Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin

Transkriptio

1 1

2 2

3 3

4 Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ole levinnyt talon rakenteisiin. Rakennuspalovaarat eivät ole enää mukana sähköpalotilastossa, koska niiden todellista lukumäärää ei tiedetä. Kaiken kaikkiaan rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja kirjataan pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin vuosittain yli 2500 tapausta, joihin pelastuslaitos on kutsuttu paikalle. Ihmiset pystyvät kuitenkin sammuttamaan osan rakennuspalovaaroista itse, minkä vuoksi ne eivät näy Pronto-rekisterissä. Tällaisten tapausten lukumäärää ei pystytä selvittämään. 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 Sähkö palon syttymissyynä selvitys: 9

10 Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) mukaan tarkastelujakson aikana oli noin 5900 rakennuspalon tai -palovaaran aiheuttamaa hälytystehtävää oli tehtäviä, joissa energialähteenä oli sähkö, mutta aina ei välttämättä ole ollut kyse varsinaisesta syttymisestä. Edellä mainitusta tehtävistä 23 % oli rakennuspaloja ja 77 % palovaaroja. Nämä kymmenen yleisintä konetta tai laitetta vastaavat yhteensä noin 83 % kaikista seurantajakson sähköstä johtuneista hälytystehtävistä. Lieden tai uunin aiheuttaman palon tai palovaaran osuus kaikista seurantajakson hälytystehtävistä on yli 40 prosenttia. Liesien jälkeen yleisimpiä ovat erilaiset valaisimien aiheuttamat syttymiset. Niiden osuus kaikista tapauksista on 9 %. Suurin osa valaisimien aiheuttamista hälytystehtävistä johtui asennetuista valaisimista. Aiempiin vuosiin verrattuna huolestuttavinta oli kiukaista johtuvien vaaratilanteiden ja tulipalojen lisääntyminen. On myös huomattavaa, että kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla televisioista syttyi vain 11 paloa ja ilmalämpöpumpuista niiden yleisyydestä huolimatta vain neljä. Rakennuspalo on palo, joka on levinnyt syttymiskohdastaan rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalovaarassa on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä on syntynyt näkyvää savua. Tilanteesta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo, mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Lähde: 10

11 Kun pelastuslaitos lähtee suorittamaa hälytystehtävää, jonka taustalla on sähköinen syttymissyy, kyse on hyvin harvoin uudesta laitteesta tai laitteistosta. Erilaisten sähkölaitteistojen toiminta tarkastetaan osana niiden asennustyötä. Sähkölaitetta käyttöönotettaessa sellaiset viat, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen, ilmenevät nopeasti. Yleensä sähkölaitteita ja -laitteistoja on käytetty lyhyempiä tai pidempiä jaksoja ennen palon syttymistä. Laite on saattanut olla myös poissa käytöstä varastoituna ennen onnettomuutta. On usein hyvin vaikeaa tai mahdotonta selvittää, onko laitteelle tai laitteistolle tapahtunut käytön tai varastoinnin aikana jotakin palon syttymistä. 11

12 Sellaiset onnettomuudet, joissa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja, mutta niistä on aiheutunut taloudellista vahinkoa, on kirjattu vaaratilanteiksi. 12

13 Vuonna 2012 Tukesin tietoon tuli 96 sähkötapaturmaa, joista 1 oli kuolemaan johtanut. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 50, joista lähes kaikki olivat miehiä. Maallikoille ja tehtävään opastetuille sähkötapaturmia sattui 46, joista 10 sattui naisille. Vaaratilanteita (ei mukana taulukossa), joissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, mutta joista on voinut aiheutua aineellista vahinkoa, kirjattiin 5. Tässä ja seuraavalla kalvolla esitetyt taulukot esittävät vuosina sähkötapaturmissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät sekä Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin että Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) rekisterin mukaan. Vertailun vuoksi TVL:n ylläpitämästä tietorekisteristä on haettu työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut sähköisku. Tietorekisteri ei näin ollen sisällä esimerkiksi valokaaresta johtuvia työtapaturmia eikä myöskään vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia. TVL:stä saatu luku kuvaa paremmin sähkötapaturmien kokonaismäärää työelämässä, mutta Tukesin saama tieto on kuitenkin sisällöltään tarkempaa. TVL:n tiedot vuodelta 2012 eivät olleet saatavilla. 13

14 Vuosina sähköturvallisuusviranomaisen tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on kuollut 230 henkilöä, joista sähköalan ammattilaisia oli 49 (21 %) ja maallikoita 181 (79 %). Tämän seurantajakson synkin vuosi oli 1972, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi yhteensä 21 henkilöä - 4 sähköalan ammattilaista ja 17 maallikkoa. Vuosittainen sähkökuolemien määrä on ollut laskussa 1990-luvun loppuun asti ja tämän jälkeen tasaantunut noin 3-4 kuolemantapaukseen vuodessa. Viime vuosien aikana lukumäärä on kuitenkin keskimäärin ollut tätäkin alhaisempi: viime vuonna Tukesin tietoon tuli vain 1 (maallikolle sattunut) kuolemaan johtanut sähkötapaturma. Sähköalan ammattilaisten onnettomuusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti 70- ja 80-lukujen onnettomuusmääristä. Vuoden 1986 jälkeen sähkötapaturmissa on menehtynyt 10 sähköalan ammattilaista. Kymmenen vuoden keskiarvossa huomioidaan kyseessä oleva vuosi ja sitä edeltävät 9 vuotta. 14

15 Vuonna 2012 Tukesin tietoon tuli yksi kuolemaan johtanut sähkötapaturma. Onnettomuus sattui, kun kaksi henkilöä kiipesi säiliövaunun päälle ratapihalla. Toinen henkilöistä menehtyi saatuaan sähköiskun junan ajolangoista ja pudottuaan maahan. Junan ajolangoissa kulkee yli Voltin jännite. 15

16 Yhteensä 63 kuolemaa, joista 56 sattui maallikolle ja 7 sähköalan ammattilaisille. 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 Teollisuusympäristö on ollut tapahtumapaikkana suurimmassa osassa ammattilaisten sähkötapaturmia sekä suuressa osassa maallikoiden sähkötapaturmia. Tässä yhteydessä teollisuusympäristö kattaa metallurgisen sekä rakennusaine- ja rakennustarviketeollisuuden, petrokemian ja öljynjalostuksen, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistuksen, raskaan konepajateollisuuden, muut konepajat sekä telakat, puunjalostus-, kartonki- sekä lastulevytehtaat, pintakäsittely- ja kyllästyslaitokset, elektroniikka- ja sähköteollisuuden, räjähde- ja ampumatarviketehtaat, voimalaitokset sekä tehtaan ulkopuoliset lämpölaitokset, ongelmajätteen käsittelylaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, elintarviketeollisuuden sekä muut teollisuuslaitokset. Julkisella tilalla tarkoitetaan liike,- toimisto- tai muuta julkista rakennusta. 21

22 22

23 23

24 (Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROon tehdyn ohjelmistouudistuksen takia sähkötapaturmien välittömien syiden luokittelu on uudistunut. Aikaisempien vuosien luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia viime vuoden välittömien syiden lukumäärien kanssa.) Tyypillisin välitön syy ammattilaiselle sattuvaan sähkötapaturmaan oli se, että työkohdetta ei tehty jännitteettömäksi ennen työn aloittamista. Kohteessa tehtiin siis jännitetyötä noudattamatta jännitetyöstä annettuja määräyksiä ja ohjeistusta. Toisinaan jännitteisten osien suojaus oli puutteellista tai jännitteettömyyttä ei tarkastettu asianmukaisesti ennen jännitetyön aloittamista. Käytössä vaarallisiksi tulleista sähkölaitteista tai laitteistoista eniten tapaturmia aiheuttaa vioittuneet johdot ja kaapelit. 24

25 Maallikoilla tyypillisimpänä sähkötapaturman syytekijänä voidaan pitää ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä. Useat maallikoiden sähkötapaturmat johtuivat siitä, ettei sähkölaitetta tai laitteistoa ollut tehty jännitteettömäksi tai jännitteettömyyttä tarkastettu asianmukaisesti. Monessa tapauksessa sähkötapaturman syynä oli myös käytössä vaaralliseksi tullut laite tai laitteisto. Etenkin vialliset sähköjohdot sekä kaapelit aiheuttivat sähkötapaturmia maallikoille. Asennusvirheestä aiheutuneet sähkötapaturmat johtuivat sähköurakoitsijan tekemistä virheellisistä kytkennöistä. 25

26 26

27 Ilmoituksia tapaturmista Tukes saa vapaaehtoisuuteen perustuen hissiurakoitsijoilta ja hissihuoltoliikkeiltä, minkä lisäksi Tukes seuraa median uutisointia. Vakavien vahinkojen (kuolleet ja loukkaantuneet) osalta tilastot lienevät kattavat. 27

28 28

29 29

30 30