KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen muuttoliike vuosina 2008-2012 4. Yhteenveto ja johtopäätökset
I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA
TOP 20 muuttovetovoimaisimmat kunnat maassamuutossa vuosina 1980-2014 Taulukkoon on kerätty muuttovetovoimaisimmat kunnat (TOP 20) kuntien välisessä muuttoliikkeessä neljän vuosikymmenen aikana eli vuosien 1980-2014 välisenä aikana. Taulukko perustuu 1.1.2014 alueluoki-tukseen. Luvut ovat nettomuuttoluku-ja (tulomuuttolähtömuutto). Espoo on ainoa kunta, joka on ollut TOP 20 kuntien joukossa koko ajanjakson vuosien 1980-2014 välisenä aikana. Kuopio kuuluu toiseksi parhaaseen kategoriaan, johon kuuluvat ne kun-nat, jotka ovat sijoittuneet muuttove-tovoiman osalta neljänä ajankohtana viidestä TOP 20 kuntien joukkoon. Kuopion ohella toiseksi parhaassa luokassa ovat Tampere, Seinäjoki, Kaarina, Järvenpää ja Nurmijärvi. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot SIJOIT US VUOSI 1980 VUOSI 1990 VUOSI 2000 VUOSI 2010 VUOSI 2014 1. Espoo Vantaa Helsinki Helsinki Helsinki 2. Vihti Espoo Oulu Oulu Tampere 3. Vantaa Nurmijärvi Espoo Pirkkala Espoo 4. Kerava Tampere Tampere Tampere Turku 5. Kaarina Vihti Jyväskylä Lahti Kuopio 6. Seinäjoki Järvenpää Nurmijärvi Turku Oulu 7. Kirkkonummi Kaarina Tuusula Seinäjoki Joensuu 8. Ulvila Masku Vantaa Joensuu Ylöjärvi 9. Ylöjärvi Rovaniemi Lohja Hämeenlinna Lahti 10. Mäntsälä Kirkkonummi Kempele Pori Jyväskylä 11. Mustasaari Mäntsälä Pirkkala Espoo Kauniainen 12. Järvenpää Kerava Lieto Kuopio Järvenpää 13. Iisalmi Hämeenlinna Kangasala Lieto Lempäälä 14. Kuopio Seinäjoki Lempäälä Lempäälä Kaarina 15. Siilinjärvi Kangasala Salo Jyväskylä Pirkkala 16. Hollola Raasepori Kaarina Valkeakoski Uusikaupunki 17. Kajaani Orimattila Sipoo Vihti Seinäjoki 18. Nurmijärvi Pornainen Porvoo Mustasaari Kempele 19. Kangasala Muurame Järvenpää Lohja Kontiolahti 20. Joensuu Kuopio Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi
2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1. Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2. Suurten kaupunkiseutujen muuttoliikkeen sisäinen kehitys: Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön 3. Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina 2009-2013. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikka-kuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reunaalueiden seutukeskuksia: poikkeuksena vain Vantaa! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kartta: Timo Widbom; Analyysi: Timo Aro
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. Yli 40 000 asukkaan kuntia on 25. Näistä 17 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Helsingin muuttovoitto oli määrälli-sesti ylivoimaisesti suurin. Kuopion määrällinen muuttovoitto oli 5:nneksi suurin vuosina 2009-2013. Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsinki 11681 2336,2 2. Tampere 4744 948,8 3. Oulu 3428 685,6 4. Turku 2581 516,2 5. Kuopio 2123 424,6 6. Seinäjoki 1893 378,6 7. Lahti 1821 364,2 8. Jyväskylä 1463 292,6 9. Hämeenlinna 1093 218,6 Yli 1000 tuhannen henkilön muutto-voiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 10. Espoo 1034 206,8 11. Pori 665 133 12. Nurmijärvi 549 109,8 13. Joensuu 454 90,8 14. Hyvinkää 339 67,8 15. Lohja 190 38
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina 2009-2013. Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia suhteessa asukaslukuun olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. 2009-2013 Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; kartta: Timo Widbom; analyysi: Timo Aro
TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisim-mat kunnat vuosina 2009-2013 Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoi-ma on kasvanut eniten vuosina 2009-2013 PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN) 1. Seinäjoki 6,5 2. Tampere 4,4 3. Kuopio 4,0 4. Helsinki 3,9 Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina 2012-2013 verrattuna vuosiin 2009-2010 Muuttovetovoisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (- 2,8) 5. Oulu 3,6 5. Lahti 3,6 7. Hämeenlinna 3,3 8. Turku 2,9 9. Nurmijärvi 2,7 10. Jyväskylä 2,2 11. Pori 1,6 12. Hyvinkää 1,5 13. Joensuu 1,2 14. Espoo 0,8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 14. Lohja 0,8
Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina 2009-2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti) Keskimäärin 101 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina 2009-2014 301 251 201 205 Muuttovoittoiset kunnat 199 222 Muuttotappiolliset kunnat 232 224 229 151 Keskimäärin 219 kuntaa sai muuttotappiota vuosina 2009-2014 101 51 1 115 121 98 96 88 91 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna Nuorten 15-19 vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla 250 200 150 100 50 0 15 19 -vuotiaat 20 24 -vuotiaat 25 29 -vuotiaat 30 34 -vuotiaat 35 39 -vuotiaat 60 64 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023 Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013-2023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)
II KUOPION MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2000-2014
Kuopion väestönkehityksen osatekijät vuosina 2000-2014 Kuopion väestönlisäys oli yhteensä 8298 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 553 henkilöä vuodessa. Kuopion väestönlisäyksessä muuttoliikkeen osuus 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 % vuosina 2000-2014. Kuopion väestönlisäys perustuu ensi-sijaisesti kuntien väliseen muuttoliikkeeseen: kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen vuosina 2001 ja 2004-2006, mutta on noussut aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina 2012-2014 Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuntien väliltä kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Nettosiirtolaisuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuopion vuosittainen väestönlisäys vuosina 2000-2014 Kuopio sai väestönlisäystä joka vuosi 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 2000 (-28 hlöä) Kuopio sai väestönlisäystä viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna yhteensä 1479 henkilöä vuosina 2000-2004, 1984 henkilöä vuosina 2005-2009 ja 4891 henkilöä vuosina 2010-2014 Kuopion väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa vuosina 2010-2014 kuin vuosina 2000-2005 ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina 2005-2009 Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti tuhannen henkilön rajapyykin vuosina 2012-2014. Muutos on merkittävä verrattuna Kuopion aikaisempaan väestönkehitykseen vuosina 2000-2006 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 1202 1210 1220 500 400 300 657 662 591 597 516 200 399 318 313 100 218 224 199 0-28 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-100 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion väestönlisäys vuosittain 2000-2014 Kuopion väestönlisäys oli positiivinen koko ajanjakson 2000-2014 lukuun ottamatta vuotta 2014 Ideaalisena väestönlisäyksenä pide-tään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin 8 300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 0,54 % vuodessa Kuopion väestönlisäys oli alle 0,5 % vuodessa vuosien 2000-2007 välisenä aikana Kuopion väestönlisäys oli 0,6 %:in tasolla vuosina 2008-2011 ja ylitti 1 %:in kovan kasvun rajan vuosina 2012-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuopion, Jyväskylän ja Lahden väestönlisäys vuosittain 2000-2014 Jyväskylän väestönlisäys oli keskimäärin 1,12 %, Kuopion 0,54 % ja Lahden 0,48 % vuodessa vuosina 2000-2014 Jyväskylän väestönlisäys oli jopa noin 1,5 % vuosina 2000-2004 ja on pysynyt sen jälkeenkin melko korkealla tasolla Lahden väestönlisäys oli 0,5 % vuodessa vuosina 2000-2006, mutta nousi noin 0,6-0,7 %:in tasolle vuosina 2007-2012 Kuopion väestönlisäys nousi vahvalle kasvu-uralle vuoden 2008 jälkeen ja on noussut edelleen vuosina 2012-2014 Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti vuoden 2012 jälkeen Jyväskylän ja Lahden tason Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20 Kuopio Jyväskylä Lahti 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
11 suurimman kaupungin väestönmuutos vuosina 2000-2014 11 suurimman kaupungin väestölisäys oli yhteensä 272 000 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 18 133 henkilöä 11 suurimman kaupungin väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 43,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 22,1 % ja siirtolaisuuden 34 % Kuopiossa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 36,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 36,8 % ja siirtolaisuuden 26,3 % Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönlisäyksessä oli korkein Vantaalla (67 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Porissa (negatiivisia) Kuntien välisen muuttoliikkeen merkitys oli korkein Lahdessa (48,7 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Vantaalla (negatiivisia) Nettosiirtolaisuuden merkitys oli korkein Turussa (63,8 %) ja alhaisin Oulussa (10,3 %). Kouvolassa vain nettosiirtolaisuus oli positiivinen KAUPUNKI LUONNOL- LINEN VÄESTÖNLISÄ YS KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO NETTOSIIRTO- LAISUUS VÄESTÖN- MUUTOS 2000-2014 Helsinki 20817 12470 35827 69114 Espoo 32932 8896 13770 55598 Oulu 23896 11489 4055 39440 Vantaa 22644-61 11170 33753 Tampere 8807 14008 7310 30125 Jyväskylä 9803 7523 3652 20978 Turku 1279 3170 7615 12064 Kuopio 3065 3052 2181 8298 Lahti 312 3487 3358 7157 Pori -987 528 1641 1182 Kouvola -3210-4693 2266-5637 11 SUURINTA KAUPUNKIA 119 358 59 869 92 845 272 072 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion kuntien välinen tulo- ja lähtömuuttovuosina 2001-2014 Tulomuutto Kuopioon kasvoi asteittain 2000-luvun aikana. Tulomuuttajien määrä kasvoi erityisesti vuoden 2009 jälkeen. Tulomuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 6000 henkilön rajan vuosina 2012-2014 Lähtömuuttajien määrä on vaihdellut varsin paljon 2000- luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosina lähtömuuttajien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisemmin 2000-luvulla tai jopa hieman laskenut samanaikaisesti kuin tulomuutto on lisääntynyt. 6500 6300 6100 5900 5700 5500 5300 5100 Tulomuutto kuntaan Lähtömuutto kunnasta Kuopion kasvaneet muuttovoitot perustuvat sekä kasvaneeseen tulomuuttoon että vähentyneeseen lähtömuuttoon: tilanne on ideaali Kuopiolle muuttovirtojen näkökulmasta! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 4900 4700 4500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuopion kuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2014 Kuopio on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 5025 henkilöä vuosina 1980-2014 Kuopion muuttovoitot kasvoivat merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen Kuopio on saanut muuttovoittoa 26 vuotena ja muuttotappiota 9 vuotena vuosien 1980-2014 välisenä aikana Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 921 henkilöä 1980-luvulla, 1052 henkilöä 1990-luvulla, 399 henkilöä 2000-luvulla ja 2653 henkilöä 2010- luvun ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kuopio sai pelkästään vuonna 2014 kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa kuin koko 2000- luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion sisäinen muuttoliike vuosina 2001-2014 Kuopiossa tehtiin keskimäärin vuodessa 27 612 muuttoa vuodessa vuosina 2001-2014, joista Kuopion sisäisiä muuttoja oli keskimäärin 14 776 Kuopion sisäisten muuttojen osuus oli keskimäärin 53,5 % kaikista muutoista vuosina 2011-2014 eli enemmän kuin joka toinen muutto tapahtui Kuopion kaupungin sisällä osaalueelta toiselle. Kuopion sisäisten muuttojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2005, jolloin ylittyi 16 000 muuton raja. Kuopion sisäisten muuttojen määrä kasvoi tasaisesti vuosina 2008-2013, mutta laski hieman vuonna 2014 Kuopion sisäisten ja kuntien välisten muuttojen määrää kuvaa vuosittain se, että yhteismäärä on noin neljännes Kuopion väkiluvusta. 17000 16500 16000 15500 15000 14500 14000 13500 13000 12500 Kunnan sisäinen muutto 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion muuttovoitto seuduittain vuosina 2007-2013 Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina 2007-2013 Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Ylä- Savon, Varkauden, Savonlinnan, Joensuun, Koillis-Savon, Pieksämäen ja Kajaanin seuduilta Keski-Karjalan Seinäjoen Saarijärvi-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Kouvolan Kehys-Kainuun 64 82 89 91 93 93 Kuopio sai Ylä-Savon seudulta muuttovoittoa 1075 henkilöä vuosina 2007-2013 eli keskimäärin 153,5 henkilöä vuodessa Mikkelin Pielisen Karjalan Kajaanin Pieksämäen 157 244 376 377 Kuopio sai muuttovoittoa muilta seuduilta yhteensä 2431 henkilöä vuosina 2007-2013: Ylä-Savon ja Varkauden seutujen osuus oli noin 70 % Kuopion saamista muuttovoitoista. Koillis-Savon Joensuun Savonlinnan Varkauden Ylä-Savon 396 418 435 672 1075 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 0 200 400 600 800 1000 1200
Kuopion muuttotappio seuduittain vuosina 2007-2013 Kuopio kärsi muuttotappiota 18 seudulle ja sai muuttovoittoa 52 seudulta vuosina 2007-2013. Kuopion muuttotappiot kohdistuivat ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seutukuntiin. Kuopion muuttotappiot olivat noin 2000 henkilöä Helsingin ja Tampereen seuduille. -1109-823 -448-273 Helsingin Tampereen Kuopion Jyväskylän -176 Turun -118 Lahden -26 Tunturi-Lapin -24 Vaasan -23 Hämeenlinnan Kokkolan -20 Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle, Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. -13 Luoteis-Pirkanmaan -12 Lounais-Pirkanmaan -9 Porin -5 Etelä-Pirkanmaan Muiden seutujen osalta Kuopion muuttotappiot olivat vähäiset. -3 Suupohjan -2 Jakobstadsregionens -1 Riihimäen -1 Pohjois-Satakunnan -1200-1000 -800-600 -400-200 0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion nettomuutto kunnittain vuosina 2007-2013 Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla. Kuopio sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa omasta maakunnastaan ja naapurimaakunnistaan.kuopio sai eniten muuttovoittoa oman maakunnan seutukeskuksista. -1172-835 -457-335 Helsinki Tampere Siilinjärvi Jyväskylä -184 Lahti -161 Turku -128 Vantaa -124 Espoo -45 Hämeenlinna Kuopion muuttotappiot kohdistuivat suuriin kasvukeskuksiin ja korkeakoulukaupunkeihin eli pääkaupunkiseudun keskuskaupunkeihin. -36 Suonenjoki -32 Vaasa Pielavesi Lapinlahti Nurmes Mikkeli 124 125 129 138 Joensuu 170 Juankoski 246 Pieksämäki 264 Savonlinna 281 Kajaani 300 Iisalmi 534 Varkaus 552-1300-1200-1100-1000-900 -800-700 -600-500 -400-300 -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto Siilinjärven kanssa vuosina 1987-2013 Kuopiosta muutti Siilinjärvelle yhteensä 18078 henkilöä vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 670 henkilöä vuodessa Siilinjärveltä muutti Kuopioon yhteensä 15655 henkilöä vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 580 henkilöä vuodessa Siilinjärvi sai Kuopiosta muuttovoittoa yhteensä 2423 henkilöä vuosina 1987-2014 eli keskimäärin noin 90 henkilöä vuodessa Kuopion muuttotase on ollut positiivinen Siilinjärven kanssa vain vuosina 1993 ja 1995 (opiskelijoiden kotikuntalain vaikutus). Vuosien 2012-2013 tilanne poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta kehityksestä: Kuopion muuttotase oli yhteensä vain -15 henkilöä negatiivinen Siilinjärven kanssa, kun se oli esimerkiksi vuonna 2011 vielä -183 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 950 900 850 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 -400 Tulomuutto Kuopioon Lähtömuutto Kuopiosta Nettomuutto
III KUOPION RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2008-2012
Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Kuopion muuttovoitto perustuu lähes täysin 15-24-vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuo-sina 2008-2012 eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa 35-54-vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin - 1200 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio saa vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja 55-64-vuoti-aista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto ikärakenteen Lähde: mukaan Tilastokeskus, tyypillinen muuttajien suurelle taustatiedot 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto - 14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 -
Tulo- ja lähtömuuttajien %-osuus ikärakenteen mukaan vuosina 2008-2012 45-54vuotiaat 6 % 55-64-vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 11 % 45-54-vuotiaat 6 % 55-64-vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 12 % 35-44-vuotiaat 8 % 35-44-vuotiaat 8 % 25-34-vuotiaat 23 % TULOMUUTTAJAT 15-24-vuotiaat 47 % 25-34-vuotiaat 29 % LÄHTÖMUUTTAJAT 15-24-vuotiaat 39 % Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 15-19 v. 20-24 v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta 528 295 406-132 235 166 Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu 579 110 829 314 726 559 1663 469 1085 1087 1935 593 2111 995 3346 2770 Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina 2009-2013 Jyväskylä 3699 2665 Turku 5149 5789 Tampere 5963 7098 Helsinki 8860 15760-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuopion nettomuutto koulutusasteen mukaan vuosina 2008-2012 Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista: Kuopio on monipuolinen koulutus- ja opiskelijakaupunki, joka on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen 900 800 700 600 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 567 Kuopio sai muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joiden valmistuneista useat hakeutuvat oman maan tai ulkomaiden työmarkkinoille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 238 312 352 198 198 225 126 122 60 2008 2009 2010 2011 2012-113 -162-149 -193-215
Kuopion korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina 2008-2012 Kuopio kärsi -832 henkilöä muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina 2008-2012 eli keskimäärin -166 henkilöä vuodessa Kuopio kärsi muuttotappiota korkeaasteen tutkinnon suorittaneista joka vuosi: muutto-tappiot vaihtelivat vuosittain 113-215 henkilön välillä. Kuopion tilanne on tyypillinen kaikille laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeille: Kuopion alueella ei ole riittävästi valmistuneiden tutkintojen mukaisia työpaikkoja Korkea-asteen tulo- ja lähtömuuttovirroissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2012 muuttotappio oli kuitenkin pienin analyysin aikajänteen aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 Korkea-asteen tulomuuttajat Korkea-asteen lähtömuuttajat Korkea-asteen nettomuutto 1439 1457 1415 1408 1378 1308 1295 1253 1224 1185 2008 2009 2010 2011 2012-113 -162-149 -193-215
Kuopion nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2008-2012 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat 2600 2400 2200 2000 2420 Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä 2420 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Työllisten muuttotappio oli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1) 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-634 -14-239 31-1 -31 34 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion työllisten nettomuutto vuosina 2008-2012 Työllisten muuttotase heijastaa hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna 2012. Kuopion saama 157 työllisen muuttovoitto on merkittävä suhteessa aikaisempaan kehitykseen. 50 20-10 -40-70 -100-130 -160-190 -220-250 -280 2008 2009 2010 2011 2012 Työllinen -148-233 -174-236 157 Työtön 17 27 21-63 -16 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Työllisten nettomuutto suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa vuosina 2010-2012 Työllisistä sai muuttovoittoa kahdeksan kaupunkia vuosina 2010-2012. 6000 5500 5558 5000 Työllisten muuttovoitot keskittyivät erityisesti pääkaupunkiseudun keskus-kaupunkeihin. Lisäksi työllisistä saivat muuttovoittoa Seinäjoki, Lahti, Hämeen-linna, Pori ja Kokkola 4500 4000 3500 3000 Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotappiot Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Turku ja Oulu. Tampereen ja Jyväskylän työllisten muuttotappiot olivat yli tuhat henkilöä vuosina 2010-2012 Kuopio kärsi työllisistä muuttotappiota -253 henkilöä vuosina 2010-2012: työllisten muuttotappio oli maltillinen verrattuna useisiin muihin samankaltaisiin korkeakoulukaupunkeihin. 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 1173 1150 558 271 218 17 2-38 -224-253 -341-368 -381-490 -729-850 -907-1083 -1444-2000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina 2008-2012 (TOL 2008) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina 2008-2012 -225 X Tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 0 2 14 12 57 P Koulutus 145 Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina 2008-2012. -80-57 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta -9-37 J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 19 60 H Kuljetus ja varastointi 88 Kuopion muuttotase oli tasapainoinen muiden toimialojen osalta vuosina 2008-2012 G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu -21 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 0 6 93 C Teollisuus 11-12 B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 71-250 -200-150 -100-50 0 50 100 150 200 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Kuopion muuttoliikettä voidaan analysoida myös tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen perusteella. 4800 4500 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 4200 Kuopion muuttovoittoisuus perustuu vahvasti opiskelijamuuttoihin. Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista (17000-42 000 euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina 2008-2012 3900 3600 3300 3000 2700 2400 2100 1800 1500 1200 Kuopion tulo- ja lähtömuutto on hyvässä tasa-painossa yli 42 000 euroa vuodessa ansaitsevien osalta (-12 hlöä vuosina 2008-2012). Kuopio sai kaksi henkilöä muuttovoittoa hyvätuloisista (yli 52 000 /v ansaitsevista). 900 600 300 0 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Graafissa on kuvattu Kuopion nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 1600 1400 1396 1200 Opiskelijamuuttojen keskeisyyttä kuvaa se, että Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle 3000 euroa ansaitsevista ja yhteensä 3902 henkilöä muuttovoittoa alle 17000 euroa vuodessa ansaitsevista. 1000 800 600 400 200 639 934 598 184 151 Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli 52 000 euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin. 0-200 -400-77 -264-140 -133-14 2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulokertymän mukaan vuosina 2008-2012 Miljoonaa euroa Tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=kunta hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta). 105 100 95 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 93 96,2 101,5 94,5 Kuopion muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 900 000 euroa vuodessa. Kuopion tulokertymä oli negatiivinen, mutta luku on maltillinen verrattuna useihin muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. 90 85 80 75 82,3 83,8 76,6 82,5 86,1 86,9 Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina 2000-2011, mutta positiivinen ensimmäisen kerran 2000-luvun aikana vuonna 2012. Tulokertymä oli yhteensä - 51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2000-2012 70 65 60 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2008-2012 Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 14 680 euroa ja lähtömuuttajien 16 700 euroa vuosina 2008-2012. 19000 18500 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Kuopion lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät keskimäärin 2 020 eurolla tulomuuttajien keskimääräiset tulot jokaista muuttoa kohden. Kuopion tilanne on tyypillinen suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille opiskelijakeskeisyyden vuoksi. Lähtömuuttajien noin 2000 euroa korkeammat keskimääräiset tulot ovat keskitasoa vertailukaupunkeihin verrattuna. Esimerkiksi Tampereella tai Turussa lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat noin 4 500-5 000 euroa tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat. 18000 17553 17500 17081 17000 16481 16500 16243 16142 16000 15581 15500 14931 15007 15000 14500 14251 14000 13630 13500 13000 12500 12000 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kuopion työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2008-2012 Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 25 548 euroa ja lähtömuuttajien 27 121 euroa vuonna 2012 Kuopion työllisten tulomuuttajien keski-määräiset tulot olivat lähtömuuttajia suuremmat 35-44-vuotiaiden ja 55-64- vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 2012 55-64 45-54 Lähtömuuttajat Tulomuuttajat 38569 38136 41126 43805 Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat suurimmat 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä ja työllisten lähtömuut-tajien 45-54- vuotiaiden ikäryhmässä 35-44 25-34 28687 30013 40118 40359 Kuopion kannalta optimaalisimpia työllisiä tulomuuttajia on taloudellisesta näkökulmasta yli 35-vuotiaat muuttajat. 16403 15-24 14774 10000 13000 16000 19000 22000 25000 28000 31000 34000 37000 40000 43000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Suurten ja keskisuurten kaupunkien kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat pääkaupunkiseudun kolmessa keskuskaupungissa: tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät 20 000 euron rajan Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat kuudenneksi alhaisimmat ja lähtömuuttajien 10:nneksi alhaisimmat suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa Muuttajien rakenteesta hyötyivät keskimääräisten tulojen näkökulmasta Hämeenlinna, Lahti, Kokkola, Mikkeli ja Seinäjoki: esimerkiksi Hämeenlinnassa tulomuuttajan tulot olivat keskimäärin 1235 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta epäedullisin suurissa opiskelukaupungeissa: esimerkiksi Turussa tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin -2733 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Turku Tampere Jyväskylä Helsinki Joensuu Oulu Lappeenranta Pori Kuopio Kajaani Kouvola Vaasa Espoo Vantaa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kokkola Lahti Hämeenlinna Keskimääräisten tulojen erotus Kaikki lähtömuuttajat Kaikki tulomuuttajat -5000-3000 -1000 1000 3000 5000 7000 9000 11000 13000 15000 17000 19000 21000 23000 25000
Suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Espoossa ja Vantaalla sekä lähtömuuttajien Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien tulot olivat alhaisimmat Rovaniemellä, Jyväskylässä, Kajaanissa, Vaasassa ja Joensuussa Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräi-set tulot olivat 25 940 euroa ja lähtömuut-tajien 27 121 euroa. Kuopion työllisten keskimääräisten tulojen erotus oli -1 181 euroa eli työllisen tulomuuttajan keski-määräiset tulot olivat noin - 1100 euroa alhaisemmat kuin työllisen lähtömuuttajan Työllisten muuttajien rakenteesta hyötyivät eniten Hämeenlinna, Seinäjoki, Kokkola ja Espoo. Työllisten muuttajien rakenne oli tulojen näkökulmasta epäedullisin Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Jyväskylässä. Keskimääräisten tulojen erotus Työlliset lähtömuuttajat Työlliset tulomuuttajat Turku Tampere Helsinki Jyväskylä Kajaani Vaasa Oulu Kuopio Kouvola Joensuu Lappeenranta Pori Vantaa Mikkeli Lahti Rovaniemi Espoo Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna -5000-2000 1000 4000 7000 10000 13000 16000 19000 22000 25000 28000 31000 34000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
IV YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tiivistelmä Kuopion määrällisestä väestönkehityksestä vuosina 2000-2014 Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin 8 300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli 553 henkilöä vuodessa: Kuopion väestönlisäyksestä muuttoliikkeen osuus oli 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 %. Ideaalisen kasvun rajana pidetään noin 0,5 %:in ja kovan väestönkasvun rajana 1 %:in tasoa. Kuopion väestönlisäys oli keskimäärin 0,54 % vuodessa vuosien 2000-2014 välisenä aikana. Kuopion väestönlisäys ylitti 1 %:in rajan vuosina 2012-2014. Kuopion väestönlisäys kasvoi koko 2000-luvun ajan viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna. Kuopion väestönlisäys oli noin 4 900 henkilöä vuosina 2010-2014: väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa kuin vuosina 2000-2004 ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina 2005-2009 Kuopion kuntien välinen nettomuutto oli negatiivinen vielä 2000-luvun alkupuolella, mutta on noussut merkittävän korkealle tasolle viime vuosina. Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Kuopion viime vuosien muuttovoiton suuruutta kuvaa se, että Kuopio sai esimerkiksi pelkästään vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin yhteensä aikaisemmilla vuosikymmenillä 1980-, 1990- ja 2000-luvulla. Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina 2007-2013. Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa omasta maakunnasta (Ylä-Savon, Varkauden, Koillis-Savon, Pieksämäen) ja naapurimaakunnista (Savonlinnan, Joensuun, Kajaanin, Pielisen-Karjalan). Kuopio kärsi muuttotappiota ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seuduille. Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle (lue Siilinjärvi), Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla.
Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina 2007-2012 1 (2) Kuopion muuttovoitto perustui lähes täysin 15-24-vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa. Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa 35-54-vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin - 1200 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio sai vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja 55-64-vuotiaista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto oli ikärakenteen mukaan tyypillinen suurelle opiskelukaupungille. Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista monipuolisena koulutus- ja opiskelijakaupunkina. Kuopio on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen. Kuopio sai kaikista kunnista kuudenneksi eniten muuttovoittoa 15-24-vuotiaista nuorista vuosina 2009-2013, joista suuri on oli opiskelijoita. Kuopio sai yhteensä muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista vuosina 2008-2012. Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joista osa valmistuneista hakeutuu de facto työmarkkinoille muualle maahan tai ulkomaille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä 2 420 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Kuopio kärsi työllisten lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1). Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen. Työllisten muuttotase indikoi ylipäätään hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna 2012.
Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina 2007-2012 2 (2) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina 2008-2012. Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina 2008-2012. Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee usealla tavalla Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista (17 000-42 000 euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina 2008-2012. Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 3902 henkilöä alle 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista. Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle 3 000 euroa ansaitsevista. Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli 52 000 euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin. Kuopion laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2000-2012. Vuosina 2008-2012 muuttajien tulo-kertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen eli keskimäärin 900 000 euroa vuodessa. Kuopion luku oli negatiivinen, mutta suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin verrattuna se oli varsin maltillinen. Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina 2000-2011, mutta nousi ensimmäisen kerran positiiviseksi 2000-luvun aikana vuonna 2012.
Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 1 (3) 1. KUOPION KASVUDYNAMIIKAN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN Kuopion väestönlisäys ja muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on noussut ennätysmäisen korkealle tasolla suhteessa kaupungin aikaisempaan kehitykseen. Kuopion väestönlisäykseen ja muuttovoittoihin liittyvät kasvuluvut ovat jopa kansallisessa kontekstissa kärkijoukossa. Kuopion nopea kasvusykäys on sisäinen haaste kaupungin tasapainoisen ja suunnitelmallisen maapolitiikan, palvelurakenteeseen liittyvien investointien ja palvelukysynnän tasapainoisen kehittämisen kannalta, mutta ulkoisesti kasvu lisää merkittävästi Kuopion tunnettuutta, potentiaalista kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta uusien asukkaiden, paluumuuttajien, yritysten sijoittumisen ja institutionaalisten investoijien taholta. Kuopio on noussut muuttajien ja investoreiden valintojen kentällä harvojen kasvukeskusten joukkoon tosiasiallisesti vasta 2010-luvulla. Kuopion seuraavien kehittämisaskeleiden merkitys korostuu jatkossa. Kuopio hyötyy usein tavoin välillisesti nopeasta väestönkasvusta ja muuttovetovoimasta. Kuopion muuttovoitot painottuvat nuoriin ja opiskelijamuuttoihin, jotka eivät kuitenkaan tuo lyhyellä aikavälillä välitöntä taloudellista hyötyä, mutta kasvu vaikuttaa positiivisesti Kuopion julkiseen mainekuvaan. Kuopion kasvudynamiikka luo mielikuvaa kasvavasta, vetovoimaisesta ja dynaamisesta kaupungista. Kuopio kykenee houkuttelemaan jatkossa parantuneen julkisen mainekuvan ansiosta uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Kuopion suhteellinen asema alueiden välisessä kilpailussa kohenee lisääntyneen vetovoiman ansiosta. Kuopio saa muuttotappiota de facto ensisijaisesti vain pääkaupunkiseudun keskuskaupungeille ja Tampereelle sekä toissijaisesti muille suurille yliopistokaupungeille ja naapurikunta Siilinjärvelle. Kuopion potentiaalisten paluumuuttovirtojen näkökulmasta pääkaupunkiseutu, Tampere ja muut suuret korkeakoulukaupungit ovat keskeinen määräaikaisen vaikuttamisen kohde. Paluumuuttajien osuuden lisääminen ja houkuttelu edellyttävät myönteisten tarinoiden ja esimerkkien jatkuvaa esille tuomista julkisuuden avulla. Seinäjoen kaupunkiseudun KOMIA markkinointi on hyvä esimerkki asukkaisiin tai yrityksiin liittyvän paluumuuttopotentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 2 (3) 2. KUOPION ASEMOINTI ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN KASVUKESKUKSEKSI Kuopion muuttovetovoima on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Kuopio on vetovoimainen oman maakunnan muiden kuntien ja naapurimaakuntien muuttovirtojen suhteen. Kuopion houkuttelevuus kasvaa muun maan muuttovirtojen osalta yleisen tunnettuuden ja avainryhmien kiinnostuksen kasvaessa. Tämä edellyttää Kuopiolta ensisijaisesti vahvaa panostusta Kuopion seudun markkinointiin ja brändin rakentamiseen korostamalla Kuopion kasvavaa merkitystä valtakunnallisena osakeskuksena. Kuopion kannalta on jatkossa olennaista asemoida itsensä keskisen ja itäisen Suomen kasvukeskukseksi, valtakunnan osakeskukseksi. Asemointi ei tapahdu julistamalla tai markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla Kuopion tulevaan alue- ja liikennerakenteeseen liittyviin ratkaisuihin. Liikennekäytäviin perustuvan vyöhykkeisyyden hyödyntäminen on yksi keino oman aseman vahvistamiseen solmupisteenä. Kuopiolla on mahdollisuus kehittyä oman vaikutusalueensa (Pohjois-Savo) lisäksi laajan naapurimaakuntien muodostaman alueen keskuskaupungiksi, joka edellyttää Oulun ja Tampereen aikaisempaa esimerkkiä seuraten vietteleviä ja mahdollistavia siirtoja painostavien ja poissulkevien siirtojen sijaan. Avainasemassa on oman Pohjois-Savon vaikutusalueen ja laajemman vaikutusalueen toimijoiden luottamus Kuopiota kohtaan, jonka aseman saaminen tai vahvistaminen edellyttää laajemman alueen asioiden vahvaa puolestapuhumista ja edunajamista. Avaukset Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin suuntaan ovat avainasemassa.
Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 3 (3) 3. MUUTTAJIEN MÄÄRÄN LISÄKSI PAINOPISTE MUUTTAJIEN RAKENTEESEEN Kuopio saa merkittävää muuttovoittoa määrällisestä näkökulmasta, mutta muuttajien rakenne eli muuttajien laadulliset ominaisuudet ovat epäedulliset Kuopion kannalta muiden suurten opiskelukaupunkien tavoin. Kuopion kannattaa tuoda ulkoisesti aluemarkkinoinnin keinoin vahvasti esiin väestönlisäykseen ja muuttovetovoimaan liittyvät dynaamiset kasvuvaikutukset, mutta keskittyä samalla sisäisesti muuttajien rakenteesta aiheutuvien syy- ja seuraussuhteiden ennakoivaan hallintaan. Kuopion muuttovetovoima painottuu jatkossakin opiskelijamuuttoihin, jotka ovat muuttohetkellä keskimäärin nuoria, pienituloisia ja perheettömiä, mutta ovat muuttohetken ja valmistumisen välissä olevassa vaiheessa potentiaalinen vaikuttamisen kohde Kuopioon tai Kuopion seudulle juurtumisen näkökulmasta. Kuopion kannattaa panostaa lisäksi lähestyttävyyteen eli vahvistaa etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän. Tilastotiedot muuttajien rakenteesta osoittavat vuoden 2012 osalta, että Kuopio sai ensimmäisen kerran 2000- luvulla muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja muuttajien laskennallinen tulokertymä kääntyi positiiviseksi. Tämä on positiivinen signaali jatkoa ajatellen ja indikoi alueen yleistä positiivista alueellista kehitystä ja erityisesti työpaikkakehitystä. Vuoden 2012 käänne on rohkaiseva esimerkki tulevia vuosia ajatellen.
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890