2/2016 36 Kaupunginhallitus TID - AIKA 15.02.2016 kl./klo 15:00-19:40 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 39 19 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 40 20 Esityslistan hyväksyminen 41 21 Anomus talousarviomuutoksesta, elinkeinopalveluiden investointitalousarvio 42 22 Airiston vesiosuuskunnan takausanomus 43 23 Luottokortin hankkiminen 46 24 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi 47 25 Kiinteistön Galtby fiskehamn käyttöoikeus 55 26 Norrgårdin kiinteistön vuokrasopimus 59 27 Paraisten vierasvenesataman vuokrasopimuksen päättyminen ja omaisuuden lunastus (Sjörövarnästet Ab) 61 28 Hyppeisten koulun vuokrasopimuksen päättyminen ja omaisuuden lunastus 63 29 Sivutoimi-ilmoitus, Maija Elenius 65 30 Avustuksen myöntäminen täydennyskoulutusta varten / Christa Perämaa-Bredenberg 66 31 Palkallisen vapaan sekä korvausten myöntäminen koulutukseen osallistumista varten / Theresia Laine 68 32 Edustajien valitseminen Sydkustens landskapsförbundin vuoden 2016 liittokokoukseen 69 33 Nils-Erik Hermanssonin luottamustehtävien toteaminen päättyneiksi 71 34 Uuden varajäsenen valitseminen rakennuslautakuntaan Nils-Erik Hermanssonin tilalle 72 35 SDP:n valtuustoryhmän aloite valtuuston siirtymisestä sähköiseen kokouskäytäntöön 73 36 RKP:n valtuustoryhmän aloite ensivastetoiminnan järjestämisestä Paraisten saaristoalueilla 37 Kurt Kronehagin ym. aloite siitä, että kaupungin on toimittava omalla äidinkielellä annettavan hyvän hoidon varmistamiseksi myös tulevaisuudessa 38 RKP:n valtuustoryhmän aloite Paraisten kaupungin osallistumisesta Skärgårdshjälpen-projektiin 75 78 81 39 Christer Friisin aloite Houtskarin terveydenhuollosta 85 40 RKP:n valtuustoryhmän aloite siitä, ettei Paraisten Vesi Oy:n alasajoa ja likvidointia tule sallia ennen perusteellisen selvityksen tekemistä 88 41 Luettelo 31.12.2015 käsittelemättä olleista aloitteista 96
2/2016 37 42 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 8. joulukuuta 2015 tehtyjen päätösten täytäntöön paneminen 104 43 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen 106 44 Ilmoitusasiat 108 45 Ajankohtaiset asiat 109 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa. 23.02.2016 Ordförande/Puheenjohtaja: Mikael Holmberg
2/2016 38 Kaupunginhallitus TID - AIKA 15.02.2016 kl./klo 15:00-19:40 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Holmberg Mikael puheenjohtaja Colliander Cornelius Eriksson Jan Friis Christer Henriksson Carita Hilke Kaija Järvinen Hanna (poistui klo 17:19 40, palasi klo 18:40 35) Koskinen Regina Lundqvist Kurt Orell Markku Rinne Tarja ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Stolzmann Marianna kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (poistui klo 18:45 35) Bergman Ted kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja Elenius Maija talouspäällikkö (läsnä klo 16:20-18:30) Sundqvist Paula sosiaali- ja terveysjohtaja (poistui klo 16:20) Lindroos Peter henkilöstöpäällikkö (poistui klo 16:20) Österman Carl-Sture ympäristönsuojelupäällikkö (läsnä klo 16:55-17:40) Nygrén Patrik kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä) Avellan Monica kaupunginlakimies (kokouksen pöytäkirjanpitäjä) FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Karlgren Fabian (varajäsen Friis Christer läsnä) Nyberg Widar (varajäsen Eriksson Jan läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Mikael Holmberg Monica Avellan Ordförande/Puheenjohtaja Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 18-45 PROTOKOLLET JUSTERAT Carita Henriksson Kaija Hilke PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 18.2.2016 sähköisesti 19.2.2016 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki 23.2.2016 PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.
2/2016 39 Kaupunginhallitus 18 15.02.2016 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 15.02.2016 18 Päätös Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
2/2016 40 Kaupunginhallitus 19 15.02.2016 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 15.02.2016 19 Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Carita Henriksson ja Kaija Hilke.
2/2016 41 Kaupunginhallitus 20 15.02.2016 Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallitus 15.02.2016 20 Päätös Puheenjohtaja ehdotti, että :n 40 asia käsitellään :n 24 jälkeen. Esityslista ja asioiden käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin.
2/2016 42 Kaupunginhallitus 21 15.02.2016 Anomus talousarviomuutoksesta, elinkeinopalveluiden investointitalousarvio 2391/02.02.00/2015 Kaupunginhallitus 15.02.2016 21 Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh. 040 488 6060 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Elinkeinopalvelut anoo investointitalousarvioon seuraavaa lisäystä: Investointihankkeeseen Keskuspuiston kehittäminen kustannukset 108 000 euroa ja rahoitus valtionperinnöllä 108 000 euroa, nettokustannus 0 euroa. Kaupunginhallitus teki 14.12.2015 :ssä 281 päätöksen varojen käyttämisestä Keskuspuiston kehittämiseen. Ehdotus Kaupunginhallitus anoo kaupunginvaltuustolta seuraavaa muutosta vuoden 2016 investointitalousarvioon: Keskuspuiston kehittäminen: menot 108 000 euroa, tulot 108 000 euroa, nettokustannus 0 euroa. Oheismateriaali Päätös Hankelomake Ehdotus hyväksyttiin.
2/2016 43 Kaupunginhallitus 22 15.02.2016 Airiston vesiosuuskunnan takausanomus 2726/02.05.06/2016 Kaupunginhallitus 15.02.2016 22 Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh. 044 488 6060 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Airiston vesiosuuskunta (Y-tunnus 2541489-1) anoo kunnallista takausta 260 000 euron lainasummalle, kuitenkin enintään 80 %:lle lainasummasta eli 208 000 eurolle, ja enintään 11 vuodeksi lainan nostamisesta lukien. Hakija aikoo käyttää lainasumman jätevedenpuhdistamoa ja viemäriverkkoa varten tarvittaviin investointeihin toiminta-alueellaan. Takaussitoumuksen vakuudeksi hakija tarjoaa vastasitoumuksia niiltä osuuskunnan jäseniltä, jotka eivät rahoita osuuttaan investoinnista suoraan. Kokonaisinvestointi on 440 000 euroa, osuuskunnan omistajat rahoittavat investoinnista 180 000 euroa ja loput on määrä rahoittaa 260 000 euron pankkilainalla. Airiston Matkailukeskus Oy (0627606-7) on tähän asti hoitanut oman sekä Archipelago Adventures Turku Oy:n, Aqua Airiston, Koy Saaristolaisairiston, Koy Airiston Fregatin, Koy Airiston Kutterin ja Koy Airiston Kuunarin vesihuollon ja jätevedenpuhdistamon. Puhdistamon ympäristölupa umpeutuu 31.12.2016 eikä jätevesien puhdistamista voida enää jatkaa, sillä viranomainen on antanut laitokselle purkumääräyksen. Airiston Matkailukeskuksen puhdistamon ympäristölupaa on myös jatkettu useaan otteeseen ja nyt se päättyy lopullisesti. Tämä merkitsee sitä, että kiinteistöjen jätevesiä ei enää 31.12.2016 jälkeen voida puhdistaa ilman uusia järjestelyjä ja investointeja. Airiston vesiosuuskunnan (AVOK) tarkoituksena on hoitaa jätevesien käsittely omalla toiminta-alueellaan Stormälössä. Paraisten kaupunginvaltuusto on vahvistanut ja hyväksynyt toiminta-alueen 10.12.2013. Tarkoituksena on, että myös raakavesihuolto siirtyy Airiston vesiosuuskunnalle viimeistään jätevesien käsittelyyn tehtävän investoinnin valmistuttua. Jätevedet on määrä johtaa investointiin sisältyvän putkiverkon kautta Forapar Oy Ab:n puhdistamoon, joka on kapasiteetiltaan riittävä puhdistamaan myös Airiston vesiosuuskunnan jätevedet. Airiston vesiosuuskunnan on määrä rakentaa viemäriputket pumppuasemineen ja tekniset lisälaitteet itse puhdistamolle. Forapar Oy Ab (Y-tunnus 1529153-3) omistaa Airiston loma-asuntoalueen (entisen asuntomessualueen) vesilaitoksen. Airiston vesiosuuskunnan toiminta-alue kattaa seitsemän eri yhteisöä: Airiston Matkailukeskus Oy, Archipelago Adventures Turku Oy, Aqua Airisto, Koy Saaristolaisairisto, Koy Airiston Fregatti, Koy Airiston Kutteri ja Koy Airiston Kuunari. Kaikki nämä yhtiöt tulevat tarvitsemaan Airiston vesiosuuskunnan palveluita 31.12.2016 jälkeen. Koy Saaristolaisairisto ei vielä ole liittynyt Airiston vesiosuuskuntaan, ja sen osuus rahoituksesta sisältyy pankkilainaan. Kun yhtiö liittyy (tai pakkoliitetään) vesiosuuskuntaan, sen on määrä osallistua myös
2/2016 44 Kaupunginhallitus 22 15.02.2016 rahoitusjärjestelyihin kaupungille annettavan vastavakuuden muodossa. Kaupungilla on mahdollisuus valvoa Airiston vesiosuuskunnan toimintaa sitä kautta, että kaupungininsinööri Manne Carla istuu osuuskunnan hallituksessa. Kaupungin vesilaitos tukee hanketta, sillä alue tarvitsee tehokkaan ja sääntöjen mukaisen ratkaisun jätevesien käsittelyyn, ja kaupungin omalle vesilaitokselle alue on aivan liian kaukana kaupungin vesilaitoksen toiminta-alueesta, jotta asiaan voitaisiin saada kustannustehokas ratkaisu sen itsensä järjestämänä. Kuntalain 129 :n mukaan kunta voi myöntää takauksen kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle yhteisölle ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Vesiosuuskunnan toiminta muodostaa ns. luonnollisen monopolin, joka ei toimi markkinoilla kilpailutilanteessa, eikä kunnan takaus siten vääristä kilpailutilannetta markkinoilla. Kunta voi siis lain mukaan myöntää takauksen vesiosuuskunnalle. Takauksen antamisen edellytyksistä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla siten, ettei kaupunki vaaranna omaa toimintaansa. Lisäksi on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännöt. Airiston Matkailukeskus Oy, Archipelago Adventures Turku Oy ja Aqua Airisto antavat vastavakuutena takauksen yhteensä noin 38 %:lle kaupungin takauksesta. Vastavakuuden suhteellinen pienuus johtuu yhteisöjen kokonaisrahoituksen osuudesta ja muista takaussitoumuksista rahoituksen yhteydessä. Koy Saaristolaisairisto antaa takauksen oman osuutensa osalta myöhemmin Airiston vesiosuuskuntaan liittymisen yhteydessä ja vastavakuuden osuus nousee silloin yli 80 %:iin kaupungin takaussitoumuksesta. Liite 1 Airiston vesiosuuskunnan anomus 2 Investointilaskelma 3 Forapar Oy Ab:n kanssa tehty sopimus 4 Airiston vesiosuuskunnan jäsenet 5 Airiston vesiosuuskunnan toiminta-alue Oheismateriaali Airiston vesiosuuskunnan tilinpäätös 2014 ja tilintarkastuskertomus 2014 Airiston Matkailukeskus Oy:n tilinpäätös Archipelago Adventures Turku Oy:n tilinpäätös Aqua Airiston tilinpäätös (jaetaan kokouksessa) Vaikutusten arviointi Tämä takaussitoumus tulee rasittamaan kunnan tasetta ja heikentämään kuntakonsernin rahoituksellista asemaa. Samaan aikaan Paraisten kaupunki voi tällä takaussitoumuksella tukea jätevesien lainmukaista käsittelyä paikalliselle elinkeinoelämälle ja matkailuelinkeinolle tärkeällä alueella. Kun alueen yhtiöt huolehtivat vesihuollosta yhteisen osuuskunnan kautta, kaupungin ei tarvitse investoida siihen eikä lisätä vesihuollon palvelukapasiteettia. Jos kaupunki päättää olla takaamatta Airiston vesiosuuskunnan lainaa, on olemassa suuri riski, että jätevedenkäsittelyprojektia ei voida toteuttaa, ja koko toiminta-alue lankeaa siinä tapauksessa Paraisten kaupungin/vesihuoltolaitoksen
2/2016 45 Kaupunginhallitus 22 15.02.2016 vastuulle. Jotta Paraisten vesihuoltolaitos pystyisi ottamaan toiminnan vastuulleen, vaadittaisiin uusia henkilöstöresursseja joko ostopalveluna tai oman henkilöstön muodossa. Lisäksi Airiston vesiosuuskunnan toiminta-alue sijaitsee kaukana vesihuoltolaitoksen nykyisistä toiminta-alueista Paraisilla, mikä tarkoittaa sitä, että välittömiä synergiaetuja ei ole. Osuuskunnan nykyisille jäsenille jätevesien käsittely kaupungin vesihuoltolaitoksen järjestämänä tulisi todennäköisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin osuuskunnan järjestämänä. Koska takaussumma on suhteellisen pieni suhteessa hyötyyn, jonka kunnan asukkaat siitä voivat saada, takauksen myöntäminen on perusteltua. Takaussitoumuksesta peritään 0,2 %:n takausprovisio riskitaso huomioon ottaen. Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää myöntää Airiston vesiosuuskunnalle omavelkaisen takauksen enintään 208 000 euron summalle, kuitenkin niin, että takaussumma on enintään 80 % lainasummasta. Takaus on voimassa yksitoista (11) vuotta lainan nostamisajankohdasta lukien. Takaus koskee lainapääomaa, korkoa, viivästyskorkoa ja mahdollisia muita lainanhoitokuluja. Vastavakuutena kaupunginvaltuusto edellyttää, että Airiston Matkailukeskus Oy (0627606-7) takaa kaupungin takaussitoumuksen 64 800 eurolla, Archipelago Adventures Turku Oy (1089470-6) 5 400 eurolla ja Aqua Airisto (2029516-8) 9 500 eurolla. Kun Koy Saaristolaisairisto liittyy Airiston vesiosuuskuntaan, se osallistuu rahoitusjärjestelyihin vastavakuudella, joka vastaa sen osuutta lainasta. Kaupunginvaltuusto päättää myös periä vuotuisen 0,2 %:n takausprovision annetusta takaussitoumuksesta. Provisio laskutetaan ennakkoon vuosittain aina takauksen antamispäivänä. Päätös Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Lopullisen päätöksen jälkeen Airiston vesiosuuskunnalle
2/2016 46 Kaupunginhallitus 23 15.02.2016 Luottokortin hankkiminen Kaupunginhallitus 15.02.2016 23 Valmistelija Henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos, puh. 044 358 5832 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Paraisten kaupunki on aikaisemmin hankkinut luottokortin kaupunginjohtajalle, kaupunginlakimiehelle, ruotsinkielisen koulutuksen opetuspäällikölle ja matkailupäällikölle (kaupunginhallitus 8.6.2015 155). Kortit ovat henkilökohtaisia, laskutusosoite on kuitenkin Paraisten kaupunki. Kortteja on käytetty muun muassa edustustehtävien ja virkamatkojen yhteydessä syntyneiden kulujen maksamiseen. Nyt on ilmennyt tarve hakea luottokorttia myös tiedotuspäällikkö Anne-Maarit Itäselle. Ehdotus Ehdotetaan, että kaupunki hakee luottokorttia Anne-Maarit Itäselle. Itäsen luottokorttilaskut hyväksyy lähin esimies. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
2/2016 47 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Rakennuslautakunta 26.08.2015 70 Valmistelija V.t johtava rakennustarkastaja Kenneth Koskinen puh 040 488 5700 etunimi.sukunimi@parainen.fi Esittelijä V.t johtava rakennustarkastaja Kenneth Koskinen puh 040 488 5700 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 16.11.2009. Tehtyjen valitusten jälkeen Turun hallinto-oikeus on päättänyt kumota seuraavan, kohdan 13.1 tekstin: Rantavyöhykkeelle voi rakentaa päärakennuksen lisäksi vierasasunnon, jonka suurin sallittu kerrosala voi olla 40 m². Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan: Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä enintään 400 m². Vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden päärakennuksen. Enintään 40 m²:n suuruisen vierasasunnon saa rakentaa päärakennuksen yhteyteen tai erilliseen rakennukseen samassa pihapiirissä. Vierasasuntoa ei saa lohkoa erilliseksi rakennuspaikaksi. Yhteensä päärakennus ja vierasasunto saavat olla enintään 200 m². Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m². Saunarakennuksen suurin sallittu kerrosala on 30 m² ja erillisen savusaunan 15 m². Asetettu työryhmä on laatinut ehdotuksen kumottujen osien uudistamiseksi ja tehnyt muita tarkistuksia. Liite Turun hallinto-oikeuden päätös Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta hyväksyy omalta osaltaan ehdotuksen Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville ja että siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotus hyväksyttiin.
2/2016 48 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Tiedoksianto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 26.10.2015 250 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja hallintopalvelujen edustajista koostunut työryhmä on laatinut uudistetun ehdotuksen rakennusjärjestykseksi, jonka rakennuslautakunta hyväksyi 26.8.2015. Turun hallinto-oikeus on jo kaksi kertaa kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kuin se on koskenut rakennusjärjestyksen kohdan 13.1 tiettyjä määräyksiä ja koko kohtaa 13.2. Työryhmä ja rakennuslautakunta ovat sen vuoksi tehneet rakennusjärjestykseen uudistuksia, joissa huomioidaan hallinto-oikeuden perustelut tavalla, joka voisi mahdollistaa uudistettujen määräysten hyväksymisen. Kohdassa 13.1 hallinto-oikeus on perusteluissaan moittinut sitä, että pysyvästä asumisesta on annettu määräys, jonka mukaan rantavyöhykkeelle voi rakentaa päärakennuksen lisäksi vierasasunnon, jonka suurin sallittu kerrosala on 40 m 2. Rakennuslautakunta on sen vuoksi ehdottanut, että pysyvän asumisen rakennuspaikalle, kohta 13.1, saa rakentaa vain vierasmajan, joka lasketaan mukaan talousrakennusten yhteenlaskettuun sallittuun kerrosalaan 200 m 2 :iin ja jonka korkein sallittu kerrosala on 25 m 2. Tällainen rakennus on jotain aivan muuta kuin aikaisempi 40 m 2 :n vierasasunto, ja tällainen vierasmaja vastaa sitä, minkä rakennusvalvontaviranomaiset ovat tähänkin asti hyväksyneet vierasmajaksi. Käytännöt ovat olleet entisissä kunnissa erilaiset, mutta ehdotuksen mukaan vierasmaja katsottaisiin jatkossa talousrakennukseksi, mikä vaikuttaa sallittuun varustelutasoon. Kaupunginhallituksen valmistelussa "vierasasunto" on muutettu vierasmajaksi kohdan 15.3 toisessa kappaleessa ja rakennuslautakunnan ehdottama teksti "Rantavyöhykkeellä olevan vierasmajan korkein sallittu kerrosala on kuitenkin 25 m 2 " neljännen kappaleen alussa on poistettu. Edeltävästä tekstistä käy jo ilmi, että vierasmaja voi olla enintään 25 m 2, sekä rantavyöhykkeellä että sen ulkopuolella. Rakennuslautakunta on huomioinut hallinto-oikeuden perustelut koskien rakennusjärjestyksen ohjaavaa vaikutusta ja käsityksen siitä, että vapaa-ajanasumiseen tarkoitetuille rakennuspaikoille asetetut enimmäiskerrosalat ovat liian korkeat. Rakennusjärjestykseen liitetyssä Karttaliitteessä 1 kunnan alueet on jaettu A- ja B-alueisiin. A-alueisiin on
2/2016 49 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 sisällytetty pääsaarilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet. Nämä sisäsaariston alueet ovat tätä nykyä paikoitellen melko tiheään rakennettuja ja huomattavilta osin jo kaavoitettuja. Rakennuslautakunta on arvioinut, että A-alueille voidaan paikalliset olosuhteet ja luonto huomioiden sallia korkeampi rakennusoikeus kuin B-alueille, jotka käsittävät ulkosaariston. B-alueisiin on sisällytetty maiseman ja luonnon näkökulmasta herkemmät ulkosaariston saaristoalueet. A-alueilla vapaa-ajanasumisen yhteenlaskettu rakennusoikeus on korkeintaan 400 m 2, kun se B-alueilla on korkeintaan 300 m 2. Myös päärakennusten sallitussa suuruudessa saaristo-olosuhteet on huomioitu siten, että päärakennuksen suurin sallittu kerrosala A-alueilla on 200 m 2 ja B-alueilla 150 m 2. Sen seurauksena, että Turun hallinto-oikeus päätöksellään 7.5.2012 nro 12/0139/1 muun muassa kumosi Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen kohdan 13.2 kokonaisuudessaan, Paraisten kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on edelleen kunkin entisen kunnan alueella soveltanut entisten kuntien määräyksiä vapaa-ajanasumisen rakennusoikeudesta, koska muita määräyksiä ei ole ollut sovellettavissa. Houtskarin kunnan ja Iniön kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa vapaa-ajanasunnon, 25 m 2 :n vierasmajan ja 25 m 2 :n saunarakennuksen. Näiden yhteenlaskettu suurin sallittu kerrosala on korkeintaan 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, enimmillään 200 m 2. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajanasunto voi olla enimmillään 200 m 2, jos ei saunaa eikä vierasmajaa rakenneta. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa talousrakennuksia, joiden rakennusala on korkeintaan 2 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enimmillään 80 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikalle on yhteensä siis voitu rakentaa 280 kerrosala-m 2. Korppoon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan sallittu kerrosala vapaa-ajan asumiseen on enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon asuinrakennuksen, vierasmajan ja saunan. Vierasmajan ja vastaavasti saunan kerrosala ei saa ylittää 25 m 2. Tämän lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, joiden yhteinen kerrosala on 1 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 80 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikalle on yhteensä voitu rakentaa 280 kerrosala-m 2. Nauvon kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle saa pystyttää yhden asunnon vapaa-ajanmökin, saunarakennuksen, vierasmökin, enintään 25 m 2, ja savusaunan. Sallittu kerrosala rakennuspaikkaa kohti on korkeintaan 200 m 2 vapaa-ajan asumisessa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden koko on suhteessa käyttötarkoitukseen. Nauvon kunnan tulkintakäytännön mukaan nämä talousrakennukset sisältyvät 200 m 2 :n kokonaisrakennusoikeuteen.
2/2016 50 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Entisen Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, jonka on oltava vähintään 5 000 m 2. Aikaisemmin käyttöön otetuilla rakennuspaikoilla, jotka ovat alle 5 000 m², yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, josta kerrosalasta 3/4 on tarkoitettu asuntokäyttöön. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 400 m 2, talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2. Saunarakennuksen suurin sallittu kerrosala on 30 m 2, erillisen savusaunan 15 m 2 ja vierasmajan 20 m 2. Vapaa-ajanasumisen rakennuspaikan suurin sallittu rakennusoikeus on siis ollut 600 m 2. Ottaen huomioon nämä vaihtelut entisten kuntien rakennusjärjestyksissä kaupunginhallitus voi todeta, että ehdotuksessa Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi ehdotettu vapaa-ajanasumisen korkein sallittu kerrosala pienentää huomattavasti Paraisten kunta-alueen korkeinta sallittua kerrosalaa. Se pienenee 600 m 2 :stä 400 m 2 :iin sisäsaaristossa ja 300 m 2 :iin ulkosaaristossa. Muiden kunta-alueiden osalta suurin sallittu kerrosala nousee 280 m 2 :stä / 200 m 2 :stä 400 m 2 :iin sisäsaaristossa ja 300 m 2 :iin ulkosaaristossa. Varsinkaan luonnoltaan ja maisemaltaan herkemmässä ulkosaaristossa rakennusoikeuden nousu ei ole suuri. Ja koska päärakennuksen korkein sallittu kerrosala siellä on 200 m 2, se on vain puoliksi niin suuri kuin Paraisten entisessä rakennusjärjestyksessä ja yhtä suuri kuin muiden entisten kuntien rakennusjärjestyksissä. Uudistusehdotuksessa on huomioitu myös erinäisten pienten, ajankohtaisten tarkistusten tarve. Samalla rakennuslautakunta on tehnyt tekstiin erinäisiä selvennyksiä. Kaikki tekstimuutokset on tässä vaiheessa merkitty punaisella. Liite 7 Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi, muutokset merkitty punaisella Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että ehdotus Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville 3.11. - 4.12.2015 Paraisten kaupungintalon asiointipisteeseen ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreihin tiedotussihteereiden luo. Nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan niin kuin kunnallisista ilmoituksista Paraisten kaupungissa kuulutetaan. Kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus mainittuna nähtävilläoloaikana. Muistutukset tulee toimittaa 4.12.2015 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Rakennusvalvontatoimisto, Rantatie 28, 21600 Parainen. Muistutukset voi saman ajan kuluessa lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen rakennusvalvonta@parainen.fi.
2/2016 51 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Kaupunginhallitus päättää edelleen, että ehdotuksesta uudistetuksi rakennusjärjestykseksi pyydetään lausuntoa - Varsinais-Suomen liitolta - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta - naapurikunnilta Naantalilta, Turulta, Salolta, Paimiolta, Sauvolta, Kaarinalta, Raisiolta, Kemiönsaarelta ja Liedolta. Päätös Fabian Karlgren ehdotti, että ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi lähetetään aluelautakunnille kuulemista varten. Hallitus yhtyi ehdotukseen. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Rakennusvalvonta, rakennuslautakunta, viranomaiset, joilta pyydetään lausuntoa, aluelautakunnat Kaupunginhallitus 15.2.2016 24 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Naapurikunnat Naantali, Paimio, Kaarina ja Kemiönsaari ovat jättäneet lausunnon. Millään niistä ei ole huomautettavaa uudistusehdotuksesta. Aluelautakuntien ja valtion viranomaisten lausunnoista on ensin huomautettava, että niiden lausunnot käsittelevät osin jo lainvoiman saaneessa rakennusjärjestyksessä olevia asioita eli määräyksiä, joita ei tässä vaiheessa ole ehdotettu muutettaviksi. Lausuntoa on pyydetty hallinto-oikeuden osittain kumoamien kohdan 13.1 määräysten uudistusehdotuksesta ja hallinto-oikeuden kokonaisuudessaan kumoamien kohdan 13.2 määräysten uudistusehdotuksesta. 3.11. - 4.12.2015 esillä olleen kuulutuksen mukaan muutos koskee kyseistä osaa rakennusjärjestyksestä sekä pienempiä tekstiin merkittyjä tarkistuksia. Muutosehdotuksen tavoitteena on, että kaikilla kunta-alueilla on samat määräykset rakentamisen määrästä ja käyttötarkoituksesta. Rakennusjärjestykseen tehdään myöhemmin päivityksiä tarpeen mukaan. Houtskarin lautakunta, Iniön lautakunta ja Nauvon lautakunta ovat antaneet lausunnot, joissa rakennusjärjestykseen on esitetty muutoksia sellaisilta osin, jotka eivät tässä ehdotuksessa ole ajankohtaisia. Nämä kysymyksenasettelut on käsiteltävä rakennusjärjestyksen myöhemmän läpikäynnin yhteydessä. Nauvon lautakunnan käsitys siitä, että vierasmaja voitaisiin varustaa yksinkertaisella keittiöllä, on ristiriidassa sen kanssa, miten vierasmajaa
2/2016 52 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 käsitellään rakennusjärjestyksessä muutoin: vierasmaja on talousrakennus, se ei ole asunto. ELY-keskus väittää, että vierasmaja ei ole sovelletun käytännön mukaan talousrakennus, koska se voidaan varustaa keittiötiloilla, tulisijalla ja pesutiloilla. ELY-keskus korostaa, että talousrakennuksia ovat asumista palvelevat rakennukset. ELY-keskuksen lausunto alleviivaa juuri sitä, miksi Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä vierasmajaksi määritellyssä rakennuksessa ei voi olla keittiötä, ja joka rakennus kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan selvästi eroaa sivuasunnosta, joka voidaan sisustaa itsenäiseksi asumisyksiköksi. Rakennusjärjestyksen mukaan vierasmaja on kiinteistöllä asumista palveleva talousrakennus ja se voidaan varustaa tulisijalla ja saniteettitiloilla. Se ei muodosta itsenäistä asumisyksikköä. Mitä tulee Nauvon lautakunnan huomautukseen sivuasunnosta, on syytä viitata Turun hallinto-oikeuden päätökseen 7.5.2012 päätösnumero 12/0139/1. Hallinto-oikeuden arvion mukaan jopa määräys oikeudesta rakentaa enintään 40 k-m 2 :n sivuasunto on lainvastainen, koska se mahdollistaa yleisesti toisen asunnon rakentamisen kaikille rakennuspaikoille rantavyöhykkeellä paikallisista olosuhteista riippumatta. Sivuasunnon rakentamista rantavyöhykkeelle on sen vuoksi mahdotonta sallia. Iniön lautakunta ehdottaa, että Åselholm sisällytetään vyöhykkeeseen A eli sisäsaaristoon. Korppoon lautakunta katsoo, että sisäsaaristoksi pitäisi lukea myös suuret Åvensorin, Järvsarin, Maskinnamon ja Innamon saaret. Vyöhykejako perustuu maiseman rakenteeseen, alueen maisemapiirteisiin ja suurimpien saarten keskinäiseen läheisyyteen, jonka takia ne muodostavat kokonaisuuksia. Vyöhykejaon valmistelussa kaavoitusyksikkö on huomioinut vanhat kylät ja olemassa olevan vakinaisen asutuksen ja rakentamispaineen. Jako perustuu kuitenkin pääasiassa maiseman erityispiirteisiin ja maiseman kykyyn sietää rakentamisen tuloksena syntyviä muutoksia. Tässä suhteessa yhtäältä Åselholm ja toisaalta Åvensorista, Järvsarista, Maskinnamosta ja Innamosta muodostuva saariryhmä eroavat toisistaan. Åselholm sijaitsee Kihdin selällä, kun taas mainittu saariryhmä sijaitsee maantieteellisesti lähellä Korpolandetia ja Norrskataa. Kaavoitusyksikkö on sen vuoksi nyt tarkentanut vyöhykejakoa niin, että Åvensor, Järvsar, Maskinnamo ja Innamo kuuluvat rakennusjärjestyksen uudistusehdotuksessa vyöhykkeeseen A. ELY-keskus on lausunnossaan kehottanut kaupunkia arvioimaan rakennusjärjestyksen vaikutuksia erityisesti alueilla, joiden voimassa olevissa yleiskaavoissa viitataan rakennusjärjestyksen rakennusoikeuteen. Rakennusjärjestykseen viitataan muun muassa Etelä-Korppoon ja Etelä-Nauvon yleiskaavoissa. Kaava-alueet kuuluvat pääasiassa vyöhykkeeseen B. ELY-keskuksen vapaa-ajanasumisen korkeinta sallittua rakennusoikeutta koskevien huomautusten johdosta asian valmistelussa on tehty uusi arvio kohdan 13.2 rakennusoikeusmääräyksestä. Tämän arvion perusteella ehdotetaan, että vyöhykkeellä A eli sisäsaaristossa korkein sallittu kerrosala on 335 m 2 jakautuen
2/2016 53 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 seuraavasti: vapaa-ajanasunto 200 m 2, sauna 30 m 2, vierasmaja 25 m 2 ja muut talousrakennukset 80 m 2. Vyöhykkeellä B eli ulkosaaristossa korkeimman sallitun kerrosalan ehdotetaan olevan 280 m 2 ja jakautuvan seuraavasti: vapaa-ajanasunto 150 m 2, sauna 25 m 2, vierasmaja 25 m 2 ja muut talousrakennukset 80 m 2. Tämä vastaa rakennuslupahakemuksissa ilmi tulleita tarpeita ja ottaa samalla huomioon eri kunta-alueiden entiset rakennusjärjestykset ja niissä sallitut rakennusoikeudet. Lisäksi rakennusvalvonta on todennut, että autotallirakennuksia rakennetaan nykyisin myös vapaa-ajanasuntojen rakennuspaikoille, joille on tieyhteys. Lisäksi riittävä rakennusoikeus venevajoille ja muille säilytystiloille mahdollistaa järjestyksen säilymisen rakennuspaikalla. ELY-keskus viittaa Kemiönsaaren rakennusjärjestykseen, jonka mahdollistama vapaa-ajanasuntojen rakennusoikeus on 200 k-m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 240 k-m 2, ja Naantalin rakennusjärjestykseen, jonka mahdollistama vapaa-ajanasuntojen rakennusoikeus on 120 k-m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 200 k-m 2. Tämä viittaus osoittaa ennen kaikkea sen, että näissä ja muissa rakennusjärjestyksessä on suurta vaihtelua korkeimman sallitun kerrosalan suhteen. ELY-keskus ei ole myöskään ottanut huomioon, että Kemiönsaaressa rakennuspaikan on pääsääntöisesti oltava vähintään 3 000 m 2 ja Naantalissa vähintään 3 500 m 2. Paraisilla rakennuspaikan on pääsääntöisesti oltava vähintään 5 000 m 2. Kun eri rakennusjärjestysten mahdollistamille rakennuspaikoille lasketaan tehokkuusluku ja otetaan Paraisten osalta lisäksi huomioon ehdotetut vähennykset korkeimmasta sallitusta kerrosalasta, lopputulokseksi saadaan, että tehokkuusluku on jotakuinkin sama näissä kolmessa vertaillussa kunnassa. Vyöhykkeelle B eli ulkosaaristoon ehdotettu suurin sallittu kerrosala 280 m 2 vastaa samaisten saaristoalueiden voimassa olevien osayleiskaavojen mukaista korkeinta sallittua kerrosalaa. Rakennusjärjestyksen uudistusehdotukseen nyt tehtävät muutokset ovat merkittäviä suhteessa jo nähtävillä olleeseen ehdotukseen. Koska rakennusjärjestys tästä syystä on asetettava nähtäville uudestaan, myös kohtiin 23 ja 27.4, neljäs kappale, on tehty erinäisiä tarkistuksia muuttuneiden määräysten ja havaittujen virheiden johdosta. Kaikki myöhemmin tehdyt muutosehdotukset on merkitty tekstiin vihreällä värillä ja jo nähtävillä olleen muutosehdotuksen tarkistukset on merkitty tekstiin punaisella värillä. Liite 6 Houtskarin lautakunnan lausunto 7 Iniön lautakunnan lausunto 8 Nauvon lautakunnan lausunto 9 Korppoon lautakunnan lausunto 10 Maakuntaliiton lausunto 11 ELY-keskuksen lausunto 12 Ehdotus uudistetuksi rakennusjärjestykseksi, uudet muutokset merkitty vihreällä
2/2016 54 Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Kaupunginhallitus 24 15.02.2016 Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että ehdotus Paraisten kaupungin uudistetuksi rakennusjärjestykseksi asetetaan julkisesti nähtäville 23.2. - 29.3.2016 Paraisten kaupungintalon asiointipisteeseen ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreihin tiedotussihteereiden luo. Nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan niin kuin kunnallisista ilmoituksista Paraisten kaupungissa kuulutetaan. Kunnan jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus mainittuna nähtävilläoloaikana. Muistutukset tulee toimittaa 29.3.2016 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Hallintopalvelut, Rantatie 28, 21600 Parainen. Muistutukset voi saman ajan kuluessa lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen paraisten.kaupunki@parainen.fi. Kaupunginhallitus päättää edelleen, että muutetusta ehdotuksesta uudistetuksi rakennusjärjestykseksi pyydetään lausuntoa - Varsinais-Suomen liitolta - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta - naapurikunnilta Naantalilta, Turulta, Salolta, Paimiolta, Sauvolta, Kaarinalta, Raisiolta, Kemiönsaarelta ja Liedolta - aluelautakunnilta. Päätös Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Edellä mainitut viranomaiset, johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen, rakennustarkastajat Kenneth Koskinen ja Joakim Nyström, kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin
2/2016 55 Ympäristölautakunta 219 09.12.2015 Kaupunginhallitus 25 15.02.2016 Kiinteistön Galtby fiskehamn käyttöoikeus 2619/10.00.02.07/2015 Ympäristölautakunta 09.12.2015 219 Valmistelija Sopimussihteeri Johanna Harmaa, puh. 040 488 5916 Esittelijä Kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg, puh. 044 358 5896 etunimi.sukunimi@parainen.fi Varsinais-Suomen ely-keskus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat sopineet Ahvenanmaan yhteysalusliikenteestä vastaavan Ålandtrafikenin käyttämän Galtbyn laiturin uudistamisesta. Kaupungin omistuksessa olevan laiturin on todettu olevan erittäin huonossa kunnossa, ja siksi se on lähitulevaisuudessa uusittava laiturin turvallisen käytön ja häiriöttömän liikenteen turvaamiseksi. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan laituri on tarkoitus purkaa ja korvata tihtaaleilla. Suunnitellut muutostyöt ovat välttämättömiä toimivan yhteysalusliikenteen takaamiseksi Ahvenanmaalle tulevaisuudessa. Laituri on tärkeä myös Houtskarin ja Norrskatan maantielauttaliikenteen kannalta, koska laituria käytetään varalautan kiinnittymispaikkana. Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta sekä sitä, että ely-keskuksella on käyttöoikeus kiinteistöön Galtby fiskehamn 445-615-12-0. Ely-keskus on nyt lähettänyt hakemuksen kahdesta vaihtoehtoisesta ehdotuksesta alueen käyttöoikeudeksi. Vaihtoehto 1 Kaupunki antaa suostumuksensa siihen, että kiinteistö Galtby fiskehamn 445-615-12-0 ja vanha laituri luovutetaan tienpitäjälle. Kiinteistö Galtby fiskehamn (445-615-12-0) yhdistetään kiinteistöön Korpo-Houtskär förbindelseväg (445-895-0-1800). Tienpitäjä vastaa vanhan laiturin purkukustannuksista, uusien laiturirakenteiden rakentamisesta sekä alueen kunnossapidosta. Tienpitäjä ottaa vastuulleen kaupungin omistaman sähköliittymän alueelta. Vaihtoehto 2 Kaupunki antaa suostumuksena siihen, että tienpitäjä saa pysyvän käyttöoikeuden alueeseen. Aluehallintovirasto myöntää käyttöoikeuden hankkeen lupahakemuksen yhteydessä. Samalla kaupunki antaa suostumuksensa siihen, että alueelle rakennetaan uudet laiturirakenteet, vanha laituri puretaan ja alueella tehdään pieniä ruoppaustöitä. Kaupunki osallistuu purkukustannuksiin noin 10 000 eurolla ja vastaa jatkossa alueen sähköliittymän kunnossapidosta ja hallinnasta. Koska kyseinen alue on ainoa kaupungin omistama alue, joka rajautuu veteen Galtbyn satamassa, kaupungin on tärkeää säilyttää vaikuttamismahdollisuutensa alueella. Ehdotetut vaihtoehdot eivät tästä syystä ole kaupungille edullisimpia
2/2016 56 Ympäristölautakunta 219 09.12.2015 Kaupunginhallitus 25 15.02.2016 ottaen huomioon asukkaiden mahdolliset intressit tulevaisuudessa. Laituri on tärkeä saariston eri kuljetustarpeita varten, ja myös ulkopuolisten tulisi voida käyttää laituria (esimerkiksi tukkikuljetuksiin) sen ollessa mahdollista ilman että siitä aiheutuu haittaa toiminnalle. Parempi vaihtoehto olisi alueen käyttöoikeuden luovuttaminen niin pitkäksi ajaksi kuin aluetta tarvitaan tarkoitusta varten, ja sen jälkeen kun tarvetta ei enää ole, sopimuksen irtisanominen olisi mahdollista. Kaupungin osuus laiturin purkamisesta vaihtoehdossa 2 on 10 000 euroa, mikä vastaa 10:ä prosenttia arvioiduista purkukuluista. Kaupungin osuuden tulisi olla 10 prosenttia tilitetyistä, enintään 10 000 euron purkukuluista. Kaupungilla ei ole enää käyttöä alueen sähköliittymälle, joka voitaisiin täten siirtää tienpitäjälle. Sähkökeskus uusittiin muutama vuosi sitten, ja nykyään Finferries käyttää keskusta ottaessaan sähköä maantielauttoihinsa. Kaupunki laskuttaa sähkökulut yhtiöltä keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Jos tienpitäjä ei ole halukas ottamaan liittymää itselleen, liittymä tulisi irtisanoa. Kaupunki on ollut yhteydessä ely-keskukseen, joka on ilmoittanut ymmärtävänsä, että kaupunki haluaa alueen omistukseensa ja haluaa myös jatkossa valvoa alueen kehitystä ja intressejä. Ely-keskus antaa suostumuksensa kaupungin vaihtoehtoisiin ehdotuksiin. Oheismateriaali Ehdotus Hakemus, kartta Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kiinteistön Galtby fiskehamn 445-615-12-0 käyttöoikeus siirretään vastikkeetta ely-keskukselle niin pitkäksi ajaksi kuin aluetta lautta- tai yhteysalusliikennettä varten tarvitaan. Sen jälkeen, kun satamarakenteita (tihtaaleja) ei enää tarvita lautta- tai yhteysalusliikenteeseen, ely-keskus on velvollinen purkamaan rakenteet, mikäli kaupunki ei halua ottaa niitä vastaan siinä kunnossa kuin ne ovat sillä hetkellä. Kaupungilla on oikeus irtisanoa sopimus siinä vaiheessa, kun aluetta ei enää tarvita lautta- tai yhteysalusliikenteeseen. Ulkopuolisten on voitava käyttää laituria tilapäiseen purkamiseen ja kuormaamiseen, mutta laiturin käyttö ei saa aiheuttaa haittaa yhteysalusliikenteelle. Kaupunki antaa suostumuksensa vanhan laiturin purkamiselle. Kaupunki osallistuu purkukustannuksiin 10 prosentin osuudella tilitetyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 10 000 eurolla. Samalla kaupunki antaa suostumuksensa siihen, että alueelle rakennetaan uudet laiturirakenteet ja että alueella tehdään pieniä ruoppaustöitä.
2/2016 57 Ympäristölautakunta 219 09.12.2015 Kaupunginhallitus 25 15.02.2016 Kaupungin sähköliittymä siirretään ely-keskukselle. Jos ely-keskus ei ota vastaan sähköliittymää, liittymä irtisanotaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Lopullisen päätöksen jälkeen Varsinais-Suomen ely-keskus / Tapani Jaakkola, tekninen suunnittelija, elinkeinopäällikkö, sopimussihteeri Kaupunginhallitus 15.02.2016 25 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Oheismateriaali Hakemus Kartta Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää, että kiinteistön Galtby fiskehamn 445-615-12-0 käyttöoikeus siirretään vastikkeetta ely-keskukselle niin pitkäksi ajaksi kuin aluetta lautta- tai yhteysalusliikennettä varten tarvitaan. Sen jälkeen, kun satamarakenteita (tihtaaleja) ei enää tarvita lautta- tai yhteysalusliikenteeseen, ely-keskus on velvollinen purkamaan rakenteet, mikäli kaupunki ei halua ottaa niitä vastaan siinä kunnossa kuin ne ovat sillä hetkellä. Kaupungilla on oikeus irtisanoa sopimus siinä vaiheessa, kun aluetta ei enää tarvita lautta- tai yhteysalusliikenteeseen. Ulkopuolisten on voitava käyttää laituria tilapäiseen purkamiseen ja kuormaamiseen, mutta laiturin käyttö ei saa aiheuttaa haittaa yhteysalusliikenteelle. Kaupunki antaa suostumuksensa vanhan laiturin purkamiselle. Kaupunki osallistuu purkukustannuksiin 10 prosentin osuudella tilitetyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 10 000 eurolla. Samalla kaupunki antaa suostumuksensa siihen, että alueelle rakennetaan uudet laiturirakenteet ja että alueella tehdään pieniä ruoppaustöitä. Kaupungin sähköliittymä siirretään ely-keskukselle. Jos ely-keskus ei ota vastaan sähköliittymää, liittymä irtisanotaan. Päätös Christer Friis ehdotti seuraavaa lisäystä neljänteen kappaleeseen: "ja osan laiturista on oltava matalampi niin, että pienemmät veneet voivat käyttää sitä."
2/2016 58 Ympäristölautakunta 219 09.12.2015 Kaupunginhallitus 25 15.02.2016 Esittelijä yhtyi Christer Friisin lisäykseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
2/2016 59 Kaupunginhallitus 26 15.02.2016 Norrgårdin kiinteistön vuokrasopimus 2796/10.03.02/2016 Kaupunginhallitus 15.02.2016 26 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygren, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Norrgårdin kiinteistö on ollut myytävien kiinteistöjen listalla osaksi tehottoman käytön ja teknisen korjausvelan takia. Rakennuksen soveltuvuus majoitusrakennukseksi on olemassa sen aikaisemman käytön perusteella, jolloin muutokset jäävät reaalisiksi. Rakennus on lähellä palveluita, mutta omalla suurella tontillaan ja rauhallisella sijainnillaan muusta asutuksesta sopivasti erillään. Rakennus on varustettu paloilmaisinjärjestelmällä ja se on kivirakenteinen kiinteistö lähellä pelastuslaitoksen toimipistettä, jolloin turvallisuusedellytykset täyttyvät suurelle ihmismäärälle. Punaisen Ristin organisaatio on hyväksynyt allekirjoitetun esisopimuksen kautta rakennuksen vuokrakohteeksi, johon majoitetaan Suomesta turvapaikkaa hakevia ihmisiä. Vuokraajalle on tärkeää voida sijoittaa rakennukseen tarvittava määrä turvapaikanhakijoita ja minimimääräksi on määritetty 100 vuodepaikkaa. Rakennukseen tehdään suuruusluokkana 10 suihkua, 10 wc-paikkaa ja 4 keittiötä turvapaikanhakijoiden käyttöön ja muodostetaan kevyillä rakenteilla toimistotilat henkilökunnalle. Teknisiä ominaisuuksia parannetaan ilmanvaihdon osalta, jolloin tiloihin sijoitetaan 2 laajatehoista ilmanvaihtokonetta, raitisilmaventtiilejä ja huonekohtaisia ilmanvaihtolaitteita. Vuokraaja on sitoutunut maksamaan vuokranantajalle muutoksista aiheutuvat kustannukset 127 000. Vuokranantaja on sitoutunut rakentamaan muutokset sovitulla budjetilla sovittuun aikaan 1.5.2016 mennessä. Kohteeseen on myönnetty rakennuslupa, joka vastaa kustannusrakennetta. Vuokraaja maksaa muutostöistä aiheutuvat toiminnan aloittamisen kustannukset erinä, jolloin 12 000 maksetaan, kun rakennukselle on myönnetty käyttöönottolupa ja 115 000 ensimmäisen vuokraerän yhteydessä. Punainen Risti on toimittanut Paraisten kaupungille työaikaisen vakuuden suuruudeltaan 115 000. Vuosivuokraksi on määritelty vuositasolla 55 216 ja sähkö- sekä vesikustannukset laskutetaan toteutuneen kulutuksen mukaisesti. Kaikki kustannukset laskutetaan kuukausivuokrina. Vuokrasopimuksen pituus määritetään toistaiseksi jatkuvaksi, mutta käytännön tasolla taloudelliset sijoitukset ja turvapaikanhakumenettelyn pituus noin 2 vuotta puoltavat 2-4 vuoden sopimuspituutta. Rakennuksen soveltuvuus teknisesti, sijainti ja nykyisten käyttäjien korvaavien tilojen kunnostaminen aikataulussa mahdollistavat Paraisten kaupungin osuuden yhteistyössä Punaisen Ristin organisaation kanssa auttaa hädässä olevia
2/2016 60 Kaupunginhallitus 26 15.02.2016 turvapaikanhakijoita. Liite 13 Vuokrasopimus Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus hyväksyy sopimuksen vuokrata Norrgårdin kiinteistö Punaisen Ristin organisaatiolle. Ehdotus hyväksyttiin.
2/2016 61 Kaupunginhallitus 27 15.02.2016 Paraisten vierasvenesataman vuokrasopimuksen päättyminen ja omaisuuden lunastus (Sjörövarnästet Ab) 2799/02.07.00/2016 Kaupunginhallitus 15.02.2016 27 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygren, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Vuokrasopimus on ollut voimassa 1.4.2005-30.9.2015. Sopimuksen päättyminen sisältää velvoitteita molemmille sopimusosapuolille. Vuokranantajan kattavin velvoite on vuokranantajan lunastusvelvollisuuden täyttäminen. Vuokrakauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen vuokranantajan kirjallisella suostumuksella alueelle rakentamat rakennukset. Lunastusvelvollisuuden lisäksi sopimus määrittelee myös oikeuden lunastaa vuokralaisen omaisuutta. Lunastusoikeus koskee myös sellaisia alueella sijaitsevia vuokralaisen omistamia pysyvään käyttöön tarkoitettuja laitteita ja laitoksia, joiden katsotaan palvelevan alueen tulevaa käyttöä. Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden rakennusteknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Paraisten vierasvenesataman vuokra-alueella lunastusvelvollisuus koskee seuraavia rakennuksia, laitteita ja laitoksia: pukuhuoneiden laajennus myynti- ja varastotilojen laajennus keittiön laajennus grillikatos Laajennusten yhteenlaskettu pinta-ala on suuruusluokkana 29 m 2 ja grillikatos 9 m 2. Laajennuksille ja grillikatokselle on määritetty jälleenhankinta-arvo 67 800. Vuokrasopimuksen määrittelyn mukaisesti lunastettavalle kokonaisuudelle on määritetty tekninen nykyarvo 55 300, josta 60 % osuudella on muodostettu lunastusarvo 33 180. Lunastusoikeutta ei erikseen käytetä. Oheismateriaali Ehdotus Laskelma Paraisten vierasvenesatama laajennusten ja muutosten tekninen nykyarvo Kaupunginhallitus hyväksyy omaisuuden lunastuksen perusteena teknisen arvon 60 % osuus suuruudeltaan 33 180 euroa. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle 33 180 euron ylityksen hyväksymistä vuoden 2015 investointitalousarvioon edellä mainittujen Paraisten
2/2016 62 Kaupunginhallitus 27 15.02.2016 vierasvenesataman kiinteiden rakenteiden lunastamiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
2/2016 63 Kaupunginhallitus 28 15.02.2016 Hyppeisten koulun vuokrasopimuksen päättyminen ja omaisuuden lunastus 2798/02.07.00/2016 Kaupunginhallitus 15.02.2016 28 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 0400 451 424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygren, puh.040 511 4383 Vuokrasopimus on ollut voimassa 31.12.2015 asti. Sopimuksen päättyminen sisältää velvoitteita molemmille sopimusosapuolille. Vuokranantajan kattavin velvoite on vuokranantajan lunastusvelvollisuuden täyttäminen. Vuokranantajan on hyväksyttävä kirjallisesti jokainen lisäinvestointi, jonka vuokralainen haluaa tehdä. Vuokrakauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen vuokranantajan kirjallisella suostumuksella alueelle rakentamat rakennukset. Vuokralainen on hyväksynnällä ja annetun rakentamisluvan nojalla muuttanut rantavaraston saunaksi ja varastoksi sekä rakentanut maakiinnitteisen laiturin keväällä 2012. Muutettujen tilojen kerrosala on 42 m 2 ja ne käsittävät saunan, WC:n, varaston ja niihin liittyvän terassin. Laiturin pinta-ala on 29 m 2. Investoinnin kokonaisarvoksi on määritetty 41 500 vuonna 2012. Sopimuksen lisäyksen 13.5.2011 mukaisesti vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta käsittäen saunan ja laiturin hinnan, joka on 60 % omaisuuden rakennusteknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Laaditun kuntoarvion laajuuden mukaisesti saunarakennuksessa on korjausta vaativia korjauksia 17 500. Vuokralainen ei ole hakenut ja rakenteille ei ole hyväksytty rakennusvalvonnan lopputarkastusta. Lunastamalla rakennus kaupunki ottaa vastuulleen tarkastuksen hakemisen ja tarvittavat toimenpiteet. Menettelyyn varataan 1 000 kustannuserä. Huomioimalla sovittu investoinnin kokonaisarvo 41 500, todennettujen korjausten määrä 17 500 ja lopputarkastuksen kustannusvaraus 1 000 saadaan tekniseksi nykyarvoksi maksimiarvona 23 000. Laiturin tekniseksi nykyarvoksi saadaan 8 500. Tekninen nykyarvo koko kokonaisuudelle on 31 500. Vuokrasopimuksen määrittelyn mukaisesti lunastettavalle kokonaisuudelle on määritetty tekninen nykyarvo, josta lasketaan 60 % osuudella lunastusarvoksi 18 900.
2/2016 64 Kaupunginhallitus 28 15.02.2016 Oheismateriaali Ehdotus Päätös Laskelma Hyppeisten koulun pihasaunan muutostyön ja laiturin tekninen nykyarvo Kaupunginhallitus hyväksyy omaisuuden lunastuksen perusteena teknisen arvon 60 % osuus suuruudeltaan 18 900, jonka suuruinen lisämääräraha varataan talousarvioon. Keskustelun kuluessa Kurt Lundqvist ehdotti Markku Orellin kannattamana, että asia palautetaan lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian.
2/2016 65 Kaupunginhallitus 29 15.02.2016 Sivutoimi-ilmoitus, Maija Elenius 2729/01.01.03.00/2016 Kaupunginhallitus 15.02.2016 29 Valmistelija Henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos, puh. 044 358 5832 Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Maija Elenius ilmoittaa, että hänen on joulukuussa 2015 hyväksyttynä tilintarkastajana suoritettava jonkin verran tilintarkastustehtäviä oman työn ohessa omalla ajalla säilyttääkseen oikeutensa toimia tilintarkastajana (HTM). Oheismateriaali Ehdotus Päätös Sivutoimi-ilmoitus Kaupunginhallitus merkitsee Maija Eleniuksen sivutoimi-ilmoituksen tiedoksi. Maija Elenius ilmoitti esteellisyydestä; asianosainen asiassa. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Maija Elenius