Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Asukaskysely Tulokset

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Ilmastobarometri 2019

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kulutustottumuskysely Nurmeksen ja Valtimon alue 2019

Suomalaisten autoilu Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Kysely suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkaliikkumiseen. Liikennevirasto Motiva Aula Research 13.4.

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Kestävä liikenne ja matkailu

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Kestävän matkailun kyselytutkimus Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // // miia.aaltonen@lahti.

Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?

Kansalaistutkimus kestävästä liikkumisesta Motiva & Liikennevirasto, Luottamuksellinen 1

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Kansalaisten tietämys liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista ja asennoituminen

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen. Tutkimus, huhtikuu 2014

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Akavan ilmastogallup 2019

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS VIRPI PASTINEN

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 ONNETTOMUUSANALYYSIT. Joroinen

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Lisäävätkö päästövähennystoimet liikenneköyhyyttä, entä auttaako MaaS?

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

Milttonin vastuullisuustutkimus 2017 Yhteenvetoraportti

Liikennebarometri 2016

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

MaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä. Timo Liljamo

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018)

Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

KULUTTAJAKYSELY - MITEN LIIKUT ARJESSASI? TULOKSET 3/2017

Polttoaineen hinnannousun vaikutus auton käyttöön. Tielaitos 1O.00L 53100MK 31/ Veijo Kokkarinen. Helsinki

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Kansalaistutkimus STTK

Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Energiatodistusten hinta Toimenpide-ehdotukset Pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot Motiva Oy. 06/2017 Energiatodistuskysely

ADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu Adato Energia - Tuhat suomalaista 5/2019

Transkriptio:

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1

Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Kyselyssä kysyttiin päästövähennysten tärkeydestä sekä henkilöautoilusta ja lentämisestä. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä touko- ja kesäkuussa 2019. Kyselyn toteutti Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Savon liiton kanssa. Lisätietoja kyselystä löytyy raportista Liikkumisen ilmastotavoitteiden saavuttaminen Itä-Suomessa. 2

Perustiedot vastaajista 1/2 Vastauksia: 1 417 kpl Vastaajista suurempi osa oli naisia, kuten kyselytutkimuksissa yleensä. 18-75-vuotiailta saatiin hyvin vastauksia. Alaikäisiltä ja yli 75- vuotiailta saatiin vain vähän vastauksia. Merkittävä osa vastanneista oli työssäkäyviä. Maakunnittainen vastausjakauma oli hyvä, samoin eri asuinpaikan tyyppien jakauma. Eri tuloluokista saatiin hyvin vastauksia. Kokonaisvastausmäärä, 1 417 kpl, on kohtuullinen ja mahdollistaa johtopäätösten teon. 3

Perustiedot vastaajista 2/2 90 %:lla vastaajista oli henkilöauto kotitaloudessaan. Henkilöautoja on Itä-Suomessa noin 66 %:lla kotitalouksista, mikä tarkoittaa, että kyselyyn vastasi keskimääräistä enemmän autoilevia itäsuomalaisia. Eniten vastaajia oli ryhmästä, jossa ajettiin 10 000 19 999 km vuodessa. Useat vastaajat ajoivat myös joko alle 10 000 km tai 20 000 29 999 km vuodessa. Lähes kolmannes vastaajista ei lennä ollenkaan. Noin neljännes lentää 3 5 vuoden välein ja toinen neljännes 1 2 kertaa vuodessa. Tätä useammin lentävien määrä oli pieni. 4

Huoli ilmastonmuutoksesta Suurin osa itäsuomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Naiset ovat jonkin verran enemmän huolissaan kuin miehet, samoin vanhemmat ikäluokat, pienempituloiset ja taajamassa asuvat. Tilastollisesti merkittäviä erot ovat vain miesten ja naisten välisissä vastauksissa. 5

Henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys 1/2 Henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 68 % vastaajista. Naiset pitivät päästöjen vähentämistä tärkeämpänä kuin miehet, samoin vanhemmat ikäluokat verrattuna nuoriin ja keski-ikäisiin. Tuloryhmittäin tärkeämpänä päästöjen vähentämistä pitivät pienituloiset ja suurituloiset. Taajama-alueella asuvat pitivät päästöjen vähentämistä jonkin verran tärkeämpänä kuin haja-asutusalueella asuvat. 6

Henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys 2/2 Henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys korreloi eniten vastaajan henkilöauton käytön kanssa. Mitä enemmän kotitaloudessa oli autoja, sitä vähemmän tärkeänä päästöjen vähentäminen nähtiin. Vastaavasti mitä enemmän vastaaja ajoi kotitaloutensa henkilöautoilla vuodessa, sitä vähemmän tärkeänä päästöjen vähentäminen nähtiin. Edellisen sivun taustamuuttujista yhtä merkittäviä olivat vain naisten ja miesten väliset erot. 7

Lentoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys 1/2 Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 85 % vastaajista. Naiset pitivät päästöjen vähentämistä tärkeämpänä kuin miehet, samoin pienituloiset verrattuna muihin tuloryhmiin. Ikäryhmittäin tai asuinpaikan tyypin mukaan eroja vastaajien välillä ei juurikaan ollut. 8

Lentoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys 2/2 Kuten henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämisen osalta, myös lentoliikenteen päästöjen vähentämisen tärkeys korreloi parhaiten sen kanssa, kuinka paljon vastaaja lentää. Mitä enemmän vastaaja käytti lentokonetta, sitä vähemmän tärkeänä päästöjen vähentäminen nähtiin. 9

Henkilöautoilun vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 1/5 Henkilöautoilevista vastaajista (1 239 kpl) 39 % ilmoitti vähentäneensä henkilöautolla liikkumista ilmastonmuutoksen takia. Muissa kyselytutkimuksissa, joissa on tutkittu liikkumista (esim. Itä-Suomen liikkumiskysely), henkilöautoilun vähentyminen ei ole näkynyt, päinvastoin. Eniten autoilua olivat vähentäneet naiset, nuoret ja iäkkäämmät, pieni- ja suurituloiset sekä taajamassa asuvat. 10

Henkilöautoilun vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 2/5 Jos olet vähentänyt, miten olet liikkunut sen sijaan? Henkilöautoilua vähentäneistä (486 kpl) suurin osa oli siirtynyt pyöräilyyn ja kävelyyn. Vastaajien oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Keskimäärin vastaajat valitsivat 2,6 vaihtoehtoa, mikä tarkoittaa, että automatkoja on korvattu useilla eri vaihtoehdoilla. Lähes joka neljäs vastaaja oli jättänyt matkan kokonaan tekemättä. 11

Henkilöautoilun vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 3/5 Henkilöautoilevista vastaajista (1 239 kpl) 15 % oli valmiita vähentämään omaa henkilöautoiluaan merkittävästi ja 45 % jonkin verran. Miehet olivat naisia huomattavasti haluttomampia vähentämään autoiluaan: 54 % vastanneista miehistä ilmoitti, ettei halua vähentää autoiluaan ollenkaan tai haluaa vain hyvin vähän. Nuoret olivat huomattavasti valmiimpia vähentämään autoiluaan kuin muut ikäluokat, samoin taajamassa asuvat verrattuna haja-asutusalueella asuviin. Valmius vähentää autoilua kasvoi myös tulojen kasvaessa. 12

Henkilöautoilun vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 4/5 Jos haluaisit vähentää, miten haluaisit liikkua? Vastaajat, jotka voisivat vähentää edes jonkin verran (743 kpl), korvaisivat auton mieluiten polkupyörällä, linja-autolla tai junalla. Huomionarvoista on kiinnostus sähköpyörään, yli neljännes vastaajista voisi käyttää sitä. Vastaajat valitsivat keskimäärin 3 vaihtoehtoa. 13

Henkilöautoilun vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 5/5 Jos et halua vähentää, mitkä ovat pääasiallisia syitä siihen? Muissa syissä nousi esille nykyisen autoilun vähäisyys sekä syyt, jotka ovat tulkittavissa kuuluvan vastausvaihtoehtoihin matkojani ei ole mahdollista tehdä muuten kuin henkilöautolla tai en koe tarpeelliseksi torjua ilmastonmuutosta. 80 % vastaajista, jotka eivät halua vähentää (475 kpl), ilmoittavat pääasialliseksi syyksi sen, ettei omia matkoja ole mahdollista tehdä muuten kuin henkilöautolla. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon ja keskimäärin vastaajat valitsivat 2,1 vaihtoehtoa. 14

Muut henkilöautoilun keinot 1/8 Onko kotitaloudessa toteutettu seuraavia muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana? Henkilöautoilevista vastaajista (1 239 kpl) 67 % ei ollut toteuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana kyselyssä esitettyjä muutoksia. Erilaisista muutoksista suosituin oli pienempipäästöisemmän bensa- tai dieselauton hankinta, jonka oli toteuttanut noin neljännes vastaajista. 15

Muut henkilöautoilun keinot 2/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Halukkuutta toteuttaa erilaisia muutoksia löytyi. Vastaajista 70 % oli valmis toteuttamaan jonkinlaisen muutoksen. Muutoksista suosituimmat olivat pienempipäästöisemmän bensa- tai dieselauton hankinta, siirtyminen tankkaamaan biopolttoaineita sekä kaasu- tai sähköauton hankinta. (n = 1 239 kpl) 16

Muut henkilöautoilun keinot 3/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Miesten ja naisten välillä muutosvalmiudessa oli eroja. Naiset olivat valmiimpia luopumaan yhdestä tai useammasta henkilöautosta, mutta myös epätietoisempia haluaisivatko toteuttaa yhtäkään ehdotettua muutosta. Miehet olivat valmiimpia hankkimaan kaasu- tai sähköauton, asentamaan muuntosarjan tai siirtymään biopolttoaineisiin. Toisaalta miehet myös selkeämmin ilmoittivat, etteivät ole valmiita toteuttamaan yhtäkään ehdotettua muutosta seuraavan viiden vuoden aikana. (n = 1 239 kpl) 17

Muut henkilöautoilun keinot 4/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Ikäryhmittäin tarkastelusta voidaan yleistää, että nuoremmissa ikäryhmissä muutoshalukkuus on suurempaa kuin vanhemmissa. Lisäksi vanhemmissa ikäryhmissä on enemmän epätietoisuutta sen suhteen ollaanko valmiita toteuttamaan ehdotettuja muutoksia. Vanhemmat ikäryhmät pitivät kuitenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä keskimäärin tärkeämpänä kuin muut ikäluokat (sivu 6). (n = 1 239 kpl) 18

Muut henkilöautoilun keinot 5/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Tuloryhmittäin tarkasteltuna ehdotettujen muutosten oletettu hinta korreloi selvästi vaihtoehtojen houkuttelevuuden kanssa. Pienituloiset ovat valmiimpia luopumaan autosta sekä asentamaan muuntosarjoja. Uuden auton hankinta sekä biopolttoaineet kiinnostavat enemmän tulojen kasvaessa. Pienempituloiset ovat haluttomampia toteuttamaan ehdotettuja muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana. (n = 1 239 kpl) 19

Muut henkilöautoilun keinot 6/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Asuinpaikan tyyppi ei synnyttänyt merkittäviä eroja vastausten välille. Muualla kunnan taajamassa asuvat olivat kaikkein valmiimpia toteuttamaan muutoksia. Tätä selittänee se, että heillä on enemmän mahdollisuuksia muuhun liikkumiseen kuin haja-asutusalueella, mutta he myös käyttävät autoa enemmän kuin kunnan keskusta-alueella asuvat. (n = 1 239 kpl) 20

Muut henkilöautoilun keinot 7/8 Oletko valmis toteuttamaan seuraavia muutoksia seuraan viiden vuoden aikana? Kotitalouden henkilöautojen määrä ei juurikaan korreloinut sen kanssa oliko vastaaja valmis toteuttamaan yhtäkään ehdotettua muutosta. Kahden ja kolmen tai useamman auton talouksissa autosta luopumista pidettiin useammin vaihtoehtona kuin yhden auton kotitalouksissa. Kaasu- tai sähköauton hankinta kiinnosti eniten yhden auton talouksia. (n = 1 239 kpl) 21

Muut henkilöautoilun keinot 8/8 Jos et ole valmis toteuttamaan, mitkä ovat pääasialliset syyt? Muissa syissä nousi esille nykyisen autoilun vähäisyys sekä syyt, jotka ovat tulkittavissa kuuluvan vastausvaihtoehtoon en koe tarpeelliseksi torjua ilmastonmuutosta. Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, etteivät ole valmiita toteuttamaan yhtäkään ehdotettua muutosta (197 kpl), 58 % valitsi pääasialliseksi syyksi taloudelliset syyt ja 45 % sen, ettei koe valinnoillaan olevan merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. 22

Lentoliikenteen vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 1/5 29 % edes kerran viidessä vuodessa lentävistä vastaajista (979 kpl) ilmoitti, että on vähentänyt lentämistä edes jonkin verran ilmastonmuutoksen takia. Henkilöautoiluun liittyvistä kysymyksistä poiketen, naisten ja miesten vastausten välillä ei ole juurikaan eroa. Vanhemmissa ikäryhmissä lentämistä oli vähennetty enemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä, samoin pienituloiset olivat vähentäneet enemmän kuin muut tuloryhmät. 23

Lentoliikenteen vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 2/5 Jos olet vähentänyt, miten olet liikkunut? Niistä, jotka olivat vähentäneet edes jonkin verran (278 kpl), 78 % ilmoitti ainakin kerran jättäneensä matkan tekemättä. Yli puolet oli korvannut lentomatkan junalla. Vastaajien oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. 24

Lentoliikenteen vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 3/5 17 % edes kerran viidessä vuodessa lentävistä vastaajista (979 kpl) olisi valmis vähentämään lentämistään merkittävästi ilmastonmuutoksen takia ja 34 % olisi valmis vähentämään jonkin verran. Huomattavasti suurempi osa piti lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä (sivut 8 ja 9). Miesten ja naisten välillä ei ollut vastauksissa suuria eroja. Keski-ikäiset ja keskituloiset olivat hieman haluttomampia vähentämään lentämistään muihin ryhmiin verrattuna. 25

Lentoliikenteen vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 4/5 Jos haluaisit vähentää, miten haluaisit liikkua? Niistä vastaajista, jotka olivat valmiita vähentämään edes jonkin verran (503 kpl), suurin osa haluaisi korvata lentämisen junalla. Lähes puolet voisi jättää matkan tekemättä. 26

Lentoliikenteen vähentäminen ilmastonmuutoksen takia 5/5 Jos et halua vähentää, mitkä ovat pääasiallisia syitä? Niistä vastaajista, jotka eivät olleet valmiita vähentämään lentämistään tai olivat vain hyvin vähän (417 kpl), yli puolet vastasi, että lentämiselle ei ole vaihtoehtoja eivätkä halua jättää matkaa tekemättä. 27

Johtopäätökset Enemmistö kyselyyn vastanneista (78 %) oli huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vastaajat pitivät sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä että henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä pidettiin kuitenkin merkittävästi tärkeämpänä kuin henkilöautoliikenteen (85 % vs. 68 %). Selkeimmät erot vastaajien välillä muodostuivat naisten ja miesten välille: naiset olivat enemmän huolissaan ja pitivät päästövähennyksiä tärkeämpinä. Parhaiten kuitenkin vastaajien asenteiden kanssa korreloi se, kuinka paljon vastaaja liikkui henkilöautolla ja/tai lentokoneella. Päästövähennyksiä pidettiin sitä tärkeämpänä, mitä vähemmän kyseisellä liikennevälineellä liikuttiin. 60 % autoilevista vastaajista olisi valmiita vähentämään omaa autoiluaan edes jonkin verran. Naiset olivat valmiimpia kuin miehet, samoin suurempituloiset kuin pienempituloiset. 70 % vastaajista oli valmis johonkin kyselyssä ehdotettuun (pääosin käyttövoimiin liittyviin) toimenpiteeseen. Suosituin käyttövoimiin liittyvä toimenpide oli pienempipäästöisempään bensa- tai dieselautoon vaihtaminen. Noin puolilta vastaajista löytyi valmiutta joko sähkö- tai kaasuauton hankintaan tai biopolttoaineisiin siirtymiseen. Noin puolet lentävistä vastaajista oli valmiita vähentämään lentämistään edes jonkin verran. Lentomatka korvattaisiin mieluiten junalla. 28