KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019
EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle rooli maailmanpolitiikan kärkitoimijana. Euroopan Unionin tulee käyttää hyväkseen maailmanpolitiikan areenoilla vapautunutta tilaa ottamalla aktiivinen rooli yhteistyömyönteisenä toimijana. Byrokratian purku EU-tasolle. EU:n tulisi purkaa byrokratiaa ja uudistaa järjestelmäänsä. Unionin tulisi keskittyä enemmän suuriin kysymyksiin kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, talouden vakaus ja hyvinvointi ja unionin tulee tehostaa toimintaansa niiden suhteen. EU:n tulee saada omat rivinsä suoriksi. Nykyiset jäsenmaat on saatava sitoutumaan unionin politiikkaan ja arvoihin sekä yhteisiin tavoitteisiin. EU-maiden välille tulee saada vahva luottamus. Vallan ja vastuun määrän tulee kulkea käsi kädessä. Euroopan Unionia voidaan parhaiten kehittää siten että jokaiselle jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus päättää itse millä tasoilla on mukana, siten että päätäntävaltaa pääsee käyttämään vastaavilla tasoilla. IHMISOIKEUDET EU:N ARVOPERUSTANA Ihmisoikeuksia ei saa ottaa itsestäänselvyytenä. Jo saavutetusta tasosta on pidettävä kiinni ja työtä on tehtävä lisäaskeleiden eteen. Euroopan unionin on otettava johtava asema ihmisoikeuksien, länsimaisten arvojen ja oikeusvaltion puolustajana myrskyisässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa näitä perusarvojamme uhataan usealta suunnalta.
Maailmanlaajuinen ihmisoikeustyö toiminnan keskiöön: naisten- ja lasten oikeuksien, seksuaalioikeuksien sekä tasa-arvon eteen on tehtävä työtä kauaskantoisesti. Oppia ihmisoikeuksista tulee välittää eteenpäin esimerkiksi kouluissa ja tarjota ihmisille tietoa asiasta. Lisäksi ihmisoikeuksia on edistettävä myös kauppapolitiikan keinoin. Ihmisoikeuksista ei saa tehdä kompromisseja maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä. Lähtökohtana tulee olla mahdollisuus rakentaa elämä kotimaassa, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista tulee olla vaihtoehto ihmisarvoiseen elämään muualla. Mitä lähempänä pystytään auttamaan sen parempi. Kun jokin jäsenmaa rikkoo perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksia, unionin pitää voida asettaa maalle taloudellisia ja poliittisia sanktioita.
ILMASTOON ON PANOSTETTAVA NYT Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus puhtaaseen ilmaan, veteen ja hyviin elinolosuhteisiin. Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämiä ilmastotoimia on edistettävä kunnianhimoisesti. EU:n tulee olla vaatimassa muita maita suuriin globaaleihin ratkaisuihin, koska yksittäiset maat, kuten Intia, voi romuttaa koko EU:n sisäisen hyvän työn, jos se ei muuta ilmastopolitiikkaansa. Kestävämpiin valintoihin tulee kannustaa kaikilla sektoreilla. Yksittäisiä ihmisiä tulee kannustaa tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja kuten myös yksityistä ja julkista sektoria tulee ohjata tekemään vastuullisia valintoja. Ilmastokysymykset ovat keskeinen kysymys myös kauppapolitiikassa. Omavaraisuus on turvallisuus- ja ilmastokysymys: energia- ja ruokaomavaraisuus paitsi auttaa varautumaan kriiseihin, se myös mahdollistaa paikallisten energia- ja ravinnekiertojen kautta kestävän tavan toimia ja vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Euroopan Unionin tulee ottaa vahva rooli eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja eurooppalaisen tieteen tukemisessa ja yksi strateginen painopiste on oltava puhtaiden ilmasto-, energia-, ja ympäristöratkaisujen kehittäminen, sekä innovaatioiden kilpailukyvyn tukeminen, jotta puhtaat ratkaisut voivat levitä laajasti maailmalle kansainvälisten markkinoiden kautta. Maatalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Tulevassa CAP-uudistuksessa painotetaan ilmasto- ja ympäristötoimien välttämättömyyttä ja viljelijät tulee osallistaa tähän. Viljelijät eivät saa olla ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärsijöitä, vaan yhteistyökumppaneita ja ongelmanratkaisijoita. Jokaisella EU-maalla tulee olla mahdollisuus kotimaiseen ruoantuottamiseen ja säädökset tulee tehdä vastaamaan paikallisia olosuhteita.
TURVALLISUUS VAKAUDEN LUOJANA EU:n tulee turvata omien alueidensa koskemattomuus ja elinolosuhteet sekä toimia rauhanvälittäjänä konfliktin osapuolten välillä myös omien alueidensa ulkopuolella. Kyberturvallisuuteen ja tiedonjakoon tulee panostaa. EU:n tulisi olla mukana välittämässä tietoa liittyen rikollisuuteen sekä turvata kyberympäristössä alueelliset toiminnot antaen myös kansalaisille välineet turvata omat kanavansa ja identiteettinsä. Lisäksi propagandaa tulee torjua medialukutaidon ja kriittisen tiedonkäsittelyn opetuksen kautta. Terveysuhkiin on varauduttava laajemmin: kansainvälisesti on välttämätöntä estää tautien leviämistä. Keskeistä on huolehtia rokotekattavuudesta ja siitä, että antibioottiresistenssiin puututaan vahvasti ja uusien antibioottien kuten muiden lääkkeiden tutkimiseen on tarvittavat resurssit. Omaa puolustusjärjestelmää kehitettävä. Euroopan maiden tulevaisuuden kannalta on olennaista kehittää unionin omaa puolustusvalmiutta tavalla, joka ei ole NATO-riippuvainen. EU:n tulee nostaa profiiliaan YK:n kriisinhallintakysymyksissä. Euroopan unionin ei tule luopua sanktioista Venäjää vastaan, ennen kuin venäläiset joukot lopettavat sodankäynnin Ukrainassa ja muut Minskin sopimuksen ehdot täyttyvät. Venäjä on tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani, mutta sen lisääntynyttä aggressiivisuutta länsimaita kohtaan ei pidä hyväksyä. Siksikin EU:n on syvennettävä yhteistä puolustustaan.
PÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN NYKYISTEN SUKUPOLVIEN LISÄKSI TULEVILLE SUKUPOLVILLE Ylisukupolvisuus on Euroopan tulevaisuuden keskiössä. Tietoja, taitoja ja arvoja on pyrittävä välittämään tuleville sukupolville mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi on tiedostettava, että nuoret ovat jo tämän päivän vaikuttajia ja päätöksentekijöitä. Yhteistyötä Afrikan kanssa syvennettävä. Afrikan manner ja sen problematiikka sekä mahdollisuudet ovat avainasemassa globaalin tulevaisuutemme kannalta. EU:n tulee tehdä yhteistyötä afrikkalaisten toimijoiden kanssa eri sektoreilla edistääkseen molempien alueiden hyvinvointia niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Afrikan unioni on Euroopan unionille luonteva foorumi yhteistyön tiivistämiseen. Taloudellisen vakauden edellytysten tukeminen on yksi päätehtävistä. Viime vuosikymmenen aikana horjunutta globaalia rahoitusjärjestelmää on vahvistettava ja pyrittävä torjumaan uusien finanssikriisien syntyä sekä vaikutuksia kansainvälisesti. Monenvälistä kansainvälistä sopimusjärjestelmää on tuettava. Sopimuspohjainen järjestelmä on kaikkien maiden, mutta erityisesti pienten maiden etu. Sopimusjärjestelmän puitteissa tehty yhteistyö tukee kansainvälistä luottamusta ja on sitä kautta tärkeä rakenne myös rauhan ylläpitämiseksi.
LISÄTIETOJA EUROVAALIOHJELMASTA: Suvi Mäkeläinen Puheenjohtaja suvi.makelainen@keskustanuoret.fi 050 384 6820 Sonja Kouvo Kansainvälisten asioiden sihteeri kouvosonja@gmail.com 040 833 2240 Joonas Soukkio Kansainvälisten asioiden sihteeri soukkio.joonas@gmail.com 040 722 2231