TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007
1. Toimintakertomus...3 1.1. Johdon katsaus...3 1.2. Toiminnan vaikuttavuus...5 1.3. Tuotokset ja laadunhallinta... 11 1.4. Toiminnallinen tehokkuus... 17 1.4.1. Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus... 17 1.4.2. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 19 1.4.3. Toimintatapojen kehittäminen... 20 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 22 1.6. Tilinpäätösanalyysi...25 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 25 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 25 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 25 1.6.4. Tase... 26 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...26 1.8. Arviointien tulokset...26 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...26 2. Talousarvion toteutumalaskema...27 3. Tuotto- ja kululaskelma...28 4. Tase...29 5. Liitetiedot...30 6. Allekirjoitukset...35 7. Muut liitteet...36 2
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Yleiskatsaus ja toimintaympäristö Kokonaisuutena katsoen vuosi oli turvatekniikan keskuksen toiminnassa maltillisen kasvun kautta. Keskuksen henkilöstön määrä oli likimain ennallaan, noin 120, mutta taloudelliset panostukset lisääntyivät yli 10 prosentilla. Taloudellisen kasvun taustalla olivat suurehkot kehitysprojektit. Keskuksen palvelujen kysyntää muokkasivat ensisijaisesti uudet säädösvelvoitteet ja tietyt toimintavuodelle ajoittuneet määräaikaisvelvoitteet; esimerkkinä kemikaalilaitosten turvallisuusselvitysten päivitykset. EU-puheenjohtajuuskausi vaati myös TUKESilta erityispanostuksia. Pitkällä tähtäyksellä elinkeinotoiminnan volyymimuutokset ja teollisten investointien määrä Suomessa vaikuttavat asiakaspalvelujen kysyntään. Tuotantolaitosvalvonta on tässä suhteessa herkin. Yleinen palveluvaltaistuminen merkitsee sitä, että erilaisten teknisten palvelujen kuten asennus-, urakointi-, tarkastustoiminnan valvontakysyntä säilynee vakaana myös vastaisuudessa. TUKESin oma-aloitteisen tuotevalvonnan tarve riippuu välillisesti tuotemarkkinoiden yleisestä kysyntätilanteesta. Tältäkin osin uudet säädökset ja myös uudet laiteteknologiat ovat tärkeitä toiminnan määrää ja painopisteitä muotoilevia tekijöitä. Nämä muutokset heijastuvat merkittävästi myös viestintä- ja T&K-palvelujen tarpeeseen. TUKESin toiminnan poikkihallinnollisuus on yhä lisääntymässä, vaikkakin kauppa- ja teollisuusministeriön toimialan tehtävät ovat dominoivia määrärahapanostuksilla mitattuna. Toimintavuonna vahvistuivat erityisesti sisäasiainministeriön sekä ympäristöministeriön tehtäväalueet. Edellisestä on esimerkkinä pelastustoimen laitteiden valvonta ja jälkimmäisestä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa käytettävien vaarallisten aineiden valvonta (ROHS-valvonta). Uusien vastuualueiden lisääminen, kun se perustuu TUKESin erityisosaamisen hyödyntämiseen, on vastaisuudessakin järkevää ja kustannustehokasta. Tehtävien rahoitus on kuitenkin lähes alituisena pullonkaulana. Asiaa mutkistavat myös hallinnon henkilöstön vähentämisvaatimukset. Uusien tehtävien myötä TUKESin tehtäväkenttä ulottuu enenevästi ekologisten ominaisuuksien valvontaan, energiatehokkuus mukaan lukien. Vuonna vahvistettu hallinnon tuottavuuden toimenpideohjelma merkitsee TUKESin osalta noin 11 % suuruista henkilöstön leikkaustarvetta. Kun tässä ratkaisussa on jätetty huomiotta näköpiirissä olevien uusien tehtävien vaatima henkilötarve ja kun lisäksi keskuksen määrärahakehyksiä leikattiin 5 prosentilla, ovat keskuksen taloudelliset toimintaedellytykset äärimmäisen haastavat. Mikäli teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden taso halutaan pitää yhteiskunnassamme aiemmalla uralla, on TUKESin talousarvioraameja voitava kohentaa. Keskuksen uudessa strategiassa lääkkeenä tuottavuuden lisäämiseen on korostetun riskiperusteinen toimintamalli. Tähän liittyvä toimintaprosessien virtaviivaistaminen sekä sähköiseen toiminnan lisääminen ovat hyvässä vauhdissa. Näitä kehitysaskelia ei kuitenkaan ole mahdollista viedä loppuun ilman kehittämisrahoitusta. Keskus panostaa osaltaan siihen, että toimivat ratkaisut löydetään yhteistyössä ohjaavien ministeriöiden kanssa. Kulunut toimintavuosi oli tuloksiltaan hyvä. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Taloudelliset tulokset ovat niinkään hyviä. Taloudellisia resursseja jäi jonkin verran hyödyntämättä. Säästyneet määrärahat ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä vuoden 2007 toiminnan taloudellisen pohjan varmistamisessa. 3
Vaikuttavuus Keskuksen keskeisen vaikuttavuustavoitteen, teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden paranemisen, kannalta katsoen toimintavuosi oli yleisesti tavoitteiden mukainen. Arvioinnin perustana on toimintavuonna käyttöönotettu indikaattorijärjestelmä. Vakavimpien onnettomuuksien määrän vähenemä oli muutoin pitkän aikavälin tavoiteuralla (so. 10 %:n vähenemä vuoteen 2012), paitsi sähköpalojen osalta. Turvallisuus- ja luotettavuustaso keskuksen eri toiminta-alueilla on keskimäärin säilynyt ennallaan. Onnettomuuskehitys oli ennakkotietojen perusteella keskimäärin ennallaan, mutta kuolemaanjohtaneita sähköpalo-onnettomuuksia oli selvästi edellisvuotta enemmän. Yritysten ja kansalaisten toimintatapojen kehitystä kuvaavat indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä. Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten turvallisuustaso on vahvistumassa. Vaatimustenvastaisten tuotteiden määrä markkinoilla on valvontahavaintojen perusteella hallinnassa eikä ole lisääntynyt edellisvuosista. Tuotteiden teknisistä vajavaisuuksista suoraan johtuvat onnettomuudet ovat yhä harvinaisempia. Toiminnallinen tehokkuus Taloudelliselta kannalta katsoen keskuksen toiminta oli asetettujen suuntaviivojen mukaista. Toiminnan kokonaiskustannukset toimintavuonna olivat 10,76 milj. euroa, mikä oli 1,13 milj. euroa (11,6 %) edellisvuotta suurempi. Valvontatoiminnan osuus kustannuksista väheni lievästi ja oli 60 %. Tutkimuksen ja kehittämisen osuus kasvoi 28 prosenttiin heijastaen suunniteltua kehittämispainotteisuutta. Viestinnän osuus pysyi lähes ennallaan eli noin 12 prosentissa. Toiminnat tuotot säilyivät likimain ennallaan ja olivat 1,62 milj. euroa. Kulut lisääntyivät 10,78 milj. euroon, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin suunniteltu. Kulujen säästöt johtuivat lähinnä eräiden kehitysprojektien ja hankintojen viivästymisestä sekä henkilökulujen säästöistä. Talousarviomäärärahan säästö pieneni 1,29 milj. euroon. Kannattavuustavoitteena ollut maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus saavutettiin keskimäärin. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuottojen hienoinen alijäämä kompensoitui muiden suoritteiden ylijäämällä. Taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia numeerisia tavoitteita ei ollut. Käyttöön otettujen tunnuslukujen perusteella ei vielä voida arvioida todellisia kehitystrendejä kvantitatiivisesti. Tuotokset ja laadunhallinta Keskuksen tuotokset vastasivat asetettuja tavoitteita keskimäärin kaikilla päätoimintalohkoilla (tuote-, laitteisto- ja laitosvalvonta). Toimialan valvontasuoritteiden kokonaismäärämäärä myötäili kysyntää ja oli lähes edellisvuoden suuruinen eli noin 28 500. Toimialan kohteisiin tehtyjen valvontakäyntien määrä väheni (noin 8 %), mutta erilaisten lupien, ilmoitusten, tutkintojen ja turvallisuusselvitysten määrä lisääntyi. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin useimmilla toimeksiantolohkoilla. Poikkeuksia olivat eräät lupa- ja ilmoitusasiat sekä ilotulitehyväksynnät. Ensin mainituista pitkittymistä pääosa johtui kuulutus ja lausuntokäytäntöjen muutoksista toimintavuonna. Viestintätuotosten määrä ja laatu vastasivat tavoitteita. Kehittämistuotosten osalta päästiin myös varsin hyvin tavoitteisiin. Tutkimus- ja kehittämisprojektien toteutumat paranivat edellisvuosista. Tärkeänä tekijänä oli keskuksen projektinhallintajärjestelmän uudistaminen. Myös toimintaprosessien kehittämisessä, toiminnan sähköistämisessä, strategian uudistamisessa sekä EU-toiminnassa edettiin tavoitteiden mukaisesti. EFQM-itsearvioinnin tulosten perusteella keskuksen laadullinen suorituskyky on vahvistunut. 4
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskuksen henkilöstövoimavarat ja henkilöstön kehittäminen noudattivat suunnitelmauraa. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa lievästi edellisvuotta suurempi, mutta henkilötyövuosien kokonaismäärä oli kuitenkin jonkin verran suunniteltua pienempi. Henkilöstökulut olivat 5,77 milj. euroa ja pysyvät likimain ennallaan. Henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen panostettiin jonkin verran edellisvuotta enemmän. Koulutuspäiviä kertyi 7,6 päivää henkilötyövuotta kohden ja vastaa noin 3340 euroa/htv. Kaikkia esimiehiä kokeva esimiesvalmennuskoulutus eteni suunnitelmien mukaisesti. Keskuksen työilmapiiri oli suoritetun työilmapiiri- ja hyvinvointiselvityksen perustella edelleen hyvää tasoa. 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2012 ovat seuraavat: o Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät TUKESin toimialoilla. o Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. o Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten on kehitetty teknisen turvallisuuden indikaattorijärjestelmä. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2005-2008. Vaikuttavuusindikaattorit Vaikuttavuustavoitteiden osatavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot ovat seuraavat: Turvallisriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät TUKESin toimialoilla (lkm) 2004 2005 tavoitetila 2012 Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien liukuva 10 vuoden keskiarvo 8,3 8,0 7,6 < 7,5 Sähköpalokuolemien lukumäärä (yksittäinen vuosiarvo) Vakavien kemikaalivuotojen (tutkintaluokan 2 2 ja 3 3 ) lukumäärä TUKESin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) (yksittäinen vuosiarvo) Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 4 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien 1995 1999 keskimääräisestä tasosta (44) (yksittäinen vuosiarvo) 22 17 24 < 17 1 19 12 23 < 17 35 29 44 < 44 1 tarkistetaan SM:n suunnitelmista 2 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 3 Tutkintaluokka 3: toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 4 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa TUKESin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet TUKESin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö TUKESin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa 5
Toimialan sähköstä aiheutuvat tulipalot vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot (yksittäinen vuosiarvo) 1 272 1 017 1 131 < 1 145 Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat 17,5 Toimialan sähköstä aiheutuneiden tulipalojen aiheuttamat välittömät omaisuusvahingot vähenevät vuoteen 2012 samassa suhteessa kuin muiden tulipalojen aiheuttamat vahingot, kuitenkin vähintään 10 % vuonna 2005 arvioiduista kustannuksista tieto ei M 5 vielä käytettävissä <3,6-4,5 M (SM:<80 M 6 ) (%-osuus) 2004 2005 tavoitetila 2012 Merkittävästi puutteellisten (toiminnan taso <2, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien osuus kaikista ko. valvontakohteista vähenee 10 10,5 6,3 %-osuus vähenee Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta vähintään tasolla 3, asteikolla 0-5) osuus kasvaa 40 45,1 60,4 %-osuus kasvaa Yritysten toiminnan arviointia kehitetään ja arviointimalli otetaan soveltuvin osin käyttöön myös muilla toimialoilla. Painelaiterekisterin turvallisuusindikaattorit -projekti on valmistuu 2007 Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat (lkm) 2004 2005 tavoitetila 2012 Markkinoilla olevista sähkötuotteista löydettyjen vakavien puutteiden 5 vuoden keskiarvo vähenee 43 41 39,2 < 40 Vakavien teknisten puutteiden (taso <1, asteikolla 0-5) osuus kaikista tekniikan vaatimustenmukaisuutta koskevista havainnosta vähenee vuoteen 2012. - arviointimallin käyttöönottoa tuotevalvonnassa on kehitetty ja testattu. Numerotietoja ei ole vielä käytettävissä. Mittaamisvälineiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja ongelma-alueiden 7 vaatimusten vastaisten laitteiden määrä vähenee 5 % vuosittain. - indikaattorin tietopohja on riittämätön, joten indikaattori muotoillaan uudelleen 5 lähde: TUKESin sähköpalotutkimus 2005 6 lähde: SM:n TTS 2007-2010, Palovahinkojen arvo 7 Ongelma-alueet: voiteluöljyn myynti, anniskeluun liittyvät mittaukset, jalometallituotemyymälöiden vaa'at, vesimittarit, venesatamien polttoainemittarit 6
Onnettomuustiedot Vuonna tapahtui neljä kuolemaan johtanutta tapaturmaa: kolme sähkötapaturma ja yksi nestekaasuonnettomuus. Sähköpaloissa kuoli yhteensä 24 henkilöä. Sähköpalokuolemissa puolet aiheutui käyttäjän omasta toiminnasta ja loput vikaantuneista laitteista Liesi on edelleen yleisin sähköpalokuolemia aiheuttava sähkölaite. Taulukko: TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet 2000 - Onnettomuusryhmä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Sähkölaitteet ja -laitteistot 5 3 3 4 6 1 3 Nestekaasu 1-2 2 2-1 Vaaralliset kemikaalit 3 1 1 3 1 - - Räjähteet 2-3 - - - - Hissit 1-1 1 - - - Kaivokset - 1-1 - - - Ilotulitteet, ilotulitepalot - - - - 1 1 - Painelaitteet - - - - 1 1 - Sähköpalot 9 6 8 8 22 17 24 Yhteensä 21 11 18 19 33 20 28 Taulukko: TUKESin tietoon tulleet toimialalla sattuneet onnettomuudet vuosina 1997 -. Onnettomuusryhmä 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vaaralliset kemikaalit, TUKESin valvontakohteet 38 40 30 35 32 35 43 29 18 34 Vaaralliset kemikaalit, muut toimialan kohteet 1) 23 28 27 31 114 120 102 86 64 116 Kaivokset 2) 48 54 63 85 59 46 45 37 51 ** Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet - 1-2 1 2 2 - - - Sähkölaitteet ja -laitteistot 42 65 42 49 44 52 49 48 55 56 Ilotulitteet, omatekoiset pommit ja räjähteet 97 11 15 62 34 45 38 48 49 36 Painelaitteet 15 10 16 13 15 19 26 19 26 18 Hissit 17 8 9 9 10 4 3 4 1 2 Nestekaasu 6 6 16 9 6 12 13 10 10 17 Aerosolit - 7 9 1 - - 2-1 - Räjähteet 1 6 5 4 3 4 3 2 3 2 Maakaasu 2 - - - - - 1-3 1 Vaarallisten aineiden kuljetus 2 7 4 2 9 5 10 12 5 7 Muut 4 - - - - - - - - - Yhteensä 295 243 236 302 327 344 337 295 286 289 1) Vuosien 2001 - lukumäärään vaikuttaa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmän PRONTOn hyödyntäminen 2) Tapaturmasta aiheutunut yhden tai useamman työvuoron menetys 3) Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet (kuolemantapaukset, tulipalot) ** tieto ei ole vielä tullut Onnettomuus- ja vauriotutkinta TUKES tutkii toimialalla sattuneita onnettomuuksia, mikäli niissä on sattunut vakavia henkilövahinkoja, vahinkokustannukset ovat olleet merkittäviä tai mikäli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia on valunut ympäristöön huomattava määrä. Lisäksi TUKES tutkii onnettomuuksia, joiden 7
syyn selvittäminen katsotan teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliseksi. Vuonna tutkijaryhmä asetettiin tutkimaan yhtä kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Vuoden aikana valmistui kolme onnettomuustutkintaraporttia. Valvontahavainnot Tuotevalvonta Tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi varmistetaan, että markkinoilla olevat tuotteet ovat vaatimusten mukaisia ja että tuotteiden turvallinen käyttö lisääntyy. TUKESin valvonta-alueella markkinoille saatetut tuotteet eivät teknisen vaatimustenvastaisuuden takia ole aiheuttaneet kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia. Onnettomuudet ovat tapahtuneet laitteiden käytössä johtuneista virheistä, tuotteiden vikaantumisesta tai laitteiden muuttamisesta. Taulukko: Yhteenveto tuotevalvonnan reaktiotoimenpiteistä vv. 2004 - : Toimenpiteet: 2004 2005 Palauttamismenettely 24 22 18 Myyntikielto 102 100 108 Toimituskielto 66 192 80 202 74 200 Huomautus 339 275 341 Notifikaatiot 82 83 177 RAPEX 1) 2 84 19 *) 102 19 196 Selvityspyyntö 25 19 192 **) Vakauskehoitus 92 88 43 Muu kehotus 59 96 34 Nimileiman rekisteröinnin lopettaminen 24 4 15 *) järjestelmän käyttöönotto Kuluttajaviraston uusien ohjeiden mukaisesti **) sisältää sähkötuotteiden 160 kpl ennen päätöksentekoa pyydettyä selvitystä 1) EU:n tuoteturvallisuuteen liittyvä nopea tiedonvaihtojärjestelmä (System for the rapid exchange of information) Sähkötuotteet: Vaatimustenmukaisuus on hieman parantunut. Markkinoilta löytyi 26 % edellisvuotta vähemmän tuotteita, joissa oli vakavia sähköturvallisuuspuutteita (:37, 2005:50). Palautusmenettelypäätöksiä tehtiin 18, lukumäärä on pienentynyt kahden edellisen vuoden tasosta. Vaarallisten tuotteiden poistaminen markkinoilta toimii edelleen hyvin. Niiden markkinoille tulon estäminen on kuitenkin hankalaa. EMC vaatimustenmukaisuus on parantunut edellisvuoteen verrattuna. Testatuista tuotteista 55 % oli vaatimustenmukaisia (2005: 31 %). Tietokoneisiin kohdistettu valvontahanke osoitti, että tietokoneet täyttävät yleisesti ottaen EMC-vaatimukset. Energiamerkintöjen esillepano on hieman parantunut. Tarkastetuista kohteista puutteita ilmeni 43 %:ssa kohteista (2005: 47 %). Pelastustoimen tuotteiden vaatimustenmukaisuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Tuotteet olivat pääosin asianmukaisia kaikissa valvottavissa tuoteryhmissä, ilmenneet puutteet olivat yksittäistapauksia. Voimassa olevien säädösten ja määräysten puuttuminen vaikeutti valvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia. CE-merkityt rakennustuotteet olivat pääosin asianmukaisia. Aikaisempien vuosien tapaan tuli esille yksittäisiä merkintä- tai dokumentaatiopuutteita ja -virheitä. 8
Markkinoilla olevien painelaitteiden vaatimustenmukaisuudessa ei ole havaittu vakavia puutteita. Kemikaaliturvallisuuslain alaisten tuotteiden (kaasulaitteet, kemikaalisäiliöt, louhintaräjähteet ja ilotulitteet) turvallisuustaso on ollut hyvä. Kattiloiden hyötysuhteen valvonnassa ei havaittu puutteita. Kuljetettavissa painelaitteiden turvallisuustaso on hyvä. Valvontahavaintojen perusteella pakkauksien ja säiliöiden valmistajat toimivat turvallisuutta edistäen ja määräysten mukaisesti. Jalometallituotteet: Markkinoilta löytyi vain muutamia merkittävästi alipitoisia tuotteita. Tuotteiden leimamerkinnöissä oli edelleen puutteita, tilanne ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Mittauslaitteet: Tilanne on säilynyt ennallaan ja on yleisesti ottaen hyvä. Laitosvalvonta Kemikaali- ja räjähdeturvallisuus ja kaivostoiminta Kemikaalilaitosten ja räjähdetehtaiden arviointia arviointimallilla jatkettiin ja laitokset saivat numeeriset arviot käyttöönsä. Kaikkien laitosten keskiarvo asteikolla 0-5 oli 2,8 (2005: 2,7). Hyviksi arvioitujen kohteiden tarkastuksia on harvennettu. Turvallisuusselvityslaitosten tarkastusväliä on pidennetty noin 20 %:ssa laitoksista. Näissä laitoksissa määräaikaistarkastukset tehdään vain joka toinen vuosi. Muutaman vaatimukset alittavan lupalaitoksen tarkastusväliä on lyhennetty yhdellä vuodella viidestä neljään vuoteen. Suurimpia tuotantolaitoksia koskevien turvallisuusselvitysten käsittelyssä riskienhallinta (onnettomuusriskien tunnistaminen ja analysointi sekä seurausten arviointi) on ollut lisäselvityspyyntöjen aiheena. Yritysten riskinarviointitaso on parantunut. Asiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja vaatimuksia on täsmennetty. Turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät menettelyt on otettu käyttöön entistä paremmin. Maakaasu Maakaasuturvallisuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Valvonta kohdistettiin jakelu- ja käyttökohteisiin. Paineelliset järjestelmät Painelaiteturvallisuudessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Valvonnassa ei ole havaittu vakavia turvallisuuspuutteita. Painelaiterekisteriin vietyjen tarkastustietojen ja muutosilmoitusten määrä on tullut tavanomainen. Painelaitteita koskevaa indikaattoria kehitetään. Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoliikkeet, käsisammutinliikkeet Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten toiminta on ollut pääosin asianmukaista. Öljylämmitysliikkeet ja kaasuasennusliikkeet Valvontahavaintojen perusteella toiminta on ollut pääosin asianmukaista. Öljysäiliöiden tarkastusliikkeet Valvonnassa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Tarkastuslaitokset Valvontahavaintojen perusteella tarkastuslaitosten toiminta oli asianmukaista. Toiminta on yrityskauppojen johdosta hyvin keskittynyttä. 9
Sähkölaitteistot ja sähköurakointi Merkittävimmät puutteet sähköurakoitsijan tekemissä käyttöönottotarkastuksissa ovat vähentyneet vuoden 1996 lakimuutoksen jälkeen vuosi vuodelta. Kokonaan tekemättä tarkastus on enää hyvin harvoin. Tarkastuksen sisällössä ja sen kirjaamisessa käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan on kuitenkin vielä kehitettävää. Pienten asuinrakennusten sähkötöiden vaatimustenmukaisuutta selvitettiin tutkimuksella, jossa kohteena oli 145 pari- ja omakotitaloa ja kesämökkiä eri puolilta Suomea. Sähköasennusten tasossa oli paljon alueellisia eroja ja tilanne oli huonoin Etelä- ja Pohjois-Suomessa; siellä havaittiin vakavia puutteita joka neljännessä kohteessa. Erityisenä ongelmana ovat käyttöönottotarkastusten puutteet. Kolmasosa käyttöönottotarkastuspöytäkirjoista oli puutteellisia, pohjoisessa ja etelässä lähes puolet. Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ylläpidossa ja laitteistojen huolto- ja kunnossapito-ohjelmissa jatkuu myönteinen kehitys. Sähköalan tarkastustoiminnan valvontahavainnot ovat edellisvuosien tasolla. Turvallisuuspuuteilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Vuonna niitä oli 112 kpl (2005: 83 kpl). Tutkintapyynnöt poliisille ovat lisääntyneet. Monien ilmoitusten takana on oikeudeton sähköasennustyö ja joissain tapauksissa myös selkeä vaaran aiheuttaminen. Hissit ja hissiurakointi Hissiurakoitsijoiden valvonnassa on kiinnitetty huomiota mm. niihin tapauksiin, jossa sama töiden johtaja toimii useamman yrityksen vastuuhenkilönä. Hissien huoltotoiminnassa on seurattu mitä vaikutuksia on hissien huollon vähenemisellä ja huollon siirtymisellä kahden henkilön työparista yksin suoritettavaksi. Tarkastuslaitosten havainnoissa näkyy lievä hissien kunnon heikentymä. Taulukko: Yhteenveto sähkölaitteistojen ja hissien valvonnan reaktiotoimenpiteistä vv. 2004-2004 2005 Käyttökiellot ja tarkastajien käyttökieltojen vahvistukset 28 23 25 Uhkasakkomenettely 0 0 1 Kehotukset ja vakavat kehotukset 31 16 22 Toimintakiellot tai rajoitukset 1 0 0 Tutkintapyyntö poliisille 7 6 17 Yhteensä 67 45 65 Vaikuttavuuden tulosanalyysi Onnettomuustietojen ja valvontahavaintojen perusteella toimintaa voidaan pitää tuloksellisena. Turvallisuusindikaattorit osoittavat pääosin myönteistä kehitystä. Toisaalta sähköpalojen määrä sekä laitteiden ja laitteistojen käyttö ovat edelleen ongelma-alueita. Valvonnan ja viestinnän kohdentamista on jatkettava riskialteimpiin kohteisiin. Tätä tukee vuoden aikana täsmennetty TUKESin strategia (2015), jonka peruslinjaus keskittyy turvallisuuden ja luotettavuuden riskiperusteiseen kokonaishallintaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen ja niiden mitattavuuden parantamiseksi turvallisuusindikaattorijärjestelmää on edelleen täydennettävä. Erityisenä tavoitteena on kytkeä toimintaprosessit nykyistä selkeämmin vaikuttavuustavoitteisiin. Tätä tarkoitusta palvelee vuonna aloitettu ns. TAHKO-hanke (TUKESin asiakkuuksien hallinta- ja kehittämisohjelma). Nämä kehittämishankkeet antavat pohjaa toiminnan priorisoinnille ja voimavarojen optimaaliselle kohdentamiselle. 10
1.3. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tulostavoite: Markkinoilla olevien vaatimustenvastaisten tuotteiden osuus vähenee. Poistetaan markkinoilta mahdollisimman suuri osa vaarallisista tuotteista. Edistetään toiminnanharjoittajien osaamista ja motivaatiota saattaa markkinoille vain vaatimusten mukaisia tuotteita sekä kuluttajien osaamista ja motivaatiota hankkia vaatimusten mukaisia tuotteita. Edistetään kansalaisten osaamista tuotteiden turvallisessa käytössä ja turvallisuuden kannalta tarpeellisten käyttöohjeiden toimittamista tuotteiden mukana. Valmistaudutaan mittauslaitedirektiivin edellyttämään markkinavalvontaan. Markkinoilta poistettiin tietoon tulleet vaaralliset tuotteet. TUKESin valvonta-alueella markkinoille saatetut tuotteet eivät teknisen vaatimustenvastaisuuden takia aiheuttaneet kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia. Onnettomuudet ovat tapahtuneet laitteiden käytössä johtuneista virheistä, tuotteiden vikaantumisesta tai laitteiden muuttamisesta. Valvontakäyntien yhteydessä toiminnanharjoittajille jaettiin tietoa vaatimusten varmistamisesta ja uusista säädöksistä. Kuluttajille viestittiin kampanjoin, esittein ja oppain tuotteiden oikeasta käytöstä. Katso myös viestintää koskeva tavoite sivulla 132. Mittauslaitedirektiivin edellyttämään markkinavalvontaan valmistauduttiin. Yhtään direktiivin menettelyjen mukaan markkinoille saatettua mittauslaitetta ei havaittu. Tavoitteena olleet valvontakäyntimäärät toteutuivat pääosin. Teknologiakohtaiset valvontatapahtumat liitteessä 1 sivulla 36. Tulostavoite: Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Laitokset Kemikaali- ja painelaitevalvontaa tehostetaan ottaen huomioon valvontakohteiden erilaisuus ja kypsyystaso. Maakaasu- ja kemikaalilupiin liittyviä menettelyitä toteutetaan ja kohdennetaan maakaasuvalvontaa uuden asetuksen mukaisesti. Käsitellään kemikaali- ja räjähdekohteiden toimittamat turvallisuusselvitykset kiinnittäen erityistä huomiota kohteiden riskienhallintaan. Edistetään painelaitteiden kunnonvalvontajärjestelmien käyttöönottamista ohjeistuksella. Kemikaali- ja painelaitteiden toiminnallista turvallisuutta edistetään erityishankkeella. Lupien, turvallisuusselvitysten, ilmoitusten, pätevyyden varmistamisen ja valvontakäyntien avulla on varmistettu, että toiminnanharjoittajat ja laitteistojen haltijat noudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia. Lisäksi on varmistettu, että asennus- ja huoltoliikkeiden sekä tarkastuslaitosten toiminta täyttää turvallisuusvaatimukset. Vuodelle ajoittuvien turvallisuusselvitysten päivitysten ja uusien selvitysten käsittely eteni pääosin tavoiteajassa. Teollisuuden kunnonvalvontajärjestelmien käyttöönottoa edistävän projektin toteuttamisesta luovuttiin selkiintymättömän tavoitteen vuoksi. Projekti korvataan TEKESin tukemalla yhteisprojektilla teollisuuden kanssa. Kemikaali- ja painelaitteiden toiminnallista turvallisuutta edistävä projekti on edennyt suunnitelman mukaisesti ja se valmistuu vuonna 2007. 11
Valvonnan määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin pl. kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävien lupien ja ilmoitusten käsittely. Lupaprosessia uudistettiin, minkä vuoksi viiden kuukauden (150 pv) käsittelyaika ei kaikissa tapauksissa ole ollut riittävä. Muu asiakkailta tullut kysyntä (luvat ja ilmoitukset) hoidettiin tavoiteajassa. Tavoitteena olleet valvontatoimenpiteet (valvontakäynnit ja asiakirjavalvonnat) toteutuivat. Teknologiakohtaiset valvontatapahtumat liitteessä 1 sivulla 36. Laitteistot ja tekniset palvelut Laitteistojen turvallisen rakentamisen ja käytön varmistamiseksi toteutetaan tarvittavat reaktiiviset valvontatoimenpiteet saatujen ilmoitusten ja rekisterien perusteella. Toteutetaan laitteistoihin, asennusliikkeisiin ja tarkastajiin kohdistetut valvontakäynnit ja muut oma-aloitteiset valvontatoimenpiteet laaditun suunnitelman mukaisesti. Edistetään kiinteistöjen haltijoiden valmiutta hallita eri teknologioihin liittyviä käyttöriskejä ja sitoutumista käyttää oikeuden omaavia sähköurakoijia. Tehdään otantatutkimus pienten asuinrakennusten sähkötöiden vaatimustenmukaisuudesta, ja suunnitellaan sen perusteella mahdollisesti tarvittavat tulevien vuosien erityistoimenpiteet. Edistetään sähkölaitteistojen kunnossapitoa. Toteutetaan viestintätoimenpiteitä ilmajohtotapaturmien ehkäisemiseksi. Edistetään sähkön paloturvallisuutta etenkin liesien, hoitolaitosten ja maatilojen osalta erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitellaan ja käynnistetään toimenpiteet, jotka toteutetaan vuonna valmistuvaan sähköammattilaisten sähkötapaturmien syitä koskevaan tutkimukseen nojautuen. Sähkölaitteistojen ja sähköurakoinnin valvontatavoitteet saavutettiin. Toimintaa koskevien ilmoitusten ja lupien määrä oli edellisvuoden tasolla. Turvallisuuspuuteilmoitusten määrä kasvoi. Otantatutkimus pienten asuinrakennusten sähkötöiden vaatimustenmukaisuudesta toteutettiin. Projektin tuloksia hyödynnetään viestinnässä kohderyhmille vuoden 2007 aikana. Kiinteistöjen haltijoiden valmiutta käyttää oikeudet omaavia sähköurakoitsijoita edistettiin oppaiden, ohjeiden, lehtikirjoitusten sekä kotisivulla olevan aineiston avulla. Käsisammutinliikkeiden ilmoituksia ja vastuuhenkilöiden pätevyystodistushakemuksia käsiteltiin poikkeuksellisen paljon uuden asetuksen ja vastuuhenkilöiden pätevyystodistusten voimassaolon päättymisen vuoksi. Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen asennusliikkeen toimiluvan uusimisten lukumäärä sekä vastuuhenkilöiden pätevyyskokeiden osallistujamäärä oli poikkeuksellisen suuri. Sähkölaitteiston kunnossapidon ja sähkön paloturvallisuuden edistäminen. Katso viestintää koskeva tavoite sivulla 13. Sähköammattilaisten sähkötapaturmien syitä koskeva tutkimus valmistui ja viestintäprojekti tulosten hyödyntämiseksi alkoi. Teknologiakohtaiset valvontatapahtumat liitteessä 1 sivulla 36. Yhteenveto keskeisistä määrällisistä valvontatavoitteista Valvontatapahtumat (kpl) 2004 tot 2005 tot arvio tot Luvat ja ilmoitukset 5 178 5 122 4 000 5 262 Tutkinnot 1 393 1 246 900 1 657 Rekisteröinnit (painelaiterekisteri) 12 250 13 500 13 000 12 750 Turvallisuusselvitykset 5 4 100 4+50 1) 12
Muut selvitykset 1 221 1 252-1 456 Valvontakäynnit 6 506 6 167 5 300 5 701 - joista sähkötuotteet 2 583 2 676 2 000 2 755 1) johtopäätökset + lisäselvityspyynnöt Teknologiakohtaiset tiedot valvontatavoitteista ja niiden toteutumisesta liitteessä 1 sivulla 36. Käsittelyaikatavoitteet Käsittelyaikatavoitteet Asiatyyppi Enimmäisaikatavoite vv.2004 asiakkaan tarpeiden mukaan, enimmäisaika (pv) 2004 tot 2005 tot tavoite tot tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät 150 88 83 90 65 luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset 80 91 96 90 82 Pätevyysarvioinnit 20 98 97 95 95 Siirtotodistukset 7 97 94 95 94 Sähkölaitteistojen käytönvalvojailmoitukset 20 94 93 90 95 Urakointi-ilmoitukset 20 89 97 90 96 Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen 14 94 80 81 68 Räjähteiden vaarallisuusluokitus 60 100 100 95 96 Tulostavoite: Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille vaatimustenmukaisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Maahantuojien luo tehdään valvontakäyntejä ja niiden sisällön neuvontapainotteisuutta lisätään. Neuvonta painelaitteiden ja räjähdysvaarallisten tuotteiden maahantuojille on kohdistettu painelaitteiden suunnittelu- ja hankintavaiheeseen oikeiden menettelyjen valitsemiseksi. Räjähdysvaarallisiin tuotteisiin liittyvä neuvonta on kohdistunut toiminnanharjoittajan tuotekohtaisen tiedontarpeeseen. Jalometallituotteiden maahantuojien arviointikäynneillä on painopisteenä ollut selvittää, miten yritys varmistaa tuomiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuuden. Sähkötuotteita koskevista vaatimuksista ja riskitekijöistä julkaistiin tiedotteita ja niiden pohjalta lehdissä julkaistiin kymmeniä lehtijuttuja ja radiohaastatteluja. Myös palovaroittimien ja rakennustuotteiden vaatimuksista julkaistiin tiedotteet. Sähkötuotteiden sisäänostajille laadittiin pieni opaskortti, jota jaetaan valvontakäynneillä myyntiliikkeissä. Opaskortissa markkinoidaan TUKE- Sin verkkosivujen Sähköisissä merkeissä opasta myyjille ja maahantuojille. TUKES jatkoi edelleen rakennusteollisuuden toimialajärjestöjen sekä ilmoitettujen laitosten kanssa ennakoivaa tuoteryhmäkohtaista yhteistyötä (mm. rakennuskiviainekset, liimapuu, sahatavara) toiminnanharjoittajien CE-merkintävalmiuksien varmistamiseksi. Tulostavoite: Kuluttajille ja laitteistojen haltijoille tuotteiden sekä laitteistojen turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä tuotettu tieto on selkeää ja ymmärrettävää. Käyttöohjeiden merkitystä korostetaan. Sähköpaloja ja vikavirtasuojakytkimen käyttöä edistetään tiedotuksella. 13
Toteutetaan maatiloilla tapahtuvien palojen vähentämiseksi maatilojen paloturvallisuushanke. Osallistutaan hoitolaitosten paloturvallisuuden parantamiseksi "Vanhusten ja erityisryhmien asumishankkeeseen". Viestinnässä korostetaan ilotulitteiden oikeaa käyttöä ja silmien suojausta. Kaasulaitteiden käytössä korostetaan hyvin vanhojen käytössä olevien laitteiden turvallisuuspuutteita. VAK-tuotteiden ja kemikaalisäiliöiden osalta uudistuvat tuotestandardit tuodaan korostetusti esille. Viestitään laitteistojen rakentajille, haltijoille ja käyttäjille laitteistojen turvallisesta käytöstä ja turvallisista toimintatavoista. Tiedotetaan uudesta maakaasuasetuksesta ja edistetään sen toimeenpanoa ohjeistuksella ja neuvonnalla. TUKES julkaisi kertomusvuonna 20 lehdistötiedotetta. Tiedotteet olivat hyvin esillä lehdistössä. Kuluttajia koskevia tietoaiheita olivat mm. hyvä käyttöohje, lastenhuoneen valaisimet, vikavirtasuojaimen käyttö, kesämökin turvallisuus (nestekaasu, sähkö, paloturvallisuus), jouluvalot ja ilotulitteiden turvallinen käyttö. Ilotulitteiden turvallisesta käytöstä toteutettiin televisiokampanja, opas- ja julistejakelu, lehdistötiedotus sekä uudet nettisivut. Kampanja onnistui erinomaisesti ja se oli kustannustehokas. Kampanjaan suhtauduttiin erittäin myönteisesti. Kampanjassa korostettiin aikaisempien vuosien tapaan silmien suojaamista. Kyselyn perusteella yli puolet ilotulitteiden käyttäjistä käyttää suojalaseja (2005: hieman vajaa kolmannes vastaajista). Ilotulittamisen uudeksi teemaksi on nostettu palovaara, joka nyt tuotiin kampanjassa voimakkaasti esille. Nestekaasun käytön turvallisuudesta tiedotettiin kesämökin turvallisuus -tiedotteen ja tarkastajien Itä-Suomessa tehdyn valvontakierroksen yhteydessä. Paikallislehdissä julkaistiin aiheeseen liittyviä artikkeleita ja kierroksella jaettiin TUKESin nestekaasuopasta noin 2000 kpl. Jalometallituotteista kuluttajia neuvottiin Häämessuilla. TUKES oli mukana Espoon asuntomessuilla pelastusalan yhteisosastolla, jonka teemana oli sähköpalot. Osastolla esiteltiin sähköpaloriskejä ja niiden ennaltaehkäisyä sekä jaettiin Estä sähköpalot -esitettä. Kodin sähkölaitteistojen kunnossapitoa koskeva TUKES-opas valmistui ja sitä jaettiin laajasti kiinteistöalalle. Ilmajohtotapaturmista viestittiin yhteistyössä Suomen Vapaa-ajan Kalastajien keskusjärjestön kanssa. TUKES osallistui hoitolaitosten paloturvallisuutta edistävään Vanhusten ja erityisryhmien asuminen -projektiin aktiivisesti ja valmisteli projektin materiaalia sekä tiedotusta. Eläintilojen sähköturvallisuudesta julkaistiin tutkimusraportti. Tilojen sähkölaitteistojen palo- ja turvallisuusriskeistä sekä ennaltaehkäisystä tiedotettiin laajasti. Sähköammattilaisten sähkötapaturmien syitä koskeva tutkimus valmistui ja viestintähankkeen suunnittelu aloitettiin. Toteutusajankohta on 2007-2008. Kemikaalisäiliöitä koskevat uudet standardimuutokset kartoitettiin. Viestintä alan toiminnanharjoittajille aloitetaan 2007. Uudesta maakaasuasetuksesta ei ole tiedotettu, koska asetus on vielä valmisteilla. TUKESin verkkosivuilla julkaistiin yhteensä 51 tuotteita, laitteistoja, laitoksia tai TUKESia koskevaa tiedotetta. Verkkosivujen kävijämäärä on pysynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Verk- 14
kopalvelun etusivulla www.tukes.fi oli päivittäin keskimäärin 665 eri kävijää. Palautteita ja kysymyksiä tuli verkkosivujen kautta 800, joka on hieman aiempaa vähemmän. Kyselyjen määrää pyritään vähentämään parantamalla sivuston sisältöä. Tulostavoite: Osallistuminen lainsäädännön valmisteluun sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön Avustetaan ministeriöitä säädösuudistusten valmistelussa, tarvittaessa selvityksiä tehden. Tiedotetaan säädösuudistuksista, edistetään niiden toimeenpanoa ohjeistuksella ja neuvonnalla sekä omia menettelyitä kehittämällä. Osallistutaan painelaitteiden ja painelaitesäädösten soveltamisohjeiden laadintaan. Osallistutaan yksinkertaisten painesäiliöiden ja kotitalouden painekattiloiden kansainvälisiin markkinavalvontahankkeisiin. Jatketaan tuotteiden markkinavalvonnassa Itämeri-yhteistyötä ja ollaan aloitteellisia Ad- Co-toiminnassa. Osallistutaan aktiivisesti toimialan kansallisten neuvottelukuntien, toimikuntien, TUKE- Sin foorumeiden ja vastaavien yhteistyöelinten toimintaan. TUKES on osallistunut seuraaviin säädösvalmisteluihin: maakaasu-, laite-, räjähde- ja vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimuksia ja hallintomenettelyjä koskevat valtioneuvoston asetukset sekä kaivoslain ja kaivosturvallisuuslain väliraportit mittauslaitedirektiivin soveltamisohjeet ja vakauslaki sekä valmispakkaussäädösten selvitysprojekti pelastustoimen laitteita koskeva laki ja palovaroittimia, paloilmoittimia ja tehdasvalmisteisia tulisijoja koskevat asetukset vaarallisten aineiden kuljettamista koskevat säädökset sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevan direktiivin toimeenpano, vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (RoHS) ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua (EuP) koskevat säädökset pyroteknisten tuotteiden direktiivi; ministeriön käyttöön tuotettu tausta-aineistoa jalometallituotteiden merkintävaatimuksia selkiyttävä säädösuudistus New Approach menettelyn uudistusehdotukset ja vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvä direktiiviehdotuksen kommentointi Säädösuudistuksista tiedotettiin mm. erilaisissa koulutustilaisuuksissa, toiminnanharjoittajille lähetetyillä kirjeillä, uusimalla TUKES-ohjeita ja osallistumalla erillisoppaiden tekemiseen. TUKES osallistui komission työryhmässä painelaitedirektiivin soveltamisohjeiden laatimiseen ja yksinkertaisten painesäiliöiden kv. markkinavalvontahankkeeseen. TUKES osallistui Itämeriyhteistyön puitteissa lelujen virtalähteitä ja akkulatureita koskevaan valvontahankkeeseen sekä sähkötuotteita koskevan neuvoa-antavan komitean (AdCo) yhteiseen valvontahankkeeseen. TUKES osallistui ensimmäisen rakennustuotteita koskevan AdCo kokouksen suunnitteluun. TUKES osallistui aktiivisesti toimialan kansalliseen ja kansainväliseen viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden toimintaan. Toimialan foorumikäytäntöjä jatkettiin. 15
3,5 3,0 2,5 Kansalliseen ja kv. yhteistyöhön käytetty aika Muu kansall. yhteistyö EU ja euroopp. viranom.yhteistyö Neuvottelukunnat 2,0 (htv) 1,5 1,0 0,5 0,0 2004 2005 Kv. toimialayhteisöt Muu kv. yhteistyö Std-työryhmät Pohjoismainen yhteistyö Foorumit Tulostavoite: Standardien kehittäminen Seurataan toimialan standardisointitoimintaa ja osallistutaan siihen tarvittaessa. Osallistutaan liesien, kiukaiden ja elektroniikkalaitteiden turvallisuutta parantavien standardien valmisteluun. Tuloksina saadaan aikaan turvallisuuden kannalta parempia standardeja. Kansalliseen ja kansainväliseen standardisointitoimintaan osallistumisen painopisteenä olivat keskeisimpien sähköalan standardisoimiskomiteoiden sekä seurantaryhmien toiminta (kaasulaitteet (ÖKKL 8 ), kemikaalisäiliöt, räjähteet (Kemianteollisuus ry) ja vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt (YTL 9 )). TUKES on standardisointilautakunnan (SFS), sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestön (SESKO) ja metalliteollisuuden standardisointiyhdistyksen (METS- TA) jäsen. Osallistumisvastuu pelastustoimen laitteiden standardisointiin siirtyi vuoden alussa sisäasianministeriöltä TUKESille. TUKES osallistui useiden paloalan standardisointikomitean jaostojen ja työryhmien toimintaan. TUKES on toiminut puheenjohtajana SESKOn perustamassa kiuaskomiteassa (61 Z). Kiukaita koskevaan standardiin on tulossa merkittäviä turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Tulostavoite: TUKES osallistuu omalta osaltaan EU-puheenjohtajuuskauden hoitamiseen. TUKES järjesti kesäkuussa hissien AdCo-kokouksen ja yhdessä KTM:n kanssa lokakuussa Seveso-toimivaltaisten viranomaisten (CCA) kokouksen sekä siihen liittyvän teollisuusvierailun ja seminaarin How to manage networked safety. Tulostavoite: Tietohallinto Kemikaaliluparekisterin perusosa (valvontakohderekisteri) otetaan käyttöön (hanke jatkuu 2007). Painelaiterekisteriä täydennetään sähköisellä asiakaspalvelulla (ilmoitukset ja rekisterikyselyt). Suunnittelu ja käyttöönotto 2007. Verkkopalveluiden teknisen toteutuksen määrittely on valmis. Toteutetaan IT-strategian kehittämisohjelman vuoden hankkeet. 8 Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto 9 Yleinen Teollisuusliitto 16
Kemikaali- ja muuta tuotantolaitosvalvontaa tukevan rekisterin (KEMU) toimittaja valittiin ja projekti eteni suunnitelman mukaisesti testausvaiheeseen. Painelaiterekisterin sähköinen tiedonsiirto otettiin käyttöön. Rekisterin täydentäminen sähköisellä asiakaspalvelulla projektista luovuttiin. Asiakastarpeiden selvitystä ei ole tehty, joten palvelujen kysyntä on epävarmaa. Verkkopalvelujen teknisen toteutuksen määrittely valmistui ja toteutus kanssa alkoi. IT-strategian kehittämisohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Muiden sähköisten palvelujen kehittämisessä kohteina olivat mm. markkinavalvontarekisteri (MAREK), nimileimarekisteri ja vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO. Markkinavalvontarekisteriä suunnitellaan, VARO-rekisterin sähköinen asiointilomake otettiin käyttöön ja nimileimarekisterin jatkokehitys valmistui pääosin. Raportoinnin testaus siirtyi vuodelle 2007. Vakausextranetin kehittämistä siirrettiin säädösuudistusten vuoksi. Tietohallinnon kehittämisprojekteihin käytettiin vuonna 0,6 milj. euroa. Keskeneräisiin ja 2007 jatkuviin projekteihin on varattu 0,5 milj. euroa. Tuotoksien ja laadunhallinnan analyysi Toiminnalliset tulokset saavutettiin tulossopimuksen mukaisesti. Käsittelyajat olivat tavoitteita lyhyempiä. Vaarallisten aineiden lupa- ja ilmoitusmenettelyjen käsittelyajat kuitenkin pitenivät kuulutus- ja lausuntomenettelyjen muutosten johdosta. TUKESin IT-strategian mukaisilla hankkeilla on toteutettu osaltaan tuottavuusohjelman tavoitteita. Hankkeet ovat pitkäkestoisia ja laajoja. Vuonna aloitetut kemikaali- ja markkinavalvontarekisteri- sekä verkkopalveluhankkeet ovat perusta toimintaprosessien tehostamiseen. Hankkeet jatkuvat useamman vuoden. Niiden tueksi rakennetaan palvelurekisteri sekä uudistetaan asiakirjojen hallintajärjestelmä ja intranet. Hankkeiden toteutus on edellytys lisätä sähköisiä palveluja, joiden avulla voidaan parantaa asiakaspalvelua sekä lisätä valvonta- ja viestintätoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. 1.4. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.4.1. TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Kustannusten kehitys Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 10,8 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1,2 milj. euroa. Tulosalueille (valvonta, tutkimus ja kehittäminen sekä viestintä) kustannukset jakautuivat seuraavasti. Kustannukset tulosalueittain 2004 % 2005 % % Muutos-% 2005- Valvonta 6 055 59 6 242 65 6512 60 4,3 Tutkimus ja kehittäminen 2 876 28 2 168 22 2978 28 37,4 Viestintä 1 285 13 1 232 13 1267 12 2,8 Yhteensä 10 216 100 9 642 100 10757 100 11,6 Teknologia-alueittain jaoteltuna suurimmat alue ovat sähkö (36 % kustannuksista), vaaralliset kemikaalit (20 % kustannuksista) ja painelaitteet (10 % kustannuksista). 17
12 000 Kustannukset teknologia-alueittain (1000 euroa) 10 000 8 000 6 000 4 000 Muut Jalometalli Mittaamisväl. Räjähteet Paine Kemikaalit Sähkö 2 000 0 2004 2005 Tuottavuus ja taloudellisuus Tulossopimukseen vuodelle ei sisälly tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita. Toimintaa kuvaavia mittareita kehitettiin. Tuottavuus kohdistuu TUKESissa työn tuottavuuteen. Valvontatoiminnan suurimpien suoriteryhmien tuottavuus on laskettu suoritemäärien ja käytetyn työajan suhteena. Alla olevan taulukon luvut kertovat kuinka monta suoritetta tuotettiin yhden työpäivän aikana (htp= 7,25 h). Taulukko: Valvontatyön 1) tuottavuus (suorite/htp) suoriteryhmittäin vv. 2004 -.. (suorite/htp) 2004 2005 sähkötuotteen valvonta 1,58 1,62 1,78 mittaamisvälineen ja jalometallituotteen valvonta 17,4 17,5 15,6 pätevyyskoe 5,9 5,2 8,3 luvat ja ilmoitukset 8,1 8,4 6,6 turvallisuusselvitys 0,5 0,4 0,5 tarkastus ja muu valvontakäynti 0,37 0,37 0,39 1) Taulukossa esitetyt toiminnot kattavat TUKESin toiminnasta (työajasta) noin 43 % Toiminnan taloudellisuutta kuvaa suoritteiden yksikkökustannusten kehitys. Alla olevien suoritteiden kustannuksiin on sisällytetty vain välittömät palkka- ja matkakulut. Tuotevalvontaan kuuluvat suoritteet: sähkötuotteiden valvonta sekä mittaamisvälineiden ja jalometallituotteiden valvonta sisältää myös tuotteiden hankinta- ja testauskulut. ( /suorite) 2 2004 2005 sähkötuotteen valvonta 424 378 367 mittaamisvälineen ja jalometallituotteen valvonta 19 18 22 pätevyyskoe 41 43 30 luvat ja ilmoitukset 30 30 38 turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma 496 799 550 tarkastus ja muu valvontakäynti 753 778 828 2) Sisältää vain välittömät palkka- ja matkakulut, sähkötuotteiden, mittaamisvälineiden ja jalometallituotteiden osalta myös tuotevalvontahankinnat ja testauskulut. TUKES osallistuu Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilastokyselyyn. Vuonna 2005 työn tuottavuus oli 103,5790949 ja kokonaistuottavuus 109.3274951. (Indeksivuosi 2004=100). Vuoden tiedot eivät ole vielä käytettävissä. 18
1.4.2. MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/1992) nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (1032/1996). Tulossopimukseen vuodelle ei sisälly kannattavuustavoitetta. Maksullisen toiminnan yleisperiaatteena on kustannusvastaavuus. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli hieman alijäämäinen ja muiden suoritteiden hieman ylijäämäinen. Taulukko: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 2 004 2005 (1000 ) (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntitulot 1 099 1205 1163 1058 = tuotot yhteensä 1 099 1 205 1 163 1058 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 37 41 48 39 - henkilöstökustannukset 366 374 379 387 - vuokrat 68 81 90 71 - palvelujen ostot 127 187 188 134 - muut erilliskustannukset 179 171 119 197 = erilliskustannukset yhteensä 777 854 824 828 KÄYTTÖJÄÄMÄ 321 351 339 230 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 234 270 325 217 - poistot 14 16 17 12 - korot 1 1 1 1 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 249 287 343 230 = kokonaiskustannukset yhteensä 1 026 1141 1167 1058 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 73 64-4 0 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 107 % 106 % 100 % 100 % MUUT SUORITTEET 2 004 2005 (1000 ) (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntitulot 273 191 193 170 = tuotot yhteensä 273 191 193 170 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 10 8 10 7 - henkilöstökustannukset 102 73 78 73 - vuokrat 19 16 19 14 - palvelujen ostot 35 27 28 25 - muut erilliskustannukset 11 10 5 8 = erilliskustannukset yhteensä 177 133 140 127 KÄYTTÖJÄÄMÄ 96 58 53 43 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 65 63 43 40 - poistot 4 3 4 2 19
- korot 0 0 0 0 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 69 66 47 43 = kokonaiskustannukset yhteensä 246 199 187 170 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 27-8 6 0 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 111 % 96 % 103 % 100 % Korvaus tuotteiden testaus- ja hankintamenoista TUKES tulouttaa myös erillislakien perusteella perittyjä korvauksia tuotteiden markkinavalvonnasta aiheutuneista testaus- ja laitehankinnoista. Korvaukset peritään tapauksista, joissa tuote on todettu vaatimustenvastaiseksi ja se on määrätty toimitus- tai myyntikieltoon. Perittävään korvaukseen sisältyy laitteen verollinen hankinta- ja testaushinta. Vuonna perittiin korvauksia sähkölaitteista ja pelastustoimen laitteista. Taulukko: Korvaus tuotteiden testaus- ja hankintamenoista (1000 ) 2 004 2005 TUOTOT - sähkötuotteet 213 197 208 - pelastustoimen laitteet 2 1 2 = perityt korvaukset yhteensä 215 198 210 KUSTANNUKSET Laitteet - sähkötuotteet 57 38 60 - pelastustoimen laitteet 1 1 1 - painelaitteet 1 0 0 - jalometallituotteet 5 4 6 - mittauslaitteet 1 Laitehankinnat yhteensä 64 43 68 Palvelujen ostot - sähkötuotteet 691 586 596 - pelastustoimen laitteet 15 9 16 - painelaitteet 16 17 13 - jalometallituotteet 9 8 5 - mittauslaitteet 11 Testauspalvelut yhteensä 731 620 641 = Laite- ja testauspalvelut yhteensä 795 663 709 1.4.3. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on, että TUKESin palvelukyky ja toiminnan laatu vastaavat valvontakohteiden ja sidosryhmien odotuksia ja tarpeita sekä tuottavat heille lisäarvoa. Erityisenä laatutavoitteena on, ettei TUKESin päätöksiin haeta muutoksia. Vuoden tavoitteena on, että toiminnan laatutaso EFQM-arvioinnin perusteella on 450. Hankesuunnitelmien onnistumisasteen (aikataulujen pitävyys, tavoitteet ja resurssit) tavoitteena on 60 %. Toteutetaan seuraavat hankkeet tai toimenpiteet: TUPA-hankkeen toimeenpano-ohjelmasta (vuosina - 2007) erityisesti yhteisten toimintaprosessien viimeistely ja yhtenäistäminen sekä suorituskyvyn mittariston viimeistely ja käyttöönotto 20