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohdan perusteella. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Ympäristönsuojelulain 32 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus, , 87 YLO, ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa jätteiden lajittelutoimintaan ja stabiloimalla ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 käsiteltyjen pilaantuneiden maiden käyttöön lajitteluaseman kenttärakenteissa. Hangassuon alue on Lounais-Porin osayleiskaavassa varattu erityisalueeksi (kaavamerkintä E). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Hangassuon lajitteluaseman toimintaa varten on vuokrattu kahden hehtaarin alue Porin kaupungilta. Lajitteluaseman länsipuolella sijaitsee Porin Jätehuollon Hangassuon jäteasema ja luoteispuolella ajo-opetukseen ja autokilpailuihin käytettävä alue. Muut lähialueet ovat metsää. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä lajitteluasemasta. Alueelle liikennöidään valtatie 8:lta poikkeavalta, Hangassuon jäteasemalle johtavalta yksityistieltä. Valtatieltä lajitteluasemalle on matkaa noin 300 metriä. Maaperä, pohja- ja pintavedet Nykyinen toiminta Alueen pintamaa on humusta, jonka alla on hiekkamaata. Kallionpinta on 0,6 3,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maan ja kallion pinta laskee pohjoista kohti. Pintavedet kulkeutuvat avo-ojien kautta Myllyojaan, josta ne kulkeutuvat avo-ojien kautta Kokemäenjokeen. Lajitteluasema ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella, eikä sellaisen läheisyydessä. Kallionpintaan asti tehtyjen koekuoppien pohjalle kerääntyi maaperätutkimusten aikana orsi- tai pohjavettä. Laitoksen kenttärakenteisiin on sijoitettu stabiloituja, pilaantuneita maita kesällä Lajitteluasemalla otetaan vastaan seuraavia jätemateriaaleja: kaupan ja teollisuuden energia- ja materiaalikierrätyskelpoinen jäte, rakennusjäte, betoni, tiili, kiviaines, puujäte ja yhdyskuntajäte. Materiaalit tuodaan kierrätyslaitokselle pääosin kuorma-autoilla. Lastit puretaan vastaanottoalueelle jätelajeittain. Laitoksen vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, punnitus ja laadunmääritys. Punnituksen yhteydessä tehdään yrityksen käytäntöjen mukaiset vastaanottokirjaukset ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Jätteen tuoja ja laatu rekisteröidään tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Materiaalit lajitellaan ja ohjataan varastoon tai suoraan käsittelyyn. Laitoksella vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä keräyspaperi, metalliromu, keräyslasi, kierrätyspolttoaine ja betoni- ja tiilimurske valmistetaan 2

3 teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi. Laitoksella työskennellään jokaisena viikonpäivänä pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana. Tuotanto- ja varastointikapasiteetti muutoksen jälkeen Yrityksellä on lupa vastaanottaa ja käsitellä jätemateriaaleja tonnia vuodessa. Kapasiteetiksi esitetään tonnia/a. Uutena toimintona olisi kestopuun vastaanotto ja välivarastointi. Kestopuu toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. 3 Jätelaji Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen energia- sekä materiaalikierrätyskelpoinen jäte Betoni, tilli Puujäte Kestopuu* Yhdyskuntajäte * vaarallinen jäte Jätetunnus * * * Haettava määrä t/a Maksimivarasto ja sijainti 500 t, asfalttikentällä t, perusmaan päällä 500 t, asfalttikenttä 100 t, asfalttikenttä 150 t, vastaanottobunkkerissa t Jätteiden vastaanotto ja lajittelu Kestopuu

4 Kestopuuta otetaan vastaan Porin ja sen lähialueiden yrityksiltä ja yksityisiltä asiakkailta. Kestopuu välivarastoidaan asfalttikentällä ja toimitetaan Demolite Oy:lle tai muuhun ympäristöluvanvaraiseen laitokseen jatkokäsittelyyn. Jätteen siirtokuormaus Lajittelulaitoksen yhteyteen rakennettava siirtokuormausasema palvelee lajittelusta syntyvän rejektin kuljettamisessa loppusijoitukseen ja jätteenpolttolaitokseen. Siirtokuormausasemalla jätteet lastataan uudelleen kannellisiin metallilavoihin. Siirtokuormausasema koostuu katollisesta hallista sekä sen sisällä olevasta kontista ja lavasta. Asema ei houkuttele haittaeläimiä eikä aiheuta hajuja. Siirtokuormauksen kokonaiskapasiteetti on tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijäte Yhtiö paloittelee ja varastoi tontilla betoni- ja tiilijätteitä, jotka lajitellaan eroon vastaanotetusta rakennusjätteestä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Betoni ja tiili paloitellaan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Betoni- ja tiiliaines toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetuksen Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ohjeita. Rakennusjätteen sekä kaupan- ja teollisuuden jätteiden käsittely Rakennusjätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden käsittely tapahtuu asfaltoidulla rakennusjätealueella sekä tarvittaessa lajittelulinjalla sisätiloissa. Ennen varsinaista käsittelyä erotellaan jätteistä suuret kappaleet sekä muu lajitteluun kelpaamaton jae. Tarvittaessa jätteet annostellaan aluksi jätekahmarilla rumpuseulaan, joka sijaitsee rakennusjätehalliin johtavan kuljettimen edessä ja jossa jätteestä erotellaan pois hienoaines, joka on pääasiassa hiekkaa ja muuta mineraaliainesta. Tämän jälkeen jätteet puretaan lajittelulinjan vastaanottohihnalle. Varsinainen lajittelu tehdään pääosin käsin, erilleen lajitellaan paperia, puuta, metallia, muoveja, betonia, tiiltä ja kiviaineksia. Jäljelle jäänyt rejekti ja seulonnan hienoaines varastoidaan kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Kierrätyspolttoaineen raakaaineeksi soveltuva materiaali ohjataan edelleen murskaukseen. Mikäli vastaanotettavat materiaalit sisältävät vain vähän eri epäpuhtauksia, voidaan jätteiden lajittelu suorittaa kaivinkoneella ja käsityönä asfalttikentällä tai lajitteluhallissa, ilman varsinaista lajittelulinjaa. 4 Puujäte Puujäte murskataan energia-, kompostointi- tai uusioraaka-aineeksi ulkotiloissa siirrettävällä murskaimella. Murskain toimii kevyellä polttoöljyllä. Murskain on varustettu magneeteilla ja pölyn sitomiseksi murskaimeen

5 sumutetaan vettä murskauksen aikana. Murskaimen kapasiteetti on noin 20 t/h. Kantojen esikäsittelyssä käytetään pilkontalaitteistoa, jolla kannoista poistetaan maa- ja kiviaines. Laite on asennettu kaivinkoneeseen. Suurimmat metalliesineet erotellaan puujätteestä käsin tai koneellisesti ennen murskausta. Hake välivarastoidaan vastaanotetun materiaalin tavoin asfaltoidulla kentällä aumoissa. Yhdyskuntajäte Sekalaiset yhdyskuntajätekuormat on lajiteltu käsityönä sekä kaivinkoneella. Jatkossa lajittelu ja käsittely tapahtuvat täysin koneellisesti ja automaattisesti. Sekalainen yhdyskuntajäte tarkoittaa asumisessa ja yrityksissä syntyvää jätettä, josta on jätteen syntypisteessä lajiteltu pois biojätteet, vaaralliset jätteet, kotikeräyspaperi sekä osa metalleista ja lasista. Kotitaloudet laittavat sekalaiset yhdyskuntajätteet Porin seutukunnalla kaatopaikkajäteastiaan. Jätejaetta kutsutaan myös kuivajakeeksi. Toiminnan tavoitteena on saada seutukunnalla ja sen lähiympäristössä syntyvästä yhdyskuntajätteestä talteen jätteen sisältämät biohajoavat jätejakeet, energiaksi kelpaavat jakeet sekä raaka-aineeksi kelpaavat materiaalit. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen koko käsittelyprosessi tapahtuu sisätiloissa. Vastaanotetut yhdyskuntajätekuormat ajetaan ensiksi vaa alle, jossa asiakas- ja punnitustiedot siirtyvät laitoksen jätetietokantaan. Kuormat puretaan betoniseinäiseen katettuun tilaan, jossa kuormista noukitaan kahmarilla pois suuret, lajittelua hankaloittavat kappaleet. Tämän jälkeen jäte murskataan esimurskaimella tasalaatuiseksi ja murske ohjataan kuljettimella rumpu-/täryseulaan, jossa seulotaan pois niin sanottu hienojae/alite, joka sisältää biojätettä, mineraaleja sekä lasia. Hienojakeesta/alitteesta poistetaan vielä magneetilla metallia. Suurikokoinen ylite ohjataan magneetin kautta tuuliseulaan, jossa energiaksi kelpaava kevyt jae lajittuu omaksi jakeekseen ja raskaat kappaleet omaksi jakeekseen. Jäljelle jääneet raskaat isot kappaleet lajitellaan erikseen käsin ja magneeteilla. Hyötykäyttöön kelpaamaton raskasjae toimitetaan kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokselle. Kotitalousjätteestä lajiteltu hienojae/alite varastoidaan ja toimitetaan edelleen kompostoitavaksi tai biokaasutukseen. Osa hienojakeesta/alitteesta voidaan toimittaa myös jätteen massapolttolaitokseen. Kevyt ylite ohjataan tuuliseulan jälkeen pyörrevirtaerottimeen, jossa siitä poistetaan ei-magneettiset metallit. Tämän jälkeen se menee jälkimurskaukseen, jossa siitä valmistuu kierrätyspolttoainetta. Prosessia voidaan myös ajaa hieman eri järjestyksessä kierrätyspolttoaineen laatuvaatimuksista riippuen ks. alla oleva periaatekuva. Talteen saadut metallit toimitetaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi. 5

6 6 Periaatekuva lajitteluprosessista Laitokselle otetaan vastaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä maksimissaan tonnia vuodessa. Alustavan arvion mukaan noin 50 % laitokselle vastaanotettavasta materiaalista voidaan hyödyntää lajittelun jälkeen energiana ja raaka-aineena. Noin % vastaanotetusta materiaalista voidaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa ja noin % laitokselle tulevasta materiaalista menee loppusijoitukseen tai jätteenpolttolaitokselle. Kreosoottikyllästeiden käsittely Lupaa on haettu myös krosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen ja pylväiden käsittelyyn. Kreosoottikyllästeitä käsitellään t/a. Kemikaalit ja energian kulutus Laitteiden tarvitsema kevytpolttoöljy varastoidaan litran metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolla. Polttoainetta kuluu vuodessa n litraa. Murskaimen polttoaineen kulutus on noin 50 l/h ja muiden työkoneiden kulutus yhteensä noin 60 l/h. Kaluston voiteluun ja hydrauliikkaan käytetään öljyjä noin litraa vuodessa. Kiinteistöllä varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan enintään 400 litraa. Öljyt varastoidaan lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altailla. Laitoksen vuosittainen sähkönkulutus on noin 2,3 GWh. Vedenhankinta ja viemäröinti

7 Lajitteluasema on liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja edelleen Porin jätevedenpuhdistamolle. 7 Vakuus Nykyisellä toiminnalla on euron vakuus. Hakija esittää, että vakuus säilyy ennallaan. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) Hakijan mukaan Veikko Lehti Oy:n lajittelulaitoksella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä yhdyskuntajätteen kuivajakeen käsittelyssä otetaan huomioon jätteiden käsittelyä koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (BREF) vaatimukset seuraavasti: Yleisen BAT:n soveltaminen: 1. Yhtiössä on kehitetty vuoden 2010 aikana toimintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon laadun, ympäristön ja turvallisuuden merkittävät näkökulmat. Jatkuva parantaminen perustuu riskianalyyseihin em. näkökohdista ja näihin perustuviin kehittämistoimenpiteisiin. 2. Toimintajärjestelmän kulmakivinä ovat suunnitelmallisuus, vastuut ja tehtävät sekä henkilöosaamisesta huolehtiminen (koulutus ja perehdytys). 3. Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely. 4. Laitoksella on käytössä näytteenottomenetelmät mm. kierrätyspolttoaineen sekä betoni- ja tiilijätteen laadun seurantaan. 5. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä. 6. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen ohjaamista (luvan omaavalle vastaanottajalle) ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. 7. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana. 8. Vaaralliset jätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. 9. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. 10. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. 11. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan. 12. Laitokselle on laadittu pelastus-, räjähdyssuojaus- ja työturvallisuusohjeet ja suunnitelma sekä ohjeet työntekijöille toiminnasta onnettomuustilanteissa. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. 13. Melu, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- tai raja-arvoja. Eniten melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa.

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS 14. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään Tiettyjen jätteiden käsittelytapaa koskeva BAT: Kiinteän polttoaineen valmistaminen muusta kuin vaarallisesta jätteestä. 1. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa noudatetaan standardisoitua laadunvalvontajärjestelmää (SFS 5875, Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi). Järjestelmän mukaan tehdään BREF:n mukaiset analyysit. Tiedot energiajakeen laadusta ja valmiin polttoaineen laadusta välitetään voimalaitokselle sekä jätteen tuottajalle. 2. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine voidaan polttaa voimalaitoksissa, joissa on korkea sähkön tuotannon teho. 3. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa käytetään BREF:n mukaisia tekniikoita, kuten magneettierottimia rauta- ja ei-rautapitoisten metallien erotteluun, rumpuseulaa erikokoisten kappaleiden erotteluun, ominaispainoerottelulaitteita sekä infrapunavalotekniikkaa PVC-muovin erotteluun. Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätteiden käsittely- ja varastointialueiden hulevedet m 3 /a johdetaan ympärysojiin ja edelleen Myllyojaan, joka laskee Kokemäenjokeen. Yhdyskuntajätteen lajittelusta ja käsittelystä ei hakijan mukaan synny hulevesipäästöjä, koska kaikki jäte käsitellään sisätiloissa ja mahdolliset valumavedet jäävät rakennusten lattioille, jotka ovat vedenpitävää materiaalia. Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet, noin 50 m 3 /a ohjataan umpisäiliöön ja siitä edelleen Porin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen päästöt ilmaan koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä sekä murskauksessa syntyvistä pölypäästöistä. Puuaineksen murskaimista syntyy pölypäästöjä noin kg vuodessa pääasiassa kesäaikaan. Puut murskataan ulkona. Pölypäästöjen lisäys minimoidaan asfaltoimalla koko tontti sekä asentamalla valmiudet pölynsitomisjärjestelmän laajentamiseen rakennusjätteen käsittelypaikalle. Rakennusjätteen ja energiajätteen lajittelu lisää laitoksen pölypäästöjä arviolta noin 200 kg vuodessa. Pölypäästöt syntyvät materiaalin käsittelystä ja siirtelystä. Liikennöintialueet on asfaltoitu pölyämisen estämiseksi. Asfaltoitujen alueiden säännöllinen puhdistaminen vähentää pölyämistä. Koska alueella ei kestopuuta lukuun ottamatta vastaanoteta vaarallisia jätteitä, pöly ei hakijan mukaan sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita. 8

9 Tontille varastoidut betonikappaleet ja tiili paloitellaan kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella puristimella. Paloittelusta ei hakijan mukaan synny melua tai pölyä, koska hydraulinen leikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Lajitteluaseman pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua lajiteltavaan materiaalin, murskaimiin sekä seulontalaitteisiin. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätteitä varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Laitokselle saapuvat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Suurin osa tontille vastaanotetuista materiaaleista lajitellaan ja materiaalien laatu tarkistetaan. Lähes koko laitosalue on asfaltoitu. Yhdyskuntajätteen lajittelusta ja käsittelystä ei synny hulevesipäästöjä, koska kaikki jäte käsitellään sisätiloissa ja mahdolliset valumavedet jäävät rakennusten lattialle ja imeytyvät jätemateriaaleihin. Jätteiden mukana tulevat vaaralliset jätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa, esimerkiksi konteissa. Työkoneiden käyttämä polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Sisätiloissa varastoidaan myös vähäisiä määriä poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Maaperän laadun vuoksi pohjaveden muodostus alueella on vähäistä eikä lähistöllä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ottaen huomioon toiminnan luonne ja alueen maaperäolosuhteet, toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueille. Kierrätysasemalla eniten melua aiheuttaa puun murskaus. Murskaus tapahtuu ulkona polttomoottorikäyttöisellä siirrettävällä murskaimella. Pakkausjätemateriaalit murskataan sähkökäyttöisellä murskaimella. Polttomoottorisen murskaimen meluvaikutusta vähennetään suuntaamalla murskaimen syöttöaukko asutuksesta poispäin. Käytettävät koneet täyttävät koneille voimassaolevat melumääräykset. Toiminta-aikoihin tai melun rajaarvoihin ei haeta muutoksia, sillä toiminnasta syntyvän melukuorman ei oleteta kasvavan. Ympäristömeluselvityksen mukaan (Jyväskylän yliopisto, tutkimusraportti 123/2005) vasaramurskaimen äänitehotaso oli 121 db. Lajitteluasemalla käytetään pääsääntöisesti vasaramurskainta puun murskauksessa. Laskennallisen arvion mukaan kummankaan murskaimen aiheuttama ympäristömelu ei aiheuttanut päiväaikaisen 7 22 ympäristömelun ohjearvon (L Aeq ) 55 db ylittymistä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Käytettäessä puumurskainta 55 db:n keskiäänivyöhykkeen arvioitiin ulottuvan noin 660 metrin etäisyydelle ja käytettäessä vasaramurskainta noin 550 metrin etäisyydelle murskaimesta. Lähimmälle asuinkiinteistölle on matkaa metriä. 9

10 10 Materiaali kuljetetaan pääosin kuorma-autoilla lajitteluasemalle ja sieltä eteenpäin ajoneuvoyhdistelmillä. Laitoksella liikennöi maksimissaan noin 30 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 6 22 välisenä aikana. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella syntyy jätteiden hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä 5 10 % sisään tulevasta materiaalimäärästä eli noin t/a. Lajittelurejekti on toimitettu Porin jätehuollon loppusijoitusalueelle Hangassuolle tai muihin loppusijoituslaitoksiin. Uudessa yhdyskuntajätteen laitosmaisessa käsittelyssä jätteestä saadaan talteen noin 50 % ns. kevytjaetta, josta valmistetaan alkuvaiheessa kierrätyspolttoainetta. Tulevaisuudessa kevytjakeesta voidaan lajitella talteen myös raaka-ainekäyttöön soveltuvia jakeita. Edellisen lisäksi yhdyskuntajätteen lajittelusta syntyy kaksi merkittävää jätejaetta, joiden hyödyntäminen sellaisenaan ei ole mahdollista raakaaineena tai energiana: hienojae ja raskasjae. Hienojae syntyy jätteen murskauksen ja seulonnan tuloksena prosessin alkuvaiheessa ja sisältää runsaasti mineraaliperäistä materiaalia sekä biohajoavaa materiaalia. Hienojakeessa on pieniä määriä jäämiä raskasmetalleista ja öljyistä, joten se soveltuu kompostoinnin jälkeen pääsääntöisesti vain loppusijoitusalueelle. Hienojae luokitellaan kuitenkin tavanomaiseksi jätteeksi. Raskasjae syntyy lajitteluprosessissa murskatun jätteen ominaispainoerottelussa. Raskasjae koostuu pääosin mineraalikappaleista, kuten betonista, tiilestä, lasista, puun ja lastulevyn palasista sekä laajasta joukosta sekalaista tavaraa ja tekstiilejä, kuten kenkiä ja mattoja. Raskaasta jakeesta lajitellaan käsin erilleen hyödynnettävää materiaalia kuten betonia, tiiltä ja puuta. Jäljelle jäävä materiaali ei juurikaan sisällä biohajoavaa ainesta. Lajittelun tuloksena syntynyt raskasjae toimitetaan loppusijoitukseen tai jätteen massapolttolaitokseen. Kierrätyspolttoainetta , ,150102, , t Metallit , t toimitetaan voimalaitokselle, jolla on ympäristölupa kierrätyspolttoaineen hyödyntämiseen toimitetaan jatkojalostettavaksi metallinkierrätysyritykselle, jolla on ympäristölupa Hienojae , Raskasjae t t toimitetaan loppusijoitusalueelle päivittäispeittoaineena toimitetaan loppusijoitukseen tai jätteen massapolttolaitokseen

11 11 Rakentamisen, teollisuuden ja kaupan jätteiden lajittelurejekti , , t toimitetaan loppusijoitukseen tai massapolttoon Yhdyskuntajätteen lajittelusta syntyvät jäte- ja hyötymateriaalit kg/a Paperi Sekajäte Jäteöljy Kiinteä öljyinen jäte Loistelamput 100 kg 500 kg 500 kg 100 kg 1 kg Omasta toiminnasta syntyvät jätteet (koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista) Jätteiden varastointi Laitoksen toiminnassa syntyvät sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisien jätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut vaaralliset jätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto-/kuljetusastiassa. Vaarallisista jätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Vaaralliset jätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon, varastoitiin ja käsittelyyn. Loppusijoitukseen menevät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan vaihtolavoilla. Jätteiden vähentäminen ja hyödyntäminen Laitokselle tulevat jätteet lajitellaan ja käsitellään teollisuuden raakaaineiksi. Lajittelurejektin määrää pyritään vähentämään tehokkaammalla lajittelulla ja asiakastiedotuksella sekä etsimällä uusia hyötykäyttökohteita jätejakeille. Mm. betonin ja tiilen hyötykäytöllä maanrakentamisessa säästetään alkuperäisluonnon mineraalivaroja. Samoin jätepuun ja kierrätyspolttoaineen käyttö energiana vähentää fossiilisten energiavarojen käyttöä sekä haitallisia metaanipäästöjä kaatopaikalla. Yhtiö jakaa myös asiakkailleen ohjeita jätteiden vähentämiseksi. YMPÄRISTÖRISKEIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma. Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys

12 ja imeytysaineiden nopea saatavuus sekä riittävyys. Laitoksen piha-alue on valaistu ja alue on aidattu sekä varustettu tallentavalla kamerajärjestelmä. 12 Huomattavin laitoksen toimintaan sisältyvä riski on tulipalo. Nopeakierroksisen murskaimen toiminnassa on riski pölyräjähdyksestä. Tulipaloon liittyvä riski on pahin kesäaikaan. Vasaramurskaimen pölyräjähdysriskiä ehkäistään palovaaraa aiheuttavien töiden ohjeistuksella ja työntekijöiden neuvonnalla sekä suihkuttamalla kesäaikaan vettä murskattavaan materiaaliin. Yhdyskuntajätteen mekaaninen lajittelu ei lisää oleellisesti laitoksen ympäristöriskejä tai onnettomuuksien määrää ja niiden hallinta onnistuu nykyisillä suojausjärjestelyillä. Päällystämättömällä kentällä varastoidaan ympäristölle haitattomia jakeita. Riski tai ongelma Riskin syyt Jätepuu syttyy Polttoaine ylikuumenee murskatta- palamaan murskattaessa essa, pölyräjähdys Pahimmat seuraukset Murskaimen ja varaston palaminen Toimenpiteet Asianmukaiset sammutusvälineet paikalle, jatkuva tarkkailu, liekinilmaisin, yleinen siisteys, pelastussuunnittelu, Tontilla oleva jäte syttyy palamaan itsestään Nestevuodot (diesel, öljyt) Kone- tai laiterikko Jäte ylikuumenee itsestään, tulityöt, tupakointi, staattinen kipinä, valmiiksi palava raakaaine (puu, turve), pölyräjähdys, Kulumat, iskut, huonolaatuiset koneet, huolimaton nesteiden käsittely Väärä käyttö, huono laatu, iskut, kulumat, murskaimessa metallit, kivet, jne. Varaston sekä mahdollisesti kaluston palaminen Jatkuva tarkkailu, asianmukaiset sammutusvälineet, jätteen oikea varastointi erillään tai konteissa, tupakointipaikat, pelastussuunnittelu, Nesteiden pääsy ympäristöön, tössä, laadukkaiden koneiden Huolellisuus koneiden käy- maaperän likaantuminen hankinta, huolto, tarkastukset, suojavalli Nestevuodot, tulipalot, henkilövahingot Huolto, tarkastukset, laitteiden oikeaoppinen käyttö, hyvälaatuinen jäteraaka-aine Toiminnan muutoksesta aiheutuvien keskeisten riskien arviointi toiminnan keskeiset ympäristövaikutuksia sisältävät riskitekijät. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta lähiasukkaiden viihtyisyyteen tai terveyteen, vesistöön tai sen käyttöön eikä maaperään tai pohjaveteen. Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat työkoneiden välittömään läheisyyteen, samoin materiaalien käsittelystä syntyvä

13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu pöly- ja hajuhaitta rajoittuu työkohteiden läheisyyteen. Laitoksen toiminnasta ei synny meluhaittaa ympäröivälle asutukselle tai virkistyskäytölle. Lajitteluaseman ympäristön luontokohteissa ja luonnonsuojelualueissa ei ole tapahtunut muutoksia. Hakijan mukaan laitoksen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä lähialueen luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle. Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjalliset ohjeet toimintaan ympäristöonnettomuustapauksessa ja henkilökuntaa on koulutettu. Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin 5875 mukaisesti Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä. Palastellusta betoni- ja tiilijätteestä laaditaan asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa" mukainen jäteseloste. Jäteselosteesta ilmenee mm. jätteen luovuttaja ja yhteystiedot, jätteen nimike ja alkuperä, käyttöohjeet sekä tarpeelliset toimet ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Jäteselosteessa on mukana myös asetusesityksen mukainen analyysi. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Päästö- ja vaikutustarkkailu Lajitteluaseman vaikutuksia pinta- ja pohjavesien laatuun seurataan Ramboll Finland Oy:n laatiman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vesinäytteet ojastoon laskevista valumavesistä otetaan kaksi kertaa vuodessa yhdestä pisteestä. Vesinäytteestä analysoidaan ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD), arseeni, kromi, kupari, kadmium, vanadiini, molybdeeni, barium ja kokonaishiili (TOC). Stabiloidun kentän salaojavesien tarkkailu suoritetaan, mikäli salaojakaivoon suotautuu vettä. Pohja- ja orsivesien laatua tarkkaillaan pohjaveden virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan arseeni, sinkki, lyijy, kromi, kupari, nikkeli, kadmium, vanadiini, molybdeeni ja barium sekä tarvittaessa mineraaliöljyjakeet (C4 C10, C11 C23, C24 C35), PCB- ja PAH -yhdisteet. 13

14 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS Toiminnan aloittamislupa Aloittamisvakuus LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Veikko Lehti Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen osalta. Hakijan mukaan hakemuksen mukainen toiminta parantaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoa. Päätöksestä tehtävät mahdolliset aiheettomat valitukset hidastavat uusien lupamääräysten noudattamisesta ja saattavat aiheuttaa hakijalle merkittävää taloudellista haittaa. Kaikki hakemuksen toiminnot ovat sen kaltaisia, että ne eivät aiheuta lähiympäristölleen mahdollisen muutoksenhakuprosessin aikana sellaista peruuttamatonta haittaa, joka tekisi muutoksen haun tarpeettomaksi. Kaikki muutoksenhakuprosessin aikana mahdollisesti syntyvät ympäristövaikutukset ovat palautettavissa samaan tilaan kuin ne olivat ennen uusien toimintojen aloittamista. Hakijan esittää, että toiminnan aloittamisen vakuudeksi riittää laitoksen voimassa olevan ympäristöluvan vakuus euroa. Perusteluna vakuuden suuruuteen on varastossa olevan maksullisen tavanomaisen jätteen enimmäismäärä, 200 tonnia, jonka kuljettamiseen ja käsittelyyn vakuus riittää. Muun laitoksella olevan materiaalin arvo on positiivinen, ja näiden materiaalien arvo kattaa käsittely- ja kuljetuskustannukset. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porin kaupungin ilmoitustauluilla välisen ajan sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Satakunnan Kansa -lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Porin kaupungin hallintopalvelussa osoitteessa Hallituskatu 12. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Porin kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Porin kaupungilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antamassaan lausunnossa tuonut esille seuraavaa: Kestopuu ja kreosoottikyllästetyt ratapölkyt ovat ongelmajätettä, joten lajittelulaitoksen laajennuksen toteuttaminen hakemuksen mukaisena edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhdyskuntajätteen ja siihen verrattavan jätteen välivarastointiaika ja -määrä tulee ol- 14

15 Muistutukset ja mielipiteet la rajattu ja sen vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa roskaantumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kertaluonteinen melukartoitus tulee suorittaa uusien meluavien laitteiden käyttöönottamisen jälkeen. Nykyinen pohja- ja pintavesien tarkkailu on toistaiseksi riittävää, mutta tarkkailuiden metallimääritykset tulee yhdenmukaistaa tarkastelun helpottamiseksi. Haittaeläinten torjuntasuunnitelman on oltava osa tarkkailuohjelmaa. Loppusijoitukseen toimitettavasta materiaalista tulee tehdä kaatopaikasta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset vastaavuustestaukset vuosittain. Öljynerotuskaivo tulee varustaa hälyttimellä. Vakuus tulee tarkistaa vastaamaan laajentuvaa toimintaa. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Porin kaupungin ympäristövirasto on antamassaan lausunnossa tuonut ympäristönsuojeluviranomaisena esille seuraavaa: Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Hakemuksessa esitetyt pohja- ja pintavesien tarkkailut ovat riittäviä, mutta tarkkailujen metallimäärityksiä tulee yhdenmukaistaa. Kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen vastaanoton myötä vesinäytteidenottopisteitä tulee lisätä. Ympäristövirastolla ei ole huomautettavaa toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Terveydensuojeluviranomaisen lausuntona ympäristövirasto tuo esille seuraavaa: Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista, pölyämistä eikä hajutai meluhaittoja. Tarvittaessa tulee järjestää haittaeläintorjunta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija ilmoittaa antamassaan vastineessa, että hakemus perutaan kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen ja pylväiden käsittelyn osalta. Lupaa haetaan kuitenkin edelleen tonnin vuosittaiselle vastaanottoja käsittelykapasiteetille. Aluehallintovirasto myöntää luvan Veikko Lehti Oy:n Hangassuon lajitteluaseman toiminnan muuttamiseen. Päätös koskee toimintaa tonnin vuotuisen jätemäärän vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Toiminta ja tarkkailu tulee toteuttaa lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Toiminta 15

16 1. Laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä, välivarastoida sekä toimittaa hyötykäyttöön tai edelleen käsiteltäväksi hakemuksen mukaisia tavanomaisia jätteitä sekä vastaanottaa ja välivarastoida kyllästettyä puuta. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään t/a. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä purkutyömailta, joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta tai joilla epäillään syntyvän asbestijätettä. Vastaanotettavasta betonijätteestä on oltava poistettu PCB:tä ja muita haitta-aineita sisältävät saumaus- ja eristysmassat. 2. Laitoksella saa varastoida käsittelemätöntä ja käsiteltyä jätettä hakemuksessa esitetyn mukaisesti kerrallaan yhteensä enintään tonnia. Vastaanotettua jätettä saa varastoida alle kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja alle yhden vuoden ennen sen käsittelyä. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseessä olevan jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina ja toissijaisesti energiana. 3. Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen ELYkeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä em. valvontaviranomaisten tietoon. Vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta ja koulutuksesta on huolehdittava. 4. Laitoksella saa harjoittaa jätteen käsittelytoimintaa arkisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo Murskausta ja haketusta ulkona saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo Mikäli toimintaa on tarpeen harjoittaa muina aikoina, toimenpiteestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen valvontaviranomaisille. 5. Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hyväksytyn mukainen, on viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 6. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi ja ympäröivän alueen roskaantumisen minimoimiseksi alueen on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. Paras käyttökelpoinen tekniikka 16

17 7. Luvansaajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteiden käsittely ja varastointi 8. Jätteitä saa käsitellä ja varastoida ainoastaan sellaisilla alueilla, jotka on päällystetty ja muotoiltu niin, että sadevedet voidaan hallitusti johtaa sadevesikaivojen kautta laitokselta muualle. Jätteitä saa käsitellä ja varastoida ainoastaan sisätiloissa, poikkeuksena tavanomaista betoni-, tiili- ja puujätettä voidaan käsitellä ulkona päällystetyillä alueilla ja varastoida perusmaan päällä. Yhdyskuntajätteen ja siihen verrattavan jätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa. Toiminnassa tulee varautua siihen, että tilojen poistokaasut voidaan tarvittaessa kerätä ja käsitellä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Melu Laitoksen toiminnasta syntyvät sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisten jätteiden varastointiin tarkoitetussa tilassa. Kestopuuta voidaan varastoida ulkona päällystetyllä kentällä. Jätteiden käsittely ja varastointi on toteuttava siten, että jätejakeet eivät sekoitu keskenään ja ettei jätteitä leviä asfaltoidun alueen ulkopuolelle. Jätteitä ei saa kulkeutua tuulen tai hulevesien mukana ympäristöön. Materiaalimäärä on mitoitettava kentälle siten, että kenttärakenteen ja pohjamaan kantavuus ei vaarannu. Jätteen vastaanotto-, varasto- ja käsittelytoimintoja varten rakennettavien uusien kenttien ja rakennusten toteutussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. 9. Laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien, pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db päivällä (klo ) eikä 50 db yöllä (klo ). Mikäli melutaso ylittyy, luvansaajan tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. 17 Päästöt ilmaan 10. Toiminnasta sekä alueen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Varastokasat ja lähtevät kuormat on tarvittaessa kostutettava pölyämisen ehkäisemiseksi. Murskauslaitteistosta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti, kastelemalla materiaaleja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista

18 pölyämisen torjuntatekniikkaa. Jos pölyntorjuntalaitteet eivät toimi esimerkiksi jäätymisen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä laitehäiriön ajaksi. Vesien johtaminen ja käsittely 11. Jätteiden varastointi- ja käsittelyalueilla ulkona muodostuvat hulevedet voi edelleen johtaa avo-ojaan, kun veden laatu on sellaista, että siitä ei aiheudu ojan liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa eikä alueen avo-ojan pintaveden kiintoaine- tai muun kuormituksen haitallista lisääntymistä. Yhdyskuntajätteen vastaanotto-, varastointi- tai käsittelytiloista ei saa päästä vesiä ulkokentälle. Sosiaalitilojen jätevedet on ohjattava käsiteltäviksi Porin jätevedenpuhdistamolle. Autojen ja työkoneiden tankkauksen tulee tapahtua pinnoitetulla alueella, josta hulevedet kerätään ja ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivoihin. Öljynerotuskaivo tulee varustaa hälyttimellä. Tankkauksiin käytettävien säiliöiden tulee olla ns. kaksoisvaippasäiliöitä. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 12. Toiminnat on järjestettävä ja niitä on harjoitettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoaineet ja kemikaalit 13. Työkoneiden voiteluöljyt ja muut toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava sisätiloissa tiiviillä alustalla. Alueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 14. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöistä jätevesiviemäriin on ilmoitettava Porin kaupungin vesihuoltolaitokselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. 18 Käyttö- ja vaikutustarkkailu

19 15. Varastointi- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Jätteiden laatumääritykset on tehtävä hakemuksessa kuvatuilla menetelmillä. Kirjanpito ja raportointi Laitoksen vaikutuksia alueen ympäristössä on tarkkailtava valvontaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Stabiloitujen maiden loppusijoitusalueelta kertyvien salaojavesien laadun seuranta on sisällytettävä tarkkailuun. Pinta- ja pohjavesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Pinta- ja pohjavesinäytteistä tulee tehdä keskenään vertailukelpoiset metallianalyysit (vähintään Zn, Ba, V, Ni, Cr, Pb, Cu, Mo, Cd ja As osalta). Kertaluonteinen melumittaus tulee tehdä laitoksen ympäristössä laitoksen normaalina käyntiaikana aina kun uusia meluavia laitteita otetaan käyttöön. Lisäksi tarkkailuun tulee liittää suunnitelma laitoksesta mahdollisesti aiheutuvien hajujen tarkkailemiseksi sekä haittaeläinten torjumiseksi. Päivitetyt tarkkailusuunnitelmat tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELYkeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 16. Toiminnan vuosiraportti on toimitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raporttiin tulee sisällyttää tiedot laitoksen toiminnasta, tarkkailusta ja sen tuloksista, käyttöhäiriöistä ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi raporttiin tulee sisältyä tiedot vastaanotetuista sekä edelleen hyötykäyttöön ja muualle käsittelyyn toimitetuista jätteistä ja niiden alkuperästä sekä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen jätteiden määrät ja sijoitus- tai toimituspaikat. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti valvontaviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään neljä vuotta. Tarvittaessa tietoja tehdystä kirjanpidosta on annettava valvontaviranomaisille. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 17. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisesta tulee vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin esittää yksityiskohtainen suunnitelma laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee sisältää ainakin esitys vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa 19

20 koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. 20 Vakuus 18. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa nro 87 YLO määrätyn mukaisesti asetettu euron vakuus pysytetään sellaisenaan. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Aluehallintovirasto katsoo, että Veikko Lehti Oy:n Hangassuon jätteenlajitteluaseman muutetuista toiminnoista, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun nähden riittävä asiantuntemus. Etelä- ja Länsi Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on asetettu tavoitteeksi mm., että jätteiden käsittelylaitosten verkko on kattava ja vastaa paikallisia ja alueellisia tarpeita. Toiminta edistää jätelain mukaisesti jätteen hyödyntämisvaatimuksen toteutumista. Toiminnan merkittävin muutos on materiaalien määrän lisääminen. Ennalta arvioiden muutos ei olennaisesti lisää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti.

21 21 Luvan myöntäminen ei anna hakijalle oikeutta kerätä käsittelyyn sellaisia jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan järjestämän jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn piiriin. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisin osin voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012). Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012, ) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulain pykäliä 43 a 43 c. Päätöksessä on siirtymäsäännöksen mukaisesti sovellettu vuoden 1993 jätelakia (1072/1993) ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1. ja 2. Jätteiden käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte toimitetaan hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn eikä jäte keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja kuten hajuhaittaa, epäsiisteyttä tai suurta palokuormaa. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. (YSL 43, 45, VNp 861/1997) Lupamääräys 3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (YSL 42, 43, JL 52, JA 10 ) Lupamääräys 4. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta-aikaa on rajoitettu ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (YSL 43, YSA 8, JL 6, NaapL 17 ) Lupamääräys 5. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. Vastaanotettavaksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 9 :n mukaan kuljetuksen suorittajan on palautettava jäte sen haltijalle, jos jätettä ei oteta paikassa vastaan. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15 )

22 Lupamääräys 6. Aitaamisella estetään asiattomien pääsy alueelle ja luvattomien kuormien tuominen laitosalueelle ja osaltaan estetään ympäristön roskaantumista. (YSL 43 ) Lupamääräys 7. perustuu ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin. (YSL 4, JL 6 ) Lupamääräys 8. Alueiden muotoilulla kerätään ja johdetaan hallitusti alueilla muodostuvat hulevedet sekä alueiden ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet. Toiminta-alueen pinnoittamisella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Sekajätteestä aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi käsittely on tarpeen sijoittaa sisätilaan. Toiminnanharjoittajan on välttämätöntä toimintaa suunnitellessaan varautua hajuhaittojen tehokkaampaan ehkäisyyn ja tarvittaessa otettava siihen tarkoitettua tekniikkaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Eri materiaalit on tarpeen pitää erillään, jotta varmistetaan materiaalien hyödynnettävyys ja vähennetään hyödyntämiskelvottoman jätteen määrää. Materiaalien käsittelyä ja varastointia koskevilla määräyksillä ehkäistään toiminnasta aiheutuvia päästöjä ympäristöön sekä muita terveys- ja ympäristöriskejä. Suunnitelmien toimittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Lupamääräys 9. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mukaisena. (YSL 43, JA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) Lupamääräys 10. Materiaalien ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi ja muut tekniset pölyntorjuntamenetelmät vähentävät toimintojen pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnan keskeyttämisellä mahdollisten häiriöiden aikana ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Lupamääräykset 11. ja 12. Toiminta on velvoitettu toteuttamaan siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista eikä muuta ympäristöhaittaa. (YSL 43, JL 6, 19, JA 8 ) Lupamääräys 13. Kemikaalien varastointia koskevalla määräyksellä ehkäistään aineiden pääsy maaperään ja aineesta aiheutuva maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 14. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Luvansaajan on oltava tie- 22