Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki Lanta -hanke
Itämeren valumaalueella asuu n. 90 miljoonaa ihmistä Valuma-alueen raja
Ravinteiden kiertokulku PELTOVILJELY ENERGIA KARJA-, SIKA- JA SIIPIKARJA- TUOTANTO JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT N & P TEOLLISUUS YRITYKSET KAUPPA- JA KESKUS-LIIKKEET KULUTTAJA
BSAG haluaa ehkäistä vuodot ravinteiden kiertokulusta PELTOVILJELY ENERGIA KARJA-, SIKA- JA SIIPIKARJA- TUOTANTO Vuoto Vuoto JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT N & P TEOLLISUUS Vuoto Vuoto YRITYKSET KAUPPA- JA KESKUS-LIIKKEET KULUTTAJA
Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys: palautetaan kierrätyskelpoiset ravinteet viljelykasvien käyttöön Jos ei kierrätystä niin minne menevät? Rehevoittävät ravinteet typpi ja fosfori, mutta kierrätysravinteissa kuten lannassa myös muita ravinteita Suomessa 80%:lla peltopinta-alasta tuotetaan rehua kotieläintuotantoon Suoraan ihmisravinnoksi sato 20%:lta peltoalasta Fosfori ehtyvä luonnonvara, mahdoton korvata kasviravinteena, mutta kierrätys mahdollista Väkilannoitetypen tuotanto erittäin energiaintensiivistä KR 30.10.3013 5
Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 7 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v KR 30.10.3013 6
P-tase kg/ha Fosforitaseiden kehitys 35 30 25 20 15 10 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa 5 0 1990 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-5 Lähde: Tike:n tilastot 7
N-tase kg/ha Typpitaseiden kehitys 140 120 100 80 60 40 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa 20 0 1990 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tike:n tilastot 8
Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO Plus -hanke 9
Lannan käyttö Painottunut kotieläintiloille Tavoite: lannan ravinteiden jakautuminen nykyistä laajemmalle peltoalalle ja kauemmas kotieläinsuojista Tunnistettuja ongelmia: - lannan ravinteiden arvo vs. kuljetuskustannus - kasvitilojen halukkuus vastaanottaa lantaa - kotieläintilojen halukkuus luovuttaa lantaa - kotieläintuotannon keskittyminen: yhä enemmän lantaa syntyy yhdessä paikassa => yhä pidempi kuljetusmatka vaadittaisiin Tehostuvan kotieläintuotannon ongelma kaikkialla: tavoite palauttaa lannan ravinteita kasvinviljelyyn kasvien tarpeita vastaavasti etääntyy yhä kauemmas KR 30.10.3013 10
Yhteistyömalleja ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella eli Järki-Lanta - järkevää lannan ravinteiden kierrätystä Tarkastelussa kotieläintilan ja kasvinviljelytilan lantayhteistyö Tuodaan esille hyviä käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja Tuodaan esille käytännön ongelmia ja pullonkauloja Tuloksista hyötyä sekä toisille viljelijöille että päätöksentekijöille Tarkemmassa tarkastelussa neljä kotieläintilaa lannan vastaanottajineen: sikatila, siipikarjatila, lypsykarjatila sekä emolehmätila (yhteensä 13 tilaa) Tilat mukana omilla nimillä (kahta lukuunottamatta) KR 30.10.3013 11
Yhteistyön peruslähtökohtia Järki Lanta -hankkeessa Kotieläinyksiköiden koko kasvaa Lannan määrä kasvaa Lannan levitysalan tarve kasvaa Laajennetaanko kotieläintilan peltoviljelyä samassa tahdissa kotieläintalouden kanssa? Lantayhteistyön avulla kotieläintilalle mahdollisuus keskittyä kotieläintuotantoon, kasvitilalla kasvintuotantoon Myös rehu-, kone- ym. yhteistyötä Molempien täytyy hyötyä Täytyy voida hyväksyä että myös toinen hyötyy! KR 30.10.3013 12
Kehityssuunnat ravinteiden kierrätyksessä Nykyistä suurempi osa eri jakeista pyritään palauttamaan kiertoon Biojätteen kaatopaikkaamiskielto 2015 alusta Yhdyskuntien jätehuollon ja vesihuollon ratkaisut Uusiutuvan energian tuotannon ratkaisut => Uusia liiketoimintamahdollisuuksia => Uusia isoja toimijoita lannoitealalle => Viljelijät lannoitteiden ja energian tuottajina? KR 30.10.3013 13
KIITOS! Kiitos! Järki Lanta projektikoordinaattori Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 www.jarki.fi