VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee kiinteistöjä , ja sekä osin kiinteistöjä , , , ja Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan korttelit , lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, maatalousaluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, Kunnanhallitus: , Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron 2017 Arkeologinen inventointi Luonnosvaiheen palauteraportti Ehdotusvaiheen palauteraportti Asemakaavan tilastot Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03) , gsm

2 TIIVISTELMÄ 2.1. Sijainti Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä sekä osan kiinteistöistä Kaltsila ja Rassa Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Pohjoisempi kaava-alue. Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka , Välimaa sekä osin kiinteistöt Laaksomaijala, Yli-Pyörny ja Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Eteläisempi kaava-alue. 2

3 2.2. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Asemakaavoituksen edetessä laaditaan maanomistajien ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä lähtien Asemakaavan tavoitteet Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöön soveltuvaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä Suunnittelualueen laajuus Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 21 ha ja eteläisemmän asemakaava-alueen noin 12,6 ha. Eteläisemmän alueen kaavaluonnosvaihtoehdon 2 pinta-ala on 14,4 ha Rakennusoikeus Rakennusoikeutta kaavassa on yhteensä kem². Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 rakennusoikeutta on yhteensä kem² Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman Lähdeaineisto Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, osayleiskaavan selostus, Sweco Ympäristö Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava-metsäalueiden luontoselvitys 2009, Vesilahden kunta, tekninen toimi, FM Kati Skippari Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava liito-orava- ja norokartoitus 2013, luotokartoittaja Kari Laamanen Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi , Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011, Mikroliitti Oy Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja, Mikroliitti Oy

4 Vesilahden arvokkaat luontokohteet, Kari Laamanen Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan liikenneselvitys, Sweco Ympäristö Maaperäkartta 1:20 000, digitaalinen aineisto, Geologian tutkimuskeskus Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Valokuvia alueelta: Ilmakuva etelästä. Etualalla Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys ja eteläisempi kaava-alue. Takana metsäalueella pohjoisempi kaava-alue ja sen pohjoisreunalla maa-aineisten ottoalue ja Vähäjärvi. 4

5 Ilmakuva eteläisemmästä kaava-alueesta. Kuvan yläosassa Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys. Pohjoisempi kaava-alueen osa. Eteläisempi kaava-alueen osa. 5

6 Kuminapelto. Kulttuurimaisema Kaava-alue on osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemaa. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin arviointiteksti kertoo: Vesilahden ja Lempäälän kulttuurimaisemat edustavat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa ja varhaishistoriallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisema-aluetta. Näkymät vesistöön ja pitkien viljelysten poikki ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa ja näkymät tulisi pitää avoimina. Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvityksen maisemakuvaa ja -arvoja kuvaavassa liitekartassa on Kalalahden eteläisemmän asemakaava-alueen peltoalueelle osoitettu tärkeä näkymä ja sitä rajaava tausta. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteys on osoitettu solmukohdaksi. Muu osa kaava-alueesta on osoitettu suljetuksi metsäalueeksi. Ote maisemaselvityksen maisemakuva ja -arvotkarttaliitteestä. Vihreä=metsä (suljettu), keltainen=pelto (avoin), sininen nuoli= tärkeä näkymä, punainen ympyrä=solmukohta. 6

7 Rakennettu ympäristö Eteläisemmällä kaava-alueella sijaitsee yksi lato. Muutoin kaava-alueet ovat rakentamattomia. Asemakaava-alue jää rakennusinventoinnissa määritettyjen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekokonaisuuksien ulkopuolelle. Arkeologia Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia suojelukohteita. Yleiskaavoitusta varten alueella tehtiin vuonna 2011 arkeologinen inventointi, joka kattaa käsillä olevan asemakaava-alueen. Koskenkyläntien arkeologiaa käsitellään selvityksessä Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja. Alueella tullaan tekemään arkeologinen inventointi asemakaavaa varten ennen kaavaehdotuksen laatimista. Luonnonympäristö Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna Selvityksessä on käsitelty erikseen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto, liito-oravat, lepakot, viitasammakot ja korennot. Selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Selvityksessä löytyi yksi metsälain 10 :n mukainen suoalue ja kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta sekä kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta, jotka kaikki sijoittuvat kokonaisuudessaan kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle. Liito-oravista ja lepakoista selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa on annettu alueen luontoarvoja koskevia määräyksiä, joista ekologinen viheryhteystarve sijoittuu Kalalahden asemakaava-alueelle sekä luonnon ja monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pohjoisemman kaava-alueen pohjoispuolelle. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Koskenkyläntien puolessa välissä. Matkaa Koskenkylään on noin 3 km Vesilahden Kirkonkylälle on noin 5 km ja Narvaan 7 km. 7

8 Liikenneverkko Alueet sijaitsevat Koskenkyläntien varressa. Koskenkyläntie (2985) on yhdystie, joka alkaa pohjoisesta Vesilahdentieltä ja päättyy Lempääläntielle (maantie 190) Viialaan. Tie on noin 7 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Tie on osittain valaistu. Liikennettä on noin 1160 ajoneuvoa vuorokaudessa. Läheinen louhinta-alue aiheuttaa raskasta liikennettä Koskenkyläntielle. Koskenkylän osayleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve Koskenkyläntien varteen. Pohjoisemman kaava-alueen liittymän järjestämisessä on mahdollista hyödyntää olemassa olevan jätepisteen liittymää. Eteläinen kaava-alue rajoittuu Koskenkyläntien lisäksi Rimmintiehen. Rimmintie on yksityistie. Liikenneturvallisuuden kannalta lähtökohtaisesti paras ratkaisu on järjestää liittyminen alueelle Rimmintien kautta. Virkistys Kaava-alueen virkistysmahdollisuudet kohdistuvat ympäröiviin luontoalueisiin. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on maaperäkarttaan perustuvan tarkastelun perusteella pääosin moreenia. Pohjoisemman kaava-alueen keskelle jäävä, vajaa 2 ha suuruinen alue ja eteläisemmän kaava-alueen peltoalueelle sijoittuva alue on maaperältään savea. Pohjoisemman alueen etelärajalla on pieni kallioalue. Kunnallistekniikka Vesijohto ja viemäri on Koskenkyläntien varressa. Ote maaperäkartasta. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi 8

9 Maanomistus Alueet ovat osin kunnan ja osin yksityisessä omistuksessa. Pohjoisemman alueen Vesilahden kunta omistaa Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Eteläisemmällä kaava-alueella Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. 2 Suunnittelutilanne Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Yleiskaava Alueella on voimassa Koskenkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on tullut voimaan Ote Koskenkylän osayleiskaavasta. Asemakaava-alue on rajattu sinisellä. 9

10 Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M).Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Kaava-alueen ulkopuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Kaavamääräyksenä on, että alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullisia arvoja ei saa vaarantaa. Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen länsiosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä. Linjauksen sijainti on ohjeellinen. Koskenkyläntien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva) ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä historiallinen tielinja. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa maakuntakaavan laajempaa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Kaavamääräykset: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: 10

11 Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Periaatepäätöksen yhteydessä määriteltiin ja luetteloitiin 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista yksi on Vesilahden kulttuurimaisemat (kohdenro 54.). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina Valtioneuvosto ei ole tehnyt päätöstä alueista. Pohjakartta Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu pohjakartta vuonna Rakennusjärjestys Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksen on hyväksynyt kunnanvaltuusto ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaava on tullut vireille kunnan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista antamalla palautetta nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävänä olosta kuulutetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Virallinen aineiston nähtävillä olo on kunnanvirastolla ja kunnan nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville lähtien ja aineistosta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta 11

12 Pirkanmaan ELY-keskukselta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Vesialhden kunnan tekniseltä lautakunnalta, Elisa Oyj:ltä ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa järjestettiin työneuvottelu , jossa käsiteltiin ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa palautetta sekä muita kaavoituksen lähtökohtia. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti lausunnossaan arkeologisen inventoinnin tekemistä alueella. Arkeologinen inventointi hankitaan ennen kaavaehdotuksen laatimista, jolloin sen tulokset on mahdollista huomioida. Kaavaluonnos Kaavoituksesta on käyty kaavaneuvottelu , johon kutsuttiin alueen maanomistajia sekä lähialueiden maanomistajat. Kaavaneuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustaa ja lähtöaineisto sekä maanomistajien tavoitteet ja toiveet kaavoituksen suhteen. Alueella järjestettiin maastokäynti kaavanlaatijan, aluearkkitehdin ja maanomistajien osallistuessa. Maastokäynnin aikana maanomistajien kanssa käytiin läpi ja havainnoitiin aluetta sekä keskusteltiin kaavan tavoitteista ja aluerajauksesta. Kaavaluonnos valmistui kesäkuussa Valmisteluvaiheessa laadittiin kaavan eteläosasta kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotus Nähtävillä olevista kaavaluonnosvaihtoehdoista valitaan sopivaksi katsotut ratkaisut kaavaehdotuksen pohjaksi. Kaavaehdotuksen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. 12

13 Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle työpaikka-alueelle on tavoitteena muodostaa yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoiteltava tonttikoko on noin m². Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle asuinalueelle on tavoitteena muodostaa maaseutuympäristöön ja maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Pohjoisempi alue Pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asetta toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavassa on osoitettu 22 uutta tonttia. Tontit ovat kooltaan m². Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on kem². Rakennusoikeudesta 5% saa käyttää myymälätiloja varten (m5%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on kem². Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. 13

14 Korttelissa 297 on tonttien 3-6 pohjoisosaan osoitettu 15 metriä leveä suojapuustoalue (my). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa yritystontteja viereisen maa-ainesten ottoalueen häiriöiltä. Korttelialueiden viereen on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 400 kem². Muu osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alueelle on osoitettu kulku uutta katualuetta, Sahalaidantietä pitkin. Sahalaidantien liittymä on osoitettu olemassa olevan jätepisteen eteläisemmän liittymän kautta. Tylsäntie ja Teräväntie muodostavat alueen ympäri ajettavan tiestön. Nimistön lähtökohtana on alueen keskellä sijaitsevan kiinteistön nimi Tylsä. Tiestön pituus on yhteensä 1529 metriä. Eteläisempi alue, vaihtoehto 1 (VE1) Kortteleihin on osoitettu yhteensä 15 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä. Kattokaltevuudeksi on määrätty 1:2. Suurin sallittu kerrosluku on Iu2/3 tai 1/2kIu/2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten seuraavasti: 14

15 Isoimmalle rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta kem². Rakennusoikeudesta korkeintaan 240 kem² saa käyttää asuinrakennusta varten (240+t60/ 240+t100). Pienemmälle rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 160 kem². Alueelle saa sijoittaa asuinrakennuksia sekä rakennuksia yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten (as/tp 160). Rakennusoikeudesta 50% saa käyttää myymälätiloja varten (m50%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 80 kem². Osalla tonteista on tonttien takaosiin osoitettu rakennusala, jolle saa rakentaa talousrakennuksia. Suurin sallittu rakennusoikeus on 40 kem² (t40). Kortteleissa on tonttien pellon reunan puolelle osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa kasvihuoneita tontin sallitusta rakennusoikeudesta riippumatta (mp). Tonttien kadun puolelle on osoitettu pysäköimispaikat (p). Pysäköinti palvelee asukkaiden lisäksi mahdollista yritystoimintaa ja asiakaspysäköintiä. Rakennusalojen sisälle on osoitettu rakennusten harjan suunnat. Harjan suunnat voivat olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Kortteleiden kaavamääräyksillä ja rakennusaloilla on luotu mahdollisuuksia rakentaa tonteille sivuasunto ja/tai tiloja yritystoimintaa ja/tai harrastuksia varten. Rakennusaloilla ja harjansuunnilla on määrätty rakennusten sijoittumisesta tonteilla siten, että ne muodostaisivat yhteistä piha-aluetta rajaavan kokonaisuuden. Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Eteläisempi alue, vaihtoehto 2 (VE2) Kortteleihin on osoitettu yhteensä 23 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä lukuun ottamatta korttelia 306, jolle on osoitettu tieyhteys Koskenkyläntieltä. 15

16 Kattokaltevuudeksi on määrätty 1:2. Suurin sallittu kerrosluku on Iu2/3 tai 1/2kIu/2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 350 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten seuraavasti: Rakennusoikeudesta korkeintaan 250 kem² saa käyttää asuinrakennusta varten (250+t60/ 250+t100). Lopun rakennusoikeuden voi käyttää talousrakennuksia varten. Osalla tonteista on tonttien takaosiin osoitettu rakennusala, jolle saa rakentaa talousrakennuksia. Suurin sallittu rakennusoikeus on 40 kem² (t40). Rakennusalojen sisälle on osoitettu rakennusten harjan suunnat. Harjan suunnat voivat olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Kortteleiden kaavamääräyksillä ja rakennusaloilla on luotu mahdollisuuksia rakentaa tonteille sivuasunto ja/tai tiloja yritystoimintaa ja/tai harrastuksia varten. Rakennusaloilla ja harjansuunnilla on määrätty rakennusten sijoittumisesta tonteilla siten, että ne muodostaisivat yhteistä piha-aluetta rajaavan kokonaisuuden. Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Virkistysalueet (VL) Kortteleiden välinen mäkialue ja sen pohjoisrinne on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueiden pinta-ala kaavan eteläisemmällä alueella on yhteensä m²/16,2%/ VE2 ja m²/14,5%/ve1. Maatalousalueet(MT) ja maa- ja metsätalousalueet (M) Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä maa- ja metsätalousalue (M). Katualueet Uusia katuja ovat Takahaantie ja Kuminatie sekä vaihtoehdossa 2 lisäksi Välimaantie ja Ilkantie. Takahaantien ja Välimaantien nimien lähtökohtana on alueen kiinteistöjen nimet. Kuminatien nimen lähtökohtana on pellolla kaavoitusaikana viljelty kumina. Ilkantien nimen lähtökohtana on maanomistajan nimi. Kuminatie ja Ilkantie on osoitettu yhteiskäyttöalueiksi (yk), joiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistönomistajat. Tiestön pituus on 1098 metriä/ vaihtoehto 1 ja 1302 metriä/ vaihtoehto 2. Takahaantien jyrkkyys on 6,5%/ vaihtoehto 1 ja 8,1% vaihtoehto 2. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. Kaikki kaava-alueet, yleismääräykset Autopaikkoja on varattava 1 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. 16

17 Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 5.2 Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Kaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavassa osoitetun työpaikka-alueen ja asuinalueen toteutumisen. Työpaikka-alue sijoittuu luontevasti läheisen maa-aineisten ottoalueen ja yrityshallien läheisyyteen metsän keskelle erilleen asuinalueista. Asuinalue täydentää Rimmintien ja Kehrontien risteysalueen olemassa olevaa asuinrakentamista. Ekologisuus ja taloudellisuus Alue liittyy olemassa olevaan tieverkkoon ja alueella on olemassa vesi- ja viemäriverkko. Teollisuusalueen keskitetty ja kompakti rakenne sekä alueen ympäriajettavuus parantavat alueen käytettävyyttä, ekologisuutta ja taloudellisuutta. Suuret tonttikoot sekä yritystoiminnan ja harrastamisen monipuolisesti mahdollistavat kaavamääräykset luovat mahdollisuuksia ekologisen elämäntavan toteuttamiseksi. Ihmisten elinolot ja elinympäristö Teollisuusrakennusten korttelialueelta on matkaa lähimmillään noin 100 metriä lähimmän asuinrakennuksen pihaan. Naapuruston asukkaat voivat kokea, että heille aiheutuu häiriötä tai haittaa uuden teollisuus-/yritysalueen toiminnosta. Kaavamääräys Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. mahdollistaa ympäröivän asumisen huomioimisen alueen toteutuksessa ja lupamenettelyssä. Asuinkorttelit tarjoavat mahdollisuuden asua maaseudulla sekä mahdollisuuden harjoittaa asumisen yhteydessä yritystoimintaa, harrastustoimintaa ja rakentaa tontille sivuasunto esim. omia vanhempia tai tukea tarvitsevaa lasta varten. Liikenne Kaava edellyttää uusien katualueiden rakentamista. Rimmintien yksityistie muuttuu asemakaavan myötä kaava-alueen alueella kaavatieksi. Katualue siirtyy kunnan omistukseen. Katualueen toteuttamisesta ja kunnossapidosta on vastuussa kunta. 17

18 Takahaantien kaltevuus on suurehko jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja raskaan liikenteen näkökulmasta. Takahaantien liittyminen Rimmintielle on liikenneturvallisuuden kannalta haastava paikka. Kuminatien ja Ilkantien toteuttaminen ja kunnossapito edellyttävät maanomistajien keskinäistä sopimista. Sahalaidantien liittymän toteuttaminen jätepisteen yhteyteen edellyttää jätepisteen toimintojen ja liikennöinnin uudelleen järjestelyä. Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen Koskenkyläntielle parantaisi liikenneturvallisuutta. Luontoarvot Kulttuurimaisema Asemakaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavan luo-1-alueen ja viheryhteystarpeen säilymisen ja toteutumisen. Maiseman kannalta merkittävimmät ratkaisut on tehty Koskenkylän osayleiskaavassa, johon asemakaava perustuu. Teollisuusalueella ei ole vaikutusta maisemaan. Toteutuessaan alue muodostaa oman maisemakokonaisuutensa. Korttelit sijoittuvat maisemallisesti näkyvälle paikalle etelärinteeseen Koskenkyläntien varteen. Koskenkyläntien ja asuinkortteleiden väliin jäävä metsäalue pehmentää asuinkortteleiden näkymistä maisemassa. Kaavassa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia rakentamisen sopeuttamiseksi rinnemaastoon ja maisemaan. Kuminatien varressa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia. Kuminatien asuinrakennuksista avautuu peltomaisemia itään ja kaakkoon. Pellon reunaan sijoittuvat kasvihuoneet voivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi maisemaan. Osayleiskaavassa maatalousalueeksi osoitetut peltoalueet säilyvät pääosin rakentamattomina. Alueelle laadittavat rakentamistapaohjeet tulevat ohjaamaan rakentamisen yhtenäisyyttä ja sopivuutta maisemaan. Vaihtoehtojen vertailu, eteläisempi kaava-alue Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Rakennuspaikkojen lukumäärä Rakennusoikeus Yhteensä 7500 kem² Yhteensä 8050 kem² 18

19 viihtyisyys Kuminatien rakennuspaikat ja rakentaminen Kuminatien pään/ Ilkantien rakennuspaikat 500 kem²/rakennuspaikka 350 kem²/rakennuspaikka Asuinrakennusten 240 kem² ja 160 kem² 250 kem² rakennusoikeus Myymälätilojen 80 kem² - rakennusoikeus Yritystilojen 160 kem² - rakennusoikeus Kasvihuoneen Kortteleissa 305 ja rakennusoikeus Rakennuspaikkojen koko Keskiarvo 4266 m² Keskiarvo 3061 m² Tien pituus 1098 m 1302 m Takahaantien kaltevuus 6,5 % 8,1 % Rakennuspaikkojen Kaikki rakennuspaikat rajau- Korttelin 304 rakennuspaikat tuvat metsään tai peltoon Rivissä pellon reunassa. Korttelin 305 ja 306 välissä peltoalue. Pinta-ala 4513 m² ja 4722 m² Kulku Kuminatien kautta (edellyttää Kuminatien toteuttamista) 1-3 eivät rajaudu metsään Korttelin 305 rakennuspaikat 3-7 muodostavat oman kokonaisuutensa. Koko pellon reuna rakennettu. Pinta-ala 3214 m² ja 2707 m² Oma tieyhteys Ilkantien kautta 19

20 Vertailu osayleiskaavaan Osayleiskaavassa asuinalueeksi on osoitettu kaavaluonnoksessa ehdotettua laajempi alue itään pellon suuntaan. Vastaavasti osayleiskaavan maatalousalueelle (MT) on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 20

21 21

22 Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 1 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Nokialla Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 22