Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 6.5.2008 PIR 2006 Y 242 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kiinteän asfalttiaseman, siirrettävän uusioasfalttiaseman, kivenlouhimon ja siirrettävän murskaamon toimintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja hyödyntämistä. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Tampereen kaupunki Katu ja vihertuotanto Viinikankatu 42 33800 Tampere TOIMINNAT JA NIIDEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Laitosalue sijaitsee Tampereen kaupungissa Nurmin kylässä tilalla Kiviniityn Metsä RN:o 3:25. Laitoksen käyntiosoite on Tarastenjärventie 23, 33680 Tampere. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7c ja 7e Asfalttiaseman, kivilouhinnan ja murskaamon ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7) a) ja b) kohtien perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jäteasfaltin hyödyntämisessä käytetään kiinteän asfalttiaseman laitteita ja samaa murskaamoa kuin louheen murskauksessa, ja toiminnat sijaitsevat samalla alueella. Toiminnoilla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden aiheuttamaa melua sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa on tarpeen tarkastella yhdessä (YSL 35 4 mom.) Koska yli 5000 tonnin vuotuisen jätteen hyödyntämistä koskevan lupa asian ratkaisu kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan (YSA 6 1 mom. 12) d) kohta), kaikkien toimintojen lupa asiat ratkaisee alueellinen ympäristökeskus (YSL 31 4 mom.). Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukseen 27.12.2006, jolloin asia on tullut vireille. KÄSITTELYMAKSU 3810 euroa
TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 3.8.2001 ympäristöluvan (Dnro YVI:4206/643/2001) käytetyn asfaltin säilytys, murskaus ja jatkojalostustoimintaan. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on 8.4.2003 antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro YVI:8406/643/2002) joka koskee asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetonin/öljysoran valmistusta kiinteällä asfalttiasemalla ja kallion louhintaa sekä louheen ja soran murskausta. Lisäksi 8.4.2003 Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro YVA:8399/643/2002) koskien samalla kiinteistöllä sijaitsevaa romuajoneuvojen välivarastointitoimintaa. Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta on antanut 9.6.2006 ympäristölupapäätöksen (Dnro YPA:2990/643/2006), joka koskee uusioasfaltin valmistusta siirrettävällä asfalttiasemalla. Alueella on voimassa Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunnan 28.1.2003 myöntämä maa aineslupa (Dnro YVI:8589/632/02). TOIMINTOJEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnat sijaitsevat noin 13 kilometriä Tampereen kaupungin keskustasta itään päin Jyväskylään johtavan valtatie 9:n pohjoispuolella. Kiinteistöllä on kiinteä asfalttiasema, siirrettävä asfalttiasema, kivenlouhimo ja siirrettävä murskaamo sekä jäteasfaltin käsittely ja hyödyntämispaikka. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee Tampereen kaupungin hylättyjen autojen välivarasto ja korjaamo, toimisto sekä huoltorakennus. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat valtatie 9:n eteläpuolella noin 500 m etäisyydellä alueesta sekä lännen suunnassa noin 700 m etäisyydellä alueesta. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin järvi on alueen itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Tarasjärvi. Näätäsuon niityllä toiminta alueen pohjoispuolella on tummaverkkoperhosesiintymä. Näätäsuon niitty sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä alueesta. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on teollisuus ja varastoaluetta (T). Alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa maa ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (MU), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Maakuntakaavassa alueen itäpuolella on jätteenkäsittelyalue (EJ). Jätehuoltoalueen ympärille on maakuntakaavassa rajattu suoja alue (sv), joka osaksi ulottuu teollisuusalueelle. Alue on lisäksi rajattu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Tampereen kaupungin valtuusto hyväksyi alueelle 9.12.1981 osayleiskaavan, joka ei kuitenkaan ole ministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen kaava. Kyseisessä kaavassa alue on määritetty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). 2
Uuden osayleiskaavan laadinta Tarastenjärven alueelle on parhaillaan valmisteilla ja se etenee rinnakkain Nurmi Sorilan osayleiskaavan kanssa. Uudessa osayleiskaavaluonnoksessa alue on määritetty teollisuus ja varastoalueeksi. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNANHARJOITTAJAN HAKEMAT MUUTOK SET ALUEELLA HARJOITETTAVAT TOIMINNOT Yleiskuvaus toiminnasta Alueella harjoitetaan viittä erikseen luvanvaraista toimintaa, jotka ovat seuraavat: asfaltin sekä pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran valmistus kiinteällä asfalttiasemalla sekä uusioasfaltin valmistaminen siirrettävällä asfalttiasemalla asfalttijätteen välivarastointi, murskaus sekä hyödyntäminen uusioasfaltin valmistuksessa kallion louhinta louheen ja soran murskaus kiviaineksen ja lentotuhkan vastaanotto ja hyödyntäminen Toiminnan muutokset Lupahakemus koskee voimassa olevien ympäristölupien muuttamista. Muutosta haetaan : asfalttimassojen tuotantomäärien lisäämiseen asfalttiaseman toiminta aikojen muuttamiseen jäteasfaltin varastointi ja hyödyntämismäärän lisäämiseen louhinta ja murskaustoiminnan toiminta aikojen muuttamiseen Taulukoissa on esitetty haetut muutokset voimassa oleviin lupiin: Asfaltin ja uusioasfaltin tuotanto Tuotanto Toiminta ajat Kiviaineksen kulutus Voimassa oleva lupa vuodelta 2003 Keskimäärin 30 000 t/a Enintään 50 000 t/a Arkisin, ma pe klo 5 21, kiviaineksen kuivausrummun käyttö on sallittu ma pe klo 6 21 Keskimäärin 25 000 t/a Lupahakemus Keskimäärin 40 000 t/a Enintään 100 000 t/a Arkisin, ma pe klo 5 18 Keskimäärin 48 000 t/a Enintään 100 000 t/a Asfalttijätteen hyödyntäminen Käsittely ja hyödyntämismäärät Voimassa olevat luvat vuosilta 2001, 2003 ja 2006 Alle 5 000 t/a Lupahakemus Keskimäärin 50 000 t/a Enintään 100 000 t/a 3
Kallion louhinta ja murskaus Voimassa oleva lupa vuodelta 2003 Lupahakemus Toiminta ajat Louhinta Arkisin ma pe klo Arkisin ma pe klo 6 16 Murskaus 7 22 Arkisin ma pe klo 5 22 Hakija on neuvottelussa 3.10.2007 ilmoittanut muuttavansa hakemusta siten, että asfaltti ja uusioasfalttimassojen enimmäistuotantomäärä on 80 000 tonnia vuodessa hakemuksessa esitetyn 100 000 tonnin sijaan. Asfalttiaseman toiminta aikaa toiminnanharjoittaja pyytää pidennettäväksi klo 5 21 hakemuksessa esitetyn klo 5 18 sijaan. Hakija on neuvottelussa 15.2.2008 ilmoittanut muuttavansa hakemusta siten, että jäteasfaltin käsittely ja hyödyntämismäärä on 25 000 tonnia vuodessa hakemuksessa esitetyn 100 000 tonnin sijaan. Prosessit Asfaltin, pehmeän asfaltin ja öljysoran valmistus Asfalttia valmistetaan kiinteällä asfalttiasemalla vuorokaudessa keskimäärin 200 tonnia. Asfalttimassojen valmistus tapahtuu murskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines tuodaan muualta alueelle valmiiksi murskattuna, mutta tulevaisuudessa on myös mahdollista hyödyntää soveltuvin osin viereistä kallioaluetta. Asfaltin valmistuksessa kiviaines annostellaan kiviainesrumpuun, jossa se kuivataan ja kuumennetaan öljy tai biokaasupolttimella. Rummusta kiviaines nostetaan seulastoon, johon lisätään lisäksi bitumia ja täytejauheena käytettävää kalkkifilleriä. Seulastossa ainekset sekoitetaan asfalttimassaksi. Valmis asfalttimassa pudotetaan kuorma auton lavalle työmaalle kuljetettavaksi tai kuljetetaan massasiiloihin. Asfalttiasema on toiminnassa päällystyskauden aikana huhtikuusta joulukuuhun arkisin klo 5 21 välisenä aikana. Lisäksi asfalttia voidaan poikkeuksellisesti valmistaa myös klo 21 5 välisenä aikana vaativista asfaltointikohteista johtuen. Yötyövuoroja laitoksella on keskimäärin 15 ja enintään 30 kertaa vuoden aikana. Uusioasfaltin valmistus Jäteasfaltin käsittely Uusiokäyttöön soveltuvaa jäteasfalttia muodostuu, kun asfalttia poistetaan kunnallisteknisiä töitä tehtäessä tai jyrsittäessä asfalttia katujen kunnossapidon yhteydessä. Jäteasfalttia kerätään Tampereen kaupungin ja läheisten kuntien alueilta. Sitä kertyy ympäri vuoden. Vastaanotettavasta jäteasfaltista pieni osa tulee jyrsintärouheena, jota käytetään sellaisenaan esimerkiksi öljysoran tilalla. Loput jäteasfaltista tulee palasina, jotka murskataan ennen hyödyntämistä. 4
Jäteasfalttia murskataan kerran vuodessa joulukuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Murskaus kestää noin 10 päivää/kerta ja sitä suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 5 22 välisenä aikana. Jäteasfaltin hyödyntäminen Syntyneestä asfalttimurskeesta noin 50 % hyödynnetään uusioasfaltin valmistuksessa. Uusioasfalttia valmistetaan keskimäärin noin 450 tonnia vuorokaudessa ja sen valmistus tapahtuu joko erillisellä siirrettävällä uusioasfalttiasemalla tai kiinteällä asfalttiasemalla kaksoisrumpumenetelmällä. Erillinen siirrettävä asfalttiasema käyttää toiminnassaan asfalttimursketta keskimäärin noin 70 % kun taas kaksoisrumpuasema käyttää asfalttimursketta keskimäärin noin 40 70 % tarvittavasta kiviaineksesta. Erillisellä siirrettävällä asemalla uusioasfalttia valmistettaessa asfalttimurske ja kiviaines kuormataan syöttösiiloihin, joista ne johdetaan välisiiloon ja sekoittajaan, johon samalla lisätään bitumia. Sen jälkeen massa kuumennetaan rummussa ja täyteaineena käytettävä filleri lisätään massan joukkoon. Valmistunut massa siirretään massasiiloihin odottamaan kuljetusta työkohteeseen. Kaksoisrumpuasemalla uusioasfalttia valmistettaessa asfalttirouhe kuormataan kylmäsyöttölaitteeseen, josta asfalttirouhe kuljetetaan erikoisvalmisteiseen rumpuun. Rummussa asfalttirouhe kuumennetaan noin 100 120 C asteiseksi öljypolttimella, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kuumennusrummusta asfalttirouhe kuljetetaan varastosiiloon, josta se siirretään sekoittajaan. Sekoittajassa kuumennettu kiviaines, bitumi sekä mahdollisesti tarvittava täytejauhe sekoitetaan uusioasfalttimassaksi. Uusioasfaltin valmistuksen toiminta ajat ovat samat kuin valmistettaessa asfalttimassaa kiinteällä asfalttiasemalla. Muu hyödyntäminen Syntyneestä asfalttimurskeesta loput 50 % hyödynnetään teiden, katujen ja kunnallisteknisten rakenteiden rakentamisessa. Kallion louhinta ja murskaus Louheen ja murskeen vuosituotannot ovat keskimäärin 60 000 tonnia vuodessa sekä enintään 80 000 tonnia vuodessa. Arvioitu vuorokautinen tuotanto on keskimäärin 750 tonnia. Mursketta tehdään Tampereen kaupungin ja asiakkaiden rakennuskäyttöön sekä asfalttiaseman tarpeisiin. Louhinnassa ja murskauksessa tarvittavat koneet ja laitteet omistaa Tampereen kaupunki. 5
Kallionporaus tapahtuu hydraulisella porakalustolla. Kalliota louhitaan räjäyttämällä, jonka jälkeen sen rikotus tapahtuu iskuvasaralla. Murskauslaitoksessa kiviaines rikotaan esimurskaimessa, josta aines siirtyy väli ja jälkimurskaimeen ja seulotaan kaksi tai kolmitasoseulalla. Paikalla voidaan käyttää myös tela alustaista murskainta, joka koostuu edellä mainituista yksiköistä. Louhintaa ja murskausta suoritetaan noin 4 6 kuukautta vuodessa vaihtelevina aikoina. Kallion louhinta tapahtuu pääsääntöisesti arkisin klo 6 16 ja murskaus arkisin klo 5 22 välisenä aikana kahdessa vuorossa. Räjäytyksiä alueella suoritetaan arkisin kello 5 22 välisenä aikana. Louheen ja lentotuhkan vastaanotto ja hyödyntäminen Tarastenjärven kivenlouhimon alueen kiviaines ei täytä tiettyjen asfalttilaatujen valmistuksessa käytettävälle kivelle asetettuja laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi päällystemassojen tuotantoon tuodaan muualta kiviainesta. Tämä kiviaines on peräisin Pirkanmaan alueelta maa aineksenottoluvan omaavista paikoista ja se tuodaan alueelle valmiiksi murskattuna. Lisäksi on mahdollista, että alueelle tullaan tulevaisuudessa ottamaan vastaan lentotuhkaa, jota hyödynnetään asfaltin valmistuksessa täytejauheena. Raaka aineet, polttoaineet ja lisäaineet Toiminnoissa käytettävät raaka aineet ovat: Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Bitumi 3 500 5 300 Täytejauhe 1 300 2 500 (lentotuhka, kalkkifilleri) Kiviaines 48 000 100 000 Raskas polttoöljy 170 490 Kevyt polttoöljy 20 40 Biokaasu n.50 % polttoaineen tarpeesta Arvio noin 900 000 m 3 /a Räjähdysaineet 13 17 Voiteluöljyt 0,2 0,25 Taulukossa mainittuun kiviaineksen määrään on arvioitu alueella tarvittava koko kiviainesmäärä, siis myös muualta tuotu kiviaines. Asfaltin valmistuksessa käytettävä biokaasu johdetaan alueelle viereiseltä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselta, jossa sitä otetaan kootusti talteen kaatopaikka alueelta. Sähköenergiaa kulutetaan noin 80 000 kwh/a. Laitosten tarvitsema sähkö otetaan pääasiassa verkosta, mutta murskauslaitoksen sähköntuotantoon voidaan käyttää tarvittaessa myös aggregaattia. 6
Varastointi Bitumi on varastoituna alueella kaksoisvaipallisissa ja lämmitettävissä säiliöissä. Säiliöitä on kolme kappaletta, ja niiden tilavuudet ovat 75 m 3, 50 m 3 ja 30 m 3. Murskattua kiviainesta varastoidaan niille varattuihin varastosiiloihin tai varastokasoihin sora tai hiekkapohjan päällä. Jäteasfaltti välivarastoidaan kasoissa kivi ja sorapohjaisella kentällä. Välivaraston suuruus on enintään 25 000 tonnia. Alueella tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joiden ympärillä on törmäyssuojat sekä valuma altaat. Säiliöitä on 2 kappaletta: raskaan polttoöljyn säiliön tilavuus on 50 m 3 ja kevyen polttoöljyn säiliön 15 m 3. Säiliöt sijaitsevat nestetiiviillä alueella. Nestekaasua säilytetään pieniä määriä 11 kg:n pulloissa erillisessä lukitussa teräskaapissa. Koneissa tarvittavat voiteluaineet ja muut öljytuotteet säilytetään Tampereen kaupungin hylättyjen ajoneuvojen varastokorjaamon yhteydessä olevassa lukittavassa kontissa, joka on varustettu suoja altaalla. Samassa kontissa varastoidaan myös ympäristölle haitallisia kemikaaleja, öljyä, bensiiniä ja muita nesteitä. Liikenne Raskasta liikennettä aiheutuu laitosten toiminta aikoina lähinnä alueelle tuotavan kiviaineksen, jäteasfaltin, bitumin ja täytejauheen kuljetuksista sekä valmiin asfaltin poiskuljetuksesta päällystyskohteisiin. Raskaan liikenteen määrän on arvioitu olevan noin 10 30 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Lisäksi polttoainekuljetuksia on noin kerran kahdessa viikossa. Alueelle on myös päivittäistä työntekijöiden henkilöautoliikennettä laitosten toimintaaikoina. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Alueella syntyvät hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hiekan ja öljynerotuskaivoihin, joista hulevedet johdetaan edelleen näytteenotto ja sulkuventtiilikaivojen kautta maastoon. Öljyn ja hiekanerotuskaivot tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriin. Alueella tapahtuvaa tilapäistoimintaa, kuten esimerkiksi murskausta varten alueelle tuodaan erilliset sosiaalitilat, joiden jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Työkoneiden huoltohallissa on betonilattia ja hiekanerottimena toimiva lattiakaivo. Lattiakaivosta mahdolliset vuodot kulkevat öljynerottimeen, josta jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiviemäriin. Öljynerottimet on varustettu hälytyslaitteilla. 7
Päästöt maaperään ja pohjaveteen Öljytuotteita käsitellään ja varastoidaan alueella siten, ettei aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Öljytuotteiden varastointi tapahtuu kaksoisvaippasäiliöissä tai suoja altailla varustetuissa varastokonteissa. Koneiden ja autojen paikoitustila on päällystetty ja varustettu öljynerotuskaivolla. Alueella ei tehdä koneiden pesuja. Laitosalueelle tuleva tie on päällystetty kevään 2007 aikana. Lisäksi suurin osa laitoksen piha alueesta on asfaltoitu. Kiviaineskasojen varastointialueesta 4500 m 2 suuruinen alue on päällystetty kevään 2007 aikana ja loput tullaan päällystämään vuoden 2008 aikana. Päästöt ilmaan Kiinteän asfalttiaseman ilmapäästöt on laskettu keskimääräisellä polttoöljyn kulutuksella 170 t/a ja käyntiajalla 350 h/a sekä suurimmalla polttoöljyn kulutuksella 400 t/a ja käyntiajalla 500 h/a. Aine Vuosipäästö maksimituotannolla (t/a) Vuosipäästö keskimääräisellä tuotannolla (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) SO 2 9,8 3,4 24 NO x 4,0 1,4 9,9 Hiukkaset 0,6 0,4 1,6 CO 2 1566,3 543,4 VOC 0,4 Piippujen korkeus ja korkeusasema (m) 10 Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa syntyviin rikkidioksidi ja typpioksidipäästöihin vaikutetaan polttoainevalinnalla sekä öljypolttimen kunnolla ja huollolla. Laitoksessa käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 0,9 %. Asfalttimassan valmistuksen yhteydessä kivimateriaalien lämpötilaa tarkkaillaan, jotta toiminnasta ei aiheudu PAH päästöjä. Lisäksi kiviaineksen kuivausrummun happimäärä pidetään mahdollisimman niukkana, jolloin bitumin palaminen estyy. Valmistettaessa uusioasfalttia kaksoisrumpumenetelmällä kuumennusprosessissa syntyy savukaasuja, jotka johdetaan kuumennusrummusta perusrummun liekkiin, joka polttaa mahdollisesti palamatta jääneet jakeet. Savukaasut johdetaan pölynsuodattimeen, josta suodatinpöly kerätään takaisin massanvalmistukseen. Laitoksesta puhaltimen ja piipun kautta ulkoilmaan johdettavan kaasun hiukkaspitoisuus on alle 50 mg/m 3. Kiinteän asfalttiaseman ja uusioasfalttiaseman toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä laitoksen lähialueelle. Asfalttiasemat ovat ns. A luokan asfalttiasemia (TIEL 2270006) tarkoittaen, että leijuvan pölyn poistamiseksi asemat on varustettu suodatinpölynpoistolaitteistolla. Laitteiston erotusteho päästöistä on yli 99 %. 8
Louhinnassa käytettävä poravaunu on varustettu pölynpoistolaitteilla. Jäteasfaltin ja louheen murskauksessa käytetään B luokan siirrettävää murskauslaitosta, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölyn lähteet koteloinnein. Lisäksi aiheutuvaa pölyhaittaa sidotaan tarvittaessa kastelulla. Pölynsidonnassa käytettävä vesi tuodaan paikalle säiliöissä ja veden tarve on noin 24 m 3 /d. Lisäksi jäteasfaltin murskausta suoritetaan vain talvikuukausien aikana, jolla aiheutuvaa pölyhaittaa ehkäistään. Louhetta murskattaessa murskauslaitos sijoitetaan kallion ja tuotevarastojen väliin, jolla estetään pölyn leviämistä. Melu ja tärinä Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa suurimmat melunlähteet ovat kiviaineksen kuivausrumpu, rummun imuri ja polttimet, pölynerotusyksikkö ja sekoitin sekä kuormaaja. Kiviaineksen siirto syöttösiiloihin sekä valmiin asfalttimassan kuljetus aiheuttavat myös melua. Louhinnassa ja murskauksessa suurimmat melunlähteet ovat räjäytykset, kiviaineksen rikotus, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Melua aiheuttavat myös poraus, kuljettimet, seulastot ja mahdollinen aggregaatin käyttö. Alueella esiintyvä melu on suhteellisen tasaista eikä siinä esiinny suuria melupiikkejä. Räjäytyksistä johtuvaa melua syntyy alueella 1 2 kertaa viikossa. Louhintaa ja murskausta suoritetaan pääsääntöisesti eri aikaan kuin asfaltin valmistusta. Lisäksi toiminnoista aiheutuvaa meluhaittaa on pyritty vaimentamaan sijoittamalla varastokasat melun leviämisen esteeksi. Asemalla on käytössä Tielaitoksen julkaisun "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" (TIEL 2270006) mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet. Asfalttiaseman toiminnan aloittamista tuntia nykyistä aikaisemmin hakija on käydyissä neuvotteluissa perustellut sillä, ettei rummun käyttäminen aiheuta merkittävää melua. Jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan laitosalueella syntyy seuraavia jätteitä: Luokka Jätelaji Määrä Toimituspaikka (kg/a) 20 03 01 Sekajäte 1 800 Loppusijoitukseen Tarastenjärven kaatopaikalle 16 01 17 ja 16 01 18 Rautaromu 2 000 Hyötykäyttöön romuliikkeeseen 13 02 06 Jäteöljy 200 Käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen 16 01 07 Öljynsuodattimet ja muut kiinteät öljyiset jätteet 50 Käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen 9
Asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa kiviaineksen kuivauksesta syntyvä pöly erotetaan tekstiilisuodattimilla, ja pääosa pölystä käytetään prosessissa uudelleen täytejauheena. Loput pölystä hyödynnetään maanrakennuksessa. Alueella on erillinen ongelmajätteille tarkoitettu kaksoispohjallinen varastokontti, joka on katettu ja suljettu. Siihen varastoidaan jäteöljyt ja muut nesteet sekä öljynsuodattimet ja kiinteät öljyiset jätteet. Sadeveden pääsy konttiin on estetty. Jätehuolto on järjestetty yhdessä Tarastenjärven hylättyjen ajoneuvojen välivaraston ja korjaamon kanssa, joka hoitaa myös jätehuollon kirjanpidon. Ongelmajätteiden kuljetukset on järjestetty kerran kuussa tai tarvittaessa, ja vastaanottajana on ongelmajäteluvan omaava vastaanottopaikka. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen. Jäteasfaltin käyttö asfaltin raaka aineena vähentää neitseellisen kiviaineksen ja bitumin käyttötarvetta. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Toimintoja tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee alueella syntyvien jätteiden laji, laatu, määrä ja alkuperä, toimituspaikka, kuljetustapa ja kuljettaja, päiväys ja jätteen hyödyntämis ja käsittelytapa. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan kirjataan myös mahdolliset häiriötilanteet sekä öljyvahingot. Asfaltin valmistukseen liittyviä prosesseja valvotaan laitoksen ohjaamon mittareista sekä silmämääräisesti. Polttimoiden toimintaa valvotaan ohjaamosta muun muassa seuraamalla ja ohjaamalla polttimoiden puhallintehoja. Mikäli toiminnassa havaitaan häiriöitä, prosessi keskeytetään ja häiriön aiheuttaja poistetaan. Toiminta aloitetaan uudelleen vasta, kun häiriön aiheuttaja on saatu poistetuksi tai korjatuksi. Asfalttiasemien toiminnasta pidetään kirjaa, johon tapahtuneet häiriöt ja niiden korjaukset kirjataan. Samalla kirjataan ylös mahdolliset häiriön aikana tapahtuneet päästöt ilmaan. Murskauslaitoksen käyttöhenkilökunta tarkkailee toimintaa koko ajan ja pysäyttää toiminnan häiriötilanteessa. Pysäyttäminen voidaan tehdä tarvittaessa useammasta eri pisteestä. Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjojen avulla, josta ilmenee päivittäin valmistetun murskeen määrä, laitoksen toiminta aika, tuotantolajikkeet sekä ongelmajätetiedot. Laitoksen mittalaitteet myös tarkistetaan vuosittain sekä murskausurakan alkaessa. Lisäksi pölysuodattimen kunto tarkastetaan aina kauden alussa ja lopussa, ja tekstiilisuodatinpussit vaihdetaan ennen kauden alkua sekä kauden aikana mikäli tarvetta ilmenee. 10
Laitoksella mitataan savukaasujen määrää kerran vuodessa asfalttiaseman toimittajan toimesta. Lisäksi savukaasuja tarkkaillaan silmämääräisesti asfaltin valmistuksen yhteydessä. Öljyn ja hiekanerotuskaivoja tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Raportointi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle tehdään vuosittain ilmoitukset, joista ilmenee arvioidut hiukkaspäästöt sekä laskennalliset NO X, SO 2 ja CO 2 päästöt. Lisäksi häiriötilanteista ja öljyvahingoista ilmoitetaan kyseisille viranomaisille. Lisäksi tehdään ilmoitukset louhinnan ja murskauksen aloittamisesta ja lopettamisesta. Viranomaisille raportoidaan vuosittain lisäksi laitosten vuosittaiset käyttöajat, asfaltin ja uusioasfaltin tuotantomäärät, asfaltin valmistuksessa käytettävän täytejauheen laatu ja määrä, polttoaineen laatu ja kulutustiedot, tehdyt huoltotoimenpiteet sekä jäteasfaltin vastaanotto ja varastointimäärät. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Laitosten läheisyydessä ei ole luonnon tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita, joiden suojeluarvoihin toiminnalla olisi vaikutusta. 200 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella on tummaverkkoperhosesiintymä, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Vaikutus maaperään sekä pinta ja pohjavesiin Vaikutus ilmaan Melun vaikutukset Tavanomaisessa käyttötilanteessa hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään tai pinta ja pohjaveden laatuun. Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueelle. Kiinteä asfalttiasema on asfaltoidulla alueella. Laitosten toiminnasta aiheutuu ilmaan mm. rikkidioksidi sekä pölypäästöjä. Pölylaskeuma rajoittuu laitoksen lähialueelle, koska partikkelikooltaan suuri kivipöly laskeutuu nopeasti. Lisäksi laitosten ja varastokasojen sijoittelu estävät pölypäästöjen leviämistä. Melumittauksia tai melun leviämisselvitystä ei ole alueella tehty. Hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei kuitenkaan ylitä melutasoa 55 db (L Aeq ) lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Melun leviämistä on arvioitu Tielaitoksen julkaisussa "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994", jonka mukaan asfalttiaseman aiheuttama melu laskee alle 55 db (A):n esteettömässä tasaisessa maastossa alle 300 metrin etäisyydellä. Murskausaseman melu laskee päiväohjearvon alapuolelle esteettömässä tasaisessa maastossa noin 410 metrin etäisyydellä. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä alueesta. 11
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia riski ja häiriötilanteita asfalttiaseman toiminnassa on käsitelty Tarastenjärven teknisen toiminta alueen pelastussuunnitelmassa, joka on tehty vuonna 2005. Toiminnoista aiheutuva riski on öljytuotteiden pääsy maaperään. Se on estetty rakenteellisin ratkaisuin sijoittamalla öljytuotteet kaksoisvaipallisiin ja suoja altailla varustettuihin säiliöihin, joissa on törmäyssuojat. Voiteluaineet varastoidaan suoja altaallisessa kontissa. Asemalla on varastoituna imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Muita riski ja häiriötilanteita ovat biokaasun räjähdysvaara kaasun päästessä vuotamaan putkistoista ja käyttölaitteista sekä mahdolliset häiriötilanteet biokaasun käytössä, jolloin saattaa syntyä häkää. Lisäksi asfalttimassan sideaineena käytettävän bitumin käsittely ja varastointi sekä käsittelylämpötiloissa muodostuvat syttyvät höyryt saattavat aiheuttaa mahdollisen riskitilanteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 21.3.2007, 2.4.2007, 27.8.2007 sekä 1.4.2008. Lisäksi lupahakemusta on täydennetty tarkastuksella 7.8.2007 sekä neuvotteluissa 3.10.2007, 29.11.2007 ja 15.2.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Tampereen kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 18.4 18.5.2007 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Aamulehdessä. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Tarkastukset ja neuvottelut Kiinteistöllä on tehty tarkastus 7.8.2007. Lisäksi lupahakemuksesta on pidetty neuvottelu 3.10.2007, 29.11.2007 ja 15.2.2008. Neuvottelussa 3.10.2007 todettiin muun muassa, että: Asfalttiaseman toiminta aikaa toiminnanharjoittaja pyytää pidennettäväksi klo 5 21 hakemuksessa esitetyn klo 5 18 sijaan Asfaltti ja uusioasfalttimassojen enimmäistuotantomäärä yhteensä on 80 000 tonnia vuodessa hakemuksessa esitetyn 100 000 tonnin sijaan Toiminnanharjoittaja pyytää lisäämään hakemukseen 200 000 t/a louheen vastaanoton ja hyödyntämisen Neuvottelussa 15.2.2008 todettiin muun muassa, että: Hakija peruu neuvottelussa 3.10.2007 esitetyn 200 000 tonnin vuotuisen louheen vastaanoton ja hyödyntämisen 12
Asfaltin valmistuksessa hyödynnettävä muualta tuotava kiviaines on peräisin Pirkanmaan alueelta maa ainesottoluvan omaavista paikoista ja se tuodaan alueelle valmiiksi murskattuna Asfalttijätteen käsittely ja hyödyntämismäärää toiminnanharjoittaja pyytää vähentämään 25 000 tonniin vuodessa hakemuksessa esitetyn 100 000 tonnin sijaan Lausunnot Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennusjaoston lausunto 15.5.2007 Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennusjaosto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristöluvassa tulisi määrätä, että pölysuotimen rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes laitteisto on korjattu tai häiriö on poistettu. Mikäli laitoksen käyttövoimana on sähköaggregaatti, on sen lähiympäristölle mahdollisesti aiheuttama haitta estettävä tai vaihtoehtoisesti edellytettävä laitoksen kytkemistä sähköverkkoon. Siirrettävä murskausasema on sijoitettava siten, että kallioseinämä suojaa parhaiten melulta lännen ja etelän välisen suunnan. Lisäksi murskekasa on perustettava murskaamon länsi ja lounaissuuntaan suojaamaan melulta lähimpää asutusta. Murskekasan on aina oltava riittävän korkea, jotta se on merkityksellinen meluntorjunnallisesti. Rikotus on aina suoritettava louhekasan juurella eikä milloinkaan louhekasan päällä. Murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuva melun A painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää klo 7 22 välisenä aikana arvoa 55 db eikä klo 22 7 välisenä aikana arvoa 50 db(a) Linnunkalliontie 90:n ja Linnunkalliontausta 46 tontin reunoilla mitattuna. Toiminnanharjoittajalle on syytä asettaa mittausvelvoite toteutuneen melutason todentamiseksi. Hakemuksessa mainituista asfalttiaseman poikkeavista toiminta ajoista on ilmoitettava etukäteen lupaviranomaiselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristönkehittämisjaoston lausunto 25.5.2007: Ympäristölupahakemuksen hanke sijoittuu valtatien välittömään läheisyyteen kaatopaikan suoja alueella ja on alueella voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Kaupunkisuunnittelulla ei ole asiaan huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennusjaoston lausuntoon liittyen seuraavan vastineen: 13
Asfalttiaseman poikkeavien toiminta aikojen ennalta tarkasti ilmoittaminen on käytännössä hankalaa. Asemalla tehtävien ensimmäisen katuluokan massapintauksiin käytettävien asfalttimassojen levittämiseen vaikuttavat liikenteen lisäksi sääolosuhteet; sateella työtä ei voida tehdä. Ilmoitus etukäteen voitaisiin antaa esimerkiksi viikkojen tarkkuudella. Aseman käyttöpäiväkirjasta ja lokitiedostosta aseman toiminta ajat voidaan kuitenkin jälkikäteen tarkistaa. Kallion otto on sekä teknisesti että taloudellisesti järkevintä tehdä lännen suunnasta. Muiden alueella työskentelevien työturvallisuuden kannalta lännen suunta on ehdottomasti paras. Olemassa olevien toimintojen sallimissa rajoissa ottamissuuntaa voidaan kuitenkin pitää luoteen suunnalla. Murskekasojen sijoittelulla toiminnasta aiheutuvaa melua pystytään merkittävästi vähentämään häiriintyvien kohteiden suuntaan. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Tampereen kaupungin katu ja vihertuotannolle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tampereen kaupungin kiinteän sekä siirrettävän asfalttiaseman, kivenlouhinnan ja siirrettävän murskaamon toimintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja hyödyntämistä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristökeskus on ottanut huomioon Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennusjaoston lausunnossa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Sallittavista melutasoista ja melun mittaamisesta on annettu lupamääräykset 14 ja 16. Enimmäismelutasoja koskeva määräys koskee kaikkia asuinalueita. Siirrettävän murskausaseman sijoittamisesta kallioseinämän tai meluvallin taakse on annettu lupamääräys 15. Samassa lupamääräyksessä on lisäksi annettu määräykset murskekasan perustamisesta melun esteeksi sekä murskekasan korkeudesta. Lisäksi lupamääräyksessä 15 on myös määrätty siitä, että rikotus tulee tapahtua aina louhekasan juurella. Asfalttiaseman poikkeavista toiminta ajoista ilmoittamisesta etukäteen on annettu lupamääräys 23. Toiminnasta pölysuotimen rikkoutuessa tai muussa päästöjä olennaisesti lisäävässä tilanteessa on määrätty lupamääräyksissä 10, 11 ja 24. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tampereen kaupungin katu ja vihertuotannon on kiinteän ja siirrettävän asfalttiaseman, kivenlouhimon ja murskaamon toiminnassa sekä asfalttijätteen vastaanotossa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 14
Toiminta ajat 1 Asfaltin, uusioasfaltin ja öljysoran valmistusta saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 5 21 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa toimintaa saa harjoittaa myös muina aikoina, kuitenkin vuosittain enintään yhteensä 30 vuorokautena. (YSL 43 ) 2 Louhintaa, murskausta ja muuta näihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa saa alueella tehdä 1.9. 30.4. välisenä aikana seuraavasti: Louhinta ja murskaus on tehtävä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7 22 välisenä aikana. Murskausaseman käynnistämiseen liittyviä toimia, jotka eivät aiheuta melua laitosalueen ulkopuolelle, voidaan tehdä aamuisin klo 5 7 välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä arkisin maanantaista perjantaihin klo 8 18 välisenä aikana. Alueella ei saa olla louhinta, murskaus tai muuta oheistoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Louhittavan kalliopinnan puhdistusta ei saa tehdä 1.4. 31.8. välisenä aikana. (YSL 42 43, NaapL 17 ) Kapasiteetti, raaka aineet ja jätteiden hyödyntäminen ja käsittely 3 Asfalttiasemalla saa valmistaa erilaisia asfalttilaatuja yhteensä enintään 80 000 tonnia vuodessa. (YSL 43 ja 45 ) 4 Laitoksella saa murskata kalliomursketta keskimäärin 60 000 tonnia vuodessa ja enintään 80 000 tonnia vuodessa. Jäteasfalttia saa vastaanottaa, murskata ja hyödyntää enintään 25 000 tonnia vuodessa. Murskattu ja murskaamaton jäteasfaltti on varastoitava erillään ja erikseen muista materiaaleista. Asfalttijätettä saa varastoida laitosalueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä. (YSL 6 ja 43, JäteL 6, VNp 861/1997) 5 Lentotuhkaa saa vastaanottaa enintään 2 500 tonnia vuodessa käytettäväksi asfalttimassan täyteaineena. Lentotuhka on varastoitava tiiviissä säiliössä tai vastaavasti siten, että sadevesien pääsy varastoon on estetty. Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle lentotuhkan vastaanoton aloittamisesta. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vastaanotetun tuhkan alkuperä sekä sen hyötykäyttökelpoisuus. (YSL 6 ja 43, JäteL 6, JäteA 8 ) 6 Alueelle saa vastaanottaa jätteitä vain lupamääräysten 3 6 mukaisesti. Mikäli alueelle tuodaan muuta jätettä, kuten esimerkiksi rakennusjätettä tai pilaantunutta maata, se on viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu, tai palautettava jätteen haltijalle. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 9 ja 15, YMA 1129/2001) 15
Päästöt ilmaan 7 Kaikissa toiminnoissa on huolehdittava siitä, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähiympäristölle. Tarvittaessa pölynsidonnassa on käytettävä kastelua. (YSL 43 ) 8 Pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää hiukkasten kokonaisleijumalle (TSP) annettua ohjearvoa 120 g/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä eikä ohjearvoa 50 g/m 3 vuosikeskiarvona. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää raja arvoa 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurimpina vuorokausiarvona määritettynä. Luvan saajan on tarvittaessa Pirkanmaan ympäristökeskuksen määräyksestä selvitettävä pölypitoisuuksia lähimpien häiriölle alttiiden kohteiden pihoilla. Selvitystä koskevat suunnitelmat on hyväksytettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksessa ennen selvitystyön aloittamista. (YSL 42, 43, 46, VNp 480/1996) 9 Asfalttiaseman on täytettävä Tielaitoksen julkaisussa "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" tarkoitetun A luokan asfalttiaseman vaatimukset (asfalttiasema, joka on varustettu suodatinpölynpoistolaitoksella). Asfalttiaseman pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla päivittäin. Päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes häiriö on poistettu. (YSL 43 ja 46 ) 10 Asfalttiasemalla käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/2006) 11 Louhintaa ja murskausta suorittavan alihankkijan kivenmurskaamon tulee olla pölynerotuskyvyn mukaan luokiteltuna vähintään B luokan laitos, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla tai suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Poravaunujen ja murskauslaitoksen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoontuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa, on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. (YSL 43 ja 46 ) Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 12 Työkoneiden tankkaus on tapahduttava tiiviillä polttoaineen kestävällä materiaalilla. Tankkauspaikalla muodostuvat sade ja sulamisvedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta maastoon. Sadevesiviemäri on öljynerotuskaivon jälkeen varustettava vahinkotilanteiden varalta sulkuventtiilillä, jossa on näytteenottomahdollisuus. Öljynerottimen ja sulkuventtiilin sijainti on merkittävä siten, että ne ovat helposti havaittavissa. 16
Murskain ja sähköntuotantolaitteiston vuotoalttiit kohdat on suojattava siten, että maaperään ja valumavesiin ei voi joutua haitallisia aineita. (YSL 43 ) 13 Polttoaineita, raaka aineita, kemikaaleja ja jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 43, JäteL 4, 6 ja 19, JäteA 8 ) Melu ja tärinä 14 Toimintojen melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. (YSL 43, YSA 43 ja 46, NaapL 17, VNp 993/1992) 15 Siirrettävä murskausasema on sijoitettava siten, että melun leviämistä lännessä ja etelässä olevan asutuksen suuntaan ehkäistään sijoittamalla murskausasema joko kallioseinämän taikka maa aineksista tai kalliomurskeesta rakennetun meluvallin taakse. Meluvallin on oltava niin korkea, että melun päästölähteet (esim. kiviaineksen syöttö, murskain) ovat vallin yläreunan alapuolella. Rikotusta ei saa suorittaa louhekasan päällä vaan aina louhekasan juurella. (YSL 4,6 ja 43, YSA 19, NaapL 17 ) 16 Toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava kertaluonteisesti viimeistään 31.12.2009 mennessä. Melua on mitattava vähintään kahdesta mittauspisteestä lännessä ja etelässä olevilla lähimmillä asuinalueilla. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma on lähetettävä tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaustilanteen on vastattava louhinnan (poraus, rikotus, räjäytykset) ja murskauslaitoksen normaalia toimintaa. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pirkanmaan ympäristökeskus päättää mittaustulosten perusteella tarvittaessa erikseen meluntorjuntatoimista sekä mittausten uusimisesta. (YSL 43, 46, 108, YSA 19, VNp 993/1992) 17 Ennen räjäytystöiden aloittamista toiminnanharjoittajan on selvitettävä mahdolliset räjäytyksistä aiheutuvat riskit häiriöille alttiissa kohteissa. Selvityksessä on tarkasteltava muun muassa pölyn, melun, tärinän sekä ilmanpaineen 17
Jätehuolto vaikutuksia ja arvioitava vaikutusten merkittävyyttä, kun käytetään suurinta momentaanista räjähdysainemäärää. Myös em. haittatekijöiden työaikaista seurantaa kohteissa on tarkasteltava. Selvityksen tulokset on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten perusteella Pirkanmaan ympäristökeskus voi velvoittaa toiminnanharjoittajaa suorittamaan katselmuksen tärinälle ja muille räjäytyksistä aiheutuville häiriöille alttiissa kohteissa. (YSL 43 ja 46, NaapL 17 ) 18 Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen, kuten jäteasfaltin ja kiviaineksen kuivatuksessa syntyvän pölyn, saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu tai jätelain edellyttämällä tavalla. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteL 4, 6, 9 ja 15 ) 19 Hiekanerotuskaivojen jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteet, kuten öljynerotuskaivojen tyhjennyslietteet, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja on annettava jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5 ja 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) 20 Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Ongelmajätteet on varastoiva katetussa ja suljetussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/1996) 21 Polttoainesäiliöt on säilytettävä tiiviiksi päällystetyllä alueella. Polttoaineet tulee varastoida joko kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöissä, jotka on varustettu katetulla valuma altaalla. Valuma altaan tilavuuden tulee olla raskaalle polttoöljylle on vähintään 0,2 kertaa ja kevyellä polttoöljyllä vähintään 1,0 kertaa kyseisen säiliön tilavuus. Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava suojatussa tilassa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksissa kemikaalit saadaan kerättyä talteen. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 18
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 22 Louhinnalle, kiven ja jäteasfaltin murskaukselle sekä asfaltin valmistukselle on nimettävä vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, muutos on saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (YSL 43 ja 45, JäteA 10 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 23 Lupamääräyksen 1 mukaisista poikkeavista toiminta ajoista on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristövalvontaan. Ilmoittaminen voidaan tehdä toimittamalla vuosittainen päällystysohjelma, joka sisältää päällystyskohteet, niiden suunnitellut ajankohdat ja toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot. (YSl 43, 45, JäteA 10 ) 24 Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 43, 45 ja 62, YSA 19 ja 30, JäteL 52 ) 25 Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine ja kemikaalivuodoista maaperään on välittömästi ilmoitettava Tampereen aluepelastuslaitokselle. (YSL 43 ja 62, YSA 19 ja 30 ) 26 Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43 ) Toiminnan lopettaminen 27 Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 28 Öljynerotuskaivon ja öljynerottimen hälytysjärjestelmän toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. (YSL 4, 43 ja 46, YSA 19 ) 19
29 Laitoksen toiminnoista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata seuraavat tiedot: asfaltti ja murskausaseman käyttöajat räjäytysten ajankohdat ja porausajat asfalttiaseman ja murskausaseman pölynpoistolaitteiden tarkastukset ja huollot öljyn ja hiekanerotuskaivojen tarkastukset ja tyhjennykset jätteiden toimittaminen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi Lisäksi käyttöpäiväkirjaan on kirjattava ympäristönsuojelun vuosiraportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 43, JäteL 51 ja 52 ) 30 Laitoksen toiminnoista on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukseen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevat raportit, joihin tulee liittää: tiedot tuotannosta ja käyntiajoista selvitys asfalttiaseman poikkeuksellisista toiminta ajoista laitoksen ulkopuolelta vastaanotetun ja vuoden lopussa varastossa olevan kiviaineksen määrä vastaanotetun jäteasfaltin määrä vastaanotetun lentotuhkan määrä ja alkuperä/syntypaikka polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu ja kulutustiedot tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden eteenpäin toimittaminen Lupamääräysten tarkistaminen laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan tiedot poikkeuksellisista toimenpiteistä ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet Ympäristönsuojelun tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito ja käyttöpäiväkirjat, on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäviksi. (YSL 46, JäteL 51 52, JäteA 22 ) 31 Luvan saajan on esitettävä lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2018 mennessä, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto laitoksen toiminnasta, tiedot toiminnassa tapahtuneista muutoksista sekä tarkkailun tuloksista sekä muut lupaviranomaisen määräämät selvitykset. (YSL 55, YSA 19 ) 20
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti ja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteissa annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminta muuttuu siten, että asfalttiaseman toiminta ajat pidentyvät tunnilla ja asfalttimassojen tuotantomäärät lisääntyvät. Lisäksi jäteasfaltin vuotuinen varastointi ja hyödyntämismäärä kasvaa. Edellä mainitut muutokset lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua sekä pölypäästöjä, mutta toiminnalle asetut aika ja pölypitoisuusrajoitukset vähentävät asutukselle aiheutuvia haittoja. Toiminnat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueen pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä on tummaverkkoperhosesiintymä. Tummaverkkoperhosasiantuntijan mukaan asfalttimassojen tuotantomäärän lisääntymisellä sekä jäteasfaltin hyödyntämismäärän kasvulla ei ole vaikutusta tummaverkkoperhosesiintymään, koska toiminnan aluerajaus pysyy edelleen samana tuotannon kasvusta huolimatta. Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavan mukainen alueen käyttötarkoitus on teollisuus ja varastoalue (T). Lähimmän asutuksen sijainti noin puolen kilometrin etäisyydellä on otettu huomioon lupamääräyksissä rajoittamalla toiminta aikoja ja edellyttämällä melu ja pölysuojauksia. Asfalttijätteen käyttäminen uusioasfaltissa ja maarakentamisessa edistää jätteiden hyödyntämistä ja vähentää merkittävästi puhtaan kalliokiviaineksen ja bitumin käyttötarvetta. 25 000 tonnin vuotuinen jäteasfaltin vastaanotto ja hyödyntämismäärä on sallittu, koska toiminnasta ei hakemuksen mukaisella paikalla, valtatien ja jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä, aiheudu merkittävää maisemallista haittaa tai poikkeuksellisen häiritsevää raskasta liikennettä. Hakijalla on olemassa oleva ympäristölupa asfalttijätteen hyödyntämiseen, ja toimintaa on harjoitettu muutaman vuoden ajan. Hakijalla on riittävä asiantuntemus myös muiden luvan mukaisten jätteiden vastaanottamiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen. Louhinnan, kivenmurskauksen ja asfalttiasematoiminnan ympäristönsuojelua koskevista vaatimuksista on valmistunut työryhmän mietintö vuonna 2002 21