KOOSTE ASIAKASKYSELYN TULOKSISTA 10. - 16.7.2017 SATA-LIPAKE JA VESOTE hankkeet Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE hanke Anne Tarhasaari, projektisuunnittelija, VESOTE hanke
KOOSTE ASIAKASKYSELYN TULOKSISTA SATA-LIPAKE ja VESOTE hankkeet toteuttivat 10. -16.7.2017 asiakaskyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa asiakaskokemuksia toteutuneesta elintapaneuvonnasta. Kyselystä tiedotettiin Satasote internetsivuilla sekä HYTE-hankkeiden Facebook-sivuilla. Lisäksi kyselystä kertovaa tiedotetta jaettiin SuomiAreenan kansalaistorilla 200 aikuiselle. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Mikäli asiakkaalla ei ollut mahdollisuutta vastata kyselyyn sähköisesti, tarjottiin hänelle mahdollisuus täyttää paperinen kyselylomake. 1. Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 23 henkilöä. Kaikki vastaukset saatiin sähköisesti. Vastaajat olivat iältään 18-65-vuotiaita. Vastaajista oli naisia 21 ja miehiä 2. Vastaajien kotipaikkakunnat olivat Pori (11), Rauma (3), Harjavalta (3), Ulvila (2), Eurajoki (1), Nakkila (2) ja Huittinen (1). Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma. 2. Elintapaohjauksen toteutuminen Vastaajat olivat käyneet terveyskeskuksen tai Satakunnan sairaanhoitopiirin hoitajan tai lääkärin vastaanotolla viimeksi seuraavasti: Taulukko 2. Viimeisen vastaanottokäynnin ajankohta.
13 vastaajan kanssa oli keskusteltu viimeisellä vastaanottokäynnillä elintavoista. Useimmiten puheeksi otettuja teemoja olivat liikkuminen ja ravitsemus. Osan kanssa oli keskusteltu myös unesta. Muina aiheina vastaajat mainitsivat rokotukset ja läheisen terveyden. Elintapojen puheeksi ottaminen tapahtui useimmiten terveydenhuollon ammattilaisen aloitteesta, mutta lähes 40 %:ssa tapauksista (5 vastaajaa) aloitteentekijä oli asiakas itse. Lääkäri ei ottanut puheeksi, itse puhuin. Vastaajista 45 % (10 vastaajaa) ilmoitti, ettei vastaanotolla keskusteltu elintavoista. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Satakunnassa nykytilan kuvauksessa mainittiin, että puheeksi otto ja varhainen puuttuminen ei ole systemaattista, ja jää usein innostuneiden työntekijöiden ja järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden varaan. Taulukko 3. Elintapojen puheeksi ottamisen teemat viimeisellä vastaanottokäynnillä. 3. Asiakkaiden kokemukset elintapaneuvonnasta/ohjauksesta Neuvontaa annettiin usein terveysvaikutuksilla ja toimintakyvyn säilymisellä perustellen. Selkäkivuista puhuimme, jonka yhteydessä puhuimme liikunnasta ja sen merkityksestä. Liikkuminen on tärkeää mm. nivelille. Liikkuminen on tärkeää myös hyvin iäkkäille ihmisille. Tosin voimien ja jaksamisen mukaan. Päivittäiset sisäaskareet kuten ruoanlaitto tai puulämmityksen hoitaminen vaativat kumartelua, kantamista ja siten ovat monipuolista liikuntaa. Säilyttää toimintakyvyn ja siten mahdollisesti välttää joutumisen vuodepotilaaksi Useimmissa tapauksissa elintapoihin liittyvästä keskustelusta mieleen jääneet neuvot tai ohjeet vaikuttivat olleen yleisluonteisia. Asiakkaan elämäntilannetta ja nykyisiä elintapoja ei myöskään aina huomioitu ohjeita annettaessa. Kehotettiin syömään vähemmän, liikkumaan enemmän ja nukkumaan paremmin. Avomies sai suosituksen lopettaa tupakointi. Liikkua pitäisi enemmän. Minulle ehdotettiin työmatkojen pyöräilemistä jatkossa. Työmatkani on 65 kilometriä yhteen suuntaan. Jäi vaikutelma, että työntekijä ei perehdy potilaan tilanteeseen, vai luettelee neuvoja.
Vastaajista 12 kuvasi vastaanoton herättämiä tunteita. Suurin osa kokemuksista oli myönteisiä, jolloin vastaanotosta jäi hyvä, positiivinen mieli, olotila oli toiveikas ja päättäväinen. Tämän sai aikaan mm. palvelun asiantuntemus, yksilöllisyys sekä tunne, että tuli aidosti kuulluksi ja asiaan tartuttiin. Myönteistä tunnetta sai aikaan myös onnistumisen kokemus perheen valitsemien elintapojen tuloksesta. Hyvillä mielin lähdin. Lääkäri kuunteli minua ja oli aidosti kiinnostunut asioistani. Palvelu on asiantuntevaa ja yksilöllistä. Henkilökunta paneutuu asiakkaan ongelmiin perusteellisesti. Osa koki vastaanoton olleen sävyltään syyllistävä. Perheen yksilöllistä tilannetta ja valintoja ei aina oteta huomioon, vaan palvelua toteutetaan kaavamaisesti, sisällöltään samanlaisena kaikille. Vastaanotto oli herättänyt myös harmin tunteen, koska työntekijä ei vaikuttanut perehtyvän potilaan tilanteeseen, vaan luettelevan neuvoja. Tunnelma keskustelussa oli jokseenkin syyllistävä. Ylipaino ei ammattihenkilön näkökulmasta voinut olla seuraus ongelmista, vaan se oli syy ongelmiin. Otti päähän. 4. Asiakkaiden ehdotuksia elintapojen puheeksi ottamiseen Keskustelu tulee aloittaa nykytilanteesta ja edetä siitä eteenpäin. Hyvä tapa on aloittaa esimerkiksi kysymällä, haluaako asiakas keskustella asiasta tai kysymällä harrastuksista. Vastaajat toivoivat, että elintapoja tarkastellaan eri näkökulmista ja tuodaan esiin niiden terveysvaikutukset. Asioita tulee perustella. Neuvojen ja suositusten tulee olla yksinkertaisia. Asiat tulee ottaa puheeksi rohkeasti ja kannustavasti, ratkaisukeskeisesti ja uusia ideoita miettien. Arkuutta elintapojen puheeksi ottamisessa, vähättelyä, syyllistämistä ja pakottamista tulee välttää. Sanavalintojen tulee osoittaa asiakkaan arvostamista. Kuluneita sloganeita tulee välttää. Elintapaohjauksen antajan olisi tärkeää ymmärtää, että mahdollisuudet elintapojen noudattamisessa vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Elintapaneuvoja ei voi sanella miten toisen tulee elää, vaan asiakkaan tulee voida tehdä omat valintansa. Asiantuntijoiden tulisi kertoa, miten asiakas voi itse ottaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tehdessään omia arjen valintoja. Ikäluokittaisia terveystarkastuksia toivottiin myös. Ohjausmateriaalin tulee tukea annettua ohjausta ja neuvontaa. Vastauksissa ehdotettiin myös lyhytneuvontaa ja mahdollisuutta digitaaliseen ohjaukseen / osallistumiseen verkossa itselle sopivana ajankohtana. Monelta eri kantilta ja tuoden esiin niiden terveysvaikutukset. Niin ettei pakota asiakasta tai syyllistä. Yksinkertaisia neuvoja ja suosituksia. Perustelemalla miksi niin pitäisi tehdä. Suositella nimenomaan enemmän Vihreitä herkullisia ruokia, kasvisruokia. Ei esim. Leikkeleitä, sokerisia jogurtteja jne. Mitä surullista kyllä näkee neuvoloiden mainoksissa paljon.
5. Vastaajien ilmoittamia syitä muuttaa elintapojaan Yleisin elintapamuutoksiin kannustava syy oli terveydellinen. Useissa vastauksissa mainittiin mahdollisuus vähentää elintapasairauksien riskiä ja välttää lääkityksen tarvetta. Terveysriskeinä vastaajat mainitsivat esimerkiksi kohonneen painon ja kolesteroliarvon. Muita syitä elintapamuutokseen olivat jo todettujen sairauksien aiheuttamien vaivojen ja oireiden vähentäminen. Tärkeää oli myös mahdollisuus vaikuttaa elintavoilla kokonaishyvinvointiin, jäljellä oleviin elinvuosiin, elämän laatuun ja itsenäiseen elämään. Muutoksen toteuttamisen edellytyksenä mainittiin tieto ja motivaatio. Osa koki tietoa olevan riittävästi, keskeistä oli se, että muutos lähtee itsestä. 6. Muuta Edistää omaa hyvinvointia ja voi nauttia itsenäisestä elämästä enemmän kuin ollessa muiden hoidettavana. Itsellä on tullut herätyksiä eri asioiden suhteen, kun on kuullut mitä vaikutuksia tuleviin elinvuosiin on esimerkiksi painonpudotuksella ja lihaskunnon kasvattamisella. Motivaation löytäminen on tärkeä juttu! Ja tietysti jos jotain kovasti vaivaavaa ja itseä haittaavaa asiaa saa paremmaksi (esim selkää kivuttomaksi) elintapoja muuttamalla. Kyselyssä tiedusteltiin myös kiinnostusta osallistua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen toimimalla asiakasedustajana hankkeissa. Yhteystietonsa jätti 4 asiakasta.
6. Asiakaskyselyn kysymykset