Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2013
Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET 8 Äitiysavustus 8 Vanhempainpäivärahat 8 Lapsilisä 12 Elatustuki 12 Kelan etuudet adoptiovanhemmille 13 Lastenhoidon tuet vaihtoehto kunnan päivähoidolle 14 Osittainen hoitovapaa ja hoitoraha 16 Jos lapsi sairastuu 16 SAIRAUSVAKUUTUS 18 Lääkekorvaukset 18 Yksityisen sairaanhoidon korvaukset 20 Yksityisen hammashoidon korvaukset 21 Matkakorvaukset 22 Kun sairastut ulkomailla 23 Sairauspäiväraha 24 Osasairauspäiväraha ja osa-aikatyö 27 Sairausloma, kuntoutus vai eläke? 28 KUNTOUTUS 29 Ammatillinen kuntoutus työikäiselle 30 Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaiselle 32 Kuntoutuspsykoterapia 33 Harkinnanvarainen kuntoutus 34 Kuntoutusraha 35 TYÖTERVEYSHUOLTO 37 VAMMAISETUUDET JA PALVELUT 38 Vammaisetuudet 38 Vammaisten tulkkauspalvelut 40
OPINTOTUKI 41 Opintoraha 42 Asumislisä 43 Opintolainan valtiontakaus 44 Koulumatkatuki 46 SOTILASAVUSTUS 47 YLEINEN ASUMISTUKI 48 TYÖTTÖMYYSTURVA 52 Työmarkkinatuki 54 Kotoutumistuki maahanmuuttajalle 57 Peruspäiväraha 57 Ikääntyvän työttömän tuki 59 Työllistymistä edistävät palvelut 60 Muita tukia työttömälle 63 Vuorottelukorvaus 63 KELAN ELÄKETURVA 64 Kansaneläke 64 Lapsikorotus 69 Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä 70 Perhe-eläke 70 Takuueläke 74 Eläkkeensaajan asumistuki 75 Muutoksenhaku päätökseen 79 Tiedonvaihto viranomaisten välillä 79 Sanasto* 80 Osoitteita
Tärkeää tietää Tärkeää tietää Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Tässä esitteessä kerrotaan etuuksien pääperiaatteet ihmisen elämänkaarta seuraten. Mukana ei ole kaikkia etuuksien yksityiskohtia. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta www.kela.fi. Esitteessä on huomioitu ne lainmuutokset, jotka on vahvistettu vuoden 2013 alkuun mennessä. Tämä esite on tarkoitettu oppaaksi sosiaali- ja terveysturvan työntekijöille sekä opiskelijoille, jotka tarvitsevat koottua tietoa Kelan etuuksista. Oppaassa mainitut etuuslait löytyvät pääosin Kelan internetsivuilta ja osoitteesta http:// www.edilex.fi/kela/fi/. Esitteen takakannessa ovat Kelan palvelunumerot, joista asiakkaat saavat lisätietoa etuuksista. Kenellä on oikeus Kelan etuuksiin? Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että kuulut Suomen sosiaaliturvaan*. Joitakin etuuksia voit saada vain, jos olet asunut Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat pääsääntöisesti kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt* sekä tietyin ehdoin Suomeen työskentelemään tulevat henkilöt. Suomeen muuttajan tai Suomesta ulkomaille muuttajan kannattaa tarkistaa Kelasta, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu. Ilmoita aina muutoksista Kelaan Kelan etuutta saavan on pikaisesti ilmoitettava Kelaan olosuhteidensa muutoksista. Tällaisia tilanteita ovat mm. tulojen, perhetilanteen tai parisuhteen muutokset. Kelan antamassa päätöksessä on lueteltu ne muutokset, joista on ilmoitettava. Jos etuuden saaja ei ilmoita muutoksista, hän saattaa jäädä ilman jotakin etuutta tai hänelle voidaan maksaa tukea aiheettomasti, jolloin sitä joudutaan perimään myöhemmin takaisin. Miten voit asioida Kelassa? Kela palvelee asiakkaitaan toimistoissa, puhelimitse ja postitse sekä internetissä osoitteessa www.kela.fi. Kelan toimistossa asioitaessa on hyvä esittää henkilöllisyystodistus, esim. henkilökortti, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti. Esitteen lopussa on sanasto, jossa on selitetty joitakin lainsäädännön ja Kelan käyttämiä termejä. Termit on merkitty tekstiin vinokirjaimin ja tähdellä*. Kelan viestintä PL 450 00101 HELSINKI viestinta@kela.fi 1
Kelan etuudet pähkinänkuoressa SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun muutat Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuulutko Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko sinulla oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta säädetään soveltamisalalaissa, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 30.12.1993/1573 Yleiset periaatteet Kun muutat Suomeen tai Suomesta ulkomaille, sosiaaliturvaasi vaikuttaa ensinnäkin se, onko kyseessä lyhytaikainen vai vakinainen muutto. Myös se, mihin maahan olet muuttamassa tai mistä maasta muutat Suomeen, vaikuttaa sosiaaliturvaasi. EU-lainsäädäntö EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia (1.7.2013 alkaen), Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka ETA-sopimuksen nojalla soveltavat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi Sveitsiin sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin EU/ETA-maihin. EU/ETA-maista ja Sveitsistä toiseen muuttavien sosiaaliturvaa koordinoi EUasetus 883/2004. Asetuksen perusteella ratkaistaan, kuuluuko maasta toiseen muuttava henkilö lähtömaansa vai uuden asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Pääsääntö on, että työntekijänä kuulut työskentelymaasi sosiaaliturvaan. EU-asetuksen tarkoitus on varmistaa, että EU:ssa liikkuvat henkilöt kuuluvat vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin kerrallaan. Lisäksi asetuksella pyritään takaamaan, että EU/ETA-maasta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maastamuuton vuoksi. 2
Sosiaaliturva asumisen perusteella EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat säännöt koskevat myös EU:n alueella laillisesti asuvia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia (ns. kolmansien maiden kansalaisia), jotka liikkuvat EU-alueella maasta toiseen. Heihin soveltuvat pääosin samat sosiaaliturvan yhteensovittamissäännöt kuin EU-kansalaisiin. Jollei sosiaaliturvastasi säädetä EU-asetuksessa, sinuun sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä. Sairausvakuutukseen voit kuulua myös työskentelyn perusteella. Sosiaaliturvasopimukset Oikeutesi sosiaaliturvaan maasta- ja maahanmuuton yhteydessä voi perustua sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin, Australian ja Intian (voimaantulo vuoden 2013 aikana) kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä. Sopimukset koskevat yleensä työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Sopimusten määräyksiä sovelletaan ainoastaan niihin henkilöryhmiin ja sosiaaliturvan aloihin, jotka sisältyvät sopimuksiin. Jollei sosiaaliturvastasi säädetä sosiaaliturvasopimuksessa, sinuun sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä. Toiseen Pohjoismaahan muuttaviin henkilöihin sovelletaan EU-asetuksen sääntöjä. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella EU-asetuksen määräyksiä sovelletaan myös Pohjoismaiden välillä liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on kuitenkin EUasetusta kattavampi, sillä se koskee niitä Pohjoismaiden alueita, joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetuksia. Muut sosiaaliturvasopimukset kattavat vain pienen osan Kelan etuuksista. Monesti ne koskevat vain eläkkeitä. Muita maita koskevat säännöt Muiden kuin EU/ETA-maiden ja Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden välillä liikkuvien sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaan. Tällöin ulkomailla tai Suomessa oleskelun kesto vaikuttaa sosiaaliturvaan kuulumiseen. Sairausvakuutukseen voit kuulua myös työskentelyn perusteella. Jos aiot muuttaa ulkomaille alle vuodeksi, muuttoasi pidetään tilapäisenä ja säilyt pääsääntöisesti ulkomailla oleskelusi ajan Suomen sosiaaliturvassa. Jos sen 3
Kelan etuudet pähkinänkuoressa sijaan ulkomailla oleskelusi on tarkoitus kestää yli vuoden, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttohetkeen. Tiettyjä erityisryhmiä, kuten lähetettyjä työntekijöitä, koskevat eri säännöt. Ennen muuttoa sinun kannattaa aina selvittää, onko sinulla oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Jos näin ei ole, selvitä oikeutesi uuden asuinmaasi sosiaaliturvaan kyseisen maan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Kaikissa maissa ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa, ja etuudet saattavat vaihdella huomattavasti maittain. Kun muutat Suomeen, pääset Suomen sosiaaliturvan piiriin yleensä siitä hetkestä, kun sinun katsotaan muuttaneen tänne vakinaisesti asumaan. Esimerkiksi kahden vuoden työsopimus Suomessa, perhesiteet täällä vakinaisesti asuvaan henkilöön tai aiempi vakinainen asuminen täällä ovat yleensä osoituksia vakinaisesta muuttotarkoituksesta. Muitakin siteitä otetaan huomioon arvioinnissa. Sen sijaan pelkästään opiskelemaan Suomeen tulevan ei katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen. Lähtömaan sosiaaliturvassa säilymisen edellytykset kannattaa tarkistaa aina lähtömaan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Muutto ulkomaille Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta Suomeen on ilmoitettava. Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Jos tarkoituksesi on muuttaa ulkomaille alle vuodeksi eli tilapäisesti, kuulut ulkomailla oleskelusi ajan yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin ja olet oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos taas tarkoituksesi on olla ulkomailla yli vuoden ajan, muuttoasi pidetään vakinaisena, jolloin oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtaan. EU/ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin poiketaan tilapäisen oleskelun säännöstä, sillä jo lyhytkin työskentely näissä maissa riittää yleensä siirtämään sinut työskentelymaasi sosiaaliturvan piiriin. EU-sääntöjen perusteella voit kuulua vain yhden valtion sosiaaliturvan piiriin kerrallaan, ja yleensä tämä maa on se, jossa työskentelet. Jos alun perin alle vuodeksi eli tilapäiseksi suunniteltu ulkomailla oleskelu kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, päättyy oikeutesi Suomen sosiaali- 4
Sosiaaliturva asumisen perusteella turvaan olosuhteiden muutoksesta lukien. Ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat kuitenkin edelleen kiinteät, voit säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet, kuten asumisaika Suomessa ja ulkomailla, perhesiteet, asumisolosuhteet ja toistuva oleskelu Suomessa. Joissakin tapauksissa ulkomailla yli vuoden työskentelevät henkilöt voivat säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Lähetetyt työntekijät säilyvät hakemuksesta ja virkamiehet ilman hakemusta Suomen sosiaaliturvassa ulkomaankomennuksensa ajan. Työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan virkamiehen ulkomailla tekemästä työstä. Myös lähetettyjen työntekijöiden ja virkamiesten perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvan piirissä hakemuksesta. Kela päättää Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta niiden työntekijöiden osalta, jotka lähetetään työhön muihin kuin EU/ETA-maihin tai sosiaaliturvasopimusmaihin. Kela päättää sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta myös lähetettyjen työntekijöiden mukana ulkomaille seuraaviin perheenjäseniin. Eläketurvakeskus tekee ratkaisun EU/ETA-maihin, Sveitsiin ja sosiaaliturvasopimusmaihin lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvasta. EU-asetusta soveltaviin maihin lähtevät virkamiehet saavat Eläketurvakeskuksesta todistuksen A1. Etuudet ulkomaille Kelan etuudet on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, maksetaanko niitä tilapäisesti tai vakinaisesti ulkomailla oleskeleville. Seuraavia etuuksia voit tietyissä tapauksissa saada, vaikka asuisit yli vuoden ulkomailla esimerkiksi lähetettynä työntekijänä, valtion virkamiehenä, opiskelijana tai heidän perheenjäseninään: kansan- ja perhe-eläke lapsilisä äitiysavustus ja yleinen asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin). Seuraavia etuuksia voit saada vain, jos oleskelet ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden: eläkkeensaajan asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin. Asumistukea ei makseta ulkomaille lähdöstä alkaen, jos eläkkeensaaja asuu yli kuusi kuukautta vuodesta ulkomailla.) vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki / Poikkeus: voi saada EU/ETAmaihin ja Sveitsiin tietyissä tapauksissa myös muun kuin tilapäisen oleskelun ajalta takuueläke. 5
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Joitakin Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki / poikkeus kotihoidon tuen osalta: EU/ETA-maat ja Sveitsi. Pääsääntö on, että jos asut ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden kuulut Suomen sosiaaliturvaan ja sinulla on oikeus Kelan etuuksiin aivan kuin asuisit Suomessa. Maksussa olevien etuuksien maksamista siis jatketaan ulkomaille, ja uusia etuuksia voidaan myöntää hakemuksesta. Jos taas asut ulkomailla vakinaisesti eli yli vuoden, et pääsääntöisesti voi saada Kelan etuuksia. Etuuksien saaminen lakkaa siihen hetkeen, kun muutat ulkomaille. Asumiseen perustuvissa järjestelmissä kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa saatetaan edellyttää tietynpituista asumiskautta eli odotusaikaa etuuden saamiseksi. Suomessa odotusaikaa vaaditaan äitiyspäivärahan, kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja leskeneläkkeen saamiseksi. Odotusaika kuitenkin karttuu myös, jos kuulut toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin sosiaaliturvan piiriin ennen muuttoasi Suomeen. Muutto Suomeen Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan yleensä sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksesi on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääset pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien ja voit saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Vakinainen asuminen ratkaistaan kokonaistilanteesi perusteella. Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupasi on myönnetty vähintään vuodeksi, jos olet velvollinen oleskeluluvan hankkimaan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto, www.migri.fi. EU-, ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen muuttavan työntekijän tai yrittäjän oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja eri etuuksiin voi perustua myös työskentelyn kestoon, jollei muutto ole vakinainen. Kun tulet Suomeen töihin yli 4 kuukaudeksi ja työlle asetetut vähimmäisedellytykset täyttyvät, kuulut yleensä Suomen sosiaaliturvaan. Vastaavasti kolmansista maista (muualta kuin EU- ja ETA-alueelta tai Sveitsistä) 6
Sosiaaliturva asumisen perusteella Suomeen määräaikaisesti töihin tulevalla henkilöllä on oikeus lähes kaikkiin sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin ja hän on työttömyysvakuutettu työskentelynsä ajan, jos työ kestää vähintään 4 kuukautta ja muut työlle asetetut vähimmäisedellytykset täyttyvät. Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta ja heille myönnetään Kela-kortti. Jos muutat Suomeen tilapäisesti asumaan, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Sinulla ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, jos saat EU-lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella etuuksia jostakin toisesta maasta tai kuulut muuten jonkin toisen maan sosiaaliturvan piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät toisessa EU-maassa työskentelevät rajatyöntekijät sekä vieraan valtion tai valtioiden välisen järjestön palveluksessa olevat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä. Jos muutat Suomeen tilapäisesti toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä, sinulla on oikeus välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta www.kela.fi sekä Kelan ja Verohallinnon In To -palvelupisteestä, www.intofinland.fi. 7
Kelan etuudet pähkinänkuoressa LAPSIPERHEEN ETUUDET Äitiysavustus Suomessa asuva*, lasta odottava nainen saa äitiysavustuksen, kun hänen raskautensa on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Avustuksen saaminen edellyttää, että hän on käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa, ennen kuin neljäs raskauskuukausi on päättynyt. Hakija saa valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Jos samalla kertaa syntyy useampia lapsia, äitiysavustusta korotetaan niin, että toisesta lapsesta maksetaan kaksi, kolmannesta kolme jne. äitiysavustusta (kaksosista siis yhteensä kolme avustusta, kolmosista kuusi avustusta jne.). Avustuksen saaja voi valita äitiyspakkausten ja rahan yhdistelmän. Adoptiovanhempien oikeuksista äitiysavustukseen, ks. s. 13. Äitiysavustuslaki 28.5.1993/477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta 31.10.2002/885 Vanhempainpäivärahat Vanhempana sinulla on oikeus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ja saada tältä ajalta Kelan maksamia vanhempainpäivärahoja. Vanhempainpäivärahoihin kuuluu äidille äitiysraha isälle isyysraha vanhempainraha, joka voidaan maksaa joko äidille tai isälle riippuen siitä, kumpi lasta hoitaa. Isä ja äiti voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun esim. niin, että toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa. Jos lapsia syntyy samalla kertaa useampia, vanhempainrahan maksuaikaa pidennetään 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Pidennyksen voi käyttää niin, että isä ja äiti ovat vanhempainvapaalla yhtä aikaa tai sen voi käyttää äitiys- tai vanhempainvapaan jatkona. Vanhempainpäivärahojen alkaminen ja kesto, ks. Liite. 8
Lapsiperheen etuudet Erityisäitiysraha kun terveys vaarantuu työssä Jos äiti joutuu raskauden aikana alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä, äiti voi jäädä pois töistä ennen varsinaista äitiysvapaata. Tältä ajalta hän saa erityisäitiysrahaa. Erityisäitiysrahaa maksetaan siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa, työolot on tehty turvalliseksi tai työsuhde päättyy. Äitiysraha Oikeus äitiysrahaan alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää, ja se alkaa, kun äiti jää äitiysvapaalle. Äitiysvapaalle voi jäädä aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Vapaasta pitää ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkua. Isyysraha ja isyysvapaa Isyysvapaa muuttui 1.1.2013. Muutos koskee niitä perheitä, joissa erityisäitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhempainraha on alkanut 1.1.2013 jälkeen. Jos erityisäitiysraha, äitiysraha tai vanhempainraha on alkanut vuonna 2012, isyysraha maksetaan edellisen lain mukaan. 1.1.2013 alkaen isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isä voi pitää isyysvapaasta 1 18 arkipäivää samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysvapaat isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Isyysvapaan voi jakaa osiin. 1 18 arkipäivää voi jakaa enintään 4 jaksoon ja vanhempainrahakauden jälkeisen vapaan enintään 2 jaksoon. Isä ilmoittaa vapaasta työnantajalleen viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua ja jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, viimeistään kuukausi etukäteen. Rekisteröity parisuhde Rekisteröidyssä parisuhteessa* toinen vanhemmista voi saada vanhempainrahaa hoitaessaan puolisonsa lasta, vaikka hän ei olisi lapsen biologinen vanhempi. Tällöin parisuhteen tulee olla rekisteröity ennen lapsen adoptiota tai syntymää. Osittainen vanhempainraha Jos teet puolisosi kanssa osa-aikatyötä ja jaat lapsen hoitovastuun, voitte molemmat saada Kelasta osittaista vanhempainrahaa. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että sinä ja puolisosi olette tehneet työnantajienne kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Työajan ja palkan tulee tällöin olla 40 60 % kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. 9
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Jos toinen vanhemmista ei enää täytä osittaisen vanhempainrahan edellytyksiä, päättyy myös toisen oikeus siihen. Tämän jälkeen vanhempainrahaa maksetaan normaalisti lasta hoitavalle vanhemmalle. Yksinhuoltaja tai opiskelija ei voi saada osittaista vanhempainrahaa. Paljonko äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa saa? Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* mukaan. Päivärahan määrään vaikuttaa myös se, oletko esim. ollut töissä, opiskellut, ollut sairaana tai työttömänä sekä tulojen vaihtelu. Vanhempainpäivärahaa maksetaan kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärä. Osittainen vanhempainraha on puolet muutoin maksettavasta vanhempainrahasta. Määrät, ks. Liite. Jos saat vanhempainvapaiden ajalta palkkaa, vanhempainpäivärahat maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajallesi. Oman äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasi määrän voit arvioida internetissä laskentaohjelmalla www.kela.fi/laskurit. Saat tietoa myös Kelan toimistosta. Verotus Vanhempainpäivärahat ovat veronalaista tuloa. Kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössäsi olevan verokortin mukaan, mutta kuitenkin aina vähintään 20 %:n suuruisena. Jotta päivärahan ennakonpidätys ei olisi liian suuri, sinun kannattaa hakea verohallinnolta muutosverokortti etuutta varten. Lisätietoja saat osoitteesta www.vero.fi. Työntekijälle Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräytyvät yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* eikä tämänhetkisten työtulojen mukaan. Työntekijälle kertyy työsuhteen ajalta eläkettä sekä vuosilomaa hänen ollessa vanhempainvapaalla. Työtulojasi korotetaan palkkakertoimella*, ja niistä vähennetään tulonhankkimiskulut, joita ovat esimerkiksi omavastuun ylittävät asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ammattiyhdistys- ja työttömyyskassan jäsenmaksut sekä vakuutusmaksuvähennys (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Yrittäjälle Jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu* yrittäjä, vanhempainpäivärahasi määräytyvät eläkevakuutuksen perustana olevan työtulon perusteella. Työtuloa korotetaan yhden vuoden palkkakertoimella*. 10
Lapsiperheen etuudet Jos tulosi ovat kasvaneet Päiväraha voidaan laskea verotuksessa todettuja tuloja* tuoreempien työtulojen perusteella, jos tulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksen palkkakertoimella korotetut työtulot tai YEL- tai MYEL*-työtulot. Tällöin Kela laskee tuloiksesi ansiot 6 kuukauden ajalta ennen vanhempainpäivärahakautta, ja tulot kerrotaan kahdella vuosituloksi. Näitä tuloja ei koroteta palkkakertoimella. Vain jatkuvat tulot voidaan ottaa huomioon, mutta tuloja voi olla myös vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Yrittäjä voi esittää 6 kuukauden tuloina palkan tai YEL- tai MYEL-vakuutuksen* työtulon. Jos sinulla ei ole työtuloja Jos sinulla ei ole ollut työtuloja, joiden perusteella vanhempainpäiväraha voitaisiin maksaa, päivärahasi on vähimmäismääräinen (ks. Liite). Voit saada päivärahaa myös esimerkiksi ennen vanhempainvapaata saamasi työttömyysetuuden mukaisena (ks. s. 26). Jos olet pienituloinen ja sinulla on opintolainaa, voit olla oikeutettu korkoavustukseen (ks. s. 46). Asevelvollisen isyysraha Jos ase- tai siviilipalveluksesi aikana jäät isyysvapaalle, saat isyysrahaa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasavustusta. Lue lisää Kelan internetsivuilta (www.kela.fi). Kun opiskelet tai työskentelet vanhempainvapaiden aikana Jos äiti opiskelee ja saa opintotukea äitiys- tai vanhempainvapaan aikana, hänelle maksetaan opiskelupäiviltä opintotuen lisäksi päivärahaa vähimmäismäärä. Äitiysraha on tällöin tuloa ja voi vaikuttaa opiskelijan vuositulorajaan*. Jos äiti työskentelee vanhempainvapaiden aikana, Kela maksaa työssäolopäiviltä päivärahan vähimmäismääräisenä. Isä ei voi työskennellä ja opiskella päätoimisesti samaan aikaan kun hän saa isyys- tai vanhempainrahaa. Sunnuntaityöskentely ei vaikuta vanhempainpäivärahan saamiseen. Opiskelu ja opintotuen saaminen ei estä vanhempainpäivärahan saamista, mutta isän tulee hoitaa lasta opiskelustaan huolimatta. Kaksi lasta kolmessa vuodessa Voit saada vanhempainpäivärahan edellisen päivärahan perusteena olleen työtulon mukaan, jos toisen lapsesi laskettu aika tai adoptiolapsen hoitoon ottaminen tapahtuu ennen kuin edellinen lapsesi täyttää 3 vuotta tai edellisen adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 3 vuotta. Päivärahojen maksaminen Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joihin luetaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita, arkipyhiä, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. 11
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Vanhempainpäivärahat maksetaan jälkikäteen 25 päivän maksuerissä. Äitiysrahan ensimmäinen maksuerä on kuitenkin 30 päivää. Isyysraha maksetaan jälkikäteen yhdeltä tai useammalta jaksolta kerrallaan sen mukaan, miten isä pitää isyysvapaansa. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 Lapsilisä Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymää tai lapsilisäoikeuden alkamista (esim. Suomeen muutto) seuraavasta kuukaudesta alkaen sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta tai muuttaa huoltajineen ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä voidaan maksaa äidille, isälle tai muulle huoltajalle sekä poikkeuksellisesti myös 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. Yksinhuoltajakorotus on tarkoitettu vanhemmille, jotka eivät asu avo- tai avioliitossa. Vanhemmilla voi olla joko yhteis- tai yksinhuoltajuus. Määrät, ks. Liite. Lapsilisälaki 21.8.1992/796 Elatustuki Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin. Elatustuen hakeminen ja määrä, ks. Liite. Voit saada elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut lapsestaan vahvistettua elatusapua elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi olet adoptoinut lapsen ilman kumppania tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukilaki 29.8.2008/580 12
Kelan etuudet adoptiovanhemmille Lapsiperheen etuudet Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Kansainvälisessä adoptiossa tulee olla lupa adoptiolautakunnalta. Lisäksi kotihoidontuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhempien etuudet: Äitiysavustusta voit saada alle 18-vuotiaasta adoptiolapsestasi, kun asut Suomessa ja adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antaja on nimennyt lapsen hoitoosi. Lapsi voi olla adoptoitu kotimaasta tai ulkomailta. Hakuaika on 2 kuukautta siitä, kun sait lapsen hoitoosi, mutta voit hakea avustusta jo heti hoitoon nimeämisen jälkeen. Voit jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan alle 7-vuotiaana adoptoitua lastasi ja saada tältä ajalta vanhempainrahaa (tai osittaista vanhempainrahaa). Jos adoptoit avio- tai avopuolisosi biologisen lapsen, voit saada vanhempainrahaa, jos lapsi on adoptiohetkellä alle vuoden ikäinen ja jäät vanhempainvapaalle hoitamaan häntä. Et voi olla vanhempainvapaan aikana ansiotyössä tai päätoimisena opiskelijana. Vanhempainrahaa maksetaan aina vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää. Liitä hakemukseen todistus lapsen hoitoon ottamisesta. Adoptiovanhemmilla hakuaika on poikkeuksellisesti 2 kuukautta takautuvasti siitä, kun lapsi on otettu hoitoon. Voit hakea Kelasta isyysrahaa tai sitä vastaavaa etuutta (rekisteröidyn parisuhteen naispuoliso) ja pitää isyysvapaata samoin ehdoin kuin muutkin. Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Adoptiovanhemmat voivat kuitenkin saada kotihoidontukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun. Adoptiotuki Jos adoptoit lapsen ulkomailta, voit hakea Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Voit hakea tukea, kun kansainvälinen adoptioneuvonnan antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi luoksesi ja adoptioon on myönnetty adoptioautakunnan lupa. Edellytyksenä on, että asut Suomessa vakituisesti*. Adoptiotukea ei makseta, jos adoptoit lapsen Suomesta. Adoptiotuen määrät, ks. Liite. Äitiysavustuslaki 28.5.1993/477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta 31.10.2002/885 13
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Lastenhoidon tuet vaihtoehto kunnan päivähoidolle Kun vanhempainvapaa on päättynyt, voit hoitaa lastasi kotona lasten kotihoidon tuen turvin järjestää lapsellesi yksityisen päivähoidon ja saada lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea tai laittaa lapsesi kunnalliseen päivähoitoon, mihin sinulla on lakisääteinen oikeus. Tällöin et voi saada Kelasta kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Jos perheessä on useampia lapsia, perhe voi valita kullekin lapselleen sopivimman hoidon. Perhe voi siis saada samanaikaisesti sekä kotihoidon että yksityisen hoidon tukea, kun niitä maksetaan eri lapsista. Samasta lapsesta ei makseta molempia tukia. Lisäksi kunta saattaa maksaa perheelle kuntalisää, kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän määrä vaihtelee kunnittain. Lisätietoa saat kotikunnastasi. Sinulla on oikeus jäädä hoitamaan lastasi palkattomalle hoitovapaalle työsuhteesi katkeamatta. Oikeus perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Voit olla hoitovapaalla, kunnes lapsesi täyttää 3 vuotta (ks. myös osittainen hoitovapaa, s. 16). Vapaan voit pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Ilmoita työnantajallesi vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista. Kotihoidon tuki Voit saada kotihoidontukea, jos perheessäsi on alle 3-vuotias lapsi, ja häntä hoitavat vanhemmat, muu hoitaja (esim. isovanhemmat) tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu kunnallinen päivähoitopaikka. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja perheen tuloista riippuen hoitolisä (määrät, ks. Liite). Perhe voi saada kotihoidon tukea ja vanhempainpäivärahoja samaan aikaan. Kotihoidon tuen hoitoraha ja vanhempainpäiväraha sovitetaan kuitenkin yhteen. Tällöin kotihoidon tukea ei yleensä jää maksettavaksi. Perhe voi saada hoitorahaa, jos sen määrä ylittää päivärahan määrän. Isyysrahaa, jota isä saa äitiys- tai vanhempainrahakaudella (1-18 arkipäivää), ei soviteta yhteen hoitorahan kanssa. Hoitolisää voit saada, jos perheen yhteenlasketut tulot van- 14
Lapsiperheen etuudet hempainpäivärahat mukaan lukien eivät estä sitä. Vanhempainpäivärahoista huomioidaan tuloksi osa, joka ylittää perheen saaman hoitorahan määrän. Kela maksaa lasten kotihoidon tuen sille vanhemmalle tai huoltajalle, joka hoitaa lasta. Tuki maksetaan jälkikäteen joka kuukauden viimeisenä päivänä. Tuki on veronalaista tuloa. Kela tekee siitä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Tällöin pidätysprosentti voi olla liian korkea. Saat muutettua sen tilaamalla verohallinnolta muutosverokortin etuutta varten. Lisätietoja www.vero.fi. Yksityisen hoidon tuki Voit saada yksityisen hoidon tukea, jos perheessäsi on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Yksityisen hoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu sieltä hoitopaikka. Osapäiväinen esiopetus vuotta ennen koulun alkua ei estä tuen saamista. Lasten yksityisen hoidon tuki on enintään hoitomaksun suuruinen. Kela maksaa tuen aina palkkaamallesi hoitajalle. Se maksetaan jälkikäteen kuun viimeisenä arkipäivänä (määrät, ks. Liite). Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin*, on kunnan osapäiväisessä esiopetuksessa vuotta ennen koulun alkua tai aloittaa koulun 6-vuotiaana, hoitorahaa maksetaan 63,05 e/kk ja hoitolisä puolitetaan. Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää aina, että lapsen hoitaja ei ole saman kotitalouden jäsen on yksityishenkilö, jonka kanssa perhe on tehnyt vähintään 1 kuukauden työsopimuksen tai on päivähoidon tuottaja* (henkilö tai yhteisö). Edellytyksenä on, että päivähoidon tuottaja* on kunnan hyväksymä. Jos lastasi hoitaa sukulainen tai muu henkilö, sinun tulee tehdä hoitajan kanssa työsopimus ja maksaa hänelle palkkaa. Yksityisen hoidon tuki on veronalaista. Kela tekee tuesta ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa tuen hoitajalle. Jos olet palkannut yksityisen päivähoidon tuottajan*, sinun tulee työnantajana pidättää ennakko maksamastasi palkkaosuudesta sekä lisäksi maksaa sosiaaliturvamaksut. Tarkempia tietoja saat Kelan internetsivuilta (www.kela.fi). 15
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Osittainen hoitovapaa ja hoitoraha Voit vanhempainvapaasi jälkeen jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin lyhennät palkattomasti päivittäistä työaikaasi tai viikkotyöaikaasi. Voit puolisosi kanssa olla osittaisella hoitovapaalla saman jakson aikana mutta eri aikoina (esim. toinen lyhentää työaikaansa aamusta ja toinen iltapäivästä). Edellytyksenä osittaiselle hoitovapaalle on, että olet ollut kokopäiväisessä työtai virkasuhteessa samaan työnantajaan ennen hoitovapaasi alkua vähintään 6 kuukauden ajan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Sovi hoitovapaajakson toteutus työnantajasi kanssa. Osittainen hoitovapaa voi kestää, kunnes lapsen toinen lukuvuosi päättyy (31.7.) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin* kuuluvan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy (31.7.) sairas tai vammainen lapsi täyttää 18 vuotta. Osittainen hoitoraha Osittaista hoitorahaa voit saada, jos työaikasi on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Kela maksaa osittaista hoitorahaa seuraavasti: alle 3-vuotiaan sekä ensi- ja toisluokkalaisen lapsen vanhemmille pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin* kuuluvan lapsen vanhemmille sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen kolmas lukuvuosi loppuu oppivelvollisena esiopetukseen osallistuvan lapsen vanhemmille, kun lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tai aloittaa koulun vuotta säädettyä myöhemmin. Voit saada osittaista hoitorahaa samanaikaisesti lasten yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon tuen kanssa, jos lasta hoitaa muu henkilö kuin vanhemmat. Lapsi voi myös olla kunnan päivähoidossa. Osittaista hoitorahaa ei voi saada yhtä aikaa vanhempainpäivärahan kanssa, eikä silloin jos lasta hoitaa toinen vanhemmista, joka saa kotihoidon tukea. Määrä, ks. Liite. Jos lapsi sairastuu Erityishoitoraha alle 16-vuotiaalle Voit hakea Kelasta erityishoitorahaa, jos hoidat lyhyen aikaa sairasta tai vammaista, alle 16-vuotiasta lastasi niin, että joudut olemaan pois töistä. 16
Lapsiperheen etuudet Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että osallistut alle 7-vuotiaan lapsesi hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeu-tumisvalmennuskurssilla osallistut 7 15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsesi sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai hoidat kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon. Erityishoitoraha on korvausta ansionmenetyksestä ajalta, jona olet kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtäsi, harjoittamasta yritystoimintaa tai et voi opiskella päätoimisesti lapsen äkillisen sairastumisen tai sairauden vaikeutumisen vuoksi. Erityishoitorahaa voit saada oman lapsen, adoptiolapsen, avio- tai avopuolison lapsen tai sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota tosiasiallisesti hoidat vanhemman tavoin. Erityishoitorahan määrä lasketaan samoin kuin sairauspäiväraha, mutta sitä maksetaan aina vähintään vähimmäismäärä. Lisäksi kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidontukea omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lastaan. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 Lapselle kuntoutusta Vaikeavammainen lapsi, jolle Kela on myöntänyt korotetun tai ylimmän vammaistuen, voi saada Kelasta vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöterapiaa tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseja voidaan myöntää myös muille kuin vaikeavammaisille lapsille. Kurssiajalta vanhemmille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun he osallistuvat kurssille. Koululainen voi hakea Kelasta kalliita ja vaativia apuvälineitä, jos hän ei sairautensa tai vammansa takia voi suoriutua opinnoistaan ilman niitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lukutelevisio tai tietokone. Apuvälineitä voidaan myöntää peruskoulun seitsemäsluokkalaiselle tai sitä vanhemmalle koululaiselle, jos hänen opiskelunsa tähtää ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn. Tarkempia tietoja saat Kelan internetsivuilta (www.kela.fi), Kelan toimistoista sekä Kuntoutukseen-esitteestä. Osoitteesta www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku löydät Kelan järjestämät kuntoutuskurssit. Tilapäinen hoitovapaa alle 10-vuotiaan sairastuessa Kun alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan 17
Kelan etuudet pähkinänkuoressa häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista, muttei yhtä aikaa. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Ks. s. 38. SAIRAUSVAKUUTUS Lääkekorvaukset Voit saada korvausta lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairautesi hoitoon. Myös pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon määrätyistä perusvoiteista voit saada peruskorvauksen. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi määrättyjä lääkkeitä ei korvata. Apteekki vaihtaa lääkevalmisteen halvempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, ellet sinä tai lääkärisi kiellä vaihtoa. Korvauksen saaminen edellyttää, että käytät lääkettä annostusohjeen mukaisesti ja ostat sitä enintään 3 kuukaudeksi kerrallaan, mahdollisimman edullisina pakkauskokoina. Lisäksi korvauksen saaminen edellyttää aina, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkkeelle, perusvoiteelle ja kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuuden. Jos sitä ei ole vahvistettu, lääke jää kokonaan maksettavaksesi. Viitehintajärjestelmä Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään, joka koostuu viitehintaryhmistä. Kukin viitehintaryhmä sisältää keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Kaikilla samaan viitehintaryhmään kuuluvilla lääkkeillä on sama viitehinta. Lääkeyritykset ilmoittavat lääkkeiden hinnat neljännesvuosittain Hilalle, joka vahvistaa lääkkeelle viitehintaryhmän ja viitehinnan. Viitehinta lasketaan viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen mukaan seuraavasti: Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on alle 40, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 1,50. 18
Sairausvakuutus Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on 40 tai yli, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 2. Kun lääke kuuluu viitehintaryhmään ja sen hinta on viitehintaa kalliimpi, korvaus lasketaan viitehinnasta. Silloin maksat omavastuuosuuden lisäksi lääkkeen myyntihinnan ja viitehinnan erotuksen, mikä ei kerrytä vuotuista omavastuuosuuttasi. Jos lääkkeen hinta on viitehinnan suuruinen tai sitä edullisempi, korvaus lasketaan todellisesta hinnasta. Jos lääkärisi kieltää lääkevaihdon, Kela maksaa korvauksen lääkkeen todellisesta hinnasta, vaikka se kuuluisi viitehintaryhmään. Lääkkeiden hinnoista, korvattavuudesta ja vaihtokelpoisista valmisteista voit hakea tietoa Kelan internetsivujen Lääkehaku-palvelusta, www.kela.fi/laakehaku. Paljonko lääkekorvausta saa? Lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausryhmässä. Peruskorvaus on 35 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Alempi erityiskorvaus on 65 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta jokaisesta samalla kertaa ostetusta lääkkeestä maksat 3 euron omavastuun. Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet Peruskorvauksen saamista on rajoitettu eräissä lääkkeissä. Näitä lääkkeitä korvataan vain hintalautakunnan määrittelemien erityisten käyttöaiheiden mukaisesti. Tällaisia lääkkeitä ovat esim. MS-taudin ja Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet. Sinun tulee hakea oikeutta rajoitettuun peruskorvaukseen lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, jonka toimitat Kelaan. Erityiskorvattavat lääkkeet Joidenkin vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Valtioneuvosto päättää erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet (ks. Liite). Kelan päätöksessä kerrotaan näiden sairauksien lääketieteelliset edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta oikeus erityiskorvaukseen voidaan myöntää. Saadaksesi erityiskorvauksen apteekissa, sinun tulee hakea siihen oikeutta lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, jonka toimitat Kelaan. Oikeutesi erityiskorvaukseen voi olla määräaikainen tai ilman määräaikaa. Kun oikeus on myönnetty, saat postitse uuden Kela-kortin, johon on merkitty korvausoikeutesi ja sen määräaika. Kela maksaa erityiskorvauksen niistä lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun 19
Kelan etuudet pähkinänkuoressa lääkärinlausunto B on saapunut Kelaan. Joissain sairauksissa ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä edellytetään elämäntapamuutoksia, joiden vaikutuksia sairauteen seurataan. Lisäksi joissain sairauksissa vaaditaan vähintään 6 kuukauden säännöllinen lääkekäyttö ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä. Kliiniset ravintovalmisteet Kliinisiä ravintovalmisteita voi tarvita henkilö, jolla on esim. maitoallergia tai imeytymishäiriö. Oikeutta kliinisten ravintovalmisteiden perus- tai erityiskorvaukseen haetaan kuten erityiskorvattavissa lääkkeissä, ks. Liite. Lisäkorvaus, kun kustannukset ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden Saat lisäkorvauksen lääkekuluihisi, jos ne ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ks. Liite. Kun vuotuinen omavastuuosuutesi ylittyy, Kela lähettää sinulle siitä tiedon kirjeellä sekä erillisen ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta apteekkia varten. Säilytä tämä ilmoitus ja esitä se apteekissa aina reseptilääkkeitä ostaessasi. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset Kun sairastut ja tarvitset lääkärin hoitoa, voit käydä kunnan terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista näille määritellyn taksan* mukaan. Saat korvauksen usein jo vastaanotolla suorakorvauksena* näyttämällä Kelakorttiasi. Julkisen terveydenhuollon* kustannuksia Kela ei korvaa. Jotkut työnantajat ovat myös järjestäneet sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa. Korvauksia et saa esim. toimistokuluista hoitopäivä-, leikkaussali- tai poliklinikkamaksuista ennaltaehkäisevän hoidon maksuista (paitsi hammashoidossa) lääkärintodistuksesta esim. ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta tai eläkkeen hakemista varten ajalta, jolloin olet hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa, kuten vanhainkodissa. Lääkärinlausunnon kustannuksista voit hakea korvausta, jos lausunto on annettu Kelan etuuksia varten. Muiden lääkärinlausuntojen korvaaminen kannattaa selvittää erikseen Kelan toimistossa. Korvaukset lääkärikäynnistä yksityisellä lääkärillä Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista. Korvaus on vahvistetun taksan 20
Sairausvakuutus määrä*. Edellytyksenä korvauksien saamiselle on, että hoito on sairautesi vuoksi tarpeellista. Taksa on usein määrältään pienempi kuin yksityislääkärin perimä palkkio. Jos palkkio on pienempi kuin taksa, korvaus maksetaan perityn palkkion mukaan. Jos olet hankkinut yksityisen sairausvakuutuksen, voit hakea korvausta Kelakorvauksen lisäksi vakuutusyhtiöltäsi. Tarkista vakuutusyhtiöltäsi ennen hakemuksen lähettämistä Kelaan, miten haet sieltä korvauksia. Korvaukset tutkimuksista ja toimenpiteistä Yksityislääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Saat korvausta niistä hoidoista ja tutkimuksista, joihin olet saanut lääkäriltä lähetteen. Tällaisia ovat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset psykologiset tutkimukset sairaanhoitotoimenpiteet sytostaattihoidot fysioterapia. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että tarvitset hoitoa sairauteesi ja hoito on annettu vuoden sisällä siitä päivästä, jolloin lääkäri on antanut määräyksen. Jos lääkärisi määrää samalla kertaa useamman toimenpiteen hoitosarjan, saat korvauksen enintään 15 hoitokerrasta. Yksityisen hammashoidon korvaukset Saat korvausta yksityisen hammaslääkärin antamasta suun ja hampaiden hoidosta sekä hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista, radiologisista ja laboratoriotutkimuksista sekä lääkkeistä ja matkoista, jotka liittyvät hammashoitoon. Yksityisen hammaslääkärin palkkioista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suun ja hampaiden tutkimus korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Hammaslääkärin määräämistä radiologisista ja laboratoriotutkimuksista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suuhygienistin hoidosta korvaus on taksan* määrä. Korvausta et voi saada julkisen terveydenhuollon kustannuksista proteettisista toimenpiteistä, kuten irtoproteeseista tai niiden korjauksista, 21
Kelan etuudet pähkinänkuoressa hammaskruunuista, -silloista tai -implanteista hammasteknisestä työstä oikomishoidosta (paitsi erityisin perustein) ajalta, jolloin olet hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa. Hammashoito rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat saavat hammashuollon korvauksina hammaslääkärin tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä protetiikan kliinisestä työstä vahvistetun taksan määrän* proteesien teknisestä työstä vahvistetun taksan määrän* erikoishammasteknikon suorittamasta kokoproteesihoidosta hammaslääkärin tutkimuksen ja lähetteen perusteella muusta hammashoidosta vahvistetun taksan määrän*. Rintamaveteraanilta edellytetään rintamasotilas-, rintamapalvelus-, veteraanitai rintamatunnusta ja miinanraivaajalta Sota-arkiston todistusta. Hammashoidossa todisteena voi esittää myös kuvallisen Kela-kortin, jossa on joko R- tai MR-tunnus. Matkakorvaukset Voit saada korvausta matkoista sairaanhoitoon ja lääkärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen. Kela korvaa yleensä matkan lähimpään yksityisen tai julkisen terveydenhuollon* lääkäriin tai hoitolaitokseen pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan (esim. junalla tai linja-autolla). Oman auton kustannuksiksi sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut 0,20 /km. Kelan kuntoutuksen matka korvataan siihen laitokseen, jossa kuntoutus pidetään. Kela ei korvaa erikseen lääkkeidenhakuun apteekkiin tehtyä matkaa. Jos joudut yöpymään matkallasi tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi, voit saada Kelasta yöpymisrahaa. Saattajan matkakuluja korvataan, mikäli hoitohenkilökunta katsoo saattajan tai perheenjäsenen osallistumisen hoitoon tarpeelliseksi. Kun veteraani osallistuu Valtiokonttorin kuntoutukseen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan. Korvausten määrät, ks. Liite. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuutesi (ks. Liite) täyttymistä. Kun se on täyttynyt, saat postitse matkakustannusten omavastuukortin*. Korttia näyttämällä sinun ei tarvitse maksaa matkasta kuljettajalle, jos hän on tehnyt Kelan kanssa valtakirjasopimuksen. Jos sinulta peritään matkasta maksu, voit hakea matkakuluista korvausta jälkikäteen. 22
Sairausvakuutus Kun sairastut ulkomailla Jos sairastut äkillisesti ollessasi toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä, saat henkilöllisyystodistusta ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä samat sairaanhoitopalvelut kuin maassa vakituisesti asuvat. Jos sinulla ei ole korttia mukana, voit hakea sairaanhoitokorvauksia jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Kela korvaa kustannukset samoin kuin kohdemaa olisi korvannut tai kuten Suomen sairausvakuutus*. Kun toisesta EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen saapunut sairastuu yllättäen, hän saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä sairaanhoitoa samoilla kustannuksilla ja menettelyillä kuin Suomessa asuva. Muista maista tulevia koskevat erilaiset korvausperiaatteet. Jos hakeudut omatoimisesti toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin hoitoon, olet oikeutettu saamaan sairaanhoitokorvauksia maksamistasi lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä näiden määräämien tutkimusten ja/tai hoidon kustannuksista. Sairaanhoitokorvauksia haetaan jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Korvausta voit saada niin julkisten kuin yksityisten palveluntarjoajien toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä antamasta hoidosta. Jos hakeudut omatoimisesti ilman ennakkolupaa hoitoon, et ole oikeutettu sairaanhoitokorvauksiin matkojen, oleskelun tai lääkeostojen kustannuksista. Voit hakea myös ennakkolupaa hakeutua hoitoon toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin. Ennakkolupaa haetaan ensisijaisesta siltä julkisen terveydenhuollon yksiköltä, joka on vastuussa erikoissairaanhoidostasi. Ennakkolupaa voi hakea myös suoraan Kelasta hakemuslomakkeella SV 129. Ennakkoluvalla henkilö saa sairaanhoidon hoitoa antavan valtion käytännön ja periaatteiden mukaan. Hoidon kustannukset laskutetaan valtioiden välillä. Lisäksi hän on oikeutettu jälkikäteen sairaanhoitokorvauksiin matkojen, oleskelun ja saattajan sekä lääkeostojen kustannuksista, joista korvausta haetaan lomakkeella SV 128. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta (www.kela.fi). 23