Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Luento 2 Projektin synty
Projektin synty osuuden - tavoite Projektin synty -osuuden tarkoituksena on antaa opiskelijalle hyvä kuva siitä, mitä tapahtuu ennen projektin käynnistämistä ja mitkä ovat tärkeimmät tekijät projektin asettamisen kannalta. Lisäksi tässä osassa kerrotaan projektin toteutukseen liittyvistä sopimuskäytännöistä. Määritelty kesto, eri vaiheita Määritelty aloituspiste Määritelty lopetuspiste Tarve Resurssitarve Tarve tyydytetty Tuki ja / tai linja-organisaatio Projekti Yrityksen tukiorganisaatio tukee projektia (ja muita projekteja) peruspalveluilla synty suunnittelu käynnistys tekeminen päätös operointi ohjaus 2
Sisällysluettelo Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 3
Projektin Synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 4
Projektin synty - liiketoimintaarkkitehtuurin ymmärtäminen Liiketoiminta-arkkitehtuurin ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa voidaan käyttää apuna Accenturen liiketoiminta-arkkitehtuurin kuvaamismallia. Strategia Tavoitteena on liiketoiminnan parempi kannattavuus ja yrityksen kilpailukyvyn parantaminen Kulttuuri Organisaatio Prosessitiimit Työryhmät Toimenkuvat Proseduurit Prosessit Sovellukset Liiketoiminta 1 Liiketoiminta 2 Kirjanpito Data Warehouse Yhteistyö eri osapuolten välillä Yhteisten päämäärien ymmärtäminen Palveluasenne Yrityskulttuuri, fiilis Tilat Tuote Palvelu 1 Palvelu 2 Toimisto 1 Toimisto 2 Tuotetuki Kirjanpito Osaaminen Tuotetuntemus ATK:n käyttö Prosessien tuntemus Laitteet Työasemat Palvelimet Oheislaitteet Työkalut Tulos ja mittaaminen Varma ja toimiva liiketoimintaratkaisu Tehokas, edistyksellinen ja käyttäjäystävällinen ratkaisu Ratkaisun laajuus tarkasti rajattu Toteutus aikataulun mukaisesti Hyvin toimiva projekti Hallittu muutos Toteutus- ja tuotantoympäristöt Työasemaympäristö, verkko Keskuskonepalvelut serverillä Käyttöpalvelut Operointipalvelut Esimerkki: Projektin arkkitehtuurista 5
Liiketoiminta-arkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri muodostuu tässä esimerkissä seuraavista komponenteista: Strategia = yrityksen liiketoiminnan suunnitelma Organisaatio = yrityksen rakenne ja vastuunjako Osaaminen = liiketoiminnan vaatimat tiedot ja taidot Kulttuuri = yrityksen arvot ja perinteet, tapa toimia Prosessit = tapahtumien läpiviennissä tarvittavat suoriteketjut Sovellukset = työn automatisoinnin välineet, ohjelmistot Laitteet = liiketoiminnan vaatimat koneet ja laitteet Tilat = fyysiset työtilat ja ympäristöt ja rakenteet Toteutus- ja tuotantoympäristöt = fyysiset ko. toimintoja tukevat rakenteet Tulos = mittaus ja suorituskyky, tavoitteet 6
Muutosvoimat Tarve projektin perustamiseksi voi syntyä ulkoisten tai sisäisten muutosvoimien vaikutuksesta. Ympäristön muutosvoimat Kulttuuri Strategia Osaaminen Organisaatio Tilat Tulos Sisäiset muutosvoimat Prosessit Sovellukset Laitteet Toteutus- ja tuotantoympäristöt Ympäristön muutosvoimat 7
Ympäristön muutosvoimia Ympäristön muutosvoimat vaikuttavat yrityksen toimintaan ja pakottavat sen ennen pitkää reagoimaan. Tämä tapahtuu muuttamalla liiketoimintastrategiaa tai sen osaa. Esimerkkejä ulkoisista muutosvoimista: Uuden talouden innovaatiot Verkostoituminen Valmisratkaisujen kasvava tarjonta Yleinen tekninen kehitys Toimialojen rajojen hämärtyminen Kansainvälistyminen Lainsäädännön muutokset Uudet jakelutiet, esim. internet Tietotekniikan hyödyntäminen laajenee liiketoiminnassa Allianssit ja ulkoistamisratkaisut yleistyvät 8
Sisäisiä muutosvoimia Sisäiset muutosvoimat syntyvät organisaation sisäisestä kehittämisestä tai muutoksista, jotka liittyvät esimerkiksi aloitteisiin tai muuhun toiminnan kehittämiseen. Esimerkkejä sisäisistä muutosvoimista: Aloitetoiminta, toiminnan kehittäminen Uudistamistarve, esim. vanhentuneiden järjestelmien korvaamiseen liittyvät tarpeet Riskien hallinta, riskeihin varautuminen ja niiltä suojautuminen Organisaatioon liittyvät muutostarpeet, urakierto, koulutus 9
Ohjelmisto osana liiketoimintaarkkitehtuuria Ohjelmisto on osa liiketoiminta-arkkitehtuurin kehittämistä. Liiketoimintaarkkitehtuuri kuvaa yrityksen yhden liiketoimintakyvykkyyden. Liiketoimintalähtöiset projektit perustuvat yrityksen strategiaan. Strategian toteuttamisen kannalta tärkeiden liiketoimintakyvykkyyksien toteuttamiseksi laaditaan hankesuunnitelma, joka kattaa projektit eri liiketoiminta-arkkitehtuurin alueilla. Strategia Liiketoiminta-arkkitehtuuri Osaaminen Organisaatio Sovellukset Kulttuuri Tilat Prosessit Toteutus- ja tuotantoympäristöt Laitteet Tulos Hankkeen ja projektin lopputulosta mitataan asetettuja odotuksia vasten. Odotusten perusteella kyetään priorisoimaan, kohdentamaan oikein, hankkeeseen liitettyjen resurssien käyttö. Ohjelmiston kehitys sovellukset muodostavat vain pienen osan kaikesta työstä vaadittavien liiketoimintakyvykkyyksien toteuttamiseksi. Liiketoiminta-arkkitehtuurin ymmärtäminen on oleellisen tärkeää, kun projektia ollaan suunnittelemassa. Projekti on yleensä aina osa suurempaa kokonaisuutta. Muutos vaatii uusia taitoja ja järjestelmiä, nämä toteutetaan hankkeina jotka koostuvat projekteista. Muutosmatka 1 -> Liiketoimintakyvykkyys n -> Hanke 1 -> Projekti n 10
Projektinhallinnan tasot Projektinhallinta muodostuu useasta eri tasosta, jotka kuvaavat eri tehtäviä liittyen yksittäisen projektin hallintaan, usean projektin hallintaan hankkeena sekä hankkeiden hallintaan. Accenture: Business Integration Methodology 11
Projektin synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 12
Tarjouskäytännöt Esimerkkinäkökulmia tarjouskäytäntöihin: Aktiivinen myyntityö. Myydään asiakkaille ratkaisuja perustuen liiketoiminta- tai ansaintalogiikkaan, jonka oletetaan huokuttelevan asiakasta. Tarjotaan valmiita ratkaisuja esim. ulkoistamispalvelua Tarjouspyyntöön vastaaminen. Muodostetaan pienimuotoinen projektitiimi vastaamaan asiakkaan esittämiin kysymyksiin ja ongelmanratkaisuun, hinnoitteluun ja suunnitteluun. Liiketoimintariskin tunnistaminen Tarjouspyynnön lähettäminen toimittajille. Pyydetään toimittajia tarjoamaan ratkaisua johonkin tunnistettuun ongelmaan ja kehittämistyöhön. Valitaan paras toimittaja. Toimittajariskin tunnistaminen 13
Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö (RFP=Request For Proposal) on yleisin tapa tilata projekti toimittajalta. Tilaajan on varauduttava laajaan sisäiseen valintaprojektiin tarjouspyynnön ja prosessin hallitsemiseksi. Projektiin tarvitaan erityisosaamista tilaajaorganisaation eri osista koko liiketoimintaarkkitehtuurin kattamiseksi. Projekti on hallittava hyvän projektinhallinnan periaatteiden mukaisesti. Projektin organisointi Valintaprojektin vaiheistus - esimerkki Kartoitus ja esivalinta Toiminnallinen tarvemääritys ja arviointikriteereiden kiinnittäminen Lyhyen listan tekeminen vaatii työtä mutta vähentää kokonaistyömäärää, kun tarkasti arvioitavien tarjousten määrä on pieni. Arvionti ja valinta Tarvemääritysten tekeminen on oleellinen osa tarjouspyynnön muodostamisessa. Tilaajan on kyettävä kuvaamaan haluamansa ratkaisun toiminta, tekninen ympäristö sekä liittymät ympäröiviin järjestelmiin, jotta toimittaja kykenee vastaamaan tarjouspyyntöön. 14
Tarjouspyynnön tehtävät Tarjouspyynnön käsittely vaatii sekä ohjelmistotuntemusta että projektinhallinnan menetelmiä. Ohjelmistojen ostaminen on yleistä toimintaa yrityksissä ja monet työntekijät joutuvat sen kanssa tekemisiin. Alustava toiminnallisten ja teknisen tarpeiden kartoitus Ohjelmistotarjonnan kartoitus Esivalintakriteereiden määritys Esivalinta Tietojen täydentäminen Valintapäätösmateriaalin kokoaminen ja raportin laatiminen Toiminnallisten tarpeiden identifiointi ja dokumentointi Muiden vaatimusten identifiointi ja dokumentointi Nykyjärjestelmien ja nykytoimintojen läpikäynti Toiminnallisten arviointikriteereiden määritys Sopimusteknisen strategian laatiminen Valintakriteereitten kiinnittäminen Ohjelmistojen analysointi ja demotestaus Kustannusten ja hyötyjen vertailu Arviointi ja valinnan suorittaminen Sopimusneuvottelut Johdon hyväksyntä Tekniseen arkkitehtuuriin liittyvien vaatimusten identifiointi Teknisten vaihtoehtojen arviointi Teknisten arviointikriteereiden määritys Esimerkkinä tarjouspyyntöprojektin tehtävät eräässä Suomalaisessa liikepankissa. 15
Projektin synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 16
Sisäinen projekti Sisäinen projekti syntyy yrityksen toiminnan kehittämisestä omin voimin. Yritykset eivät yleensä ole hyvin organisoituneita laajojen tai monilukuisten projektien hallinnassa vaan pyrkivät ulkoistamaan osan koordinointivastuusta. Lisäksi yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa, koska osaavat sen parhaiten. Ohjelmistokehitysprojekti vaatii aina yrityksen henkilökunnan osallistumista projektiin esimerkiksi: Projektin johtajina, tiimien vetäjinä Arkkitehteinä Liiketoiminnan asiantuntijoina Suunnittelijoina Testaajina 17
Projektin asettaminen Yrityksen normaalin liiketoiminnan kuvaamisen lisäksi moni yritys on luonut itselleen projektien asettamismenettelyä koskeva säännöstön. Säännöstöissä (projektikäsikirja) voidaan ottaa kantaa esim. seuraaviin asioihin: Projektin määritelmä Vastuut ja päätöksentekovalta Asettamisen edellytykset Asettamisen kuvaamistapa ja valmiit formit Projektin kuvaus Käytettävät menetelmät Muutoshallintamenettely Projektin vaiheet Laadunvalvonta Luovutusmenettely 18
Projektiesimerkkejä Esimerkkejä suurista projekteista, jotka ovat kuormittaneet yrityksiä viime vuosina: Euro-projektit Y2K-projektit Yritysostoihin liittyvät projektit Kustannusten karsimiseen liittyvät projektit Prosessien automatisointiin liittyvät projektit Ohjelmistoprojektit vaativat yritykseltä määrittelyn lisäksi henkilökuntaa joka toteuttaa ohjelmistotyön 19
Projektin synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 20
Business Case Projektin taloudellinen perustelu voidaan kuvata ns. Business Case muodossa. Business Case kuvaa projektin mitattavissa olevat taloudelliset hyödyt ja kustannukset sekä muut hyödyt, jotka eivät ole mitattavissa. Business Casen tarkoitus on asettaa projektit vertailukelpoisiksi keskenään, kertoa päättäjille projektin vaikutuksesta liiketoimintaan sekä kuvata projektiin tehtävän investoinnin takaisinmaksuaika eli taloudellinen perustelu. Projektin kassavirrat tmk 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000-60 000-80 000-100 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Esimerkki: Projektin kassavirrat eräässä projektissa, investointi noin 75 mmk, takaisinmaksuaika noin 6 vuotta (diskonttokorko 10%). Jakson Kumulatiivinen Kum ulatiivinen nykyarvo 21
Business Casen runko Business Casen sisältörunko voi pitää sisällään esimerkiksi seuraavat osat: Projektin tausta ja tarkoitus Miten projekti liittyy tulevaisuuden visioihin Projektin oletukset Projektilla saavutettavat hyödyt: konkreettiset hyödyt ei-mitattavissa olevat hyödyt Investoinnin määrä ja jakautuminen: työ (jakautuminen eri osastojen tai toimittajien kesken) koneet ja laitteet muut investoinnit operatiiviset kustannukset vuosittaiset ylläpitokustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset 22
Mittarit Business Case määrittää mittarit, joiden avulla projektin lopputulosta voidaan arvioida. Mittareiden asettamisella ja seuraamisella on tärkeä merkitys projektin onnistumiseksi. Ohjelmistoprojektin lopputuotteen pitää valmistumisen lisäksi täyttää sille asetettu tehtävä tätä seurataan projektin ohjauksessa. The Business Case objectives as benefits and costs KPI = Metrics = a tool to measure the realisation of benefits and costs Business value impact determined in the Business Case INPUT: e.g. Streamline money market instruments business process KPI e.g. Number of all processed deals (and other transactions) in Back Office per month OUTCOME e.g. Increase of process capacity, efficiency and flexibility for volume changes KPI = Key Performance Indicator 23
Balanced Scorecard Balanced Scorecard mittaristoa ja nelikenttää voidaan soveltaa monella eri tavalla ja tasolla: Liiketoiminnan ohjaaminen ja johtamisjärjestelmä Kehittämishankkeen Business Casen seuranta ja liiketoiminnan kehittyminen Hankeohjaus Projektinohjaus Muutoksen suunnittelu ja hallinta nykytilasta tavoitetilaan. Johdon näkyvä tuki ja sitoutuminen muutoshankkeeseen. Navigointi Navigation Leadership Johdon mukanaolo Kriittiset lopputuotteet ja elementit jotka mahdollistavat tulosten saavuttamisen. Elementtejä ovat mm. Tiedot, taidot, työkalut, rakenteet ja muu tuki projektihenkilöstölle ja organisaatiolle. Enablement Ownership Muutoksen kohteena olevien yksilöiden omistajuus ja sitoutuminen hankkeeseen Omistajuus Muutosta tukevat rakenteet 24
Architect status as of 05.05.1999 Managing the Architect work Time available for Architect issues as planned Delivery on target Quality of the architect deliverables is good Issues and risks are managed effectively Coordination is working well Support to Architect function The reason for the Architect function is clear and widely understood Demontrated executive sponsorship, architect is well informed Real value added Architect outcomes and performance meet client expectations Enablement and co-operation Information is available for the architect Open and direct communication between counterparties and the architect Motivation is good Skilled resources are available as planned Cooperation between AC, vendors and the client is working well Ownership of issues All involved persons support activitely resolution of the dedicated issues The quality of the content is always top priority Project personnel are activitely seeking ways to improve their own knowledge capital and they participate in training events Project personnel seek ways to contribute on architectural work In good shape! Some concern Critical: urgent attention needed 25
Balanced Scorecard Balanced Scorecard mittaristo jakaa mitattavat asiat neljään eri näkökulmaan: Asiakkaan näkökulma miten asiakkaat meidät näkevät? Talousnäkökulma miten osakkeenomistaja meidät näkevät? Yrityksen sisäinen näkökulma ja tehokkuus missä meidän pitää olla hyviä? Jatkuvan kehittymisen ja innovaation näkökulma miten voimme kehittää toimintaamme ja luoda uutta lisäarvoa? 26
Balanced Scorecard Balanced Scorecard esimerkki eräästä Suomalaisesta liikepankista. Esimerkki kuvaa kehittämishankkeen hyötyjen seurantaa. GOALS Customer Perspective: How do customers see us? METRICS Financial Perspective: How do we look to shareholders? GOALS METRICS Quality customer service Number of customers per instrument per month Max/Avg/Min value of deals per customer per month Customer satisfaction rating Number of related customer complaints per month Contribution of project investment to business growth Cost-effective service delivery Total value of deals per month Bank s market share of domestic business Project personnel costs per Bank/provider per month Systems maintenance costs per month Systems operating costs per month 27
Balanced Scorecard Internal Perspective: What must we excel at? Innovation and Learning Perspective: Can we continue to improve and contribute value? GOALS METRICS GOALS METRICS Number of all processed deals (and other txs) in Back Office per month Streamlined money market instrument business process Average processing time per deal (and other tx) in BO Ratio of deals incorrectly processed by BO/all deals processed by BO per month Ratio of system downtime/total trading time per month Number of production Change Requests per month Continuous growth and innovation Number of employees in Front/Back/Middle offices Average number of working hours per employee in FO/BO/MO per month Number of EMU related production Change Requests per month Number of calls to help desk per month 28
Projektin synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 29
Sopimuksen sisältö Projektien läpiviennistä sovitaan toimittajan kanssa yhteisellä kirjallisella sopimuksella, joka kattaa sekä toimittajan että ostajan oikeudet. Sopimus voi olla hyvinkin monimutkainen jos kyseessä on projekti, joka toteuttaa liiketoiminnalle kriittisen ohjelmiston tai jos kyseessä on kokonaan uuden tekniikan tai sovelluksen luominen (Intellectual Property Rights). Sopimuksessa täsmennettäviä asioita ovat mm.: Projektin laajuus ja määrittely Vastuut ja resurssitarpeet ja -profiilit Aikataulut ja työmääräarviot Hyväksymisprosessi, muutostenhallinta ja hyväksynnät Organisaatio ja toimintaperiaatteet Palkkiot, ehdot palkkion määräytymiselle Projektin yksityiskohtainen laajuus Projektin aktiviteetit ja lopputuotteet Yksityiskohtaiset työmäärät Projektin oletukset ja avoimet asiat Yksityiskohtaiset vastuut 30
Sopimuksen sisältö Esimerkki sopimuksen sisällysluettelosta: 1. Definitions 2. Term and Termination 3. Supplier Responsibilities 4. The Client's Responsibilities 5. Intellectual Property Rights 6. Progress Meetings 7. Personnel Arrangements 8. Payment and Expenses 9. Termination 10. Warranty 11. Indemnities 12. Limitation of Liability 13. Force Majeure 14. Procedures 15. Confidentiality 16. General 17. Other Commitments Määritelmät Voimassaoloaika Toimittajan vastuut Tilaajan vastuut Intellectual Property Rights Seurantakokoukset Henkilöjärjestelyt Maksuaikataulu ja kulutlaskutus Irtisanomismenettelyt Takuu Vahingonkorvaus Vastuun rajaukset Force Majeure ylivoimainen este Menettelytavat Luottamuksellisuus Yleistä asiaa Muut sitoumukset 31
Projektin synty Projektin synty Tarjouspyyntö Sisäinen projekti - projektin asettaminen Business Case ja mittareiden asettaminen Sopimuksen sisältö Projektin ja projektisalkun hallinta ja priorisointi 32
Projektin ja projektisalkun hallinta Visiosta projekteihin ja projektisalkun hallintaan. Set the direction Implement the changes Manage the project portfolio Vision Strategy Strategic goals Goal 1 Goal 2 Goal 3 Goal 4 Strategic development areas - Projects Development project 1 Development project 2 Development project N Project categories Prioritisation criteria Decision making criteria The processes for the kicking off, following-up and completing the projects Project office discipline Balanced Scorecard Measure the performance 33
Projektin hallinta Muutosvoimat vaikuttavat projektin ja hankkeen ohjaukseen. Projektin olemassaolon oikeutus on tarkistettava säännöllisesti. Ympäristön muutosvoimat Hankkeen aikataulu ja ohjausmenetelmät Riskienhallinta Aikaseuranta Riippuvuuksien hallinta Projektin seuranta Vaiheet 11/00 Hankkeen aikataulu 12/01 Raportointi ja vastuut Päätöksenteko Dokumentointi Laadunvalvonta Re-engineering Organisaatiosuunnittelu Tekninen infrastruktuuri Järjestelmän toteuttamisprojekti Palaute ja kannustus Tiedottaminen Koulutusvastuut Asioiden hallinta/ongelmien ratkaisu... Standardit ja proseduurit Ympäristön muutosvoimat 34
Muutosvoimien vaikutus projektin ohjaukseen Muutosvoimat vaikuttavat projektin ja hankkeen ohjaukseen. Projektin ohjaaminen muodostuu useasta osatekijästä, joista yksi on muutosten hallinta. Jatkuva monitorointi ja viesteihin reagointi varmistaa projektin menestyksen. Esimerkkejä projektin etenemiseen vaikuttavista asioista eräässä projektissa: Korkean automaatioasteen sekä pitkälle viedyn integraation vaikutus Päätöksenteon keskittyminen Projektihenkilöstön väsyminen Nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö Ylläpidon määrä sekä palvelutasosta sopiminen Kokonaisuuden hallinnan vaikeus Kommunikaation epäonnistuminen eri toimittajien välillä, väärinkäsitykset Monitasoisen teknisen arkkitehtuurin hallinta ja vastuut Kiinteä aikataulu Liiketoiminnan odotettua suurempi monimutkaisuus 35
Projektisalkun priorisointi Projektisalkun priorisointi on normaalia toimintaa, koska yrityksen resurssit ovat rajalliset ja kehittämiskohteita on yleensä rajattomasti. Tässä tilanteessa yrityksen on järkevää varmistaa tärkeimpien hankkeiden läpimeno antamalla niille etuoikeus resurssien käytössä. Priorisoinnin avulla: Allokoidaan rajallisia resursseja tärkeimpiin hankkeisiin Hallitaan projektien läpivientiin liittyviä riskejä Varmistetaan osaltaan liiketoiminnan häiriötön jatkuvuus Ohjataan yrityksen johto seuraamaan ja tukemaan kriittisiä hankkeita 36
Esimerkki projektisalkun priorisoinnista. Projektisalkun priorisointi Projekti Pri. Toiminto Spon- Aika- Resurs- Kok. Kok. Budj. Käyt. Tilanne sori taulu sointi Budj. Tot 8/00 2001 1-8/00 Vakuutusjärjestelmä A Alue AS 4,0 3,6 5,2 3,6 Hyväksytty ja käynnistetty Call Center kehittäminen B Liike KL 4,0 4,0 Hyväksytty, ei käynnistetty Palkkajärjestelmä D Tuki TL 5,0 1,4 5,0 1,4 Hyväksytty ja käynnistetty Tarjousjärjestelmä D Liike TN 11,0 8,8 3,5 1,9 Hyväksytty ja käynnistetty Yritysten arvonmääritys C Alue JT 5,6 3,0 1,8 0,5 Hyväksytty ja käynnistetty Maksujärjestelmä C Tuki AS 2,5 0,4 0,4 0,2 Hyväksytty ja käynnistetty Ulkomaan maksuliike D Tuki KL 3,0 2,9 0,5 1,2 Hyväksytty ja käynnistetty Dealingjärjestelmä B Liike TL 1,2 0,2 1,5 0,3 Hyväksytty ja käynnistetty Raportointi A Tuki TN 1,0 0,4 0,9 0,3 Hyväksytty ja käynnistetty 37
Projektin synty osuus kertaus Opiskelijalla tulisi olla hyvä kuva siitä mitä tapahtuu ennen projektin käynnistämistä mitkä ovat tärkeimmät tekijät projektin asettamisen kannalta Määritelty kesto, eri vaiheita Määritelty aloituspiste Määritelty lopetuspiste Tarve Resurssitarve Tarve tyydytetty Tuki ja / tai linja-organisaatio Projekti synty suunnittelu käynnistys tekeminen päätös operointi Yrityksen tukiorganisaatio tukee projektia (ja muita projekteja) peruspalveluilla ohjaus 38