Muutostalousarvio 2019.xlsx

Muutostalousarvio 2019.xlsx RAHOITUSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2019 Kunnanvaltuusto 23.09.2019 27 liite n:o 1 TA 2019 MUUTOKSET TA 2019 YHTEENSÄ TS 2020 TS 2021 1.000 TP 2018 TA 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate -137,62 237,18 102,19 339,37 401,83 1 319,17 Tulorahoituksen korjauserät 56,88-502,30-502,30-135,60-96,90 Investointien rahavirta Investointimenot -1 672,02-2 397,49-2 397,49-1 524,29-1 600,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 398,11 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 59,95 590,00 590,00 140,00 100,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 294,70-2 072,61 102,19-1 970,42-1 118,07-277,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 50,00 Antolainojen lisäys Antolainasaamisten vähennys 50,00 Lainakannan muutokset 288,54 1 990,00 2 990,00-1 030,00-800,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000,00 1 000,00 4 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 511,46-1 010,00-1 010,00-1 030,00-800,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 800,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 588,09 131,86 131,86 131,86 131,86 Rahoituksen rahavirta 876,63 2 121,86 1 000,00 3 121,86-898,14-668,14 Vaikutus maksuvalmiuteen -418,07 49,25 1 102,19 1 151,44-2 016,21-945,87 Lainat TP 2018 TA 2019 TA 2019 MUUTOKSET TA 2019 YHTEENSÄ TS 2020 TS 2021 Lainamäärä 31.12. milj. 14,89 16,88 1,00 17,88 17,85 18,05 Lainat /asukas 3365 3793 222 4015 3989 4011

ei rajattu Kunnanvaltuusto 23.09.2019 MUUTOSTALOUSARVIO 27 liite n:o 2 ei rajattu ei rajattu 3100 YLEISHALLINTO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 10 500 0 10 500 TUET JA AVUSTUKSET 75 000 0 75 000 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 85 500 0 85 500 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -395 513 0-395 513 PALVELUJEN OSTOT -550 400-20 000-570 400 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 100-20 000-24 100 AVUSTUKSET -20 820 0-20 820 MUUT TOIMINTAKULUT -42 687 0-42 687 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -1 013 520 0-1 053 520 TOIMINTAKATE -928 020 0-948 020 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ 0 0 0 VUOSIKATE -928 020 0-948 020 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -928 020 0-948 020

ei rajattu Kunnanvaltuusto 23.09.2019 MUUTOSTALOUSARVIO 27 liite n:o 3 ei rajattu ei rajattu 8120 KIINTEISTÖTOIMI Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 341 093 0 341 093 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 148 079 0 2 148 079 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 2 489 172 0 2 489 172 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -202 306 0-202 306 PALKAT JA PALKKIOT -163 873 0-163 873 HENKILÖSIVUKULUT -38 433 0-38 433 ELÄKEKULUT -33 401 0-33 401 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -5 032 0-5 032 PALVELUJEN OSTOT -724 029-45 000-769 029 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -541 700 0-541 700 MUUT TOIMINTAKULUT -3 500 0-3 500 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -1 471 535 0-1 516 535

Kunnanvaltuusto 23.09.2019 28 liite n:o 1

Kunnanvaltuusto 23.09.2019 28 liite n:o 2 VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee kiinteistöjä 922-413-3-171, 922-413-3-187 ja 922-409-1-73 sekä osin kiinteistöjä 922-443-4-52, 922-413-7-25, 922-412-1-56, 422-407-6-0 ja 922-409-1-72. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan korttelit 297-307, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, maatalousaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 02.09.2019 Kunnanhallitus: 17.10.2016 245, 15.1.2018 13, 18.6.2018 122, 21.1.2019 24 Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.1.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron 2017 Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2018 Luonnosvaiheen palauteraportti Ehdotusvaiheen palauteraportti Asemakaavan tilastot Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1

TIIVISTELMÄ 2.1. Sijainti Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä 922-409-1-73 sekä osan kiinteistöistä Kaltsila 922-409-1-72 ja Rassa 922-407-6-0. Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Pohjoisempi kaava-alue. Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka 922-413-3-171, Välimaa 922-413-3-187 sekä osin kiinteistöt 922-443-4-52 Laaksomaijala, 922-413-7-25 Yli-Pyörny ja 922-412-1-56 Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Eteläisempi kaava-alue. 2

2.2. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Asemakaavoituksen edetessä laaditaan maanomistajien ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 17.10.2016 245. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 7.2.2018 lähtien. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 23.8.-24.9.2018 välisenä aikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä 14.2.-19.3.2019 välisenä aikana. 2.3. Asemakaavan tavoitteet Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa teollisuutta ja ympäristöön soveltuvaa tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. 2.4. Suunnittelualueen laajuus Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 21 ha ja eteläisemmän asemakaava-alueen noin 12,6 ha. 2.5. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta kaavassa on yhteensä 66422 kem², josta pohjoisemmalla alueella on 57472 kem² ja eteläisemmällä alueella 8550 kem². 2.6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Pohjoisemman alueen toteuttaminen edellyttää tasaussuunnitelman laatimista alueelle. 2.7. Lähdeaineisto Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, osayleiskaavan selostus, Sweco Ympäristö 2015. Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava metsäalueiden luontoselvitys 2009, Vesilahden kunta, tekninen toimi, FM Kati Skippari 2009. Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava liito-orava- ja norokartoitus 2013, luotokartoittaja Kari Laamanen 2013. Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö 2014. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013-14, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014. 3

Kulttuurimaisemat 2016. Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto 2016. Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011, Mikroliitti Oy 2011. Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja, Mikroliitti Oy 2011. Vesilahden arvokkaat luontokohteet, Kari Laamanen 2010. Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan liikenneselvitys, Sweco Ympäristö 2014. Maaperäkartta 1:20 000, digitaalinen aineisto, Geologian tutkimuskeskus 2010. Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus 2005. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Valokuvia alueelta: Ilmakuva etelästä. Etualalla Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys ja eteläisempi kaava-alue. Takana metsäalueella pohjoisempi kaava-alue ja sen pohjoisreunalla maa-aineisten ottoalue ja Vähäjärvi. 4

Ilmakuva eteläisemmästä kaava-alueesta. Kuvan yläosassa Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys. Pohjoisempi kaava-alueen osa. Eteläisempi kaava-alueen osa. 5

Kuminapelto. Kulttuurimaisema Kaava-alue on osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemaa. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin arviointiteksti kertoo: Vesilahden ja Lempäälän kulttuurimaisemat edustavat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa ja varhaishistoriallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisema-aluetta. Näkymät vesistöön ja pitkien viljelysten poikki ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa ja näkymät tulisi pitää avoimina. Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvityksen maisemakuvaa ja -arvoja kuvaavassa liitekartassa on Kalalahden eteläisemmän asemakaava-alueen peltoalueelle osoitettu tärkeä näkymä ja sitä rajaava tausta. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteys on osoitettu solmukohdaksi. Muu osa kaava-alueesta on osoitettu suljetuksi metsäalueeksi. Ote maisemaselvityksen maisemakuva ja -arvotkarttaliitteestä. Vihreä=metsä (suljettu), keltainen=pelto (avoin), sininen nuoli= tärkeä näkymä, punainen ympyrä=solmukohta. 6

Eteläisempi osa kaava-alueesta on mukana Pirkanmaan maakuntakaava 2040 taustaselvityksessä Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet. Rakennettu ympäristö Eteläisemmällä kaava-alueella sijaitsee yksi lato. Muutoin kaava-alueet ovat rakentamattomia. Asemakaava-alue jää rakennusinventoinnissa määritettyjen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekokonaisuuksien ulkopuolelle. Pohjoisemman kaava-alueen pohjoispuolella on maa-ainesten ottoalue. Toimintaan haettu ympäristölupa on voimassa alueella toistaiseksi ja maa-aineisten ottolupa vuoteen 2023. Maa-ainesten ottolupa on mahdollista myöntää 10 vuodeksi kerrallaan. Arkeologia Kaava-alueelta laadittiin muinaisjäännösinventointi vuonna 2018. Inventoinnissa alueelta havaittiin tilusrajalta rajamerkki, joka on tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla. Kyseinen rajamerkki on muu kulttuuriperintökohde (raportin kohde 1, Tylsä, koordinaatit N 6798 331, E 318 562). Raportissa kerrotaan seuraavaa: Nykyisellä tilusrajalla, joka on ollut tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla, sijaitsee kivistä tehty rajamerkki. Näkyvissä rajamerkistä on noin 50 cm korkea viisarikivi, jonka toiselta puolelta erottuu hakkaus 58. Hakkauksen numero ei selity tarkastettujen karttojen perusteella. Maanpinnan tasalla viisarikiven ympärillä on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen löyhä ja hajanainen kiveys, jota peittää sammalkerros. Inventoinnissa pohjoisemmalta alueelta todettiin toinenkin kivistä tehty rajamerkki. Se sijaitsee myös nykyisellä tilusrajalla, mutta isojakokartalla paikalla ei ole rajoja paikalle on merkitty tilusraja vuoden 1959 peruskartalla. (raportin kohde 2, Tylsä 2). Koskenkyläntien arkeologiaa käsitellään selvityksessä Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja. Luonnonympäristö Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2017. Selvityksessä on käsitelty erikseen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto, liito-oravat, lepakot, viitasammakot ja korennot. Selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Selvityksessä löytyi yksi metsälain 10 :n mukainen suoalue ja kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta sekä kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta, jotka kaikki sijoittuvat kokonaisuudessaan kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle. Liito-oravista ja lepakoista selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. 7

Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa on annettu alueen luontoarvoja koskevia määräyksiä, joista ekologinen viheryhteystarve sijoittuu Kalalahden asemakaava-alueelle sekä luonnon ja monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pohjoisemman kaava-alueen pohjoispuolelle. Tuuliolosuhteet Vallitsevat tuulensuunnat ovat molemmilla alueilla lounaan ja lännen suunnasta. Tuuliruusu, pohjoisempi alue. Lähde: Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen laitos. Tuuliruusu, eteläisempi alue. Lähde: Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen laitos. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Koskenkyläntien puolessa välissä. Matkaa Koskenkylään on noin 3 km Vesilahden Kirkonkylälle on noin 5 km ja Narvaan 7 km. Liikenneverkko Alueet sijaitsevat Koskenkyläntien varressa. Koskenkyläntie (2985) on yhdystie, joka alkaa pohjoisesta Vesilahdentieltä ja päättyy Lempääläntielle (maantie 190) Viialaan. Tie on noin 7 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Tie on osittain valaistu. Liikennettä on noin 1160 ajoneuvoa vuorokaudessa. Läheinen maa-aineisten ottoalue aiheuttaa raskasta liikennettä Koskenkyläntielle. Koskenkylän osayleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve Koskenkyläntien varteen. Pohjoisemman kaava-alueen liittymän järjestämisessä on mahdollista hyödyntää olemassa olevan jätepisteen liittymää. Eteläinen kaava-alue rajoittuu Koskenkyläntien lisäksi Rimmintiehen. Rimmintie on yksityistie. Liikenneturvallisuuden kannalta lähtökohtaisesti paras ratkaisu on järjestää liittyminen alueelle Rimmintien kautta. Virkistys Kaava-alueen virkistysmahdollisuudet kohdistuvat ympäröiviin luontoalueisiin. 8

Maaperä Suunnittelualueen maaperä on maaperäkarttaan perustuvan tarkastelun perusteella pääosin moreenia. Pohjoisemman kaava-alueen keskelle jäävä, vajaa 2 ha suuruinen alue ja eteläisemmän kaava-alueen peltoalueelle sijoittuva alue on maaperältään savea. Pohjoisemman alueen etelärajalla on pieni kallioalue. Kunnallistekniikka Vesijohto ja viemäri on Koskenkyläntien varressa. Ote maaperäkartasta. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi Maanomistus Alueet ovat osin kunnan ja osin yksityisessä omistuksessa. Pohjoisemman alueen omistaa Vesilahden kunta Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Eteläisemmällä kaava-alueella Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. 9

2 Suunnittelutilanne Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Yleiskaava Alueella on voimassa Koskenkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on tullut voimaan 23.3.2016. Ote Koskenkylän osayleiskaavasta. Asemakaava-alue on rajattu sinisellä. Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. 10

Kaava-alueen ulkopuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Kaavamääräyksenä on, että alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullisia arvoja ei saa vaarantaa. Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen pohjoisosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä. Linjauksen sijainti on ohjeellinen. Koskenkyläntien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva) ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä historiallinen tielinja (sininen palloviiva). Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa maakuntakaavan laajempaa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Kaavamääräykset: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtioneuvosto teki 5.1.1995 periaatepäätöksen valtakunnallisesti ar- 11

vokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Periaatepäätöksen yhteydessä määriteltiin ja luetteloitiin 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista yksi on Vesilahden kulttuurimaisemat (kohdenro 54.). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina 2010 2014. Valtioneuvosto ei ole tehnyt päätöstä alueista. Pohjakartta Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu pohjakartta vuonna 2017. Rakennusjärjestys Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksen on hyväksynyt kunnanvaltuusto 27.9.2004 36. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaava on tullut vireille kunnan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta ja elinvoimatoimikunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Vesilahden Yrittäjät ry Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista antamalla palautetta nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävänä olosta kuulutetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Virallinen aineiston nähtävillä olo on kunnanvirastolla ja kunnan nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 7.2.2018 lähtien ja aineistosta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Pirkanmaan ELY-keskukselta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Vesialhden kunnan tekniseltä lautakunnalta, Elisa Oyj:ltä ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. 12

Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa järjestettiin työneuvottelu 9.5.2018, jossa käsiteltiin ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa palautetta sekä muita kaavoituksen lähtökohtia. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti lausunnossaan arkeologisen inventoinnin tekemistä alueella. Arkeologinen inventointi hankitaan ennen kaavaehdotuksen laatimista, jolloin sen tulokset on mahdollista huomioida. Kaavaluonnos Kaavoituksesta on käyty kaavaneuvottelu 23.2.2017, johon kutsuttiin alueen maanomistajia sekä lähialueiden maanomistajat. Kaavaneuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustaa ja lähtöaineisto sekä maanomistajien tavoitteet ja toiveet kaavoituksen suhteen. Alueella järjestettiin maastokäynti 23.8.2017 kaavanlaatijan, aluearkkitehdin ja maanomistajien osallistuessa. Maastokäynnin aikana maanomistajien kanssa käytiin läpi ja havainnoitiin aluetta sekä keskusteltiin kaavan tavoitteista ja aluerajauksesta. Kaavaluonnos oli nähtävänä 23.8.-24.9.2018 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Elenia Oy:ltä, Vesilahden kunnan elinvoimatoimikunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Vesilahden kunnan tekniseltä lautakunnalta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta päätettiin tarkistaa seuraavasti: Tien jyrkkyys huomioitiin valitsemalla luonnosvaihtoehdoista loivempi tielinjaus Takahaantielle. VL-alueelle annettiin kaavamääräys, jolla kielletään avohakkuu alueella. Osoitettiin Koskenkyläntien ja asutuksen välinen metsäalue suojaviheralueeksi (EV) ja annettiin alueelle määräys puuston säilyttämisestä. Selvitettiin mahdollisuutta osoittaa pohjoisemmalle alueelle tontteja, joita ei ole tarvetta osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteuttaminen lisättiin maininta, että alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Puistomuuntamoille osoitettiin varaukset kaavaan Elenia Oy:n esittämällä tavalla. Korttelialueiden ja kiviaineksen ottoalueiden väliin osoitettiin suojaviheralue (EV). Arkeologinen inventointi tehtiin syksyllä 2018 ja sen tulokset kirjattiin kaavaselostukseen. Tarkasteltiin AO-korttelialueiden katualueiden kääntöpaikkojen sijaintia ja laajuutta. Kaavaluonnosvaiheen palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on ollut nähtävänä 14.2.-19.3.2019 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Vesilahden kunnan tekniseltä lautakunnalta ja Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä muistutus Vesilahden kalliomurske Oy:ltä. Lisäksi saatiin kommentti Pirkanmaan ELY-keskukselta. Kaavaehdotusvaiheen palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Vesilahden kalliomurske Oy:n kanssa järjestettiin 26.3.2019 neuvottelu, jossa käsiteltiin kaavaehdotuksesta jätettyyn muistutukseen sisältyviä asioita. Saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta päätettiin tarkistaa seuraavasti: Teräväntien pohjoispää poistettiin kaavaehdotuksesta. Korttelin 298 itäreunaan osoitettiin aluevaraus johtoa varten. Osoitettiin ET-alue Tylsäntien päähän. 13

Osoitettiin ET-alue Kuminatien pohjoispäähän. Pohjoisemman kaava-alueen katualueen leveyttä pienennettiin 17 metriin kaavan toteutuskelpoisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Suojaviheraluetta (EV) levennettiin 18 metriin. Asemakaavaa täydennettiin Tylsän kiinteän muinaisjäännöksen osalta. Kaavakartalle osoitettiin muu kulttuuriperintökohde (kp) ja kohde suoja-alueineen osoitettiin maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kohteen tiedot lisättiin kaavaselostukseen ja huomioitiin kaavan vaikutusten arvioinnissa. Poistettiin yhteiskäyttöalueen kaavamääräys /yk. Tiealueen toteuttaminen, hoito ja kunnossapito sisällytetään maanomistajan kanssa laadittavaan maankäyttösopimukseen. Lisättiin Takahaantien sivuhaaran katualueelle nimi Vanamokuja. Tarkistettiin ohjeellisen rakennusalan katkoviivan esitystapaa siten, että se erottuu paremmin kaavakartalta. Tarkistettiin sallittua kattokulman määräystä muotoon α=1:2 1:2,5. Tarkistettiin ohjeellisen viivan esitystapaa siten, että pp-kaavamääräys erottuu paremmin kaavakartalta. Maininta Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta lisättiin kaavaselostukseen. Asemakaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus lisättiin maininta tasaussuunnitelman laatimisen tarpeellisuudesta. Kaavaselostusta täydennettiin kiviainesottoalueen lupatilateen osalta ja otettiin huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa. Lisättiin rakentamistapaohjeeseen viherkatto soveltuvaksi katemateriaaliksi talousrakennuksiin. Lisättiin rakentamistapaohjeeseen aurinkopaneelit soveltuvaksi kaikkien rakennusten vesikatoille. Lisättiin rakentamistapaohjeeseen rapattu kivimateriaali soveltuvaksi julkisivumateriaaliksi. Lisättiin rakentamistapaohjeeseen mahdollisuus jättää piha-alue luonnontilaiseksi. Lisäksi kaavaan lisättiin koirapuiston kaavamääräys ja aluerajaus. Yleismääräyksiin lisättiin määräys T- ja TY-korttelialueille rakennuspaikkakohtaisen korkotason määrittämisestä ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavaselostukseen lisättiin ehdotus pohjoisemman kaava-alueen toteuttamisjärjestyksestä. Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 14

4.4 Asemakaavan tavoitteet Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle työpaikka-alueelle on tavoitteena muodostaa yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoiteltava tonttikoko on noin 4000-8000 m². Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle asuinalueelle on tavoitteena muodostaa maaseutuympäristöön ja maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Pohjoisempi alue Pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta (T ja TY). Kortteli 297 ja korttelin 298 tontit 1-3 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Näiden tonttien etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on vähintään 300 metriä. Tontit sijaitsevat vallitsevaan tuulensuuntaan nähden siten, että mahdolliset haju-, meluja pölyhaitat suuntautuvat pääsääntöisesti asutuksesta poispäin. Korttelin 298 tontit 4-6 ja korttelit 299 ja 300 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavassa on osoitettu 22 uutta teollisuusrakennusten tonttia. Tontit ovat kooltaan 4175-9037 m². Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 1670-3615 kem². Rakennusoikeudesta 5% saa käyttää myymälätiloja varten (m5%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 84-181 kem². 15

Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Korttelin 297 tonttien 3-6 pohjoispuolelle osoitettu 18 metriä leveä suojaviheralue (EV). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa yritystontteja viereisen maa-ainesten ottoalueen häiriöiltä. Korttelialueiden viereen on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET). Suurimmalle ET-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 400 kem². Korttelin 298 itäreunaan on osoitettu aluevaraus johtoa varten. Sahalaidantien länsiosan molemmat puolet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen koirien ulkoiluttamiseen varattu luonnonmukaisena säilytettävä alue (vl-k). Alueen koko on noin 50x100m. Alueelle on osoitettu kulku uutta katualuetta, Sahalaidantietä pitkin. Sahalaidantien liittymä on osoitettu olemassa olevan jätepisteen eteläisemmän liittymän kautta. Katualueiden leveys on 17 metriä. Risteysalueilla on tilaa vähintään halkaisijaltaan 30 metrin kokoisen ympyrän muotoisen kääntöpaikan verran. Tiestön pituus on yhteensä 1329 metriä. Nimistön lähtökohtana on alueen keskellä sijaitsevan kiinteistön nimi Tylsä. Kuvaan on punaisilla katkoviivoilla havainnollistettu ajokaistat, joiden leveys on 3,5 metriä. Halkaisijaltaan 30 m suuruiset ympyrät kuvaavat risteysalueiden kääntöpaikkoja. Sinisellä värillä on havainnollistettu 25 metriä pitkiä perävaunullisen kuorma-auton yhdistelmiä. Korttelin 299 eteläkulmaan on osoitettu aluerajaus Muu kulttuuriperintökohde (kp). Kyseessä on historiallisen ajan rajamerkki, joka tulee säilyttää. Kohteita koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 16

Eteläisempi alue Kortteleihin 301-307 on osoitettu yhteensä 20 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä. Suurin sallittu kerrosluku on Iu2/3 tai 1/2kIu/2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattokaltevuudeksi on määrätty kaikilla tonteilla 1:2 1:2,5. Tonttien pinta-alat ovat noin 2200-4720 m². Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Rakennusoikeutta on 350-500 kerrosalaneliömetriä kullakin tontilla. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Erikseen on osoitettu seuraavat rakennusalat: Rakennusalat, joille saa sijoittaa vain talousrakennuksia. o Korttelissa 302 talousrakennuksille on rajattu rakennusala tonttien itäosaan. o Kortteleissa 306 ja 307 kasvihuoneiden rakennusalalle on sallittu myös talousrakennuksien rakentaminen. Rakennusalat, joille saa sijoittaa asuinrakennuksia sekä rakennuksia yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten (as/tp 160). Rakennusoikeudesta 50% saa käyttää myymälätiloja varten (m50%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 80 kem². Kortteleissa 306 tonteille 1-5 ja korttelissa 307 on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa kasvihuoneita tontin sallitusta rakennusoikeudesta riippumatta (mp). 17

Kortteleissa 303, 304 ja 305 sekä korttelin 306 tonteilla 1-5 on tonttien kadun puolelle osoitettu pysäköimispaikat (p). Pysäköimisalueet palvelevat asukkaiden lisäksi mahdollista yritystoimintaa ja asiakaspysäköintiä. Rakennusalojen sisälle on osoitettu rakennusten harjan suunnat. Harjan suunnat voivat olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Kortteleiden 303-307 kaavamääräyksillä ja rakennusaloilla on luotu mahdollisuuksia rakentaa tonteille sivuasunto ja/tai tiloja yritystoimintaa ja/tai harrastuksia varten. Rakennusaloilla ja harjansuunnilla on määrätty rakennusten sijoittumisesta tonteilla siten, että ne muodostaisivat yhteistä piha-aluetta rajaavan kokonaisuuden. Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Virkistysalueet (VL-1) Kortteleiden välinen mäkialue ja sen pohjoisrinne on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueella on kielletty avohakkuu. Lähivirkistysalueiden pinta-ala kaavan eteläisemmällä alueella on yhteensä 23%. Maatalousalueet (MT) Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Suojaviheralue (EV) Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä suojaviheralue (EV). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa asumista Koskenkyläntien liikenteen aiheuttamalta melulta. Katualueet Uusia katuja ovat Takahaantie, Vanamokuja ja Kuminatie. Takahaantien nimen lähtökohtana on alueen kiinteistön nimi. Kuminatien nimen lähtökohtana on pellolla kaavoitusaikana viljelty kumina. Tiestön pituus on 1184 metriä. Takahaantien jyrkkyys on 6,5%. Takahaantielle on Rimmintielle johtavaan mäkeen ja risteysalueelle osoitettu katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelin 303, 304 ja 305 tonteille on osoitettu pysäköimispaikat, joiden kautta liittymät tonteille on luontevaa järjestää. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie (pp). Kaikki kaava-alueet, yleismääräykset Autopaikkoja on varattava 2 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. T- ja TY-kortteleissa edellytetään rakennuspaikkakohtaista korkotason määrittämistä ennen rakennusluvan myöntämistä. 18

Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 5.2 Kaavan vaikutukset Havainnekuva kaavan eteläosasta. Yhdyskuntarakenne Kaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavassa osoitetun työpaikka-alueen ja asuinalueen toteutumisen. Työpaikka-alue sijoittuu luontevasti läheisen maa-aineisten ottoalueen ja yrityshallien läheisyyteen metsän keskelle erilleen asuinalueista. Asuinalue täydentää Rimmintien ja Kehrontien risteysalueen olemassa olevaa asuinrakentamista. Ekologisuus ja taloudellisuus Alue liittyy olemassa olevaan tieverkkoon ja alueella on olemassa vesi- ja viemäriverkko. Teollisuusalueen keskitetty ja kompakti rakenne parantavat alueen käytettävyyttä, ekologisuutta ja taloudellisuutta. Teollisuusalueen korttelit ja tiestö on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Teollisuusalueen toteuttaminen edellyttää alueen tasaamista ja hulevesien hallinnan toteuttamista, joiden 19

tulee perustua alueelle laadittaviin tasaus- ja hulevesisuunnitelmiin. Eteläisemmällä alueella suuret tonttikoot sekä yritystoiminnan ja harrastamisen monipuolisesti mahdollistavat kaavamääräykset luovat mahdollisuuksia ekologisen elämäntavan toteuttamiseksi. Elinkeinoelämä Kalalahden alueen kehittäminen parantaa elinkeinoelämän kehittymistä ja yritysten mahdollisuuksia toimia kunnan alueella. Elinkeinoelämän kehittämistä rajoittaa nykyinen tonttipula. Teollisuusalueen tontit parantavat merkittävästi kunnan yritystonttivarantoa. Uusi yritysalue parantaa mahdollisuutta kasvattaa Vesilahden työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää kunnan ulkopuolella työssä käyvien määrää. Kaavalla ei ole olennaisia vaikutusta kaava-alueen pohjoispuolella olevaan maa-ainesten ottoalueeseen. Asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakentaminen eivät ole asetuksen mukaisia häiriintyviä kohteita, joten ne eivät rajoita louhintaa ja murskausta. Teollisuusrakentaminen ei ole esteenä maaainesten ottamiselle. Maa-aineisten ottamiselle voi jatkossa tulla esiin tarpeita estää tärinää, mikäli siitä voisi aiheutua haittaa teollisuusalueen rakennuksille. Ihmisten elinolot ja elinympäristö Teollisuusrakennusten korttelialueelta on matkaa lähimmillään noin 100 metriä lähimmän asuinrakennuksen pihaan. Naapuruston asukkaat voivat kokea, että heille aiheutuu häiriötä tai haittaa uuden teollisuus-/yritysalueen toiminnosta. Kaavamääräys Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia mahdollistaa ympäröivän asumisen huomioimisen alueen toteutuksessa ja lupamenettelyssä. Tontit, joilla sallitaan myös ympäristöhäiriöitä tuottava teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen, sijoittuvat vähintään 300 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja sijaitsevat vallitsevan tuulen suhteen siten, että mahdolliset haju-, pöly- ja meluhaitat suuntautuvat asutuksesta poispäin. Kaavaratkaisun mahdollistamien hankkeiden toteuttaminen saattaa myöhemmin edellyttää ympäristölupaa, jolloin hankkeesta aiheutuvat haitat arvioidaan ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja annetaan tarvittaessa määräyksiä niiden rajoittamiseksi. Asuinkorttelit tarjoavat mahdollisuuden asua maaseudulla sekä mahdollisuuden harjoittaa asumisen yhteydessä yritystoimintaa, harrastustoimintaa ja rakentaa tontille sivuasunto esim. omia vanhempia tai tukea tarvitsevaa lasta varten. 20

Koirapuisto parantaa kunnan vapaa-ajan palvelutarjontaa. Ympäristöhaitat Kaava-alueen pohjoisosaan osoitettu suojaviheralue suojaa teollisuustontteja mahdollisilta maa-aineisten ottoalueen aiheuttamilta melu- ja pölyhaitoilta. Suojaviheralueesta huolimatta haittoja voi ilmetä. Kaavassa maa-aineiston ottoalueen viereiset alueet on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, mikä ei lähtökohtaisesti ole häiriintyvänä kohteena niin herkkää kuin esimerkiksi asuminen. Maaainesten ottoalueen toiminta on määräaikaista ja luvanvaraista. Ympäristöviranomaisen on mahdollista antaa toimintaa koskevia määräyksiä. Koskenkyläntie aiheuttaa liikennemelua. Melusta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia asukkaille. Melun haitallisia vaikutuksia on rajoitettu osoittamalla Koskenkyläntien varteen puustoisena säilytettävä suojaviheralue ja tonttien asuinrakennusten rakennusalat tonttien itäosiin. Liikenne Kaava edellyttää uusien katualueiden rakentamista. Rimmintien yksityistie muuttuu asemakaavan myötä kaava-alueella kaavatieksi. Katualue siirtyy kunnan omistukseen. Katualueen toteuttamisesta ja kunnossapidosta on vastuussa kunta. Takahaantien kaltevuus on suurehko jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja raskaan liikenteen näkökulmasta. Takahaantien liittyminen Rimmintielle on liikenneturvallisuuden kannalta haastava paikka. Sahalaidantien liittymän toteuttaminen jätepisteen yhteyteen edellyttää jätepisteen toimintojen ja liikennöinnin uudelleen järjestelyä. Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen Koskenkyläntielle parantaisi liikenneturvallisuutta. Luontoarvot Asemakaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavan luo-1-alueen ja viheryhteystarpeen säilymisen ja toteutumisen. Lähivirkistysalueella on kielletty avohakkuut, mikä parantaa viheryhteystarpeen säilymismahdollisuuksia. Kulttuurimaisema Maiseman kannalta merkittävimmät ratkaisut on tehty Koskenkylän osayleiskaavassa, johon asemakaava perustuu. Suljetun metsäalueen sisään sijoittavalla teollisuusalueella ei ole vaikutusta maisemaan. Toteutuessaan alue muodostaa oman maisemakokonaisuutensa. 21

Korttelit 301-305 sijoittuvat maisemallisesti melko näkyvälle paikalle etelärinteeseen Koskenkyläntien varteen. Koskenkyläntien ja asuinkortteleiden väliin jäävä metsäalue pehmentää asuinkortteleiden näkymistä maisemassa. Kaavassa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia rakentamisen sopeuttamiseksi rinnemaastoon ja maisemaan. Kuminatien varressa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia. Kuminatien asuinrakennuksista avautuu peltomaisemia itään ja kaakkoon. Pellon reunaan sijoittuvat kasvihuoneet voivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi maisemaan. Osayleiskaavassa maatalousalueeksi osoitetut peltoalueet ja osayleiskaavan maisemaselvityksen mukainen tärkeä näkymä säilyvät pääosin rakentamattomina ja avoimina. Sitovat rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamisen yhtenäisyyttä ja sopivuutta maisemaan. Arkeologia Pohjoisemman kaava-alueen eteläkulmassa oleva rajamerkin säilyminen on huomioitu osoittamalla se kaavaan muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena (kp) ja osoittamalla kohteen ympärille suojavyöhykkeenä toimivaa maa- ja metsätalousaluetta (M). 22

Vertailu osayleiskaavaan Osayleiskaavassa asuinalueeksi on osoitettu asemakaavaehdotuksessa ehdotettua laajempi alue itään pellon suuntaan. Vastaavasti osayleiskaavan asuinalueen (AP) ja maatalousalueen (MT) rajalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Yksityisen maanomistajan omistama kiinteistö ulottuu sekä yleiskaavan at-1 rajatulle alueelle että AP-alueelle. Sijoittuen näiden kahden alueen rajalle on perusteltua osoittaa kiinteistölle uusia asuinrakennuspaikkoja osana yleiskaavan AP-aluetta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 23

24

Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 2 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. T- ja TY-kortteleissa edellytetään rakennuspaikkakohtaista korkotason määrittämistä ennen rakennusluvan myöntämistä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Koska asemakaavassa ei ole osoitettu korkotasoja, T- ja TY-korttelialueiden sekä Sahalaidantien, Tylsäntien ja Teräväntien toteuttaminen edellyttää, että alueelle laaditaan tasaussuunnitelma, jossa määritetään tarvittavat massanvaihdot ja korkotasot. Lisäksi katualueille on laadittava katusuunnitelma. Tasaussuunnitelmassa tulee pyrkiä massatasapainoon siten, että pois kuljetettavien ainesten määrä on mahdollisimman vähäistä. Tarvittaessa tulee harkittavaksi maa-aineslupa ja ympäristölupa alueen toteuttamiseksi. Toteuttaminen ehdotetaan tehtäväksi seuraavasti: 1. Ensimmäinen vaihe: Sahalaidantie ja sen varrella olevat rakennuspaikat. Yhteensä 10 rakennuspaikkaa. Rakennettavaa katualuetta 681 metriä. 2. Toinen vaihe: Tylsäntie ja Teräväntie. Yhteensä 13 rakennuspaikkaa. Rakennettavaa katualuetta 648 metriä. 25

Ehdotus toteuttamisjärjestyksestä. Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Nokialla 02.09.2019 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 26

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanvaltuusto 23.09.2019 28 liite n:o 3 VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ TAKAHAKA 922-413-3-171, VÄLIMAA 922-413-3-187, JA PULKKISENMETTÄ 922-409-1-73 SEKÄ OSIN KIINTEISTÖJÄ LAKSOMAIJALA 922-443- 4-52, YLI-PYÖRNY 922-413-7-25, MÄKELÄ III 922-412-1-56, RASSA 422-407-6-0 JA KALTSILA 922-409-1-72. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.11.2017 30.01.2018 4.6.2018 20.12.2018 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen yleisesite, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Suunnittelualueen sijainti. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. YHTEYSTIEDOT Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava Vesilahden kunta Osoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti Aluearkkitehti Leena Lahtinen leena.lahtinen(at)urjala.fi Puh. 040 3354 223 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Puh. 040 5576 086 arkkitehtitoimisto@helenavaisanen.fi 1

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUE JA MAANOMISTUS Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi kaava-alue. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä 922-409-1-73 sekä osan kiinteistöistä Kaltsila 922-409-1-72 ja Rassa 922-407-6-0. Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 26 ha. Eteläisempi kaava-alue. Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka 922-413-3-171, Välimaa 922-413-3-187 sekä osin kiinteistöt 922-443-4-52 Laaksomaijala, 922-413-7-25 Yli-Pyörny ja 922-412-1-56 Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Eteläisemmän asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. SUUNNITTELUN ALOITE JA TAVOITTEET Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöön soveltuvaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Kuva eteläisemmältä suunnittelualueelta. 2

SUUNNITTELUTILANNE Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. (musta katkoviiva-aluerajaus, kk6) Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. Alueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava. Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen länsiosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. 3 Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan laatimisen yhteydessä käytettyjä selvityksiä voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavoitusta varten alueelta on laadittu luontoselvitys. Tarvittaessa laaditaan muita tarkempia selvityksiä, mikäli kaavan laatiminen ja vaikutusten arviointi sitä edellyttää. Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kalalahden asemakaavaa laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon Vaikutukset elinkeinoelämään Kuva pohjoisemmalta alueelta. OSALLISET Asemakaavalla on vaikutusta eniten alueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennusja ympäristölautakunta ja elinvoimatoimikunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Vesilahden Yrittäjät ry OSALLISTUMINEN Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja ja tehdään muuta yhteistyötä. Kaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle! Saat ajankohtaista tietoa hankkeen vaiheista: helena.vaisanen@arkkitehtihv.fi TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava

KAAVAHANKKEEN KULKU Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. (Viranomaisneuvottelu ) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Syksy 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta vapaamuotoisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään kommentteja viranomaisilta ja lautakunnilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen. (Kaavaluonnoksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä 2018 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Talvi 2018-19 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. 2019 Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä. 5

VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI 04.06.2018 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (30.01.2018) Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta 27.02.2018 Elisa Oyj 02.03.2018 Vesilahden kunnan tekninen lautakunta 07.03.2018 Pirkanmaan ELY-keskus 16.03.2018 Pirkanmaan maakuntamuseo 29.3.2018 LAUSUNTO Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta: Hyväksi koettu toimintatapa on laatia ainakin eteläiselle kaava-alueelle rakennustapaohjeet. Suunnitelman toteuttamisen merkittävimmät edellä selostusosassa mainitut vaikutukset on hyvä selvittää kattavasti. Pohjoisemman alueen työpaikka- ja teollisuusalueen tiestö tulee rakentaa teollisuuden tarpeita vastaavaksi. Suunnittelualueesta tehdyn luontoselvityksen suositukset tulee huomioida kaavan suunnittelussa. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Kaava-alueelle tullaan laatimaan rakennustapaohje, jossa voidaan ottaa huomioon palautteessa esitettyjä asioita. Kaavan vaikutusten arviointi tehdään maankäyttöja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tiestön suunnittelussa huomioidaan toiminnan sille asettamat tarpeet. Kaavan laatimisen pohjaksi on laadittu luontoselvitys, joka huomioidaan suunnittelussa. Suositeltava tavoite on monikerroksinen, ns. puskuroitu yhteys, jossa on useita latvuskerroksia, joka kestää aikaa eikä katkea yhden puusukupolven vanhentuessa. Aukeanylityspaikat eivät saa olla yli 50 metrin levyisiä ja niiden molemmille puolille on jätettävä riittävästi puustoltaan vähintään noin 15-metristä metsää tai säästöpuita. Suunnittelussa tulee huomioida pohjoisen kaavaalueen yleiskaavaan merkitty MY ja luo-1 alue. Luo-alueen välittömään läheisyyteen ei saa osoittaa rakentamista, joka voisi heikentää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta noroa ja sen kosteusolosuhteita.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Asemakaavaan tule osoittaa melumerkintä Koskenkyläntien varteen, mikäli tien varteen osoitetaan asuintontteja. Asuinrakennukset tien varressa tulee sijoittaa siten, että piha-alueelle jää melulta suojassa oleva oleskelualue. Teollisuusrakentamisen osalta on kaavassa tarkasteltava mm. jätteiden varastointia sekä muuta ulkovarastointia kiinteistöllä, hulevesien imeyttämistä alueen sisällä tai vähintään hallittua poisjohtamista vettä läpäisemättömiltä pinnoilta (esim. viivytysmääräys). Hulevesien puhtauteen tulee kiinnittää huomiota esim. johtamalla teollisuusalueen hulevedet kosteikon kautta eteenpäin. Hulevedet eivät saa lisätä Vähäjärven kuormitusta. Teollisuusalueen osalta olisi hyvä miettiä myös keskitettyjä ja yhteisiä lämmitysratkaisuja ja varata niille tilaa kaava-alueella (esim. biopolttoaineilla toimiva lämmitysjärjestelmä). LAUSUNTO Elisa Oyj: Alueella on Elisa Oyj: n tietoliikennekaapeleita ko. kaava-alueella Koskenkyläntien varressa ja siitä joitain liittymi kiinteistöihin joiden olemassaolo tarvitsee alueella toimijoiden tiedostaa ja huolehtia niiden riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja Rakennuslaki 89 ). LAUSUNTO Vesilahden kunnan tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päättää lausua että teollisuusalueen asemakaavassa huomioidaan riittävä kunnallistekniikka ja esteettömät kulkuväylät myös raskaalle liikenteelle ja että asuinalueella huomioidaan kevyen liikenteen väylät sekä hulevesiasiat. KOMMENTTI Pirkanmaan ELY-keskus: Maantie 2985, Koskenkyläntie on otettava mukaan asemakaava-alueeseen ja se on osoitettava asemakaava katu -merkinnällä. Koskenkyläntien tilavarauksessa on huomioitava Koskenkylän osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen väylän tilavaraus. Väylän rakentamisvastuu on kunnalla ja se on toteutettava, kun maankäytön kehittyminen sitä edellyttää. Koskenkyläntien liikenteen aiheuttama melu huomioidaan kaavaa laadittaessa jättämällä asumisen ja tien väliin riittävästi etäisyyttä ja metsäaluetta. Metsäalueelle annetaan tarvittaessa määräys koskien alueen säilyttämistä puustoisena. Teollisuus- ja yritysalueen kaavoittamisen yhteydessä annetaan tarpeen mukaan varastointia ja hulevesiä koskevia kaavamääräyksiä. Teollisuusalueelle varataan riittävä alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia varten. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Todetaan saapunut lausunto. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Teollisuusalueen suunnittelussa huomioidaan alueen käytettävyys, kunnallistekniikan toteuttaminen ja tarkoituksenmukainen tieverkko. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa 9.5.2018 käydyssä työneuvottelussa käsiteltiin Koskenkyläntien ja kevyen liikenteen väylän tilavarauksen osoittamista asemakaavassa. Neuvottelussa sovittiin, että Koskenkyläntien tiealue voidaan jättää kaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylä tullaan osoittaaman asemakaavan M-alueelle ohjeellisena varauksena.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Asemakaavassa on tutkittava alueiden kulkuyhteydet Koskenkyläntieltä. Alustavan tarkastelun perusteella AP-alueelle kulku on järkevää järjestää nykyisen Rimmintien kautta. TP-alueen kulku edellyttänee uutta liittymää Koskenkyläntieltä, joka alustavan tarkastelun perusteella voisi sijoittua nykyisen hyötyjätepisteen itäisemmän liittymän kohdalle. KOMMENTTI Pirkanmaan maakuntamuseo: Asemakaavassa tuolee huolehtia, että rakennettavat alueet sijoitetaan maisemallisesti kestävään paikkaan pellon ulkopuolelle. Kaava-alueelta ei tunneta ennestään arkeologisia suojelukohteita. Aluetta koskevat tiedot ovat kuitenkin puutteellisia, sillä kaava-aluetta ei ole tarkastettu Vesilahdella aikaisemmin tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa (Koskenkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 ja täydennysinventointi 2014). Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kivikauden ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Tästä syystä kaavahankkeen johdosta alueella tulee tehdä arkeologinen inventointi (MRL 9 ), jossa selvitetään, sijaitseeko hankealueella arkeologisia suojelukohteita. lnventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kulku AP-alueelle tullaan osoitamaan Rimmintien kautta. Kulku TP-alueelle tullaan osoittamaan Koskenkyläntien hyötyjätepisteen itäisemmän liittymän kautta. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Rakennuspaikkojen sijoittamisessa ja rakentamisen sijoittumisen ohjaamisessa tullaan huomioimaan maisema. Alueelta tullaan tekemään arkeologinen inventointi, jonka tulokset on mahdollista huomioida kaavahankkeen edetessä.

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Selvitysraportti 11.10.2017 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Sisällys 1. Johdanto...3 1.1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus...3 1.2. Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen...4 2. Kasvillisuus ja luontotyypit...5 2.1. Menetelmä...5 2.2. Tulokset...5 2.2.1. Kasvillisuuskuviot:...5 2.2.2. Vieraslajit:...11 3. Linnusto...13 3.1. Menetelmä...13 3.2. Tulokset...13 4. Liito-orava...14 4.1. Menetelmä...14 4.2. Tulokset...14 5. Lepakot...15 5.1. Menetelmä...15 5.2. Tulokset...16 6. Viitasammakko...16 6.1. Menetelmä...16 6.2. Tulokset...17 7. Korennot...17 7.1. Menetelmä...17 7.2. Tulokset...17 8. Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten...18 8.1. Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot...18 8.2. Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet...18 Lähteet...20 Otsikko: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Tekijät: Teemu Virtanen ja Paula Salomäki /Lumotron Kansikuvat: Selvitysalue on maa- ja metsätalouden voimakkaasti muokkaamaa Taustakartat: Maanmittauslaitoksen avoin materiaali 9/2017 Valokuvat: Lumotron Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 2

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 1. Johdanto Vesilahden kunta tilasi Kalalahden asemakaavaan liittyen luontoselvitystyön keväällä 2017. Työn tarkoituksena oli selvittää tärkeimpiä luontoarvoja alueen asemaakaavan suunnittelua varten. Erityisesti keskityttiin seuraaviin luonnonsuojelulaissa, metsälaissa ja vesilaissa mainittuihin lajeihin ja arvokohteisiin: - luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain 49 tarkoittamien lajien esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat - vesilain 11 mukaiset vesiluontotyypit - metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt Lisäksi pyrittiin löytämään ja rajaamaan uhanalaisille, harvinaisille ja muille huomionarvoisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja esiintymät. Tässä raportissa esitetään tehdyt luontoselvitykset, havainnot ja niiden perusteella annetut suositukset alueen luontoarvojen huomioimiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (Maanmittauslaitoksen avoin karttapalvelu 9/2017) Selvitysalue kuuluu Koskenkylän osayleiskaava-alueeseen. Alueella on aiemmin tehty liitoorava- ja norokartoitus vuonna 2013. Koko Vesilahden arvokkaita luontokohteita on selvitetty 2010. (Vesilahden kunta 2015, Laamanen 2013, Laamanen 2010) 1.1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Vesilahden kunnassa Vähäjärven eteläpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 72 hehtaaria. Noin 24 hehtaaria alueen pohjoisosasta on muutaman vuoden vanhaa hakkuuta ja noin kahdeksan hehtaaria kesällä 2017 harvennettua metsää. Peltoja on noin kymmenen hehtaaria. Metsäisintä osaa on alueen lounaisrajalla Koskenkyläntien varressa. Tällä alueella sijaitsevat myös asuin- ja vapaa-ajanrakennukset. Alueen länsireunalla on noin kahden hehtaarin varasto- ja joutomaa-alue, jonka käyttö liittyy selvitysalueen pohjoisrajalla sijaitsevaan maaaineksenottoalueeseen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 3

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat 2 ja 3. Selvitysalue keväällä 2017 kuvattuna. 1.2. Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Tässä selvityksessä kiinnitettiin ensisijaisesti huomiota luonnonsuojelulain tiukimmin suojelemiin kohteisiin, joita ovat: suojellut luontotyypit, luonnonsuojeluasetuksessa luetelluista uhanalaisista lajeista erityisesti suojellut lajit, sekä luontodirektiivin liitteen IVa lajit. Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 4

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 2. Kasvillisuus ja luontotyypit 2.1. Menetelmä Kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli tunnistaa alueen luontotyypit riittävällä tarkkuudella arvokkaiden kohteiden määrittämiseksi. Putkilokasvilajistoa selvitettiin tyypittelyn tueksi. Samalla pyrittiin löytämään alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalaiset tai muuten arvokkaat kasvilajit. Kesän 2017 aikana tehtiin kolme kasvillisuuteen keskittynyttä maastokäyntiä. Ensimmäisellä käyntikerralla toukokuussa voitiin havainnoida ns. kevätaspektia, jonka lajistoa ei voida tai on hankala havaita myöhemmin kesällä. Havaituista lajeista koostettiin kasvilista, joka esitetään raportin liitteessä 1. Havainnoinnissa keskityttiin kasvillisuustyyppejä indikoivaan lajistoon, suojeltuun tai muuten arvokkaaseen lajistoon sekä vieraslajeihin. Kasvillisuutta kuvioitiin uhanalaistarkastelun kannalta mielekkäällä tarkkuudella huomioiden erityiskohteet. Erityiskohteita ovat luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit, vesilain11 mukaiset vesiluontotyypit ja metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lisäksi tarvittaessa rajattiin kohteita, jotka eivät täytä edellä mainittujen lakien kriteerejä, mutta ovat paikallisesti arvokkaita. Piha- ja peltoalueet sekä muu rakennettu ympäristö jätettiin kuvioinnin ulkopuolelle. Teitä ja pientareita ei ole huomioitu kuvioinnissa, mutta kasvilajilistaan on listattu myös pientareilla esiintyvä lajisto. 2.2. Tulokset Selvitysalueen kasvillisuuskuvioinnissa (kuva 9) huomioon otettu osa on metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Kunkin kuvion ominaispiirteitä kuvaillaan kasvillisuuskuviot osiossa. Kuviot noudattelevat suurelta osin kiinteistörajoja tehtyjen metsätaloustoimien vuoksi. Iso osa alueesta on alle 10 vuotta sitten hakattua ja nyt taimikkoa tai taimettamatonta. Lisäksi alueella tehtiin kesän 2017 aikana usealla kuviolla harvennushakkuita. Varttuneempaa metsää, jota ei viime aikoina ole käsitelty on lähinnä piha-alueiden ympäristössä ja Koskenkyläntien läheisyydessä. Kasvillisuus on rehevyydeltään ja lajistoltaan alueelle tyypillistä. Kasvillisuustyyppi vaihtelee pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Selvitysalueella on muutamia kosteampia painanteita, joista osa on kymmenen vuoden aikana hakattujen kuvioiden alueella. Alueella esiintyvän vahvan kauriskannan vaikutukset näkyvät lähes kaikkien metsiköiden kasvillisuudessa. Eläinten aiheuttama tallaus ja laiduntaminen vaikuttavat tyypilliseen metsälajistoon. Joissain metsissä on jopa hakamaisia piirteitä. Kasvilajistoa esitellään tekstissä kuviokuvausten yhteydessä. Koko alueelta havaitut kasvilajit on listattu liitteessä 1. Kasvilajistossa ei havaittu yksittäistä valkolehdokkia lukuun ottamatta muita suojeltavia tai muuten erityisiä lajeja. Valkolehdokki on koko maassa rauhoitettu, mutta yleinen kämmekkälaji. Alueella havaittiin yksi haitallisen vieraslajin esiintymä. 2.2.1. Kasvillisuuskuviot: 1: Rinteeseen sijoittuva osin tuoreen kankaan osin kuivahkon kankaan taimikko, jossa kasvaa mäntyä, rauduskoivua, pihlajaa, haapaa ja kuusta. Säästöpuina mäntyjä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on heinävaltaista. Vadelma on runsas pensaskerroksessa. 2: Vaihteleva kuvio jonka pääkasvillisuustyyppinä on tuore kangas. Puusto on valtaosalta kasvatusikäistä, mutta pääpuulaji vaihtelee kuvion eri osissa. Kuvion luoteiskulmassa on hieman varttuneempaa mäntyä kasvava alue, muuten puusto on nuorempaa ja osittain aukkoista. Kuusi ja Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 5

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 rauduskoivu vuorottelevat valtalajeina, mäntyä ja haapaa kasvaa sekapuuna. Kasvillisuustyypiltään kuvio on tuoretta kangasta. Avoimemmat osat ovat heinittyneitä, mutta muuten valtalajina kasvaa mustikkaa. Kauriiden laidunnuspaine näkyy kuviolla vahvasti lehtipuuvesoissa ja maaston tallaantumisena. 3: Pellon reunaan sijoittuva kuvio, jonka valtapuuna kasvaa rauduskoivu. Puusto on nuorta kasvatusikäistä. Kuvion kasvillisuustyyppi on lehtomaista kangasta. Heinät ovat vallitsevia, mutta näiden lisäksi kasvaa mm. metsäorvokkia, käenkaalia, kieloa ja sanikkaisia. Kuviolla havaittiin yksi valkolehdokki. Kuvat 4-7. Selvitysalueen metsät ovat lähes kauttaaltaan vahvasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 6

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 4: Tien ja puunlastausalueen väliin jäävä kapea puustoinen kuvio, jossa kasvaa kasvatusikäistä haapaa, rauduskoivua ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistossa piirteitä tuoreesta ja lehtomaisesta kankaasta. 5: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 6: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 7: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Kuviolla kasvanut kuusia. 8: Harvennettu lehtipuuvaltainen metsäkuvio, joka rajoittuu piha-alueeseen. Kuviolla hieman korpisuutta, muuten lehtomaista kangasta. Puustossa haapaa ja rauduskoivua sekä kuusta. 9: Kuusivaltainen varttunut metsäinen kaistale pihojen ja pellon välissä. Puulajistossa kuusen lisäksi kasvaa haapaa ja rauduskoivua. Kasvillisuustyyppi on tuoretta kangasta, kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa ja metsäimarretta. Kuvion läpi kulkee oja. Paikoitellen kasvillisuudessa korpisuutta ja märempiä painanteita. 10: Kesällä 2017 harvennettu lehtipuuvaltainen kuvio, jossa kasvaa varttunutta kasvatusikäistä rauduskoivua ja haapaa. Kasvillisuustyyppi kuviolla on tuoretta kangasta. Kenttäkerroksessa mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja puolukkaa. 11: Kesällä 2017 harvennettu sekapuustoinen kuvio, jossa rauduskoivua ja mäntyä. Kasvillisuustyyppi tuoretta kangasta vaihettuen välillä kuivahkoksi kankaaksi. Kenttäkerroksessa metsätähteä, mustikkaa ja puolukkaa. 12: Myös kesällä 2017 harvennettu kuvio, jossa nykyään valtapuuna mänty. 13: Hakuissa säästetty pieni metsälaikku, jossa järeitä haapoja ja muutamia kuusia. Kasvillisuustyyppi lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokko, kielo, metsäalvejuuri ja valkovuokko. 14: Ympäristöään mahdollisesti aiemmin hakattu kuvio, joka on vahvasti pensoittunut. Säästöpuina haapaa. Pensaskerroksessa vadelmaa, pihlajaa ja haapaa, jotka ovat voimakkaasti kauriiden syömiä. Kuviolla kosteita painanteita, joissa kasvaa saroja ja leveäosmankäämiä. Kasvillisuudessa mahdollisesti kauriiden laidunnuksen ja tallauksen vaikutuksesta niittylajistoa. 15: Selvitysaluetta hallitseva laaja taimikkoalue, jossa hieman eri-ikäisiä taimikoita. Säästöpuina alueella on pääosin haapaa. Osa alueesta on ollut siemenpuuasennossa, mutta siemenpuut on sittemmin kaadettu. Valtaosalla alueesta kasvaa tiheä lehtipuuvesakko. Taimikon alueella on muutamia kosteita painanteita, joista osa on syntynyt tai syventynyt ajourien vaikutuksesta. 16: Viereistä laajaa taimikkoaluetta hieman varttuneempi taimikko. Puulajistossa esiintyy kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Lisäksi kuviolla kasvaa haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vielä melko heinävaltaista. Kasvillisuus viittaa kuitenkin tuoreenkankaan kasvillisuustyyppiin. 17: Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitseva kuusivaltainen kuvio, jossa vanha lato. Ladon ympärillä kasvaa kookkaita haapoja. Kuvio on pääosin tuoretta kangasta, mutta ladon ympäristössä on avoimempaa ja kasvillisuudessa runsaasti niittylajistoa. Kuviolta havaittiin mm. särmäkuismaa, siankärsämöä, ahomataraa, ojakärsämöä, kissankelloa ja runsaasti heiniä. 18: Edellisen kuvion vieressä oleva pienehkö lähivuosina hakattu kuvio. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 7

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 19: Kesällä 2017 harvennettu kasvatusikäinen metsikkö. Puusto on osin sekapuustoa, lajeina kuusi, mänty ja rauduskoivu, osin koivuvaltaista. Kasvillisuustyyppi vaihtelee tuoreenkankaan ja lehtomaisen kankaan välillä. Kenttäkerroksen lajistossa mm. mustikka, metsäimarretta ja sinivuokkoa. 20: Edellistä hieman pienempää puustoa kasvava myös kesällä 2017 harvennettu kuvio. Puusto kuusivaltaista. Kenttäkerros on tuoreelle kankaalle tyypillisesti mustikkavaltaista. 21: Metsittynyt alue, joka on aiemmin ollut mahdollisesti varastoalueena. Puusto nuorta lehtipuuvaltaista ja paikoin hyvin tiheää. Joukossa kasvaa myös mäntyä. 22: Tien vieressä sijaitseva kapea varttunutta puustoa kasvava kuvio, jolla kasvaa kuusta, rauduskoivua, haapaa ja mäntyä. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan piirteitä, mm. mustikkaa oravanmarjaa, käenkaalia, kieloa ja sinivuokkoa. 23: Alueen yhtenäisin varttuneen metsän kuvio. Puusto pääosin melko kookasta kuusta. Paikoitellen myös mäntyvaltaisia laikkuja. Kuviolla on yhtenäinen sammalpeite ja kenttäkerroksen kasvillisuus melko vähälajista. Kasvillisuustyypiltään tuoreen kankaan kuusikossa kasvaa valtalajina mustikkaa. Muita kuviolta havaittuja lajeja ovat mm. kangaskeltalieko, keltatalvikki, puolukka, vanamo ja metsäimarre. Kuva 8. Kuvion 23 metsä on varttunutta kuusikkoa, jonka edellisestä metsätaloustoimesta on jo aikaa. Puusto on kuitenkin yksipuolista ja kenttäkerros vähälajinen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 8

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 24: Kuvion 23 keskellä sijaitseva pienialainen avosuo täyttää metsälain 10 kohteen (vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot) tunnusmerkit (kuvat 10 ja 11). Suon reunoilla kasvaa ympäröivän kuusikon lisäksi tervaleppää ja mäntyjä. Kasvillisuudessa on ruohoisen saranevan (RhSN) piirteitä. Lajistossa havaittiin mm. raatekasvustoja, pullosaraa ja kurjenjalkaa. Lisäksi havaittiin luhtaisuutta ilmentäviä lajeja, kuten vehkaa ja terttualpia. Keskiosiltaan suo oli rahkasammalten peittämä ja muutamia rimpipintoja oli havaittavissa. Suon vesitalous on luonnontilainen. Ympäröivässä metsässä ei ole lähivuosina tehty toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suon vesitalouteen. Kohde vaikuttaa umpeenkasvaneelta lammelta joille tyypillisiä suotyyppejä saranevat ja luhtanevat ovat. Saranevat on uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) ja luhtanevat silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Kuva 9. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 9

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuva 10. Ympäristöstään selvästi erottuva suoalue kuviolla 24 ilmasta kuvattuna. Kuva 11. Kuvion 24 rahkasammalmattoa ja vesipintoja. Taustalla näkyy suota varjostava kuusikko. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 10

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 25: Kesällä 2017 harvennettu nuori kasvatusikäinen metsikkö. Kuvion kasvillisuustyyppi vaihtelee kuivahkonkankaan kautta tuoreeseen kankaaseen ja alavammilta osiltaan lehtomaiseen kankaaseen. Tienläheisyydessä puusto on rauduskoivuvaltaista, mutta muuten kuvio on kuusivaltainen, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua. 26: Edellistä hieman varttuneempaa puustoa kasvava osin aukkoinen kuvio, jossa puusto koostuu rauduskoivuista ja kuusista. Kuviolla on pienehkä kaivettu lampare ja kuvion läpi kulkee oja. Kenttäkerroksen lajistossa runsaasti kastikoita ja kosteammilla osilla ojan läheisyydessä mm. järviruokoa ja leveäosmankäämiä. 2.2.2. Vieraslajit: Vieraslajit ovat ihmisen tahallisesti tai tahattomasti uusille alueille tuomia lajeja. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista, sosiaalista, esteettistä tai ekologista haittaa ympäristölle tai ihmisille. Haitalliset lajit on luokiteltu haitan vakavuuden sekä lajin selviytymis- ja leviämispotentiaalin mukaan. Erityisen haitalliset vieraslajit ovat niitä, jotka jo esiintyvät suomessa tai potentiaalisesti ovat leviämässä suomeen ja joiden kohdalla on ryhdyttävä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Suomessa astui voimaan 1.1.2016 vieraslajilaki (1709/2015) ja vieraslajiasetus (1725/2015). Näiden lisäksi vieraslajeihin liittyen säädetään mm. metsälaissa, kalastuslaissa metsästyslaissa ja useissa muissa. Vieraslain 4 säädetään kiinteistön omistajan velvollisuudesta huolehtia kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämisestä kohtuulisin toimenpitein. Vieraslajiasetuksen liitteissä on lueteltu kansallisesti merkityksellisen haitalliset vieraslajit ja EU:n vieraslajiasetuksen liitteenä on unionin luettelo haitallisista vieraslajeista. Havaitut vieraslajit: Selvitysalueelta havaittiin kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum) joka on sekä unionin haitallisten lajien listalla, että kansallisesti merkittävästi haitallisten lajien listassa. Kaukasianjättiputkiesiintymä sijaitsee Koskenkylän läheisyydessä. Esiintymän laajuus on noin kolme aaria. Esiintymä on aivan kesäasutuksen pihapiirin tuntumassa nuoreen metsään levinneenä. Kasvuston lähellä on aluejätepiste, jolle johtavan tien molemmin puolin kasvoi jättiputkea. Paikalta havaittiin sekä kukkivia yksilöitä, että uusia todennäköisesti edellisvuonna kylväytyneitä yksilöitä. Kaukasianjättiputki on kaksivuotinen tai lyhytikäinen laji joka kuolee kukittuaan kerran. Laji leviää ympäristöön siementämällä ja voi levitä hyvinkin nopeasti otolliselle paikalle päästyään. Esiintymän ympäristö on tuoreen harvennuksen jäljiltä erittäin otollista leviämisaluetta jättiputkelle. Laji viihtyy kosteapohjaisella rehevällä maalla ja sellaista löytyy aivan esiintymän lähiympäristöstä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 11

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat 12-15. Jättiputkiesiintymän eri kasvuvaiheen yksilöitä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 12

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 3. Linnusto 3.1. Menetelmä Alueen pesimälinnustoa ja linnustollisesti arvokkaita alueita kartoitettiin sovellettuna kartoituslaskentana (Koskimies & Väisänen 1998). Alueella pesiviä lajeja kartoitettiin kulkemalla koko alue läpi kattavasti, mutta ilman varsinaisia kartoituslinjoja kolmella käyntikerralla. Kaikki havaitut linnut merkittiin kartalle, mutta alueella pesiväksi tulkittiin vain laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu. Myös pesä tai pienet poikaset tulkittiin alueella tapahtuneeksi pesinnäksi. Reviirien määrä arvioitiin yhdistämällä kaikkien kartoituskertojen havainnot lajeittain. Kaikkien lajien tarkkaa parimäärä ei pyritty selvittämään, vaan huomio kiinnitettiin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin kuten uhanalaisiin lajeihin. Käytetyllä kartoitusmenetelmällä havaitaan valtaosa lajeista. Lintuhavaintoja kirjattiin ylös myös muilla selvityskäynneillä. Ensimmäisillä lepakkoselvityksen öinä kuunneltiin yöllä laulavia lintuja. Lisääntymiskauden ulkopuolella tehdyt havainnot ja muut pesintään viittaamattomat havainnot esitetään tuloksissa erikseen. 3.2. Tulokset Alueelta havaittiin 45 lintulajia, joista 33 tulkittiin pesivän selvitysalueella. Selvitysalueen lintulajisto on melko tavallista. Parimääräisesti runsaimmat peippo ja pajulintu kuuluvat myös koko Suomen runsaslukuisimpien lintulajien joukkoon. Erityisen vaateliaita lajeja ei pesivänä havaittu. Uusimman vuonna 2015 valmistuneen uhanalaisuusarvioinnin mukaan havaituista lajeista kolme (punatulkku, hömötiainen ja töyhtötiainen) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Näistä punatulkun ja hömötiaisen tulkittiin pesivän alueella. Töyhtötiainen tavattiin alueen itäpuolisessa metsikössä. Selvitysalueelle kuului myös valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi arvioidun huuhkajan huhuilua. Laji ei kuitenkaan todennäköisesti pesi alueella. Käenpiika havaittiin äänessä muutamaan otteeseen eri puolilla selvitysaluetta. Käenpiika on voimakkaasti taantunut viime vuosikymmeninä, mutta taantumisen on arveltu hiipuneen ja kannan vakiintuneen. Käenpiikaa ei enää pidetä uhanalaisena. Lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lajeja havaittiin viisi. Huuhkajan ohella vain ääneen perustuva havainto tehtiin kaulushaikarasta, jonka kumea puhallus kuultiin Vähäjärven suunnalta. Selvitysalueen yli lentäneiden laulujoutsenten ja kerran keskellä selvitysaluetta ilmeisesti ruokailemassa tavatun kurjen pesät sijainnevat niin ikään Vähäjärvellä. Teeri havaittiin ylilentävänä ja laiskasti pulisevana alueen eteläisimmässä kulmassa. Minkään direktiivilajin ei arvioitu pesivän selvitysalueella. Alueellisesti (alue 2a) uhanalaisia lajeja ei havaittu. Myöskään yhtään erityisesti suojeltua uhanalaista lajia ei havaittu. Suomen vastuulajeista havaittiin tavi, joka nähtiin Jäppin peltoa kiertävässä ojassa (naaras ja kaksi koirasta). Tavikoiraan ääntä kuultiin myös pellon eteläpuolella sijainneen tekolammen suunnalta. Tavi on valittu vastuulajiksi, koska huomattava osa Euroopan kannasta (15-30) pesii Suomessa. Tavi on kuitenkin runsaimpia sorsalintujamme, jonka kanta on elinvoimainen. Kaikki havaitut lajit reviirimäärineen on esitetty liitteessä 2. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 13

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 4. Liito-orava Liito-oravaselvitys suoritettiin toukokuun alussa ja siinä keskityttiin löytämään liito-oravan käyttämät lisääntymispaikat tai sellaiseksi soveltuvat alueet sekä määrittämään liito-oravalle tärkeät yhteystarpeet alueella ja alueen läpi. Liito-oravan ekologiaan liittyviä termejä käytetään tässä työssä seuraavasti: Elinympäristö: Ei tarkasti rajattava alue, jolla tarkoitetaan liito-oravan käyttämää tai sellaiseksi soveltuvaa metsikköä tai sen osaa. Aikuiset naaraat elävät omilla alueillaan, joiden välillä koiraat liikkuvat. Lisääntymis- ja levähdyspaikka: Lisääntymispaikka tarkoittaa koloa tai muuta suojaa ja sitä ympäröimää aluetta käsittäen tarpeellisen määrän metsää ja kulkuyhteyksiä. Tässä raportissa lisääntymispaikkaan lasketaan kuuluvaksi vain sellaiset kohteet, joilta on tehty suoria tai välillisiä havaintoja liito-oravista. Välillisiksi havainnoiksi lasketaan lähinnä ulostepapanat. Liito-oravan syönnökset eivät automaattisesti tarkoita lisääntymispaikkaa, mutta lisääntymispaikkaa määritettäessä on riittävä ravinnonsaanti alueella turvattava. Vähän ravintoa tarjoavaa puustoa käsittävillä alueilla yksittäisten ruokailupuiden merkitys korostuu. Kulkuyhteys: Aikuinen liito-orava liikkuu paikasta toiseen käytännössä vain liitämällä. Liidon mahdollinen pituus riippuu ennen kaikkea tarjolla olevasta korkeuserosta lähtö- ja laskeutumispisteen välillä. Korkea puusto mahdollistaa leveämpien aukkojen ylittämisen, mutta toisaalta maastonmuodot saattavat oleellisesti lyhentää liitoa. Kunnolliset liikkumismahdollisuudet elinympäristön sisällä ja eri lisääntymispaikkojen välillä ovat tärkeä osa lisääntymispaikan ekologisen toimivuuden ja säilymisen kannalta. Minimiyhteydet kuuluvat tiukasti suojellun lisääntymispaikan käsitteeseen. 4.1. Menetelmä Liito-oravakartoitus tehtiin ns. papanakartoituksena, jossa liito-oravalle soveltuvilta alueilta etsittiin ulostepapanoita. Etsintää suoritettiin erityisesti suurten kuusten ja haapojen tyviltä, mutta myös muita puita tarkastettiin. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä ja pönttöjä, joiden perusteella mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat voitaisiin paikantaa. 4.2. Tulokset Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen on aiemmissa selvityksissä osoitettu kolme liito-oravalle soveltuvaa aluetta (Laamanen 2013). Kohteilta ei ole tehty selviä liito-oravaan viittaavia havaintoja, vaan arvio perustui metsän soveltuvuuteen. Selvitysalueen koillisosassa sijaitsevaa kohdetta pidettiin aiemmin mahdollisena lisääntymis-/levähdyspaikkana, mutta alue on vastikään harvennettu eikä enää sovellu liito-oravalle. Myös Tylsän kohteelle jätetty säästöpuuryhmä on liian pieni toimiakseen liito-oravan lisääntymispaikkana. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 14

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat 16 ja 17. Tylsän säästöpuuryhmä ja viereinen männylle harvennettu metsäalue eivät sovellu liitooravan elinympäristöksi. Vuonna 2017 selvitysalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan ulostepapanoita. Puuston perusteella liito-oravalle soveltuvia metsäalueita rajattiin kaksi. 1. Liukonvuoren eteläosassa kasvillisuus selvityksen kuviolla 22 kasvaa varttunutta kuusta ja kookkaita haapoja. Haapoja kasvaa myös tien eteläpuolella, jonne myös liito-oravalle soveltuva elinympäristö jatkuu. Vuonna 2014 määritelty liito-oravalle soveltuva metsäalue sijaitsee tämän alueen länsipuolella selvitysalueen rajan tuntumassa. 2. Toinen potentiaalinen kohde sijaitsee Tähtitien päässä ja tien varressa talojen pihapiirissä. Kohde mainitaan myös aikaisemmassa selvityksessä liito-oravalle soveltuvana alueena. Sekapuustoisella metsäalueella on runsaasti varttuneita kuusia ja haapoja. Alueella havaittiin yksi kolopuu. 5. Lepakot Suomessa on havaittu 13 lepakkolajia, jotka kaikki kuuluvat luontodirektiivin liitteeseen IV. Lajeista uhanalaisia ovat vaarantunut (VU) pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), sekä erittäin uhanalainen (EN) ripsisiippa (Myotis nattereri), joka on lisäksi erityisesti suojeltu laji. Lampisiippa (Myotis dasycneme) mainitaan luontodirektiivin liitteessä II, jossa luetellaan ns. Natura 2000lajit. Euroopan lepakoiden suojelua koskeva sopimus edellyttää jäsenmaitaan lisäksi nimeämään ja suojelemaan lepakoiden suojelutilanteen kannalta tärkeitä paikkoja ja ruokailualueita (943/1999). Tärkeänä ruokailualueena voidaan pitää aluetta, jolla esiintyy lukumääräisesti ja/tai lajistollisesti paljon lepakoita. Tärkeät siirtymäreitit johtavat tyypillisesti lisääntymisyhdyskunnista ympäröiville metsäalueille ja ne ovat oleellisia lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymiselle. 5.1. Menetelmä Lepakkokartoitus suoritettiin auringon laskun ja nousun väliin ajoittuvilla käyntikerroilla. Lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla, minkä lisäksi käytettiin ultraäänitallenninta viitenä yönä (5.5., 22.5., 6.6., 10.7., 7.8.). Selvityksen tavoite oli arvioida alueen merkitystä lepakoille ruokailualueena ja toisaalta pyrkiä paikantamaan alueella sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisääntymispaikkojen löytämistä helpottamaan alueen postilaatikoihin jaettiin kyselylomake, jossa pyydettiin havaintoja lepakoista. Havainnot oli mahdollista ilmoittaa myös internetissä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 15

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Yölliset kartoituskäynnit suunniteltiin siten, että lepakoille parhaiten soveltuvat muutosherkimmät alueet tulivat tarkimmin inventoitua. Kartoitus painotettiin alueen metsäisimpiin osiin ja hakkuut, pellot ym. aukeat alueet jätettiin vähemmälle huomiolle. Huomiota kiinnitettiin erityisesti rakennusten läheisyyteen, koska lepakkoyhdyskunnat sijaitsevat usein rakennuksissa. Pihaalueet jätettiin kuitenkin selvityskäyntien ulkopuolelle ja niiden merkitystä arvioitiin karttatarkasteluna. Alueiden arvottamisessa käytettiin lepakkoselvityksiin vakiintunutta Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen luomaa kolmeportaista luokitusta (SLY). 5.2. Tulokset Alueella havaittiin pohjanlepakoita (Eptesicus nilsonii) ja viiksi-/isoviiksisiippoja (Myotis mystacinus, Myotis brandtii). Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat äänen perusteella jokseenkin mahdoton erottaa toisistaan ja näitä lajeja koskevia havaintoja kutsutaan tässä raportissa nimellä viiksisiippalaji. Maankäytön suunnittelun kannalta täsmällisellä tunnistamisella tämän lajiparin suhteen ei ole oleellista merkitystä. Havaitut lajit ovat Suomessa tavallisia ja laajalti esiintyviä lajeja. Lisääntymispaikkoihin viittaavia havaintoja ei tehty. Ykyrän pellon reunassa ja Rimmintien varressa sijaitsee lepakoille mahdollisesti soveltuva lato, mutta kummastakaan ei havaittu lähtevän lepakoita kesä-heinäkuun kartoituskäynneillä, jolloin lisääntymisyhdyskunnat ovat aktiivisia. Ykyrän ladon ympäröivässä metsikössä havaittiin vain muutama satunnaista viiksisiippaa ja pohjanlepakkoa, mutta Rimmintien varressa vain yksi viiksisiippa. Lepakkokyselyyn ei saatu yhtään vastausta. Kesän 2017 havaintojen perusteella selvitysalueella ei ole lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita. Alueella ruokailee säännöllisesti havaittuja lajeja useita yksilöitä, mutta tihentymiä tai usean lajin kertymiä ei havaittu. Lepakoiden eniten käyttämät alueet sijaitsevat kasvillisuuskuvioilla 9 ja 23. Säännöllisesti viiksisiippalajien käyttämä ruokailualue sijaitsee myös selvitysalueen itäpuolella varttuneessa kuusikossa. 1. Kuvio 23 soveltuu hyvin viiksisiippalajien ruokailualueeksi, mutta ruokailevia lepakoita havaittiin vain muutamia lähinnä metsän eteläosassa. Myös alueella käytettyjen tallentimien perusteella alueella ruokailevia lepakoita on lukumääräisesti vähän. 2. Jäppin pellon eteläpuolisella alueella, kuviolla 9 ja osin Tähtitien ympäristössä, arvioitiin olevan paikallista merkitystä paitsi ruokailualueen myös lepakoiden siirtymäreittinä. 6. Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on luontodirektiivin liitteen IV laji. Sen lisääntymispaikat sijaitsevat yleensä rehevissä lahdissa rannan tuntumassa, tulvaniityillä ja soilla. Kuivuvia painanteita tai ojanpohjia se ei ilmeisesti hyödynnä tavallisen sammakon tapaan. Havaitseminen ja tunnistaminen on helpointa tehdä kutuääntelyn perusteella, joten kartoitus tehdään yleensä keväällä lisääntymisaikaan. Kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan ja ajankohta vaihtelee siten vuosittain. (Elmberg 2008, viitattu teoksessa Jokinen 2012) 6.1. Menetelmä Viitasammakolle parhaiten soveltuvia alueita etsittiin karttatarkastelun ja ensimmäisen maastokäynnin perusteella. Hyvin soveltuvia kohteita alueella ei ole ja havainnointi keskittyi lähinnä alueen ojien varsille. Referenssikohteena käytettiin noin neljän kilometrin päässä lännessä Kostialan ja Toivolan välissä sijaitsevaa Väärästenlahden poukamaa ja siihen laskevaa ojaa. Ojan ylittävältä maantiesillalta kuultiin kymmenien viitasammakoiden soidinpulputusta, mistä voitiin Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 16

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 päätellä paikallisen kartoitusajankohdan olleen otollinen. Soidinääniä kuunneltiin 5.5. varhain aamulla, jolloin sammakot ovat aktiivisimmillaan. Havainnointia suoritettiin myös lepakkokartoitusten ja ensimmäisen lintukartoituskäynnin yhteydessä. 6.2. Tulokset Selvitysalueella ei havaittu viitasammakoita. Alueella on vain vähän tai ei lainkaan viitasammakolle soveltuvia vesistöjä. Jäppin pellon pohjoispuolitse kulkevassa ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua, mutta ojan arvioitiin soveltuvan huonosti viitasammakolle. Myös Ykyrän pellon ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua. Viitasammakolle hyvin soveltuvaa elinympäristöä sijaitsee ainakin selvitysalueen pohjoispuolella Vähäjärvellä sekä referenssikohteena käytetyllä Väärästenlahdella. 7. Korennot Korentoinventoinnissa keskityttiin luontodirektiivin liitteessä IV lueteltujen ja rauhoitettujen korentolajien havainnointiin. Karttatarkastelun perusteella minkään tällaisen lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei arvioitu sijaitsevan alueella eikä tarkemman korentoselvityksen tekemistä katsottu tarpeelliseksi. 7.1. Menetelmä Minkään direktiivilajin elinympäristöjä ei havaittu selvitysalueella eikä sudenkorentoselvitystä kohdennettu varsinaisesti millekään alueelle. Korentoja havainnoitiin koko selvitysalueella muiden selvitysten yhteydessä. Havainnointi suoritettiin paljain silmin ja kiikareita apuna käyttäen. Tunnistuksen avuksi otettiin valokuvia. Alueen merkitystä direktiivilajistolle ja sudenkorennoille yleensä arvioitiin tehtyjen havaintojen ja korentojen elinympäristövaatimusten perusteella. 7.2. Tulokset Alueella havaittiin neljää korentolajia. Yksittäinen ruskohukankorento nähtiin selvitysalueen luoteisosassa Ykyrän pellon päädyssä. Samalla alueella tavattiin myös muutamia vaskikorentoja. Selvitysalueen keskivaiheilla nähtiin joitakin keihästytönkorentoja (Coenagrion hastulatum) ja taimikkoalueella isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda). Selvitysalueella ei arvioitu olevan merkitystä luontodirektiivin liitteen IV korentolajeille lisääntymis- tai levähdyspaikkana. Kuva 18. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) syömässä vaaksiaista (Tipulidae) selvitysalueen luoteisosassa. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 17

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 8. Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19). Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. (ei rajauksia tällä alueella) Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. 8.1. Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Kasvillisuuskuvion 23 luonnontilaisenkaltainen ympäristöstään selvästi erottuva suoalue täyttää metsälain 10 kohteen tunnusmerkit. Kuvio suositellaan säästettäväksi ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Ympäröivän alueen käytössä tulisi huomioida suokohteen vesitalouden ja valoisuusolosuhteiden säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina. Vieraslajiesiintymä (kaukasianjättiputki) suositellaan hävitettäväksi lajin haitallisuus ja leviämisuhka huomioiden. 8.2. Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 18

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuva 19. Kalalahden luontoselvitysalueen tärkeimmät luontoarvot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 19

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Lähteet 943/1999: Asetus Euroopan lepakoiden suojelusta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta, Suomen säädöskokoelman sopimussarja 104/1999. Elmberg, J. 2008: Ecology and natural history of the moorfrog (Rana arvalis) in boreal Sweden. Supplement 13: 179-194.D. Glandt & R. Jehle (toim.). Jokinen, M. 2012b: Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842. Esiselvitys, SYKE 2012. 57 s. Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot. Tammi, Helsinki, 239 s. Laamanen, K. & Riihinen, P. 2010: Vesilahden arvokkaat luontokohteet. Vesilahden kunta 2010-2011. Laamanen, K. 2013: Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava - liito-orava ja norokartoitus 2013. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Luonnonsuojelulaki 1996/1096 Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Raunio, A., Schulman, A., Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. SLTY, Suomen lepakkotietellinen yhdistys: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luonto-kartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W. 2014 Suomen Rengastusatlas. Osa II. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Vesilahden kunta 2015: Koskenkylän osayleiskaava. Ehdotus 10.3.2015. Sweco Ympäristö Oy Vieraslajiasetus 1725/2015 Vieraslajilaki 1709/2015 Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva Pesimälinnusto. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 20

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Liite I, Luontotyyppiselvityksen yhteydessä havaitut kasvilajit Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi siankärsämö Achillea millefolium ojakärsämö Achillea ptarmica vuohenputki Aegopodium podagraria poimulehdet Alchemilla -ryhmä tervaleppä Alnus glutinosa polvipuntarpää Alopecurus geniculatus valkovuokko Anemone nemorosa kissankäpälä Antennaria dioica Silmällä pidettävä koiranputki Anthriscus sylvestris pujo Artemisia vulgaris hiirenporras Athyrium filix-femina rauduskoivu Betula pendula hieskoivu Betula pubescens metsäkastikka Calamagrostis arundinacea hietakastikka Calamagrostis epigejos vehka Calla palustris rentukka Caltha palustris peurankello Campanula glomerata kissankello Campanula rotundifolia harmaasara Carex canescens jänönsara Carex leporina jokapaikansara Carex nigra jokapaikansara Carex nigra riippasara Carex paupercula pullosara Carex rostrata huopaohdake Cirsium helenioides suo-ohdake Cirsium palustre kurjenjalka Comarum palustre kielo Convallaria majalis koiranheinä Dactylis glomerata nurmilauha Deschampsia cespitosa metsälauha Deschampsia flexuosa kangaskeltalieko Diphasiastrum complanatum subsp. Complanatum metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana peltokorte Equisetum arvense lehtokorte Equisetum pratense metsäkorte Equisetum sylvaticum mesiangervo Filipendula ulmaria ahomansikka Fragaria vesca ahomatara Galium boreale metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum yövilkka Goodyera repens yövilkka Goodyera repens metsäimarre Gymnocarpium dryopteris sinivuokko Hepatica nobilis kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum Erittäin haitallinen vieraslaji Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 21

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 salokeltanot Hieracium Sylvatica -ryhmä särmäkuisma Hypericum maculatum niittynätkelmä Lathyrus pratensis vanamo Linnaea borealis kevätpiippo Luzula pilosa riidenlieko Lycopodium annotinum Direktiivin liite V terttualpi Lysimachia thyrsiflora oravanmarja Maianthemum bifolium metsämaitikka Melampyrum sylvaticum raate Menyanthes trifoliata raate Menyanthes trifoliata luhtalemmikki Myosotis scorpioides nuokkutalvikki Orthilia secunda käenkaali Oxalis acetosella nurmitähkiö Phleum pratense kuusi Picea abies mänty Pinus sylvestris valkolehdokki Platanthera bifolia (subsp. latiflora) Koko maassa rauhoitettu niittynurmikka Poa pratensis haapa Populus tremula rätvänä Potentilla erecta sananjalka Pteridium aquilinum keltatalvikki Pyrola chlorantha metsätammi Quercus robur niittyleinikki Ranunculus acris kevätleinikit Ranunculus auricomus -ryhmä rönsyleinikki Ranunculus repens isolaukku Rhinanthus angustifolius taikinamarja Ribes alpinum vadelma Rubus idaeus korpikaisla Scirpus sylvaticus pihlaja Sorbus aucuparia heinätähtimö Stellaria graminea voikukka Taraxacum sp. kevättaskuruoho Thlaspi caerulescens metsäapila Trifolium medium puna-apila Trifolium pratense valkoapila Trifolium repens peltosaunio Tripleurospermum inodorum leskenlehti Tussilago farfara leveäosmankäämi Typha latifolia mustikka Vaccinium myrtillus isokarpalo Vaccinium oxycoccos puolukka Vaccinium vitis-idaea nurmitädyke Veronica chamaedrys hiirenvirna Vicia cracca Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 22

Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Liite II, Selvitysalueella havaitut lintulajit ja arvio alueella pesivästä parimäärästä Paria Laji Tieteellinen 13 pajulintu Phylloscopus trochilus 11 peippo Fringilla coelebs 9 keltasirkku Emberiza citrinella 8 talitiainen Parus major 5 punarinta Erithacus rubecula 4 laulurastas Turdus philomelos 4 rautiainen Prunella modularis 3 hippiäinen Regulus regulus 3 lehtokurppa Scolopax rusticola 3 metsäkirvinen Anthus trivialis 3 punakylkirastas Turdus iliacus 3 sepelkyyhky Columba palumbus 3 vihervarpunen Carduelis spinus 2 kirjosieppo Ficedula hypoleuca 2 mustapääkerttu Sylvia atricapilla 2 pensaskerttu Sylvia communis 2 räkättirastas Turdus pilaris 2 tiltaltti Phylloscopus collybita 1 hernekerttu Sylvia curruca 1 hömötiainen Poecile montanus VU, vaarantunut 1 kiuru Alauda arvensis 1 kulorastas Turdus viscivorus 1 kuusitiainen Periparus ater 1 käenpiika Jynx torquilla 1 käpytikka Dendrocopos major 1 metsäviklo Tringa ochropus 1 mustarastas Turdus merula 1 närhi Garrulus glandarius 1 punatulkku Pyrrhula pyrrhula VU, vaarantunut 1 puukiipijä Certhia familiaris 1 sinitiainen Cyanistes caeruleus 1 tavi Anas crecca Suomen vastuulaji, kriteeri I 1 västäräkki Motacilla alba 0 harmaalokki Larus argentatus 0 huuhkaja Bubo bubo EN, erittäin uhanalainen ja lintudirektiivin laji 0 kaulushaikara Botaurus stellaris Lintudirektiivin laji 0 kurki Grus grus Lintudirektiivin laji 0 käki Cuculus canorus 0 käpylintu sp. 0 laulujoutsen Cygnus cygnus Lintudirektiivin laji 0 lehtopöllö Strix aluco 0 naakka Corvus monedula 0 nuolihaukka Falco subbuteo 0 teeri Tetrao tetrix Lintudirektiivin laji 0 töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU, vaarantunut Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 23

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 1 Vesilahti Kalalahti asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Tilaaja: Vesilahden kunta

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi... 8 Lähteet... 9 Muu kulttuuriperintökohde... 10 1 VESILAHTI TYLSÄ... 10 Havaintopaikka... 11 2 VESILAHTI TYLSÄ 2... 11 Kuvia... 12 Kansikuva: Raportin kohde 1 (Tylsä), rajamerkki. Kuvattu kohti pohjoista. Perustiedot Alue: Vesilahti. Kaksi erillistä asemakaava-aluetta, jotka sijaitsevat Vesilahden kirkolta noin 3,5 km etelään. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko kaava-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: Maastotyö 12.10.2018. Kustantaja: Vesilahden kunta. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen. Aiemmat tutk: - Tulokset: Alueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kaksi vanhaa rajamerkkiä, joista toinen luokiteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi ja toinen katsottiin havaintopaikaksi (ei suojelukohde). Inventointialueet on rajattu vihreällä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 10/2018, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 10/2018. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvat: T. Tiainen.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 3 Yleiskartat Selitteet yllä ja kahteen alla olevaan karttaan: inventointialueet on rajattu vihreillä viivoilla. Pohjoisemman alueen kaakkoislaidalla olevat vihreä ja keltainen pallo ovat inventoinneissa havaittuja rajamerkkejä, joista vihreä on muu kulttuuriperintökohde ja keltainen havaintopaikka. Numerot viittaavat tämän raportin kohdenumeroihin.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 4 Ilmakuva inventointialueista.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 5 Maanmittauslaitoksen rinnevarjostus kartasta näkee selvästi alueiden kivikkoisuuden sekä kumpuilevat maastonmuodot. Pohjoisemman alueen keskiosaa. Itään.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 6 Vanhoja karttoja Ote vuoden 1783 isojakokartasta. Inventointialueet on piirretty päälle vihreillä viivoilla. Eteläisempi kaava-alue. Ote vuoden 1783 isojaon konseptikartasta.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 7 Yhdistelmä pitäjänkarttalehdistä 2114 06 ja 2114 09. Kaava-alueet sijoittuvat kutakuinkin vihreiden soikioiden kohdalle. Ote vuoden 1959 peruskartasta. Inventointialueet on rajattu vihreillä viivoilla.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 8 Inventointi Vesilahden kunnassa on käynnissä Kalalahden alueen asemakaavoitus. Kunta tilasi kaavatyöhön liittyvän muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnista maastotyön teki Teemu Tiainen 12.10.2018, inventoinnin kannalta hyvässä, sateettomassa syyssäässä. Kaksiosainen kaava-alue sijaitsee noin 3,5 km Vesilahden kirkonkylän eteläpuolella, Vähäjärven ja Koskenkyläntien (tienro 2985) välisellä metsäalueella. Alueiden yhteiskoko on noin 35 ha. Pohjoisempi kaava-alue on eri-ikäistä talousmetsää. Eteläisemmän kaava-alueen eteläosa osa on niin ikään metsämaastoa ja koillisosastaan peltoa. Maaperä kaava-alueille on kivistä ja kallioista (peltoaluetta lukuun ottamatta), osin kosteapohjaista ja kumpuilevaa, tyypillistä eteläpirkanmaalaista metsämaastoa. Alueilta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojelukohteita. Alueet sijoittuvat korkeusvälille noin 92-115 m mpy. Matalimmat kohdat sijaitsevat eteläisemmän alueen itäosassa ja korkeimmat pohjoisemman alueen keski- ja itäosassa. Lähin tunnettu esihistoriallinen muinaisjäännös sijaitsee noin 600 m eteläisemmän kaava-alueen etelä-kaakkois puolella. Tämä kivikautinen asuinpaikka Mustiainen (mj-tunnus 922010026), sijaitsee korkeusvälillä 80-85 m mpy, kuivahtaneen muinaisjärven rannalla. Kaava-alueilla voisi periaatteessa sijaita (korkeustasojensa puolesta) rantasidonnaisia vanhemman mesolittikumin (karkeasti noin 8200-7600) ekr.) muinaisjäännöksiä, mutta alueiden topografian ja maaperän perusteella pidän sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Alue ei ole (nykytietämyksen mukaan) tyypillistä saati soveliasta maamme varhaisimpien ja asuinpaikkansa maaston suhteen hyvin vaativien asuttajien asuinpaikoille. Vuonna 1783 laadituilla isojakokartoilla kaava-alueille ei ole merkitty asutusta. Pohjoisempi alue on sijoittunut kokonaisuudessaan Järvenrannan kylän alueelle. Isojakokartalla alue on suurimmaksi osaksi metsää. Ainoastaan alueen keskelle on merkitty Maja -nimisen talon niittyalue. Eteläisempi alue sijoittuu pohjoiskulmastaan Järvenrannan kylän alueelle ja keski- ja eteläosastaan Kärkölän kylään. Eteläisemmän alueen maankäyttö on isojakokartan laatimisen aikaan ollut samanlaista alueen nykytilanteen kanssa: eteläosa alueesta on metsää ja koillisosa peltoa. Myöhemmillä kartoilla (pitäjänkartta v.1848, 1900-luvun peruskartat) kaava-alueiden maankäyttö vastaa 1700-luvun lopun tilannetta, eli alueen pelto- ja metsäalueet ovat pysyneet samanlaisina. Pohjoisemmalla alueella sijaitseva niittyalue, joka isojakokarttaan on merkitty yhdelle talolle kuuluvaksi, on peruskartoilla muuttunut Jokioisen kylän enklaaviksi. Pitäjänkartalla kyseistä aluetta ei vielä ole erotettu toiseen kylään kuuluvaksi. Maastossa alueet käveltiin läpi. Vanhojen karttojen perusteella maastossa kiinnitettiin erityisesti huomioita eteläisemmän alueen pohjoislaitaan, missä Järvenrannan ja Kärkölän kylien välinen raja on kulkenut. Vanha rajalinja myötäilee pellon ja metsän rajaa, missä on ruopattu oja. Rajalinjalta havaittiin muutama nykyaikainen rajamerkki, joista toinen oli metallinen, punaiseksi maalattu kuutiomerkki ja toinen betonipyykki. Alueille tehtiin paikoin muutamia koekuoppia, mikä oli alueen kivisen ja kostean maaperän vuoksi jokseenkin toivotonta ja arkeologisessa mielessä turhaa koekuopista ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Tulos Kaava-alueilta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojelukohteita. Muinaisjäännösinventoinnissa pohjoisemmalta alueelta havaittiin nykyiseltä tilusrajalta rajamerkki, joka on tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla. Kyseinen rajamerkki on muu kulttuuriperintökohde (raportin kohde 1, Tylsä).

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 9 Pohjoisemmalta alueelta todettiin toinenkin kivistä tehty rajamerkki. Se sijaitsee myös nykyisellä tilusrajalla, mutta isojakokartalla paikalla ei ole rajoja paikalle on merkitty tilusraja vuoden 1959 peruskartalla. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi ko. rajamerkki ei ole suojelukohde, vaan se käsitellään tässä raportissa havaintopaikkana (raportin kohde 2, Tylsä 2). 30.11.2018 Teemu Tiainen Pohjoisemman alueen länsiosaa. Koilliseen. Lähteet Peruskartta 2114 06 Narva, vuodet 1959, 1980 ja 1993. Maanmittaushallitus. Bergius, P. 1783. Charta öfver Wesilax Kyrck? Kär? Kärkölä och Ongemäki bys. Isojaon konseptikartta. Kartan kulma, jossa sen tekijätiedot ovat, on pahoin vaurioitunut ja siten osin tulkinnanvarainen. Mörne, A. 1848. Geograf karta öfver Wesilaks socken belägen uti öfre Satakunda medledels härad af Tavastehus län. Pitäjänkartta, myöhemmin nimetyt karttalehdet Vesilahti 2114 06 ja 2114 09. Wallenström, Henric 1783. Charta Delen No 2 Öfver Järvenranda Samfällighets Ägor.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 10 Muu kulttuuriperintökohde 1 VESILAHTI TYLSÄ Mjtunnus: Laji: Tyyppi: Ajoitus: uusi kohde muu kulttuuriperintökohde (S) rajamerkki historiallinen Koordin: N 6798 331 E 318 562 Tutkijat: Tiainen 2018 inventointi Huomiot: Tiainen 2018: Nykyisellä tilusrajalla, joka on ollut tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla, sijaitsee kivistä tehty rajamerkki. Näkyvissä rajamerkistä on noin 50 cm korkea viisarikivi, jonka toiselta puolelta erottuu hakkaus 58. Hakkauksen numero ei selity tarkastettujen karttojen perusteella. Maanpinnan tasalla viisarikiven ympärillä on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen löyhä ja hajanainen kiveys, jota peittää sammalkerros. Inventoinnissa havaitut rajamerkit on merkitty vihreällä pallolla (muu kulttuuriperintökohde) ja keltaisella pallolla (ei suojelukohde).

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 11 Rajamerkki kuvattuna kohti etelää. Viisarikiven etelälaidan hakkaus. Pohjoiseen. Havaintopaikka 2 VESILAHTI TYLSÄ 2 Mjtunnus: Laji: Tyyppi: Ajoitus: uusi kohde havaintopaikka (ei suojelukohde) rajamerkki historiallinen Koordin: N 6798 430 E 318 738 Tutkijat: Tiainen 2018 inventointi

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 12 Huomiot: Tiainen 2018: Pohjoisemman inventoidun kaava-alueen itäosasta, nykyisen tilusrajan kohdalta havaittiin viiden viisarikiven muodostama rajalinja. Kivet ovat rinnakkain noin 5 m matkalla rajan suuntaisesti. Korkein kivistä on noin 60 cm korkea. Kivet ovat siis nykyisellä tilusrajalla, joka on merkitty myös vuoden 1959 peruskarttaan. Vuoden 1783 isojakokartalla paikalla ei ole rajalinjoja. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi havaitut rajakivet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kartta edellisen kohteen yhteydessä. Nykyisellä tilusrajalla sijaitsevat rajakivet. Itään. Kuvia Eteläisemmän alueen pohjoisosaa. Kaakkoon

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 13 Eteläisempi alue. Vanhalla kylänrajalla sijaitseva betonipyykki. Koilliseen. Eteläisemmän alueen metsäistä keskiosaa. Itään.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 14 Liite: inventoinnissa tarkastetut alueet Inventointialueet tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Maastossa käytiin läpi karttoihin sinisellä merkityt alueet.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI 05.12.2018 KAAVALUONNOS (04.06.2018) Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Pirkanmaan pelastuslaitos 31.8.2018 Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta 31.8.2018 Elenia Oy 14.9.2018 Vesilahden kunnan elinvoimatoimikunta 20.9.2018 Pirkanmaan ELY-keskus 27.9.2018 Pirkanmaan maakuntamuseo 4.10.2018 Vesilahden kunnan tekninen lautakunta 5.10.2018 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti Lausunto Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastusviranomainen ei näe huomautettavaa kummassakaan kaavaluonnoksessa. Lausunto Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Takahaantien jyrkkyyden maksimiarvona voisi pitää VE 1 olevaa 6,5 %. Teollisuusalueelle rakennettava infra on kallis rakentaa kerralla. Teiden ja kunnallistekniikan rakentaminen tulisi olla mahdollista toteuttaa esimerkiksi kahdessa tai useammassa vaiheessa tonttien rakentumistahdin mukaisesti. Koskenkylän osayleiskaavassa mainittu liitooravalle tärkeä kulkuyhteys tulee merkitä asemakaavaan. Kulkuyhteyden säilyttämisessä tulee huomioida, että yhteyden tulee olla pitkällä aikavälillä säilyvä ja aikaa kestävä. Vastine Todetaan saapunut lausunto. Vastine Tien jyrkkyys huomioidaan jatkotyöskentelyssä. Todetaan saapunut lausunto. Kaava mahdollistaa alueen toteuttamisen useammassa vaiheessa. Asemakaavan laatiminen perustuu Kalalahden asemakaavaa varten laadittuun luontoselvitykseen, jossa on selvitetty myös liito-oravien elinympäristöjä, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja kulkureittejä. Selvityksessä ei ole esitetty tarvetta huomoida asemakaavaa laadittaessa Koskenkylän osayleiskaavassa mainittua liito-oravalle tärkeää kulkuyhteyttä. VL-alueelle annetaan kaavamääräys, jolla kielletään avohakkuu alueella. Asutuksen ja Koskenkyläntien väliin jäävän maa- ja metsätalousalueen (M) osalta tulisi selvittää mahdollisuutta osoittaa se suojaviheralueeksi (EV). Koskenkyläntien varteen on osayleiskaavassa osoitettu melualuemerkintä (teoreettinen melualue). Suojaviheraluemerkinnällä voidaan osoittaa liikenneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on suojata muita alueita liikenteen melu- ym. haitoilta. Merkinnän suojausvaikutusta voidaan tehostaa esimerkiksi suojapuuston tai kasvillisuuden säilyttämistä / uudelleen istuttamista koskevalla määräyksellä. Alueelle voitaisiin myös varata mahdollisuus meluntorjuntarakenteen (esim. meluvallin) rakentamiseen. Lähimpänä tietä olevat asuinrakennukset tulee voida sijoittaa siten, että piha-alueelle jää melulta suojassa oleva oleskelualue. Osoitetaan Koskenkyläntien ja asutuksen välinen metsäalue suojaviheralueeksi (EV) ja annetaan aluelle määräys puuston säilyttämisestä. Suojaviheralueelle on mahdollista rakentaa tarvittaessa meluvalli ilman erillistä kaavamääräystä. TY-merkintää (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia) koskien olisi syytä tarkentaa, minkä ympäristöhäiriöiden syntymistä Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaavan oikeusvaikutuksena on, että se on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Kalalahden asemakaavan alueella on voimassa Koskenkylän osayleiskaava, jossa pohjoisempi

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti alueella on vältettävä. Yleensä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus-ja varastorakennusten korttelialueelle tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka ei aiheuta esimerkiksi melua, ilman, veden tai maaperän saastumista tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen välittömään läheisyyteen. Tulisi tutkia missä T- merkintä mahdollistaisi myös ympäristöhäiriöitä tuottavan teollisuuden. Teollisuusrakentamisen osalta kaavassa on lisäksi tarkasteltava jätteiden varastointia sekä muuta ulkovarastointia kiinteistöllä sekä näihin liittyen tarvetta istutettavalle tontin osalle tai aitaamiselle. Teollisuusrakennusten korttelialueiden osalta katsotaan tarpeelliseksi tarkastella alueen hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa kokonaisuutena. Aluetta koskien tulisi laatia erillinen hulevesiselvitys, jossa tarkastellaan mm. alueelle tarvittavia oja- / hulevesiviemäriverkostoa, hulevesien kulkeutumisreittejä alueen ulkopuolelle, alueen hulevesien viivytykseen ja poisjohtamiseen tarvittavia alueen osia sekä tonttikohtaista imeyttämis - / viivyttämistarvetta. Hulevesien hallinnan osalta tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan noroalueen ja Vähäjärven läheisyys. Lausunto Elenia Oy Elenia Oy pyytää varaamaan suunnitellulle kaava-alueelle molempiin kaavaluonnoksiin yhteensä 5 kpl EN-/ ET-/ vastaavia alueita puistomuuntamoita varten liitekartan osoittamiin paikkoihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Varattavien alueiden tulisi olla kooltaan noin 10 m x 10 m. Vähimmäisetäisyyden alueelle sijoitettavasta puistomuuntamosta (n. 2 x 3 m) lähimpiin rakennuksiin tulee olla 8 m. alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Jatkotyössä harkitaan mahdollisuutta osoittaa alueelle tontteja, joita ei ole tarvetta osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Perusteluina alueen käyttötarkoituksen osoittamiseksi yleiskaavasta poikkevasti ovat alueen muuttuneet luontosuhteet (tehdyt hakkuut), viereinen maanottoalue ja riittävä etäisyys asumiseen. Varastoinnista ja aitaamisesta sekä jätehuollosta määrätään Vesilahden rakennusjärjestyksessä, 33 ja 37. Rakennusjärjestystä noudatetaan ellei asemakaavassa ole toisin määrätty. Lähtökohtaisesti ei ole nähty ympäristöstä tai esimerkiksi asumisen läheisyydestä johtuvia tarpeita antaa kaavassa rakennusjärjestyksen määräyksiä tiukempia varastointia, aitaamista ja jätehuoltoa koskevia kaavamääräyksiä. Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteuttaminen lisätään maininta, että alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Asemakaavassa on annettu yleismääräys, jonka mukaan alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. Teollisuustontit ovat kooltaan yli 5000 m², mikä lähtökohtaisesti mahdollistaa hulevesien hallinnan järjestämisen, vaikka tonteille tulisi myös päällystettyjä alueita. Rakennuslupaharkinnan yhteydessä on mahdollisuus kiinnittää huomiota hulevesien hallinnan vaikutuksiin noroalueeseen ja Vähäjärveen. Kunta voi tarvittaessa antaa myös alueelle hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä (MRL 103 j ). Vastine Puistomuuntamoille tullaan osoittamaan varaukset kaavaan Elenia Oy:n esittämällä tavalla.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen läheisyyteen varattava alue on olemassa olevaa puistomuuntamoa varten. Lausunto Vesilahden kunnan elinvoimatoimikunta Elinvoimatoimikunta näkee että yritysalueen kaavamerkinnöissä tulee huomioida myös "raskaan" yritystoiminnan mahdollistaminen esim. TY-merkinnän tarpeellisuus tulee harkita onko tarpeellista olla "ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia". Ehdotetaan että TY-merkintä korvataan T-merkinnällä. Elinvoimatoimikunta kannattaa esityksistä 1. vaihtoehtoa missä AO tontit mahdollistavat myös monipuolisen yritystoiminnan. Lisäksi elinvoimatoimikunta esittää että maapohjan kantavuus ja pinnan muodot tulee tarkastaa elinkeinotoiminnan tarpeisiin soveltuviksi ennen kaavoituksen jatkamista. Lausunto Pirkanmaan ELY-keskus Vaihtoehdossa 1 kortteli 307 (Ve2:ssa kortteli 306) poikkeaa yleiskaavasta ja sijoittuu AP-alueen sijaan rakentamista kyläalueilla suoraan ohjaavan osayleiskaavan at-1-alueelle, jolla rakentamisen edellytykset on jo ratkaistu emätila- ja maanomistusyksikkökohtaisin tarkasteluin. Osoitettaessa rakennuspaikkoja yleiskaavasta poiketen, tulee ottaa huomioon, että rakentamisen edellytykset on yleiskaavalla jo kertaalleen tutkittu (määräys voimassa 10 vuotta kerrallaan kaavan voimaantulosta lähtien). Jatkossa tulee arvioida; vaarantaako asemakaavan laatiminen vastoin yleiskaavaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Osayleiskaavassa at-1 alueelle ei ole osoitettu rakennuspaikkoja ko. korttelialueelle, vaan emätilan mahdollinen rakennusoikeus on merkitty kaavakarttaan toisaalle. Teollisuusalueen (TV) kortteli 297 rajoittuu suoraan kiviaineksen ottoalueeseen, jolla toiminta on päättynyt. Avolouhoksen seinämään rajoittuville tonteille on merkitty alueen osaa koskeva ev-merkintä. ELY-keskus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisempana erottaa rakennettavat korttelialueet yleiskaavan tapaan entisestä ottoalueesta EV-korttelialueella, jolloin Vastine ks. Rakennus- ja ympäirstölautakunnalle annettu vastine koskien TY-/T-kaavamääräystä. Todetaan saapunut lausunto. Suunnittelualueen maaperä on maaperäkarttaan perustuvan tarkastelun perusteella pääosin moreenia ja paikoin savea, minkä vuoksi ei ole nähty tarpeelliseksi laatia alueelle erillistä rakennettavuusselvitystä. Alueella on korkeuseroja, jotka edellyttävät maaston tasaamista kaavaa toteutettaessa. Vastine Kyseisen alueen maanomistajan omistama kiinteistö ulottuu sekä at-1 rajatulle alueelle että AP-alueelle. Yleiskaavan AP-alueen raja on yleispiirteinen ja sen sijaintia on tarkasteltu asemakaavoituksen yhteydessä. Sijoittuen näiden kahden alueen rajalle on perusteltua osoittaa kiinteistölle uusia asuinrakennuspaikkoja edellyttäen, että ne liittyvät luontevasti asemakaavoitettavaan alueeseen ja että kunnalle ei aiheudu kaavan laatimisesta ja alueen toteuttamisesta kustannuksia. Tämä edellyttää, että maanomistaja osallistuu kaavoituskustannuksiin ja rakentaa rakennuspaikkojen tarvitseman kunnallistekniikan ja tiestön omalla kustannuksellaan. Kiinteistöomistajien vastuusta koskien katualueen toteuttamista, hoitoa ja kunnossapitoa on määrätty kaavassa. Korttelialueiden ja kiviaineksen ottoalueiden väliin osoitetaan suojaviheralue (EV).

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti myös louhosalueen maisemoinnin edellyttämät jälkityöt ovat paremmin tehtävissä. ELY-keskus kehottaa kuntaa edelleen harkitsemaan kaava-alueiden yhdistämistä, ja varmistamaan turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien toteutuminen Vesilahden keskustaajamaan ennen asuinalueen rakentumista. Maantie liittymien mahdollinen parantaminen on joko kunnan tai yksityisteiden haltijoiden vastuulla. Lausunto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo pitää arkeologiseninventoinnin laatimista tarpeellisena yleiskaavaa tarkempaa kaavasuunnitelmaa varten. Lähtökohtaisesti inventointi on syytä tehdä aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tarkemmat maankäytön aluevarausten ratkaisut on tehty kaava-alueille. lnventointiraportti tulee lähettää maakuntamuseoon, joka ottaa tulosten perusteella vielä tarkemmin kantaa kaavasuunnitelmaan. Mikäli kaava-alueelta todetaan ennestään tuntemattomia arkeologisia suojelukohteita, ne tulee ottaa huomioon asianmukaisella tavalla maankäytön aluevarauksia suunniteltaessa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaava-alueen eteläisin osa on maakuntakaavaa varten laaditussa Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet -selvityksessä määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi. Alue kuuluu Koskenkylän - Saarikunnan - Mantereen kulttuurimaisema-alueeksi nimetylle alueelle, joka on historiallisesti arvokas maatalousalue. Se on säilynyt viljeltynä vähintään 1800-luvulta alkaen. Maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokas maisema-alue alue on merkitty ma-merkinnällä. Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan "alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Alueen arvot on otettu huomioon myös Koskenkylän osayleiskaavassa osoittamalla peltoalueet maatalousalueeksi. Kaava-alueiden väliin jääviä, yksityisessä omistuksessa olevia alueita, ei ole nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan asemakaava-alueeseen. Väliin jäävien alueiden rakennuspaikat on ratkaistu yleiskaavassa eikä alueelle ole nähty tarkempaa suunnittelun tarvetta. Vastine Arkeologinen inventointi tilattiin maakuntamuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman palautteen jälkeen. Arkeologinen inventointi tehtiin syksyllä 2018 ja sen tulokset ovat käytettävissä kaavan valmisteluvaiheessa ja ne tullaan huomioimaan jatkotyössä. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaavan oikeusvaikutuksena on, että se on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Kuminatie ja sen varrella olevat tontit sijaitsevat Koskenkylän osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) osoitetulla alueella. Yleiskaavassa AP-alueen rajaus ulottuu asemakaavassa osoitettuja AO-kortteleita idemmäksi peltoalueelle. Ainoastaan korttelin vaihtoehto 1 kortteli 307 ja vaihtoehto 2 kortteli 306 sijoittuvat yleiskaavan maatalousalueella. Alueen kuuluminen osaksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta on huomioitu asemakaavaa laadittaessa muun muasssa rakennusalojen rajauksilla ja määräyksillä rakennusten harjan suunnasta. Kaavan yleismääräyksen mukaan kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeilla voidaan vaikuttaa maiseman huomioon ottamiseen. Lausunnon kohteena olevassa asemakaavaluonnoksessa on kuitenkin eteläisen kaava-

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti alueen itäosaan, avoimelle peltoalueelle osoitettu rakennettavaksi Kuminatie ja sen varteen kuusi omakotitalotonttia, mikä on ristiriidassa edellä kuvattujen selvitysten ja alueen arvojen kanssa. Maakuntamuseo esittää, että kaavaratkaisua kehitetään, vielä näiltä osin niin, että rakennettavat alueet sijoitetaan maisemallisesti kestävämpään paikkaan, olemassa olevien avointen peltoalueiden ulkopuolelle. Vertailu asemakaavaluonnoksesta ja osayleiskaavasta. Kuvasta näkyy, että yleiskaavan AP-alue ulottuu idässä asemakaavan AO-kortteleita pidemmälle. Lausunto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta Pohjoisen teollisuusalueen tontit rakennusteknisesti vaikeita toteuttaa maaston muodoista ja kallioperästä johtuen. Alueen kunnallisteknisen rakentamisen kustannuksia nostavat myös pitkä tieyhteys Koskenkyläntieltä ja teiden leveys. Ehdotetaan, että rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa, ensin Sahalaidantien Vastine Todetaan saapunut lausunto. Alueella on korkeuseroja, jotka edellyttävät maaston tasaamista kaavaa toteutettaessa. Todetaan saapunut lausunto. Kaava mahdollistaa alueen toteuttamisen useammassa vaiheessa.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti osuus ja saadaan siten vesijohto- ja viemäriverkosto rakennettua ensivaiheessa. Toisessa vaiheessa Tylsäntien ja Teräväntien osuus. Yhdyskuntarakenteiden alueeksi on varattu yksi ET-alue, joka voi olla riittämätön. Hulevesien johtaminen kallioisessa maastossa, johon tulee päällystettyjä pintoja, voi olla haasteellista. Eteläisessä VE2- vaihtoehdossa tulisi rakennettavaksi pitkä llkantie kahta tonttia varten. VE1- vaihtoehdossa kääntöpaikkojen puute teiden päissä vaikeuttaa kunnossapitoa ja talvisaikaan aurauslumien sijoittelua. Vesihuoltoverkoston toiminnalle olisi toimivampi vaihtoehto, jos verkoston saa lenkitettyä. VE1-vaihtoehdossa on loivempi nousu katualueelle ja Koskenkyläntiellä oleva tieliittymä on pois, joka on Ely:n luvituksen takia parempi vaihtoehto. Kunnan hoitovastuu olisi myös pienempi. Puistomuuntamoille tullaan osoittamaan varaukset kaavaan Elenia Oy:n lausunnossaan esittämällä tavalla. ks. Rakennus- ja ympäristölautakunanlle annettu vastine koskien hulevesiä. Todetaan saapunut lausunto. Kaavassa on annettu yksityisen maanomistajien alueille sijoittuville katualueille kaavamääräys, jonka mukaan katualueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistönomistajat. Kustannukset tien rakentamistamisesta eivät tule kunnalle. Jatkotyössä tarkastellaan kääntopaikkojen sijaintia ja laajuutta. Todetaan saapunut lausunto. Lähtökohtaisesti kunnallistekniikan rakentaminen on mahdollista myös VL- ja M- alueille, mikä mahdollistaisi myös verkoston lenkittämisen. Todetaan saapunut lausunto. Kuminatie ja Ilkantie on osoitettu kaavamääräyksellä /yk, yhteiskäyttöalue. Alueen kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistönomistajat, ei kunta. Yhteenveto tehtävistä tarkistuksista Tien jyrkkyys huomioidaan jatkotyöskentelyssä. VL-alueelle annetaan kaavamääräys, jolla kielletään avohakkuu alueella. Osoitetaan Koskenkyläntien ja asutuksen välinen metsäalue suojaviheralueeksi (EV) ja annetaan alueelle määräys puuston säilyttämisestä. Jatkotyössä harkitaan mahdollisuutta osoittaa alueelle tontteja, joita ei ole tarvetta osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 5: Luonnosvaiheen palauteraportti Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteuttaminen lisätään maininta, että alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Puistomuuntamoille tullaan osoittamaan varaukset kaavaan Elenia Oy:n esittämällä tavalla. Korttelialueiden ja kiviaineksen ottoalueiden väliin osoitetaan suojaviheralue (EV). Arkeologinen inventointi tehtiin syksyllä 2018 ja sen tulokset ovat käytettävissä kaavan valmisteluvaiheessa ja ne tullaan huomioimaan jatkotyössä. Jatkotyössä tarkastellaan kääntopaikkojen sijaintia ja laajuutta.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI 02.09.2019 KAAVAEHDOTUS (20.12.2018) Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Vesilahden kunnan tekninen lautakunta 18.2.2019 Pirkanmaan ELY-keskus (kommentti) 18.3.2019 Pirkanmaan maakuntamuseo 20.3.2019 Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta 28.3.2019 Saapuneet muistutukset: Palautteen antaja Pvm Vesilahden kalliomurske Oy 18.3.2019 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti Lausunto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta Teollisuustonttirakentamisen korttelialueella Terävätien luoteisosaa Sahalaidantielle ei ole tarpeellista rakentaa. Korttelin 298 eteläosan tontit ovat saavutettavissa Tylsäntien kautta kookkaillakin ajoneuvoyhdistelmillä. Teräväntien ja Sahalaidantien risteykseen voi jättää ET-aluetta mahdolliseen tarpeeseen. Tylsäntien koillisosaan tien päähän tulee varata ET-aluetta kunnallistekniseen käyttöön. Erillispientalojen korttelialueella tulee varata Kuminatien pohjoispäähän ET-aluetta kunnallistekniseen käyttöön. Kaava-alueen tekninen rakentaminen tulee kalliiksi. Etäisyys Koskenkylästä asuntoalueelle on pitkä samoin teollisuusalueen jatkoyhteydet. Pitää harkita kaavahankkeen lykkäämistä tai keskeyttämistä toistaiseksi. Vastine Teräväntien pohjoispää poistetaan kaavaehdotuksesta. Korttelin 298 itäreunaan osoitetaan aluevaraus johtoa varten. Osoitetaan ET-alue Tylsäntien päähän. Osoitetaan ET-alue Kuminatien pohjoispäähän. Asemakaava luo mahdollisuuden rakentamiselle, mutta ennen toteuttamista alueelle on tarpeen laatia tasaussuunnitelma kustannuslaskelmineen. Kaavahankkeen keskeyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska kaava on edennyt jo ehdotusvaiheeseen ja menossa seuraavaksi kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus lisätään maininta tasaussuunnitelman laatimisen tarpeellisuudesta. Sahalaidantien, Tylsäntien ja Teräväntien katualueiden leveyksiä kavennetaan 17 metriin alueen toteuttamiskelpoisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lausunto Pirkanmaan ELY-keskus Suunnittelulla tulee varmistaa turvallisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden toteuttamismahdollisuus niin Vesilahden keskustan kuin Koskenkylän palvelujen suuntaan. ELY-keskus esittää, että hulevesien hallinnasta tehtäisiin selvitys jo ennen kaavan viimeistelyä, jolloin mahdolliset viivytysalueet voitaisiin esittää vähintään ohjeellisina varauksina asemakaavassa. Vastine Koskenkyläntien varteen on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, joka perustuu Koskenkylän osayleiskaavaan. Kaavan yleismääräyksen mukaan alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista. Teollisuusalueelle on tarpeen laatia ennen toteuttamista laatia tasaussuunnitelma, jossa huomioidaan myös hulevesien hallinta. Asemakaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus lisätään maininta tasaussuunnitelman laatimisen tarpeellisuudesta.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti Lausunto Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2019, jolloin kaksiosaisen kaavaalueen pohjoisen osa-alueen kaakkoisnurkasta, kaava-alueen rajalinjalta todettiin rajamerkki. Se on toiminut tilusrajana vuoden 1783 isojakokartan perusteella. Kyseessä ei ole tässä tapauksessa muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös vaan kohde luokitellaan muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi (kohteen nimi Tylsä, muinaisjäännösrekisterin tunnus puuttuu toistaiseksi). Maakuntamuseo katsoo, että rajamerkki tulee suojella ja merkitä asemakaavaan muuna kulttuuriperintökohteena (esimerkiksi kohdemerkintä s tai kp). Kohdetta koskevat tiedot tulee lisätä kaavaselostukseen ja rajamerkki tulee lisäksi ottaa huomioon hankkeen vaikutusta koskevassa arvioinnissa. Kaavaehdotuksessa kohteen sijaintipaikka on osoitettu TY teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Suojelukohteen ympärille on syytä varata asemakaavaan M-merkinnällä varustettua maa- ja metsätalousaluetta. Toinen arkeologisessa inventoinnissa paikannettu rajamerkki ei ole suojelukohde eikä sitä merkitä asemakaavaan. Kalalahden asemakaava-alueen eteläosa kuuluu Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaaseen maaseudun kulttuurimaisemaan, jossa on sekä maisemallisia että rakennetun ympäristön arvoja, ja koko kaava-alue on osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuuri-maisema). Tältä osin alueen arvot oli ilmaistu maakuntamuseon aiemmissa lausunnoissa puutteellisesti. Kaavaselostuksesta puuttuu kuitenkin maininta Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta. Tältäosin kaavaselostusta tulee vielä täydentää. Kyseinen arvoalue on mainittu Kulttuurimaisemat 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet-selvityksessä. Maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisu on rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen osalta hyväksyttävissä. Vastine Asemakaavaa täydennetään Tylsän rajamerkin osalta maakuntamuseon esittämällä tavalla. Kaavakartalle osoitetaan muu kulttuuriperintökohde (kp) ja kohde suoja-alueineen osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kohteen tiedot lisätään kaavaselostukseen ja huomioidaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Maininta Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta lisätään kaavaselostukseen. Todetaan saapunut lausunto.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti Lausunto Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Kuminatie / yk kaavamerkintänä yhteiskäyttöalue. Alueen toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön omistajat. Yleensä asemakaava-alueella kaavateistä vastaa kunta sekä rakentamisesta että huollosta. Rakentuuko alue samanaikaisesti kaikilta osin? Miten suunnittelu ja rakentaminen on tarkoitettu hoidettavaksi. Saattaa olla tontin rakentajalle kohtuuton toteuttaa tiehanketta yhteistyössä 8 muun rakentajan kanssa. Pitäisikö tämä tieasia ratkaista samalla tavoin kuin Takahaantie. Osoitenumerointiin liittyvien epäselvyyksien välttämiseksi Takahaantien sivuhaaralla tulee olla oma nimi. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten, olisiko parempi jättää tontin käyttö melko vapaaksi kun asemakaava-alue ei sijaitse taajamassa ja maasto-olosuhteet voivat rajoittaa tarkkaa sijoittelua. Kaavamääräyksiin ei ole tarpeen määrätä kattokulmaa, se on parempi esittää rakentamistapaohjeessa. Rakentamisen kohtuuton rajoittaminen ei välttämättä johda haluttuun lopputulokseen (alue ei toteudu tai toteutuu vain osittain), pieni liikkumavara lupaharkinnassa on tarpeellinen. Hyvin jyrkät määräykset johtavat joko rakennusvalvontaviranomaisen poikkeamistarpeeseen tai luvanaikaiseen poikkeamistarpeeseen. pp- merkinnän voi poistaa kaavamääräyksistä, sillä se on turha kun kaava-alueella ei ole jalankululle ja pyöräilylle varauksia. Rakentamistapaohjeessa on mainittu talousrakennuksiin soveltuvaksi myös turvekatto. Sallituksi tulisi lisätä tähän kohtaan myös mahdolliseksi istutuskatto ja hyötykasvikatto. Rakentamistapaohjeeseen voisi lisätä kaikkien rakennusten vesikatoille sallittavaksi aurinkopaneelit. Vastine Poistetaan yhteiskäyttöalueen kaavamääräys. Tiealueen toteuttaminen, hoito ja kunnossapito sisällytetään maanomistajan kanssa laadittavaan maankäyttösopimukseen. Lisätään Takahaantien sivuhaaran katualueelle nimi. Rakennuspaikoilla on erikseen osoitettu rakennusala, jolle saa rakentaa asuinrakennuksia, sekä rakennuksia yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten sekä rakennusala, jole saa sijoittaa talousrakennuksia sekä pellon reunassa kasvihuoneita. Rakennusalojen sisälle rakennukset voi sijoittaa vapaasti. Kaavassa on osoitettu ohjeellisen tarkemmat rakennusten sijainnit. Tarkistetaan ohjeellisen rakennusalan katkoviivan esitystapaa siten, että se erottuu paremmin kaavakartalta. Tarkistetaan sallittua kattokulman määräystä muotoon α=1:2 1:2,5. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie on osoitettu Koskenkyläntien varteen. Tarkistetaan esitystapaa siten, että pp-kaavamääräys erottuu paremmin kaavakartalta. Lisätään rakentamistapaohjeeseen viherkatto soveltuvaksi katemateriaaliksi talousrakennuksiin. Lisätään rakentamistapaohjeeseen aurinkopaneelit soveltuvaksi kaikkien rakennusten vesikatoille.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti Julkisivumateriaalina tulisi sallia myös rapattu kivimateriaali. Erilaiset kivirakenteiset rakennukset ovat myös nykyrakentajien suosiossa. Piharakentamisen osalta tulisi sallia myös pihan jättäminen luonnontilaiseksi. Kiinteistökohtainen hulevesisuunnitelma on tarpeen vain T ja TY tonteilla. Muistutus Vesilahden kalliomurske Oy Pohjoisessa osassa olevassa asemakaavaehdotuksessa esitetään teollisuusaluetta, korttelit 297-300, jossa on merkittynä 22 tonttia. Koskenkylän tieltä on suunnitteilla alueen kokoojatie, joka kulkisi kunnan omistaman kallioisen alueen läpi. Kaavoitus toteutuessaan asettaa toimintamme lainvastaiseksi. Yrityksellämme on voimassaolevat ympäristölupa sekä maa-aineslupa rajoittuen pohjoisimpaan suunniteltuun rakennuskortteliin. Miten on mahdollista, että viranomaisille kuten ELYkeskuksen ylitarkastaja Esa Hoffrenille on annettu väärää tietoa. Hän toteaa lausunnossaan seuraavasti: "Teollisuusalueen (TV) kortteli 297 rajoittuu suoraan kiviaineksen ottoalueeseen, jolla toiminta on päättynyt. Avolouhoksen seinämään rajoittuville tonteille on merkitty alueen osaa koskeva ev-merkintä. ELY-keskus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisempana erottaa rakennettavat korttelialueet yleiskaavan tapaan entisestä ottoalueesta EV-korttelialueella, jolloin myös louhosalueen maisemoinnin edellyttämät jälkityöt ovat paremmin tehtävissä." Lisätään rakentamistapaohjeeseen rapattu kivimateriaali soveltuvaksi julkisivumateriaaliksi. Lisätään rakentamistapaohjeeseen mahdollisuus jättää piha-alue luonnontilaiseksi. Kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelmaa pidetään tärkeänä kaikilla rakennuspaikoilla. Asuintonteilla suunnitelma hulevesien hallinnasta voidaan esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Vastine Kaavan laatimisen tavoitteena on, että alueelle laadittava asemakaava ei aiheuta esteitä maaainesten ottamiselle eikä maa-aineisten ottaminen aiheuta esteitä asemakaavaehdotuksessa osoitetulle teollisuustoiminnoille. Kaavaa laadittaessa on kaavoittajalla ollut tiedossa Vesilahden Kalliomurskeen lupatilanne. Kaavaselostusta täydennetään kiviainesottoalueen lupatilateen osalta ja otetaan tarpeellisin osin huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vesilahden kalliomurske Oy:n kanssa on järjestetty asiasta työneuvottelu 26.3.2019 ja keskusteltu suojavyöhykkeen tarpeellisuudesta, leveydestä ja osoittamisesta asemakaavassa. Suojaviheraluetta (EV) levennetään 18 metriin. Suojavyöhykkeen leveys toiminnanharjoittajan osalta ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä. Miten on mahdollista että alueen kaavoittanut arkkitehti Helena Väisänen ja aluearkkitehti Leena Lahtinen eivät ole selvittäneet alueella tapahtuvaa maa-ainesten louhinta ja murskaustoimintaa, jota Vesilahden Kalliomurske yritystoiminnassaan harjoittaa ja joka lupien mukaan kestää vielä vähintäänkin kaksikymmentä vuotta. ELY-keskus on kuitenkin saanut tiedon, että toimintaa ei maa-ainesottopaikallamme ole vaan ainoastaan maisemointitoimenpiteitä. Miksi ELY-keskuksessa olevaa väärää tietoa ei ole heti korjattu ja miksi kaavaselostuksessa toiminnastamme ei ole selvitystä? Asian valmistelu on erittäin puutteellinen ja harhaanjohtava.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti Selvää on että louhinta- ja murskausalueella ei voida toteuttaa toimintaa valtioneuvoston asetuksen kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun 800 / 2010 mukaisesti. Toiminnan etäisyys kaavanmukaisiin rakennuspaikkoihin tulisi olla 3 :n mukaisesti vähintään 300 metriä. Tämä on minimiarvo, koska toiminta lähempänä ei ole melun, pölyn ja toiminnan kannalta mahdollista. Hankimme suunnittelussa olevaan kaava-alueeseen rajoittuvan maa-alueen tila Kovera omistukseemme vuonna 2014 ja kaupassa mainittuun kiviaineksen ottotolmlnta-alueeksi. Kunnan ympäristölupaviranomaisten kanssa yhteistyössä on tutkittu melua, pölyn kulkeutumista ym. laajoja asioita läheisiin omakotitaloihin asti. Toimintamme ei ole aiheuttanut kohtuutonta haittaa missään vaiheessa, mutta kaavan ja rakentamisen toteutuessa emme voi toimintaa jatkaa. Yritysvaikutusarviointia ei ole kannaltamme toteutettu. Ympäristölupa on voimassa alueella toistaiseksi ja maa-aineisten ottolupa vuoteen 2023. Maa-ainesten ottolupa on mahdollista myöntää 10 vuodeksi kerrallaan. Kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on valtioneuvoston asetuksen mukaan sijoitettava vähintään 300 metrin etäisyydelle häiriintyvästä kohteesta. Häiriintyviä kohteita ovat asuminen, loma-asuminen, yleisesti käytössä olevat virkistysalueet ja muut häiriölle alttiit kohteet kuten esimerkiksi poikastuotantolaitokset sekä luonnonsuojelualueet. Asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakentaminen eivät ole asetuksen mukaisia häiriintyviä kohteita, joten ne eivät rajoita louhintaa ja murskausta. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on yli 300 metriä myös asemakaavan toteuduttua. Teollisuusalueelle ei ole myöskään annettu melun ohjearvoja, jotka tulisi huomioida asemakaavaa laadittaessa. Asian valmistelussa lautakuntienkaan tiedossa ei ole ollut voimassa olevan toiminnan tilanne. Päättäjiä olisi pitänyt informoida kaavan seurannaisvaikutuksista, mutta asiaa ei ole lainkaan käsitelty. Kunnan päättäjien tarkoitus on luoda kaavalla uutta yritystoimintaa, mutta ei varmaankaan tehdä sellaisia päätöksiä jotka lopettavat yritystoiminnan sellaisella alueella, jonne kunta on myöntänyt lailliset toimintaluvat hiljattain. Ihmettelemme myös, miten kunta voisi myöntää jossain vaiheessa rakennuslupia alueelle, jonka välittömässä läheisyydessä on toimiva laillinen kiviainesten louhinta ja murskauslupa? Miten kunta luvassa perustelisi rakennuspaikkaan kohdistuvat ympäristöhaitat? Mikäli kaava toteutuisi, mitä emme voi pitää todennäköisenä, haluamme kunnan käynnistävän välittömästi korvaustoimenpiteet yrityksellemme menettämistämme kallioaineksista, joita on satoja tuhansia kuutioita. Ihmetystä herättää, että suunnitteluvaiheessa eivät aluearkkitehti ja konsulttikaavoittaja sekä kunnan ympäristölupaviranomaiset mukaan lukien rakennusvalvonta ja kunnaninsinööri kokoontuneet yhteen, jolloin olisi kaavoituksen alkuvaiheessa selvinnyt ja selvitetty suunnittelun peruslähtökohdat, jotka ovat täysin laiminlyöty. Tämä ilmenee räikeimmin ELY-keskuksen lausunnosta, joka vähintäänkin on pyydettävä uudelleen. Oikea ratkaisu on pysäyttää kaavoi- Kaavaa laadittaessa on kaavoittajalla ollut tiedossa Vesilahden Kalliomurskeen lupatilanne. Vesilahden kalliomurske Oy:n kanssa on järjestetty asiasta työneuvottelu 26.3.2019 ja sovittu kaavahankkeen jatkamisesta.

Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 6: Ehdotusvaiheen palauteraportti tusprosessi välittömästi ja palauttaa asia uudelleen arvioitavaksi päätöksentekoon ja siellä hylättäväksi. Kalalahden pohjoisosa on poistettava kaavasta kokonaan ja kaavan eteenpäin vieminen siltä osin on pysäytettävä ja vietävä uudelleen valmisteluun ja siellä hylättävä. Asia on edennyt valmistelussa erittäin puutteellisesti ja lainvastaisesti. Kuten lausunnoista ilmenee ei lausunnonantajilla ole ollut oikeaa tietoa vallitsevasta lainmukaisesta tilanteesta. Yhteenveto tehtävistä tarkistuksista Teräväntien pohjoispää poistetaan kaavaehdotuksesta. Korttelin 298 itäreunaan osoitetaan aluevaraus johtoa varten. Osoitetaan ET-alue Tylsäntien päähän. Osoitetaan ET-alue Kuminatien pohjoispäähän. Asemakaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteutus lisätään maininta tasaussuunnitelman laatimisen tarpeellisuudesta. Sahalaidantien, Tylsäntien ja Teräväntien katualueiden leveyksiä kavennetaan 17 metriin alueen toteuttamiskelpoisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Asemakaavaa täydennetään Tylsän rajamerkin osalta maakuntamuseon esittämällä tavalla. Kaavakartalle osoitetaan muu kulttuuperintökohde (kp) ja kohde suoja-alueineen osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kohteen tiedot lisätään kaavaselostukseen ja huomioidaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Maininta Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta lisätään kaavaselostukseen. Poistetaan yhteiskäyttöalueen kaavamääräys. Tiealueen toteuttaminen, hoito ja kunnossapito sisällytetään maanomistajan kanssa laadittavaan maankäyttösopimukseen. Lisätään Takahaantien sivuhaaran katualueelle nimi. Tarkistetaan ohjeellisen rakennusalan katkoviivan esitystapaa siten, että se erottuu paremmin kaavakartalta. Tarkistetaan sallittua kattokulman määräystä muotoon α=1:2 1:2,5. Tarkistetaan esitystapaa siten, että pp-kaavamääräys erottuu paremmin kaavakartalta. Lisätään rakentamistapaohjeeseen viherkatto soveltuvaksi katemateriaaliksi talousrakennuksiin. Lisätään rakentamistapaohjeeseen aurinkopaneelit soveltuvaksi kaikkien rakennusten vesikatoille. Lisätään rakentamistapaohjeeseen rapattu kivimateriaali soveltuvaksi julkisivumateriaaliksi. Lisätään rakentamistapaohjeeseen mahdollisuus jättää piha-alue luonnontilaiseksi. Kaavaselostusta täydennetään kiviainesottoalueen lupatilateen osalta ja otetaan tarpeellisin osin huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa. Suojaviheraluetta (EV) levennetään 18 metriin.

Kalalahden asemakaava Ehdotus 02.09.2019 Kalalahden asemakaava, kaavaehdotus, kaavaselostus, liite 7: Asemakaavan tilastot TY alue Kortteli Tontti Pinta ala Rakennusoikeus Tonttien lkm Myymälätilojen osuus 297 1 6063 2425 121 2 5394 2158 108 3 4225 1690 85 4 4175 1670 84 5 4175 1670 84 6 5222 2089 6 104 298 1 8663 3465 173 2 8935 3574 179 pa T yht ro T yht 3 8813 3525 176 55665 22266 4 8912 3565 178 5 9037 3615 181 6 8966 3586 6 179 299 1 5512 2205 110 2 5810 2324 116 3 5810 2324 116 4 5810 2324 116 5 5748 2299 115 6 5653 2261 113 7 5961 2384 119 8 5810 2324 116 9 7338 2935 9 147 pa TY yht ro TY yht 300 1 7647 3059 1 153 88014 35206 143679 Keskiarvo Yhteensä Yhteensä 6531 57472 22 Pinta ala % T 55664 26,4 T ja TY yht TY 88014 41,8 143678 ET 1841 0,9 EV 5193 2,5 M 36736 17,4 Katu 23324 11,1 Yhteensä 210772 100,0 Tien pituus 681 Sahalaidantie 554 Tylsäntie 94 Teräväntie Yhteensä 1329

Kalalahden asemakaava Ehdotus 02.09.2019 Kalalahden asemakaava, ehdotus, kaavaselostus, liite 7: Asemakaavan tilastot AO alue Myymälätilojen Kortteli Tontti Pinta ala Rakennusoikeus Tonttien lkm Tehokkuusluku e osuus 301 1 2293 350 0,15 2 2200 350 0,16 3 2336 250 3 0,11 302 1 2221 350 0,16 2 2200 350 0,16 3 2212 350 0,16 4 2424 350 4 0,14 303 1 3417 500 0,15 80 2 3400 500 2 0,15 80 304 1 3507 500 0,14 80 2 3572 500 2 0,14 80 305 1 3719 500 1 0,13 80 306 1 3858 500 0,13 80 2 3314 500 0,15 80 3 4053 500 0,12 80 4 3924 500 0,13 80 5 3741 350 0,09 6 2466 350 6 0,14 307 1 4283 500 0,12 80 2 4722 500 2 0,11 80 63862 Keskiarvo Yhteensä Yhteensä ka 3193,1 8550 20 0,14 Pinta ala % AO 63861 50,7 VL 28717 22,8 EV 8042 6,4 ET 391 0,3 MT 7797 6,2 Katu 17101 13,6 Yhteensä 125909 100 Tien pituus 398 Rimmintie 365 Takahaantie 53 Vanamokuja 368 Kuminatie Yhteensä 1184 Katukaltevuus 6,5%

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 922 Vesilahti Täyttämispvm 30.08.2019 Kaavan nimi Kalalahden asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm 08.05.2019 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.10.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 33,6681 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 33,6681 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 33,6681 100,0 66422 0,20 33,6681 66422 A yhteensä 6,3861 19,0 8550 0,13 6,3861 8550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 14,3678 42,7 57472 0,40 14,3678 57472 V yhteensä 2,8717 8,5 2,8717 R yhteensä L yhteensä 4,0425 12,0 4,0425 E yhteensä 1,5467 4,6 400 0,03 1,5467 400 S yhteensä M yhteensä 4,4533 13,2 4,4533 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 33,6681 100,0 66422 0,20 33,6681 66422 A yhteensä 6,3861 19,0 8550 0,13 6,3861 8550 AO 6,3861 100,0 8550 0,13 6,3861 8550 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 14,3678 42,7 57472 0,40 14,3678 57472 T 5,5665 38,7 22266 0,40 5,5665 22266 TY 8,8013 61,3 35206 0,40 8,8013 35206 V yhteensä 2,8717 8,5 2,8717 VL 2,8717 100,0 2,8717 R yhteensä L yhteensä 4,0425 12,0 4,0425 Kadut 4,0425 100,0 4,0425 E yhteensä 1,5467 4,6 400 0,03 1,5467 400 ET 0,2232 14,4 400 0,18 0,2232 400 EV 1,3235 85,6 1,3235 S yhteensä M yhteensä 4,4533 13,2 4,4533 M 3,6736 82,5 3,6736 MT 0,7797 17,5 0,7797 W yhteensä

Kunnanvaltuusto 23.09.2019 28 liite n:o 4 VESILAHDEN KUNTA, KIRKONKYLÄ KALALAHDEN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 02.09.2019 Tämä rakentamistapaohje koskee Kalalahden asemakaavan erillispientalojen korttelialueita 301-307. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1

YLEISTÄ Johdanto Korttelit 301-305 sijoittuvat metsäiseen rinnemaastoon ja korttelit 306-307 avoimen pellon reunaan tasamaalle. Alue on kokonaisuudessaan osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Rakennuksia suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten rakennus sopeutuu maaston muotoihin ja maisemaan. Piha-alueiden luonnonmukaisilla pinnoitteilla ja kasvillisuudella voidaan lisäksi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten rakentaminen sopeutuu maisemaan. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia asuinalueen toteuttamisessa, jotta alueesta muodostuisi yhtenäinen, viihtyisä ja maisemaan sopiva kokonaisuus. Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat rakentajaa ja tontinhaltijaa sitovia. Aluetta koskeviin rakentamistavan vaatimuksiin on syytä tutustua jo ennen tontin hankintaa. Rakennussuunnitelman ollessa luonnosvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja keskustella suunnitelman sopivuudesta ympäristöön, asemakaavamääräyksistä ja muista huomioon otettavista seikoista. 2

Asemakaavamääräykset Asemakaavassa on kaikilla tonteilla kaavamääräyksin määrätty rakennusten rakennusalasta, rakennusoikeudesta, suurimmasta sallitusta kerrosluvusta, kattokaltevuudesta ja rakennuksen harjan suunnasta. 3

Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 2 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. T- ja TY-kortteleissa edellytetään rakennuspaikkakohtaista korkotason määrittämistä ennen rakennusluvan myöntämistä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Tontin suunnittelu ja rakennusten sijoitus Sitovat rakennusalat ja harjansuunnat on esitetty asemakaavassa. Harjan suunta voi olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Talousrakennusten rakennusala on osalla tonteista määrätty sitovasti. Rakennusten sijoittelussa on lähtökohtana, että ne rajaavat luontevasti piha-aluetta ja katutilaa. 4

Asemakaavan havainnekuvissa on esitetty suositellut rakennusten sijainnit. Havainnekuvan rakennusten sijoittelu ei ole sitova. Maastonmuotojen oleellinen muuttaminen tonteilla pengertämällä tai kaivamalla ei ole sallittua. Rakennusten tulee vierekkäisillä tonteilla olla keskenään sekä katutasoon nähden sopusuhtaisessa korkeusasemassa. Erityisesti rinnemaastoon sijoittuvissa kortteleissa 301-305 tulee kiinnittää huomiota siihen, että rakennukset rakennetaan maaston mukaisesti. Rakennusten sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, että jokaiselle tontille muodostuu suojaisa piha-alue. Korttelissa 302 rakennusten sijoittamisella tulee huomioida läheisen Koskenkyläntien liikennemelu siten, että suojataan piha-aluetta rajaamalla sitä rakennuksilla melun puolelta. Tonteilla tulee asemakaavan mukaisesti esittää 2 autopaikkaa /asunto. Autopaikka voi olla kattamaton, autotalli tai autokatos. Autopaikan voi sijoittaa myös osaksi asuinrakennusta tai välittömästi sen yhteyteen. Autotalliin tai -katokseen tulee pystyä ajamaan tontin pihan kautta siten, että tonteilta ei peruuteta suoraan katualueelle. Rakennukset Sallitut kerroskorkeudet ja kattokaltevuus. Kerrosluku ja rakennusten korkeus Asemakaavassa on määrätty rakennusten suurimmasta sallitusta kerrosluvusta. Rinnetonteilla on asemakaavan mukaisesti sallittu rakentaa osittainen kellarikerros. Asuinrakennus tulee porrastaa rinteen mukaisesti, mikäli tasamaaratkaisulla jouduttaisiin huomattaviin täyttöihin. 5

Vastaavasti, rinneratkaisua ei tule tehdä siten, että maastoa muokataan rakennusta varten, vaan rakentaminen tulee sovittaa maaston mukaiseksi. Kellarikerroksen julkisivun tulee olla materiaaliltaan ja väritykseltään yhteneväinen rakennuksen muiden kerroksien julkisivujen kanssa. Kerroslukumääräykset eivät koske talousrakennuksia, jotka tulee rakentaa aina yksikerroksisiksi. Kaikkien rakennusten sokkelin enimmäiskorkeus on 80 cm. Asuinrakennuksia sekä yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten osoitetuille rakennusaloille (as/tp) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäiskorkeus on 8,0 m. Talousrakennuksien rakennusaloille (t) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäiskorkeus on 6,0 m. Kasvihuoneille osoitetuille rakennusaloille (mp) sijoittuvien kasvihuoneiden julkisivun enimmäiskorkeus 8,0 m. Vesikatto Kattokaltevuudeksi on määrätty 1:2 1:2,5 (27-22 ) kaikissa AO-kortteleissa. Kattokaltevuutta tulee noudattaa vesikaton hallitsevilla lappeilla. Kattomuotona voi olla harjakatto tai porrastettu harjakatto. Kattopintaan voidaan sijoittaa myös kattolyhtyjä, kattoikkunoita ja poikkipäätyjä. Koko alueella on sallittua sijoittaa vesikatoille aurinkopaneeleja. Asuinrakennusten vesikattojen materiaalia ei ole rajoitettu. Talousrakennuksiin soveltuu myös turvekatto ja viherkatot. Vesikattojen sävyinä tulee käyttää seuraavia: Kortteleissa 301 ja 302 tummaa punaista. Kortteleissa 303-307 tummaa harmaata tai tummaa ruskeaa. Räystäät tulee rakentaa puusta avoimina ja ne tulee peittomaalata myös alapuoleltaan. Julkisivut Kaikkien rakennusten julkisivujen tulee olla puulautaverhottuja, lyhytnurkkaisia hirsijulkisivuja tai rapattuja kivimateriaalisia julkisivuja. Puuverhoillut julkisivut tulee pääsääntöisesti peittomaalata. Hirsipinnat voidaan käsitellä myös värillisellä kuullotteella, joka ei muodosta hirren pinnalle sen kuivumista hidastavaa kalvoa. Asuinrakennuksia sekä yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten osoitetuille rakennusaloille (as/tp) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäispituus on 20,0 m. Talousrakennuksien rakennusaloille (t) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäispituus on 10,0 m. Kasvihuoneille osoitetuille rakennusaloille (mp) sijoittuvien kasvihuoneiden julkisivun enimmäispituus 20,0 m. 6

Väritys Julkisivujen värityksenä tulee käyttää murrettuja, lämpimiä, vaaleita harmaanvihreän, punaruskean, ruskean ja keltaisen sävyjä sekä harmaan eri sävyjä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös päärakennuksen julkisivun sävyä tummempia sävyjä ja tummaa harmaata. Alla esimerkkejä sopivista julkisivuväreistä: Vesikatto Julkisivu Lautaverhous Tumma harmaa (Tikkurila 0514 Grafiitinharmaa) Tumma punainen (Tikkurila 0384 Raudanpuna) Tumma ruskea (Tikkurila 0296 Vanha kupari) Lautaverhous, harmaan eri sävyjä Harmaanvihreä (Tikkurila Q814 Haapa) Murrettu punainen (Tikkurila Q303 Närhi) Murrettu keltainen (Tikkurila Q144 Vilja) Harmaanruskea (Tikkurila Q643 Ilves) Tumma harmaa (Tikkurila Q805 Liuske) Tikkurila Q800 Pöllö Tikkurila Q698 Tilhi Tikkurila Q710 Aapa Tikkurila Q803 Hiiri Tikkurila Q822 Pitkos Hirsijulkisivut (kuullotteet) Harmaanruskea (Tikkurila 5087 Poro) Harmaanvihreä (Tikkurila 5081 Kaste) Murrettu keltainen (Tikkurila 5061 Kaisla) Harmaanruskea (Tikkurila 5080 Vasa) Tumma harmaa (Tikkurila 5088 Turve) Tehostevärejä Tumma vihreä (Tikkurila Q565 Sembra) Murrettu keltainen (Tikkurila Q144 Ohra) Harmaanruskea (Tikkurila Q695 Maa) Tumma harmaa (Tikkurila Q829 Nuotio) Tumma ruskea (Tikkurila Q707 Peikko) 7

Kasvillisuus Metsäisillä tonteilla on pyrittävä säilyttämään luonnon puustoa ja muuta kasvillisuutta osana pihan kasvillisuutta. Tontit voidaan jättää myös luonnontilaisiksi. Tonttien reuna-alueilla piha suositellaan säilyttämään luonnonmukaisena ja saada siten asuinrakentaminen liittymään sulavasti metsämaisemaan. Pihat rajautuvat luontevasti metsäalueisiin, kun niillä ei käytetä leikattuja pensasaitoja tai rakenteellisia aitoja. Pihakasvillisuus valitaan metsämaahan sopivista lajikkeista ja suositaan suomalaisia puulajikkeita. Korttelissa 302 kasvillisuudella suositellaan suojaamaan piha-alueita Koskenkyläntien varren liikennemelulta. Pihan pinnoitteiksi soveltuvat kuntta, nurmi, sora, luonnonkivi ja betonikivi. Asfaltointi on sallittu vain pysäköimispaikoiksi osoitetuilla alueen osilla (p). Kortteleissa 306 ja 307 tonttien pellon puoleiseen osaan suositellaan sijoitettavaksi hyötykasveja, kasvimaita, pensaita ja niittykasveja siten, että ne muodostavat luonnollisen siirtymisen viljellystä peltomaisemasta rakennettuun ympäristöön. Aitaaminen Tontit voidaan rajata katualueesta ja toisistaan pensas- tai lauta-aidalla. Lauta-aitojen enimmäiskorkeus on 1,2 m. Korttelien 301-305 metsän puoleiset rajat sekä kortteleiden 306 ja 307 pellon puoleiset rajat suositellaan jättämään ilman aitaa tai tarvittaessa sijoittamaan alueelle pensaita. 8

Kunnanvaltuusto 23.09.2019 28 liite n:o 5