INERTTIKAASUSAMMUTUSLAITTEISTOT SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN. FK CEA 4008: 2015 04 (fi)

INERTTIKAASUSAMMUTUSLAITTEISTOT SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN FK CEA 4008: 2015 04 (fi) Huhtikuu 2015

1 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Tarkoitus... 5 1.3 Määritelmät... 6 1.4 Laitteiston kuvaus... 8 1.5 Henkilöturvallisuus... 8 1.6 Varautuminen... 9 1.7 Soveltuvuus... 10 1.8 Käytetyt mittayksiköt... 10 2 LAITTEISTON SUUNNITTELU... 10 2.1 Inerttikaasulaitteiston tyyppi ja rakenteille asetettavat vaatimukset... 10 2.2 Suunnittelumäärä... 11 2.3 Suunnittelupitoisuus... 15 2.4 Sammutemäärä... 17 2.5 Varasammutemäärä... 17 2.6 Inerttikaasuvarasto... 17 2.7 Inerttikaasusäiliökeskus... 18 2.8 Virtaustekninen mitoitus... 19 2.9 Purkausaika... 19 2.10 Pitoaika... 19 3 JAKOPUTKISTO... 20 3.1 Putket... 20 3.2 Putkikannakkeet... 21 3.3 Jakoventtiilit... 24 3.4 Suuttimet... 24 4 PALOILMAISU... 25 4.1 Ilmaisintyypit... 25 4.2 Ilmaisimien valinta... 25 4.3 Sähköiset paloilmaisimet... 27 4.4 Mekaaniset tai pneumaattiset paloilmaisulaitteet... 27 5 OHJAUS JA LAUKAISU... 28 5.1 Viivelaite... 28 5.2 Käsilaukaisupainike... 29 5.3 Hätälaukaisulaite... 29

2 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 5.4 Sähköstä riippumaton laukaisunestolaite... 29 5.5 Hälyttimet... 29 5.6 Johdotus... 30 5.7 Ohjauspaineputket... 30 5.8 Ohjaussäiliö... 30 5.9 Lisälaitteiden ohjaus... 30 5.10 Sähkötehon syöttö... 31 6 ASENTAMINEN JA KOESTAMINEN... 31 6.1 Asentaminen... 31 6.2 Koestaminen... 32 7 LAITTEISTON KÄYTTÖ... 33 7.1 Henkilökunnalle annettavat ohjeet ja koulutus... 33 7.2 Tarkastukset... 33 7.3 Päiväkirja... 34 7.4 Muut velvoitteet... 34 8 HUOLTO JA KUNNOSSAPITO... 34 9 ASIAKIRJAT... 35 10 HYVÄKSYNNÄT... 35 11 VALVONTA... 37 11.1 Yleistä... 37 11.2 Laukaisunesto- ja laukaisulaitteet sekä jakoventtiilit... 37 11.3 Sammutteen määrämittaus... 37 11.4 Sähkökaapelit... 38 11.5 Sähköiset laitteet... 38 11.6 Valvonta ja ohjaus... 38 11.7 Sammutevarasto... 38 11.8 Vikailmaisu... 38 11.9 Valvontajärjestelmän teholähde... 39 11.10 Valvontajärjestelmän laitteiden vaatimukset... 39 Liite A1 Inerttikaasujen ominaisuudet... 40 Liite A2 Lohkokaavio inerttikaasusammutuslaitteiston toiminnasta... 41 Liite A3 Laitteet, järjestelmät, laskentamenetelmät... 42 Liite A4 Testimenetelmä sammutepitoisuuden määrittämiseksi syttyvien nesteiden ja kaasujen sammutuksessa ns. kuppipoltin menetelmällä.... 43 Liite A5 Tilan rakenteet... 44

3 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Liite A6 Laskentakaava putkistosuunnittelua varten... 46 Liite A7 Paineentasaus inerttikaasusuojatuille tiloille... 49 Liite A8 Paineentasauslaitteiden vaatimukset... 53 Liite A9 Tilasuojauksen palotestausmenetelmät, joilla määritellään sammutuskonsentraatio... 55 A9.1. Toimintaperiaatteet... 55 A9.2. Sammutusjärjestelmä... 55 A9.3. Sammutepitoisuus... 56 A9.4 Puuristikkotesti... 56 A9.5 Heptaaniallastesti... 61 A9.6 Polymeerilevyjen sammutustesti... 62 A9.7.1. Testilaitteisto... 66 Liite A10 Tilan tiiveystesti pitoajan määrittämiseksi... 71 A10.1 Soveltamisala... 71 A10.2 Pitoajan varmistaminen testin avulla... 71 A10.3 Tilat, joissa arvioitu minimi pitoaika on pienempi kuin suositeltu arvo... 82 A10.4 Raportti... 83 Liite A11 Esimerkki putkiston suunnittelusta ja liitoksista... 84 Liite B1 Sammutus- ja suunnittelupitoisuudet IG-01 Argonille... 86 Liite B2 Sammute- ja suunnittelupitoisuudet IG541Inergenille... 88 Liite B3 Sammutus- ja suunnittelupitoisuudet IG-100 Typelle... 90 Liite B4 Sammutus- ja mitoituskonsentraatiot IG55 Argonitelle... 92

4 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen ESIPUHE 1 YLEISTÄ Nämä säännöt, jotka on laatinut Comité Européen des Assurances (CEA), eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden perinteisen vahingontorjuntatyön puitteissa ja EC:n KOMISSION ASETUKSEN (EY) N:o 358/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, periaatteiden mukaisesti Yhteistoiminnassa European Committee of the manufacturers of Fire Protection and Safety Equipment and Fire Fighting Vehicles (EUROFEU) -järjestön kanssa, on tarkoitettu määrittelemään yhtenäisen ja korkeatasoisen euroopanlaajuisen henkilöiden ja omaisuuden suojauksen ehdot. CEA:n jäsenjärjestöt (Suomessa Finanssialan Keskusliitto, FK) ovat sopineet näiden sääntöjen voimaan saattamisesta ja kaikkien omien, näiden kanssa ristiriitaisten sääntöjen peruuttamisesta. Tällä nimenomaisella voimaansaattamisilmoituksella European Fire and Security Advisory Council (EFSAC) vahvistaa, että nämä säännöt kirjaavat uusimman tekniikan kehitystason. 1.1 Soveltamisala Nämä säännöt korvaavat painoksen CEA 4008:1998 (fi) Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu- ja asennussäännöt. Näitä sääntöjä tulee noudattaa hankintasopimuksissa, jotka tehdään 1.10.2015 jälkeen. 1.1.1 Nämä säännöt määrittelevät vaatimukset suunnittelulle, asennukselle ja laitteistojen huollolle rakennuksissa ja teollisissa tuotantolaitoksissa. Säännöt sisältävät myös vaatimukset olemassa olevan laitteiston laajennuksille ja muutoksille. Säännöt sisältävät yksityiskohtaiset vaatimukset liitteen A1 inerttikaasuille, jotka varastoidaan ja purkautetaan kaasuolomuodossa. Taulukkoa voidaan laajentaa tulevaisuudessa 1. Näiden sääntöjen tarkoitus ei ole hyväksyä listattuja sammutteita. Inerttikaasu Koostumus Lisätietoa Kauppanimi Argon / IG 01 Argon Liite A1, Liite B1 esim.: Argotec IG 541 52 % Typpi, Liite A1, Liite B2 esim.: Inergen 40 % Argon, 8 % hiilidioksidi Typpi / IG 100 Typpi Liite A1, Liite B3 IG 55 50 % Argon, 50 % Typpi Liite A1, Liite B4 esim.: Argonite Taulukko 1.1: Inerttikaasut 1 Muiden inerttikaasujen osalta hakemus tulee osoittaa CEA:lle

5 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Säännöt sisältävät inerttikaasusammutuslaitteisto- ja komponenttivaatimusten lisäksi vaatimukset suojattaville tiloille ja kohteelle. Nämä säännöt on laadittu käytettävissä olevan teknisen tiedon perusteella. Nämä säännöt kattavat kohteet jotka ovat lueteltu kohdassa 2.3 ja joiden suunnittelupitoisuus on mainittu joiden suunnittelupitoisuus on määritelty kohdassa 2.3.2 joiden sammutus- ja suunnittelupitoisuus on testattu hyväksyttävin testimenetelmin. Sammutemäärittely tulee tehdä yhteistyössä hyväksyvän tahon kanssa. Poikkeuksille tulee saada tämän tahon hyväksyntä. Hyväksytyn kaasusammutuslaitteistoliikkeen tulee suunnitella ja asentaa laitteisto näiden sääntöjen mukaisesti käyttäen hyväksyttyjä ja yhteensopivia standardisarjan SFS-EN 12094 mukaisia komponentteja. Finanssialan Keskusliitto asettaa automaattisia sammutuslaitteistoja toimittavalle asennusliikkeelle vaatimukset, joilla varmistetaan sammutuslaitteistojen hyvälaatuinen suunnittelu ja asennus. Nämä säännöt kattavat järjestelyt, joilla suojataan kokonaisia huonetiloja tai suljettuja kohteita. Nämä säännöt eivät kata avoimia kohdesuojauksia 2 eikä räjähdyksen tukahduttamis- ja inertointilaitteistoja (katso 2.1.1). 1.1.2 Nämä säännöt määrittelevät vähimmäisvaatimukset. Näissä säännöissä "tulee" tarkoittaa pakollista vaatimusta "tulisi" tarkoittaa suositusta 1.1.3 Asioista, joita nämä säännöt eivät käsittele on neuvoteltava päätösvaltaisen asiantuntijan kanssa. 1.1.4 Inerttikaasuasennuksissa tulee noudattaa näitä sääntöjä ja kansallisia määräyksiä 3. 1.1.5 Laitteiston laukaisu voi olla automaattinen ja manuaalinen tai pelkästään manuaalinen. Automaattista laukaisua tulisi käyttää, elleivät paikalliset olosuhteet sitä estä. 1.2 Tarkoitus 1.2.1 Laitteiston tarkoituksena on sammuttaa palo jo alkuvaiheessaan vähentämällä happipitoisuutta ja tarvittaessa ylläpitää riittävä inerttikaasupitoisuus niin kauan kuin tarpeellista uudelleen syttymisvaaran estämiseksi. 1.2.2 Suunnittelu, asennus ja hyväksyntä tulee perustua yksityiskohtaiseen tietoon suojattavasta alueesta, sen käytöstä ja siihen liittyvästä hälytys-/ilmoituksensiirtojärjestelmästä. 2 Suojauksessa tulee käyttää CEA 4007 Hiilidioksidilaitteistot suunnittelu ja asentaminen, kohta 11.5 Sähkölaitteiden suojaus 3 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON PAINELAITTEET, www.tukes.fi/ Pelastustoimen laitteet

6 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 1.3 Määritelmät On tärkeää harkita etukäteen rakennuksen paloturvallisuus yhtenä kokonaisuutena. Inerttikaasulaitteisto voi olla itsenäinen osa palontorjuntaa tai osa palontorjunnan muista toimenpiteistä. Asennus (installation): Inerttikaasusammutuslaitteisto. Ennakkovaroitusaika (pre-warning time): Paikallishälytyksen ja purkautumisen alkamisen välinen aika, jolloin henkilöstöä varoitetaan. Inerttikaasusäiliöalue (Inert gas storage area): Huonetila tai alue, jossa inerttikaasusäiliöt sijaitsevat. Hyväksyvä taho (authority): Päätösvaltainen taho asennukseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi vakuutusyhtiö, pelastusviranomainen, rakennusvalvontaviranomainen, tarkastuslaitos). Hälytin (alarm device): Laite, joka antaa kuuluvan tai näkyvän hälytyksen Hätälaukaisulaite (emergency triggering device): Käsikäyttöinen laukaisulaite, jolla laitteisto voidaan laukaista jos varsinainen laukaisulaite ei toimi. Hätäviivelaite (emergency stop device): Käsikäyttöinen laukaisun estokytkin, jolla estetään inerttikaasun purkautuminen. Inerttikaasu (inert gas): Hitaasti vaikuttava kaasu tai kaasuseos joka ei ota osaa palotapahtumaan polttoaineena eikä hapettimena. Inerttikaasuvarasto (inert gas storage area): Tila tai alue, johon sammutesäiliöt on sijoitettu. Jakoventtiili (selector valve): Kokoojaputkessa sijaitseva venttiili, jolla ohjataan inerttikaasun purkautuminen varastosäiliöstä valitulle purkausalueelle. Järjestelmä (system): Hyväksytysti yhteensopivista komponenteista koostuva järjestelmä. Kohdesuojauslaitteisto (local application system): Suojattavan kohteen sammutuslaitteisto (katso kohta 2.1.1). Laitteisto (system): Hyväksytyistä ja yhteensopivista osista muodostuva järjestelmä. Laukaisumekanismi (release mechanism): Laukaisukeskuksen ohjaama mekanismi, joka avaa automaattisesti säiliöventtiilin ja mahdollisen jakoventtiilin.

7 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen LOAEL (lowest observable adverse effect level): Pienin pitoisuustaso, jossa ilmenee havaittavaa haitallista toksikologista tai psykologista vaikutusta. Mitoitusalue (calculation zone): Alue, jolle vaadittu inerttikaasun suunnittelumäärä on laskettu. NOAEL (no observed adverse effect level): Suurin pitoisuustaso, jossa ei aiheudu havaittavaa haitallista toksikologista tai psykologista vaikutusta. Laukaisukeskus (control device): Laite, joka paloilmoituksesta käynnistää sammutepurkauksen, aktivoi hälyttimet ja muut ohjaukset. Paineentasausventtiili (pressure relief device for enclosures): Mekaanisesti toimiva laite joka rajoittaa paineen nousun etukäteen määritellylle tasolle. Paloilmaisin (fire detector): SFS-EN 54 standardisarjan mukainen ilmaisin, joka havaitsee ja ilmaisee palotapahtuman tai olosuhteiden ennalta määrätyissä rajoissa tapahtuvan muutoksen. Paloilmaisulaite (fire detection device): Ilmaisulaite, joka reagoi palon ominaisuuksiin kuten savuun, lämpöön tai liekkeihin. Pintapalo (surface fire): Syttyvien nesteiden, kaasujen tai kiinteiden aineiden kytemätön palo. Pitoaika (holding time): Ajanjakso suunnittelupitoisuuden ylittymisestä sen alittumiseen 85 % tasolle mitattuna 10 % ja 90 % huonekorkeudella. Purkausaika (discharge time): Ajanjakso, jonka aikana inerttikaasun suunnittelumäärä saavuttaa 95 % tason koko purkausalueella. Purkausalue (flooding zone): Mitoitusalue tai -alueet, joihin inerttikaasu purkautuu samanaikaisesti. Sammutemäärä (supply quantity): Purkausalueella käytettäväksi tarkoitettu inerttikaasun kokonaismäärä, joka koostuu suunnittelumäärästä ja varmuuskertoimista. Sammuttava pitoisuus (extinguishing concentration): Sammutteen minimipitosuus ilman varmuuskertoimia, joka tarvitaan tietyn aineen liekehtivän palon sammuttamiseksi määritellyissä kokeellisissa olosuhteissa. Suunnittelupitoisuus (design concentration): Sammutusaineen minimipitoisuus suojattavassa tilassa sisältäen varmuuskertoimet. Suunnittelumäärä (design quantity): Mitoitusalueelle purkautettava inerttikaasumäärä.

8 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Syväpalo (deep-seated fire): Kiinteiden aineiden kytevä palo. Sähköstä riippumaton laukaisunestolaite (non-electrical lock-off device): Mekaaninen laite, joka estää inerttikaasun purkautumisen suojatulla alueella ylläpidon, tarkastuksen tai huollon aikana. Tilasuojausjärjestelmä (total flooding system): Asennus, jolla suojataan tila kokonaisuudessaan. Viive (delay time): Asetettu ajanjakso laitteiston laukaisun ja purkauksen välillä. Viivelaite (time-delay device): Automaattinen laite (standardin SFS-EN 12094 osien 1 tai 2 mukainen), joka viivästyttää tietyn ajan sammutteen purkautumista, mahdollistaen henkilöiden poistumisen suojatusta tilasta. 1.4 Laitteiston kuvaus 1.4.1 Liitteen A2 lohkokaavio kuvaa laitteiston toimintaan liittyvien komponenttien keskinäisiä yhteyksiä. Inerttikaasulaitteistoon kuuluvat yleensä inerttikaasusäiliöt, venttiilit, kiinteä putkisto ja suuttimet suojatulla alueella sekä laitteistot palon ilmaisemiseksi, hälytysten antamiseksi, laitteiston laukaisemiseksi ja sammutteen purkauttamiseksi. Inerttikaasu varastoidaan painesäiliöissä huonelämpötilassa. 1.4.2 Laitteisto voidaan laukaista automaattisesti tai manuaalisesti. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä hyväksyttyä menetelmää tai laitetta, jota käytetään ilmaisemaan suojatulla alueella tulipalossa syntyvä lämpö, liekit tai savu. 1.4.3 Laukaisukeskus käynnistää hälyttimet, tarvittaessa viivelaitteet ja avaa venttiilit. Automaattilaukaisu voidaan toteuttaa mekaanisella, pneumaattisella tai sähköisellä järjestelmällä tai näiden yhdistelmällä. 1.4.4 Laitteisto voi olla varustettu automaattisilla laitteilla koneistojen pysäyttämiseksi ja paloovien sulkemiseksi sekä muilla laitteilla, joiden tarkoituksena on auttaa inerttikaasupitoisuuden saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. 1.5 Henkilöturvallisuus 1.5.1 Suojauksissa, joissa henkilöturvallisuus voi vaarantua, tulee toteuttaa turvajärjestelyt. Näillä toimenpiteillä varmistetaan suojatun alueen nopea evakuoiminen ja suojatulle alueelle jääneiden henkilöiden välitön pelastaminen sekä estetään pääsy suojatulle alueelle sammutteen purkautumisen jälkeen. Henkilöstön koulutus, varoituskyltit, paikallishälytykset ja viivelaitteet tulee ottaa huomioon turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä.

9 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Miehitetyn alueen suojauksessa laitteisto tulee varustaa viivelaitteella, jolla varmistetaan turvallinen evakuointi. Tällä viiveellä varmistetaan myös ovien sulkeutuminen ennen purkausta, jotta omaisuuden suojaus saavutetaan. 1.5.2 Seuraavien vaatimusten tulee täyttyä: suojatulta alueelta tulee olla jatkuvasti kulkukelpoiset ja riittävillä poistumisopasteilla varustetut poistumisreitit purkausalue ei saa olla ainoa poistumisreitti muilta poistumisalueilta ovien tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia sekä ulospäin avautuvia. Ovien tulee olla avattavissa sisäpuolelta ilman avainta laitteiston on annettava välittömästi paikallishälytys palon ilmaisun jälkeen, paikallishälytyksen on erotuttava kaikista muista hälytyksistä suojatun tilan ovien ulkopuolella on oltava varoitusvalot inerttikaasun purkautumisesta. Varoitusvalojen tulee palaa kunnes tila on turvallinen suojatun tilan ovien ulkopuolella on oltava varoitus- ja ohjekyltit inerttikaasupurkauksen jälkeiseen tilan tuuletukseen tulee varautua järjestelmässä tulee olla sähköstä riippumaton laukaisunestolaite kaikkien muiden turvajärjestelyjen tarve tulee selvittää huolellisesti. Seuraavia seikkoja tulisi harkita: varataan tarvittaessa paineilmalaitteet ja koulutetaan henkilökuntaa niiden käyttöön kaasun sekaan lisätään tarvittaessa myrkytön ja palamaton hajuste jotta vaaralliset pitoisuudet voidaan havaita. 1.5.3 Henkilöturvallisuusjärjestelyt tulee ottaa huomioon, mikäli yksikin seuraavista kohdista voi toteutua: happipitoisuus laskee alle 10 % hiilidioksidipitoisuus ylittää 5 % Kaasun vuotoriskiin viereisiin tiloihin tulee varautua. Tulee ottaa huomioon että lopullinen pitoisuus purkausalueella voi olla korkeampi kuin suunnittelupitoisuus johtuen muun muassa varmuuskertoimista. 1.5.4 Kansalliset määräykset henkilöturvallisuudesta tulee kaikissa tapauksissa ottaa huomioon. 1.6 Varautuminen Vahinkotilanteissa tulee varautua seuraaviin toimenpiteisiin: pelastusryhmän hälyttäminen paloilmoituksen tekeminen muiden tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen Katso myös kohta 5.5.

10 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 1.7 Soveltuvuus 1.7.1 Suojauksen laajuus tulee määritellä riskiarvioinnin avulla. 1.7.2 Palon sammuttua saattaa olla tarpeellista palon uudelleensyttymisen estämiseksi ylläpitää tilassa korkeaa inerttikaasupitoisuutta kunnes kuumat pinnat kohteessa ovat jäähtyneet. Purkauksessa sammutetta on rajallinen määrä ja sen lisäksi saatetaan tarvita jälkipurkausta. 1.7.3 Inerttikaasu sopii sammutteeksi kohdassa 2.3. lueteltuihin materiaaleihin. Inerttikaasu ei sovellu sammutteeksi seuraaville materiaaleille: happea sisältävät kemikaalit, kuten selluloosanitraatti seokset, jotka sisältävät hapettavia aineita, kuten natriumkloraattia kemikaalit, jotka tuottavat lämpöä hajaantuessaan, kuten orgaaniset peroksidit reaktiiviset metallit, kuten natrium, kalium; ja kiinteät materiaalit, joissa palo saattaa nopeasti muodostua syväpaloksi. Erikoistapauksissa tulee kääntyä asiantuntijaelimen puoleen. 1.8 Käytetyt mittayksiköt Painearvoilla tarkoitetaan absoluuttista painetta, ellei muuta ole merkitty. Mittayksiköt ovat SI-yksiköitä, ellei muuta ole merkitty. 2 LAITTEISTON SUUNNITTELU 2.1 Inerttikaasulaitteiston tyyppi ja rakenteille asetettavat vaatimukset 2.1.1 Tämä ohje kattaa ainoastaan tilasuojausjärjestelmät ja kohteet, jotka ovat täysin suljetut. 2.1.2 Tilasuojausjärjestelmällä suojattujen rakennusten, tilojen ja rakenteilla erotettujen kohteiden (purkausalueet) tulee olla sellaisia, että riittävä inerttikaasupitoisuus saavutetaan ja voidaan ylläpitää riittävän pitkän ajan. 2.1.3 Tilan rakenteiden (seinien, kattojen, lattioiden, ovien, ikkunoiden yms.) on kestettävä inerttikaasun purkautumisesta aiheutuva paineennousu. Suojattuun tilaan on asennettava paineentasausventtiilit estämään paineen nousu. Huomautus: Rakenteiden paineenkestävyys tulee arvioida arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan toimesta. Paineentasausventtiilien tulee olla auki vain, kun tilassa on ylipaine. Niiden tulee sulkeutua automaattisesti, kun paine-ero on tasoittunut. Liitteessä A7 on esimerkki paineentasausventtiilien laskentamenettelystä. Suojatun tilan paineentasausventtiileiden purkaus tulee johtaa suoraan ulkoilmaan, mutta ei kohti ikkunoita tai toisten tilojen ilmanvaihtoaukkoja. Henkilöturvallisuudesta tulee huolehtia. Suojatun tilan paineentasausventtiileiden tulee täyttää liitteen A8 vaatimukset.

11 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 2.1.4 Rakenteiden tulee täyttää liitteessä A5 kuvatut suojatun kohteen edellyttämät vaatimukset. Rakenteiden tulee olla palamattomia tai niillä tulee olla vähintään 30 minuutin palonkestoaika, mikäli muut säännökset eivät edellytä pidempää palonkestoaikaa. Rakenteiden tulee estää palon leviäminen sammutteelle määritellyn pitoajan aikana. Rakenteiden aukot tulee olla suljettavissa yllä olevien vaatimusten mukaisesti. Sulkeutumisen tulee saada ohjaus sammutuslaitteistolta tai järjestelmältä, joka ohjaa sammutuslaitteiston toimintaa. 2.1.5 Suojatun tilan rakenteet tulee luokitella aukoiksi (A0 ), mikäli ne eivät täytä kohdissa 2.1.1 2.1.4 olevia vaatimuksia. 2.1.6 Palon sattuessa suojatusta tilasta tai kohteesta ulkotilaan johtavia avoimia aukkoja ei saa olla. 2.1.7 Aukot, joita ei voida sulkea ja ilmanvaihto, jota ei voida pysäyttää, eivät ole sallittuja. Jos näitä kuitenkaan ei voida välttää, tulee suunnitelmat hyväksyttää hyväksyvän tahon toimesta. Aukot ja ilmanvaihto eivät saa vaikuttaa sammutteen pitoaikaan. Jos tätä vaatimusta ei voida täyttää, niin asennus tulee toteuttaa kohdesuojauksena siihen soveltuvalla sammutteella. 2.1.8 Jos aukot ovat toiminnallisesti välttämättömiä, tulee ennen purkautumisen alkua ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tilan tiiveyden takaamiseksi. Tällaisten aukkojen sulkulaitteiden toiminta tulee olla palautettavissa. 2.1.9 Savunpoistojärjestelmät Kaasusammutuslaitteistolla varustetuissa tiloissa savunpoistojärjestelmät eivät saa toimia automaattisesti, vaan niiden tulee olla käsin käynnistettävissä. Palotilanteessa vain pelastusviranomainen saa käynnistää savunpoiston. Savunpoiston käynnistyspainike tulee suojata asiattomalta käytöltä. Jos kohteessa on odotettavissa nopea lämpötilan nousu (esimerkiksi liuotinpohjaiset maalit, vaahdotettavien muovien valmistus ja tuotanto, liuottimien varastointi) savunpoistolaitteiston tulee olla kuumuutta kestävä, jotta vältettäisiin savunpoiston vahingoittuminen ennen sammutteen purkautumista (katso taulukko liitteessä A5). 2.2 Suunnittelumäärä 2.2.1 Vaadittava inerttikaasun suunnittelumäärä määritetään seuraavalla kaavalla: Q=ρ gas ln ( 100 100-C A ) (V R +k A R )= 100 = ρ gas ln ( ) (V 100 DF C V + 4 V Z V G + k (A V + 30 A 0 )) L seuraavin määrittein: C A = DF C L V R = V V + 4 V Z V G

12 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen A R = A V + 30 A 0 Q = inerttikaasun suunnittelumäärä, kg ρ gas = inerttikaasun tiheys, kg m 3 (paine 1013 mbar 4 ja lämpötila 20 5 ) C A = suunnittelupitoisuus til. % kaasu (katso taulukot 2.1 ja 2.2) C L = sammuttava pitoisuus til. % kaasu määritettynä testiolosuhteissa liitteiden A4 ja A9 mukaisesti DF = suunnittelu (tai turva ) kerroin = 1.3 mittakaavakerroin jos sammuttava pitoisuus on määritetty kuppi poltin -testimenetelmällä (liite A4) 6 = 1.3 jos sammuttava pitoisuus on määritetty tilatestimenetelmällä (liite A9) A V = laskenta-alueen pintojen kokonaispinta-ala sisältäen aukot A0, m 2 A 0 = ei suljettavissa olevien aukkojen kokonaispinta-ala, m 2 A R = laskennallinen pintojen pinta-ala, m 2 V V = tilan tai kohteen tilavuus, m 3 V Z =ilmanvaihdon, jota ei voida sulkea, vaihtama ilmamäärä, m 3 V G = rakennuksen rakenteiden tilavuus, joka voidaan vähentää, m 3 V R =laskennallinen tilavuus, m 3 k = kompensaatiokerroin: 0.27m (tämä suure on tarpeellinen jotta kaavasta saadaan oikea mittayksikkö) "tilavuus tekijä" ρ gas ln ( 100 100 C A ) V R käsittää vähimmäiskaasumäärän, jota käytetään lähtökohtana kaavassa. "pinta-alatekijä" ρ gas ln ( 100 100 C A ) (k A R ) käsittää kaasumäärän, joka voi vuotaa tilasta. Kompensaatiokerroin 0.27m pinta-alatekijässä voi olla arvoltaan alempi, mikäli tilan rakenteiden tiiveys ja/tai täysimittakaavainen koelaukaisu tai vastaava menettely 7 osoittaa, että kaasun pitoisuus ja pysyvyys voidaan saavuttaa (vaatimukset Taulukon 2.2 mukaisesti) katso kohta 10.1.6. 4 Mikäli ilmanpaine on yli 11 % (vastaa n. 1000 m korkeuseroa) vähemmän tai enemmän kuin normaali paine (1013 mbar) tiheyden arvona tulee käyttää vallitsevaa painetta vastaavaa tiheyttä laskettaessa kaasumäärää. 5 Mikäli lämpötila suojattavassa tilassa on vähemmän kuin 10 C, huoneen lämpötilaa vastaavaa inerttikaasun tiheyttä on käytettävä. 6 Katso kohta 2.3.2 7 Esimerkiksi tilan tiiveystesti (Liite A10)

13 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Seuraavassa ehtolauseessa tulee käyttää tekijää A V eikä A R = A V + 30 A 0. Mikäli V R + k A V > 1,47 V R, niin alla olevaa kaavaa voidaan käyttää laskettaessa suunnittelumäärän ylintä raja-arvoa: 100 Q max = ρ gas ln ( ) (1,47 V 100 C R + k 30 A 0 ) A Kuitenkin suunnittelumäärän tulee olla vähintään peruskaavalla saatu arvo käyttäen tilavuus tekijää : 100 Q min = ρ gas ln ( ) V 100 C R A Kaikissa tapauksissa aukkojen vaatima lisämäärä on huomioitava 100 ρ gas ln ( ) (0,27m 30 A 100 C 0 ) A 2.2.2 Mikäli mitoitusalueita ei ole eroteltu, kuten kohdassa 2.1.4 mainitaan tai ne ovat lähempänä kuin 5 m toisistaan, niin ne muodostavat yhden mitoitusalueen. Palavaa materiaalia ei saa käsitellä eikä varastoida alle 2,5 m säteellä sammutuslaitteiston toimiessa sulkeutuvista aukoista. Kuva 2.1 Vaatimukset mitoitusalueelle 2.2.3 Enintään kaksi erillistä purkausaluetta voi yhdistää samanaikaisesti purkautuvaksi.

max. purkautettu kaasupitoisuus % lasketusta suunnittelumäärästä 14 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 2.2.4 Mitoitusaluetta rajoittavien kaikkien pintojen summaa (AV ) pitää käyttää kohdan 2.2.1 kaavassa huomioiden seuraavat kohdat. Tilasuojausta rajoittavaan pinta-alaan lasketaan mukaan kaikkien tilaa ympäröivien pintojen alat, seinä-, katto- ja lattiapintojen ala mukaan lukien näissä olevat aukot. Samanaikaisesti purkautuvien vierekkäisten purkausalueiden välistä rajapintaa ei tarvitse huomioida, kun määritetään tekijää (A V ) kaavaan kohdassa 2.2.1. 2.2.5 Sammutteen kokonaismäärä on laskettava suurimman mitoitusalueen mukaan. 2.2.6 Kuva 2.2 osoittaa maksimi sammutteen määrää eri mitoitusalueilla. Kuva 2.2 Maksimimäärä Q = suunnittelumäärä (kg)

15 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Asennuslattia suojauksessa kohdassa 2.2 mainittu maksimimäärä voidaan tarpeen vaatiessa ylittää, jotta kohdan 3.4.1 vaatimukset täyttyy (suuttimen maksimi suojausala: 30 m²). 2.3 Suunnittelupitoisuus 2.3.1 Palaville nesteille ja erityisriskeille suunnittelupitoisuuden numeeriset arvot on annettu taulukoissa 2.1 ja 2.2. Nämä arvot sijoitetaan kohdan 2.2.1 kaavaan, jota käytetään kaasun suunnittelumäärän laskemiseen. Huomautus: Tarkennettu informaatio kerrotaan taulukoiden 2.1 ja 2.2 liitteissä B1 - B3. Jos laskenta-alueella on erilaisia materiaaleja, tulee käyttää enimmäissuunnittelupitoisuutta. Jos on varastoitu suuria määriä paperia, määräytyy suunnittelupitoisuus taulukon 2.2 mukaan. Materiaali Argon IG541 Typpi IG55 Asetoni 60.5 49.5 46.6 Dietyylieetteri 69.9 55.7 52.7 Etyylialkoholi 68.8 55.4 53.8 Metanoli 86.7 68.3 64.3 n-heptaani 51,7 48.1 47.6 47,6 n-heksaani 64.7 54.3 50.9 n-pentaani 65.1 51.3 50.5 Tolueeni 55.4 43.8 43.7 Taulukko 2.1 Sammutteen suunnittelupitoisuus palaville nesteille tilavuusprosentteina (til.-%). Materiaali Argon IG541 Typpi IG55 Tietokonetilat, sähkökytkimiä sisältävät ja sähköenergian jakeluun liittyvät tilat *, ** 49,3 45.7 45.2 45,2 Asennuslattiat* 49,3 45.7 45.2 45,2 Arkistot, tauluvarastot vastaavat*** ja 61,0 61,0 61,0 61,0

16 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen * Pitoajan tulee olla vähintään 10 minuuttia, jolloin suunnittelupitoisuus purkausalueella saa laskea enintään 85 % suunnittelupitoisuudesta. Mittauspisteet sijaitsevat 10 % ja 90 % maksimi huonekorkeudesta. ** Varastointi tai materiaalin käsittely ei ole sallittua. Huomautus 1: Liitteessä A9 esitetään testimenetelmä muovien suunnittelupitoisuuden määrittämiseen (esimerkiksi tietotekniikka). Suunnittelupitoisuudeksi valitaan suurin neljän erillisen muovi- tai kaapelituotteen suunnittelupitoisuudesta. Ylimenokaudella uuden koemenetelmän puuttuvien koetulosten johdosta pitoisuudet tietotekniikkariskeille perustuvat Taulukossa 2.2 95 % heptaanin suunnittelupitoisuuteen. Tämä menettely voi johtaa alhaisempaan suojaustasoon. Huomautus 2: Taulukon 2.2 voimakaapeleiden ja/tai laitteiden sammutepitoisuuden testaus tulee tehdä jännitteellisenä. *** Pitoaika arkistoinnissa. Mittauspisteet sijaitsevat 10 % ja 90 % maksimi huonekorkeudesta ja sammutepitoisuus saa laskea enintään 85 % suunnittelupitoisuudesta 10 minuutin aikana ja puuristikkopolttokokeessa (Liite B) sammutepitoisuus saa laskea enintään 1,3 x sammuttavasta pitoisuudesta 20 minuutin aikana. Taulukko 2.2. Sammutteen suunnittelupitoisuus erikoisasennuksissa tilavuusprosentteina (til.-%). 2.3.2 Riskeille, joita ei ole määritelty, tulee suunnittelupitoisuus määrittää käyttäen Liitteen A4 kuppipoltinlaitetta tai käyttäen suljetun alueen palotestiä (katso liite A9) tai muuta vastaavia tuloksia antavaa testimenetelmää. Sammuttavan pitoisuuden suunnittelukerroin DF riippuu valitusta testimenetelmästä: DF = 1.3 x mittakaavakerroin Jos sammuttava pitoisuus on määritetty kuppipoltintestiä käyttäen (liite A4) DF = 1.3 Jos sammuttava pitoisuus on määritetty käyttäen suljetun alueen polttotestiä (liite A9) Jos sammuttava pitoisuus kuppipoltinta (liite 4) käyttäen on suurempi kuin suljetun alueen polttotestissä (liite 9), kuppipoltin testin arvoja tulee käyttää suunnittelupitoisuuden määrittämiseen Kun mittakaavakertoimeksi annetaan 1.2, on suunnitelma tehtävä yhteistyössä hyväksyvän tahon kanssa. Huomautus: Jos molemmat, yksityiskohtaiset tulokset palavien nesteiden sammutuskokeista liitteen A9 mukaan ovat saatavilla ja on mahdollista määrittää

17 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen mittakaavatekijä liitteiden A4 ja A9 kokeiden perusteella, tulee valittu mittakaavatekijä ilmoittaa. Huomautus: Lopullinen pitoisuus voi olla suurempi kuin suunnittelupitoisuus ja siksi tulee henkilöturvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota, katso kohta 1.5 2.4 Sammutemäärä Inerttikaasumäärän tulee olla suurinta suunnittelusammutemäärää vaativan purkausalueen tarvitsema sammutemäärä lisättynä seuraavilla täydennyksillä: vuotojen ja täyttötoleranssien kompensoimiseksi lisätään sammutemäärää vähintään 10 % alle 20 säiliön 8 asennuksissa. Kun säiliöitä on 20 tai enemmän, sammutemäärän lisäys on vähintään 5 %. tarvittaessa lisätään sammutemäärää, jotta 95 % suunnittelupitoisuudesta saavutetaan purkausaikana suojatulla alueella. 2.5 Varasammutemäärä Sammutukseen tarvittavaa sammutemäärää vastaava varasammutemäärä tulee olla kiinteästi kytkettynä seuraavissa tapauksissa: jos laitteistoon liittyviä erillisiä suojausalueita on enemmän kuin viisi, jos tarvittavaa sammutemäärää ei voida korvata 36 tunnin sisällä. Sammutukseen tarvittavaa sammutemäärää vastaava kaksinkertainen varasammutemäärä tulee olla kiinteästi kytkettynä asennuksen käsittäessä yli 30 purkausaluetta. 2.6 Inerttikaasuvarasto 2.6.1 Sammutemäärä sekä varasammutemäärä tulee varastoida siten, että se on saatavilla kaikkina aikoina ja ettei sitä voida käyttää muihin tarkoituksiin. 2.6.2 Tehdastäytteisten säiliöiden nimellistilavuuksien tulee olla 5.4, 8.0, 10.7, 13.4, 27.0, 40.0, 67.0, 80.0 tai enimmillään 140.0 litraa. Samassa asennuksessa tulee käyttää ainoastaan yhtä säiliökokoa ja täyttösuhdetta. Säiliökohtainen täyttötoleranssi tulee olla +0/-5 % nimellissammutemassasta tai paineesta (bar). Lattian kantavuuteen ja säiliöiden käsiteltävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Säiliöitä siirrettäessä tulee myös lattian kantavuuteen kiinnittää huomiota. Laitteiston haltijan tulee olla tästä tietoinen. 2.6.3 Säiliöt tulee asentaa siten, että jokainen säiliö voidaan helposti irrottaa. Säiliöyhteet tulee varustaa ennen kokoojaputkea sijaitsevalla yksisuuntaventtiilillä, jos säiliöitä on enemmän kuin yksi. 8 Määräävä tekijä on yksittäisen purkausalueen suunnittelumäärän tarvitsema sammutesäiliömäärä. Jatkoventtiilisovelluksessa lisämäärä saattaa vaihdella riippuen purkausalueen suuruudesta.

18 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 2.6.4 Käytettävissä olevan sammutteen määrää (tarvittaessa varasammutemäärää) tulee valvoa. Yli 10 %:n sammutemäärän vähenemästä painossa tai paineessa missä tahansa säiliössä tulee saada automaattinen ilmaisu. Valvontayksikön tulee olla helposti käsiteltävissä ja tulee varmistua, ettei testauksessa sammutetta pääse vuotamaan säiliöistä. 2.6.5 Kaikkien viranomaisvaatimusten painesäiliöille tulee täyttyä 2.6.6 Jakeluputkistossa vaaditaan painekytkin osoittamaan sammutteen tahallinen tai tahaton purkautuminen. Jos putkistossa käytetään jakoventtiileitä, tulee painekytkin asentaa kokoojaputken ja jakoventtiilin väliin. Painekytkimen indikaation tulee antaa hälytys suojatulla alueella ja välittyä milloin se on mahdollista jatkuvasti miehitettyyn paikkaan. 2.7 Inerttikaasusäiliökeskus 2.7.1 Inerttikaasusäiliökeskus tulisi sijoittaa erilliseen palovaarattomaan tilaan. Säiliökeskuksen tulisi sijaita kuitenkin mahdollisimman lähellä purkausaluetta. 2.7.2 Inerttikaasusäiliökeskuksen tulee olla helposti luokse päästävissä myös tulipalon aikana suojattu asiattomien henkilöiden pääsyltä vain tähän tarkoitukseen käytössä, ylimääräistä palokuormaa ei saa olla varastoituna normaalisti 0 +35 ºC lämpötilassa ja tarvittaessa lämmitettävä ilmastoitu suunniteltu siten, että ylläpito ja tarkastus ovat helposti suoritettavissa valaistu sähkövalaistuksella suunniteltu siten, että hätäpoistuminen on helppoa. Säiliökeskuksessa sijaitsevien komponenttien tulee olla suojattu auringon tai muiden lämmönlähteiden aiheuttamaa lämpöä vastaan. Säiliökeskustila tulee erottaa viereisistä tiloista/alueista ja suojata mekaanisilta ja kemiallisilta vaikutuksilta. 2.7.3 Toimintaohjeet tulee sijoittaa kiinteästi säiliökeskustilaan näkyvälle paikalle. Tilassa tulee olla seuraavat tiedot: laitteiston huollosta vastaavan liikkeen nimi asennusvuosi käyttö- ja huolto-ohjeet sekä laitteistoon liittyvä ajan tasalla oleva tieto. Ohjeiden tulee sisältää: kaasusammutuslaitteiston käyttö- ja huolto-ohjeet sisältäen putkisto- ja ohjauskaaviot tarvittaessa säiliöventtiileiden mekaanisen laukaisun painojen määrä ja massa suojatun alueen yleispiirustukset.

19 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 2.8 Virtaustekninen mitoitus Suuttimet ja putkisto tulee mitoittaa niin, että vaadittava inerttikaasumäärä purkautuu purkausalueelle 2.9. kohdassa mainitussa purkausajassa, jotta saavutetaan 95 % suunnittelupitoisuus. 2.9 Purkausaika 2.10 Pitoaika Sammutevaraston lämpötilaan tulee kiinnittää huomiota. Laskentamenetelmän tulee olla Liitteen A6 mukainen. Kaikki muut menetelmät tulee hyväksyttää hyväksyvällä taholla. Taulukon 2.1 mukaisesti purkausaika ei saa ylittää 60 sekuntia ja suunnittelupitoisuus tulee saavuttaa tilan jokaisessa kohdassa. Kuitenkin sellaiset asennukset (katso taulukko 2.2.), joissa ei todennäköisesti syty nopeasti kehittyviä paloja, purkausaika saa olla 120 s. Suunnittelupitoisuus tulee saavuttaa tilan jokaisessa kohdassa. Pitoaika (ero suunnittelupitoisuuden ja 85 % suunnittelupitoisuudesta tilassa, mitattuna 10 % ja 90 % huonekorkeudesta) tulee olla vähintään 10 minuuttia. Erityistapausten pitoajat on esitetty taulukossa 2.2.

20 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 3 JAKOPUTKISTO 3.1 Putket 3.1.1 Putkien ja yhteiden tulee olla metallia. Niiden tulee kestää taulukossa 3.1. esiintyvät paineet sekä matalat lämpötilat. Putkiston tulee olla EN standardien ja/tai kansallisten määräysten mukaisia. Esimerkkejä putkien ja putkiyhteiden vaatimuksista on esitetty liitteessä A11. Putkiosuus, johon voi kohdistua staattinen paine (suljettu putkisto), tulee varustaa varoventtiilillä. Putkiosuus Putkisto säiliön ja jakoventtiilin välillä* Putkisto jakoventtiilin jälkeen Työpaine bar sama kuin säiliöpaine maksimilämpötilassa kohdan 2.7. mukaisesti mitoituspaine Koepaine bar** 1,5 kertaa työpaine 1,5 kertaa mitoituspaine Putkilaatu EN 10204 sertifikaatti saumaton 3.1 B hitsattava saumaton 2.2 hitsattava * Varoventtiileillä varmistetaan, ettei työpaine ylity säiliöventtiilin vuotaessa ** vedellä tehtävä putkiston vuoto/painekoe tulee tehdä standardin mukaisen tai muun soveltuvan testimenetelmän mukaan Taulukko 3.1 Putkiston laatuvaatimukset Putkiyhteiden tulee olla mitoitettu vastaamaan taulukon 3.1. mukaisia työpaineita. Putkiyhteiden tulee olla soveltuvia mataliin lämpötiloihin (~ 50 C). Kaasusammutusjärjestelmän suutinputkistosta tulee olla standardin EN 10204 mukainen sertifikaatti. Tämä sertifikaatti osoittaa että putkisto on toteutettu mitoitettua työpainetta vastaavaksi. Säiliön ja jakoventtiilin välisellä putkistolla tulee olla standardin EN 10204 mukainen sertifikaatti, jolla osoitetaan että putkisto on mitoitettu työpainetta vastaavaksi. Kaikki käytetyt materiaalit ja osat tulee olla luetteloituna sertifikaatissa. Putkisto säiliön ja jakoventtiilin välillä tulee olla merkitty valmistajan toimesta, niin että se voidaan jäljitettävästi tunnistaa asennuksen jälkeen testisertifikaatin mukaiseksi. Putkisto säiliön ja jakoventtiilin välillä voidaan merkitä yhtenä kokonaisuutena hyväksyvän henkilön toimesta. Yhteys testisertifikaattiin tulee olla yksiselitteinen.

21 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 3.1.2 Mahdollisimman lyhyitä joustavia putkia ja letkuja saa käyttää ainoastaan, kun jäykkien putkien käyttö ei ole mahdollista. 3.1.3 Pienempien kuin DN8 (nimellishalkaisija 8 mm) putkien käyttö ei ole sallittua. Alle 10 mm putket tulee olla sinkittyä tai ruostumatonta terästä. 3.1.4 Mikäli ympäristöolosuhteet vaativat tulee putkien sisä- ja ulkopuolen olla tehokkaasti suojattu korroosiota vastaan. Suojattaessa herkkiä laitteita esimerkiksi tietokoneita, tulee korrosoituneiden partikkeleiden välttämiseksi käyttää vähintään galvanoitua teräsputkistoa. Erikoisseosterästä ja/tai sopivaa pinnoitetta tulee käyttää jos teräsputkien ja yhteiden käyttö ei anna riittävää korroosiosuojaa. Sähkö- ja elektroniikkatiloissa tulee käyttää kalvanisoituja putkia. 3.1.5 Nimellishalkaisijaltaan alle 50 mm putkia ei tule kiinnittää toisiinsa hitsaamalla asennuspaikalla. Esivalmistuksessa hyväksyttyjä konepajahitsausmenetelmiä saa kuitenkin käyttää. Hitsausmenetelmän tulee olla kansallisten säännösten tai määräysten mukainen. Kaasusammutusjärjestelmillä suojatuissa tiloissa ei saa tehdä tulitöitä. 3.1.6 Jos putkiin on mahdollista muodostua kondenssivettä, sen poistamiseen tulee varautua asianmukaisin menetelmin. Asiaankuulumattomien henkilöiden pääsy kondenssiveden poistokohteisiin on estettävä. Kondenssiveden poistokohteiden tulee olla helppokäyttöisiä (esimerkiksi sulkuventtiili varustettuna tulpalla) helppo huoltaa asennuksen pitää olla laskeva (johtaen putkesta suoraan alaspäin tai laskevasti sivulle) Mikäli automaattityhjennyslaitetta käytetään, sen tulee olla hyväksytty. 3.1.7 Putket on asennettava siten, että niiden vahingoittuminen omasta painosta, lämpötilavaihteluista, tärinästä, sammutuslaitteiston laukaisemisesta tai muusta laitteistolle ominaisesta toiminnallisesta syystä ei ole mahdollista. Putket tulee asentaa luokse päästävään paikkaan. 3.1.8 Inerttikaasuputkisto tulee maadoittaa. Tarpeen vaatiessa putkien väliset liitokset tulee varustaa potentiaalin tasauksella tai sammutusputkisto tulee maadoittaa useasta kohdasta. Huomautukset: Ex-tiloissa tulee noudattaa kansallisia määräyksiä Salamasuojauksessa tulee noudattaa kansallisia määräyksiä. 3.2 Putkikannakkeet 3.2.1 Kannakkeiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon matala lämpötila, joka aiheutuu inerttikaasun purkautumisesta. Kiinnitysten tulee kestää sekä staattista että dynaamista kuormitusta. Lämpötilamuutokset putken pituudessa tulee ottaa huomioon.

22 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 3.2.2 Putkikannakkeet tulee suunnitella siten, etteivät äärikuormat vahingoita sammutuslaitteistoa. Tällaisissa tapauksissa kannakkeet mitoitetaan ja suunnitellaan käyttäen laskentaperusteena perus- ja lisäkuormaa. Lämpötilan noustessa +20 ºC:sta +200 ºC:een käytettävä materiaalien murtolujuus ei saa pienentyä enempää kuin 25 %. Palavia materiaaleja ei saa käyttää. Kannakkeet, jotka eivät täytä kohtien 3.2.2-3.2.7 vaatimuksia, tulee hyväksyttää erikseen. 3.2.3 Pienimmät kannakkeiden sallitut poikkipinta-alat on esitetty taulukossa 3.2. Kannakkeet, jotka on suunniteltu siten, että kuormat jakautuvat useammalle kuin yhdelle yksittäiselle poikkipinta-alalle, tulee rinnakkain toimivien poikkipinta-alojen summan olla vähintään 1,5 kertainen pienimpään sallittuun poikkipinta-alaan nähden. Nimellishalkaisija Nimelliskuorma (N) Kannakkeen pienin sallittu poikkipintaala mm 2 (kierre-koko) Kiinnitysholkin minimisyvyys betonissa (mm) DN 50 2000 30 (M8) 30 > DN 50 DN 100 3500 50 (M10) 40 > DN 100 DN 150 5000 70 (M12) 40 > DN 150 DN 200 8500 125 (M16) 50 > DN 200 DN 250 10000 150 (M20) 60 Taulukko 3.2: Kannakkeet Mikään yksittäinen poikkipinta-ala ei saa olla alle 30mm 2. Määriteltäessä onko putkikannakkeilla useampia rinnakkain toimivia poikkipinta-aloja, pultteja tai niittien porausreikiä ei tarvitse ottaa huomioon. Kannakelenkkien ja muiden putkea kannattavien osien tulee lukkiutuvasti ympäröidä putki täysin. 3.2.4 Kannakkeiden materiaalivahvuus tulee olla vähintään 3 mm. Materiaalin ollessa sinkittyä, riittää 2,5 mm. Kuumasinkityn kannakkeen poikkileikkauksen tulee olla vähintään 25 mm x 1,5 mm, kun putki on enintään DN 50. (12 mm x 1,5 mm, jos kannake on hyväksytty). 3.2.5 Jos kannakkeiden kierretangot kierretään kannakoitaessa läpimenemättömiin reikiin (kuten upotetut kiilaholkit), tulee kierretangon toiseen päähän jättää 20 mm säätömahdollisuus. 3.2.6 Kattokannakoinnissa kannakkeet saa kiinnittää putkikokoon DN 50 asti kalteville tukipinnoille. Nämä tukipinnat saavat poiketa vaakatasosta enintään 10º. Kannakkeita saa kuormittaa vain pystysuoraan vaikuttavilla kuormilla. Kiinnitysruuvit tulee kiinnittää kohtisuoraan kannakkeen kaltevaan pintaan.

23 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 3.2.7 Kannakkeita ei saa käyttää muihin tarkoituksiin. Kannakkeet tulee kiinnittää lähelle putkien liitososia. 3.2.8 Kiinnitysruuvilta vaadittava pituus riippuu käytettävän ruuvin tyypistä ja materiaalista, johon ruuvi kiinnitetään. Kiinnitysruuvien tulee olla valmistettu palamattomasta materiaalista. Kiinnityskohdan tulee kaikissa tapauksissa kestää kaksinkertaisesti taulukossa 3.2 määritelty kuorma. Putkikannakkeiden on kiinnitettävä putkisto suoraan rakennuksen rakenteisiin eikä putkikannaketta saa käyttää kannattamaan muita kuormia. Rakennuksen rakenteet, joihin pääkannakkeet kiinnitetään, tulee olla riittävän kestäviä kantamaan vaadittu kuorma. Muussa tapauksessa tuentaa näihin rakenteisiin on vahvistettava. Kattorakenteissa oleviin teräspoimulevyihin ja kevytbetoniin saa kiinnittää putkia ainoastaan putkikokoon DN 50 asti. Kiinnitysmenetelmä on hyväksytettävä sammutuslaitteistotarkastajalla. On huolehdittava siitä, että näiden putkien kannakointiväli kantavissa rakenteissa on enintään 12 m ja että viimeinen suutin on enintään 2 m:n päässä tällaisesta kantavaan rakenteeseen kiinnitetystä kannakkeesta. Kevytbetonissa käytettävien kiinnitysruuvien tulee olla vähintään 150 mm etäisyydelle reunasta. 3.2.9 Jos poikkeustapauksissa on välttämätöntä kiinnittää putkisto laitteeseen tai sen rakenneosaan, on muistettava laitteen tai sen rakenneosan kiinnitystä laskettaessa vähintään kaksinkertaistaa putken suurin kuorma ja taulukossa 3.2 annettu nimelliskuorma. 3.2.10 Kaikki yli 1 m pituiset putket on kannakoitava. Kahden kannakkeen suurin sallittu väli putkea pitkin mitattuna ei saa ylittää taulukossa 3.3 annettuja arvoja. Putken nimellishalkaisija (mm) DN25 > DN 25 DN 50 >DN50 Kannakkeiden välinen etäisyys enintään (m) 2 3 4 Taulukko 3.3: Kannakkeiden keskinäinen etäisyys 3.2.11 Mikäli käytetään > DN 50 putkikokoa eikä rakenteellisista syistä voida käyttää 4 m kannakointiväliä, voidaan kannakointiväliä kasvattaa 6 m asti asentamalla kaksinkertainen kannakointi jokaiseen kiinnityspisteeseen. Mikäli putkistossa on lisäkuormia, (esimerkiksi venttiilejä), tulee kannakkeita lisätä. 3.2.12 Kannakkeen ja viimeisen suuttimen välisen etäisyyden tulee olla mahdollisimman lyhyt eikä se saa ylittää 0,1 m, kun putkien nimellishalkaisija on DN 25 0,25 m, kun putkien nimellishalkaisija on > DN 25

24 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 3.3 Jakoventtiilit 3.3.1 Jakoventtiilien tulee mahdollisuuksien mukaan sijaita palovaarallisen alueen ulkopuolella suojassa purkausalueella tapahtuvan palon vaikutuksilta. Syttyvää materiaalia ei saa varastoida jakoventtiilin välittömässä läheisyydessä. 3.3.2 Jakoventtiilit on asennettava siten, että ne eivät avaudu: käyttöympäristössä syntyvästä tärinästä säiliöventtiilin avautumisesta muiden jakoventtiilien toiminnasta. 3.3.3 Automaattisen jakoventtiilin tulee toimia staattisin painoin ja/tai pneumaattisesti ja/tai sähköisesti. Jakoventtiilin tulee olla suunniteltu siten, että sen oikea toiminta voidaan tarkastaa ilman sammutteen purkautumista. 3.3.4 Jos sammutteen purkauttaminen on mahdollista automaattisesti jakoventtiilin avaavan laitteiston vikatilanteessa, on hätälaukaisujärjestelmää käytettäessä henkilöturvallisuutta koskevien kansallisten määräysten täytyttävä paineentasausjärjestelmän tulee toimia myös hätälaukaisua käytettäessä. 3.3.5 Jakoventtiilien on avauduttava automaattisesti ja viimeistään samaan aikaan kun säiliöventtiili avautuu. 3.3.6 Putkiston varoventtiilin ulospuhallus tulee johtaa ulos. Varoventtiilin ulospuhallusalueella ei saa olla ikkunoita (ei varsinkaan pohjakerroksen ikkunoita), tuuletusaukkoja jne. Inerttikaasun ulospuhallus ei saa missään tapauksessa aiheuttaa vaaraa ihmisille. 3.4 Suuttimet Varoventtiili on asennettava pystyasentoon. 3.4.1 Tilasuojausjärjestelmän suuttimet on sijoitettava siten, että saavutetaan vaadittu tasainen inerttikaasupitoisuus. Yhden suuttimen suojaaman alueen koko ei saa ylittää 30m 2. 3.4.2 Suuttimet tulee sijoittaa siten, että inerttikaasu ei purkautuessaan hajota palonarkoja materiaaleja, koska tämä voi lisätä palovaaraa. 3.4.3 Suuttimet tulee sijoittaa siten, ettei purkaus vahingoita suojattavia laitteita. 3.4.4 Suuttimet on sijoitettava suojattavan tilan yläosaan. Jos suojattavan tilan korkeus on suurempi kuin 5 m, tulee kiinnittää erityistä huomiota sammutteen jakautumiseen, esimerkiksi asentamalla suuttimia välitasoille. 3.4.5 Ympäristössä, missä suuttimet voivat likaantua, tulee ryhtyä sopiviin suojaaviin toimenpiteisiin. tämän suojaavan toimenpiteen tulee olla hyväksytty ja suoritettu siten että se ei haittaa sammutteen purkautumista. Tiloissa, joissa on sähköinen tai elektroninen riski suuttimien tulisi olla korroosiosuojattuja.

25 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen 4 PALOILMAISU Käytettäessä kaasusammutusjärjestelmän laukaisuun sähköistä paloilmaisujärjestelmää sen tulee olla paloilmoitinvaatimusten mukainen. 4.1 Ilmaisintyypit Paloilmaisimien tulee olla niitä koskevien standardisarjan EN 54 vaatimusten mukaisia tai tyyppihyväksyttyjä. Paloilmaisimet voivat olla: mekaanisia ilmaisimia (esim. juotosmetallin sulamiseen perustuva ilmaisu) pneumaattisia ilmaisimia (esim. lämpöilmaisin) sähköisiä ilmaisimia (esim. lämpöilmaisusauva) EN 54 standardisarjan mukaisia ilmaisimia. 4.2 Ilmaisimien valinta Kun määritetään tietylle riskille parhaiten sopivaa paloilmaisinta, seuraavat kohdat on otettava huomioon valittaessa paloilmaisulaitteita suojattaviin tiloihin: palon kehittyminen alkuvaiheessa huonekorkeus ympäristöolosuhteet mahdolliset erheelliset hälytykset. Tietokonetiloissa ja sähkönjakelulaitetiloissa tulee käyttää standardisarjan EN 54 vaatimusten mukaista palonilmaisujärjestelmää. Palon kehittyminen Savuilmaisimet ovat suositeltavia silloin, kun suojeltavalla alueella on mahdollisuus palonarkojen materiaalien kytevään paloon (paljon savua, vähäinen kuumuus sekä vähän tai ei lainkaan lämpösäteilyä), esimerkiksi kaapelipalot. Jos palava materiaali suojatulla alueella aiheuttaa jo palon alkuvaiheessa palon nopean kasvun, voidaan käyttää savu-, lämpö-, liekki-ilmaisimia tai erityyppisiä yhdistelmäilmaisimia (korkea kuumuus, voimakas lämpösäteily). Jos mahdolliset savuvahingot muodostavat vaaran varastoidulle tavaralle, tulee käyttää savuilmaisimia. Huonekorkeus Huonekorkeuden kasvu kasvattaa paloilmaisun reagointiaikaa ja tämä pitää huomioida korkeissa tiloissa. Korkeudeltaan poikkeavan sisäkaton pinta-alan ollessa pienempi kuin 10 % katon kokonaispinta-alasta ja pienempi kuin yhden ilmaisimen suojausala, jätetään tämä alue huomioon ottamatta. Muussa tapauksessa tällainen alue tulee toteuttaa kuin se olisi erillinen tila.

26 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Ympäristön lämpötila Savu- ja liekki-ilmaisimia voidaan käyttää +50ºC:n ympäristölämpötiloihin saakka, ellei ilmaisimen tyyppihyväksyntä muuta ilmoita. Lämpöilmaisimia käytettäessä tulee varmistua siitä, että ympäristön enimmäislämpötilan ja ilmaisimen ilmaisulämpötilan ero on noin +30ºC. Lämpöilmaisimia, joissa on lisäksi lämpötilan nousunopeuden ilmaisu, ei saa käyttää silloin, kun valvotun tilan lämpötila vaihtelee nopeasti tuotannollisista syistä. Paloilmaisulaitteita voidaan käyttää -20ºC:n lämpötilaan asti, ellei ole vaaraa jään muodostumisesta eikä ilmaisimen tyyppihyväksyntä muuta ilmoita. Ilmavirtaus Savuilmaisimia voidaan käyttää 5 m/s ilmavirtausnopeuksiin saakka, ellei ilmaisimien tyyppihyväksyntä salli suurempia nopeuksia. Tärinä Kiinnitettäessä paloilmaisulaitteita koneistoihin, tulee huomioida mahdollisen tärinän vaikutus. Räjähdysvaaralliset tilat Räjähdysvaarallisissa tiloissa tulee käyttää tiloihin hyväksyttyjä paloilmaisulaitteita. Kosteus Kondensaatio ei saa vaikuttaa ilmaisimen ilmaisuominaisuuksiin, eikä erheellisiä hälytyksiä saa esiintyä. Erheellinen ilmaisu Ympäristövaikutusten, kuten auringonvalon, lämmityksen jne. tai mekaanisen vaurion aiheuttamia erheellisiä ilmaisuja tulee välttää sijoittamalla paloilmaisimet oikeisiin paikkoihin. Lämpöilmaisimia ei tule altistaa auringon suoralle säteilylle. Kaikissa asennuksissa tulee huomioida lämpösäteily, kuumat ilmavirtaukset tai kuumat höyryt. Käytettäessä savuilmaisimia, tulee niiden olla kytketty kaksoisilmaisuperiaatteella. Matalissa ja voimakkaissa ilmavirtauksissa ilmaisimet tulee suojata suojalevyillä. Savuilmaisia ei tule käyttää alueilla, missä hiukkaspitoisuudet voivat aiheuttaa erheellisen ilmaisun. Savu, pöly sekä muut aerosolit Savu, pöly ja muut aerosolit saattavat aiheuttaa savuilmaisimille erheellisiä ilmaisuja. Savuilmaisimia tulee käyttää vain jos on varmistettu, ettei erheellisiä hälytyksiä voi esiintyä. Pölyisissä tiloissa voidaan käyttää hyväksyttyjä erikoissuodattimia tai muita toimenpiteitä.

27 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen Optinen säteily Heijastunut auringonvalo tai valaisimet saattavat aiheuttaa erheellisiä ilmaisuja liekkiilmaisimille. Nämä voidaan välttää sijoittamalla paloilmaisimet oikeisiin paikkoihin. 4.3 Sähköiset paloilmaisimet Käytettäessä savuilmaisimia ohjaamaan inerttikaasupurkausta, tulee niiden olla kytketty kaksoisilmaisuperiaatteella. Tällöin tarvitaan vähintään kahden toisistaan riippumattoman osoitteen antama signaali laukaisukeskukselle inerttikaasun purkautumisen aloittamiseksi. Kaksoisilmaisukytkentää käytettäessä yhden ilmaisimen valvoma alue saa olla enintään 25 m 2. Muutoin asennus tehdään paloilmaisumääräysten mukaisesti. IT-tilojen ja sähkönjakelulaitetilojen huonetila, asennuslattiatila ja alakattotila tulee olla erillisiä paloilmaisimen valvonta-alueita. 4.4 Mekaaniset tai pneumaattiset paloilmaisulaitteet 4.4.1 Paloilmaisulaitteiden määrä ja sijainti riippuu niiden tyypistä, huonegeometriasta (koko, korkeus, alakatto- ja kattopinnasta jne.) ja ympäristötekijöistä suojattavalla alueella. Paloilmaisulaitteet tulee sijoittaa siten, että estetään erheelliset ilmaisut. 4.4.2 Jokaisella mitoitusalueella tulee olla vähintään yksi paloilmaisulaite. Paloilmaisulaitteen suurin sallittu suojausala on 30 m 2. 4.4.3 Etäisyys ilmaisimesta toiseen ei saa ylittää 6 m ja seinään 3 m. Etäisyys kattoon ei saa ylittää 0,3 m. Vaakasuora ja pystysuora etäisyys varastoituun tavaraan tulee olla vähintään 0,3 m. Tämä ei koske hyllystöjä. Tapauksissa, joissa katon kaltevuus on enemmän kuin 20º, ilmaisimia tulee sijoittaa myös lähelle huoneen korkeinta kohtaa. Tapauksissa, joissa on katvealueita, tulee ilmaisimia sijoittaa jokaiseen katveeseen. Tilan kattopinnassa tulee ilmaisimia sijoittaa alapuolisen katveen alimman kohdan kohdalle. Ilmaisimia ei tule asentaa suoraan ilmanvaihdon ilmavirtaukseen. Mikäli ilmanvaihdossa käytetään reiällisiä kattopintoja, tulee reiät sulkea 0,5 m säteellä ilmaisimista. 4.4.4 Kattopalkeilla varustetuissa tiloissa, joissa ilmaisimia on asennettu kattopintaan, kattopalkkien merkitystä tulee harkita huonekorkeuden perusteella (katso kuva 4.1). Mikäli kuvan 4.1 perusteella palkki on huomioitava ja mikäli palkkien rajaama alue on 0,6 kertaa ilmaisimen suurin sallittu valvonta-alue (Amax ), tulee jokaiseen palkkien rajaamaan alueeseen asentaa vähintään yksi ilmaisin. Jos palkkien rajaama alue on <0,6 kertaa Amax katso taulukko 4.1. Mikäli palkkien rajaama alue on > Amax, palkkien rajaamaa aluetta käsitellään kuten huonetilaa (katso liite A5). Jos palkkien korkeus on >1000 mm, ilmaisin tulee sijoittaa jokaiseen palkkiväliin.

Huonekorkeus [m] 28 Inerttikaasusammutuslaitteistot suunnittelu ja asentaminen palkkeja ei tarvitse huomioida palkit tulee huomioida palkin korkeus [mm] Kuva 4.1 Ilmaisimien asennus palkkikattoon Suurin valvonta-alue A max Katto-osan pinta-ala m² Yhden ilmaisimen asennus joka 30 m² > 18 väliin 12 18 2. väliin 9 12 3. väliin 6 9 4. väliin < 6 5. väliin Taulukko 4.1 Ilmaisimien asennus palkkien rajaamiin katto-osiin 5 OHJAUS JA LAUKAISU 5.1 Viivelaite SFS-EN 12094-1 standardin vaatimusten lisäksi sammutuslaitteistojen laukaisussa tulee kansallisten henkilöturvallisuusvaatimusten täyttyä. 5.1.1 Ihmisten poistumisen varmistamiseksi purkausalueelta, tulee purkauksen alkamista viivyttää vähintään 10 sekuntia. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus poistua alueelta kiireettömästi. 5.1.2 Kohdan 1.5.3 vaatimukset on huomioitava, ettei ihmisille aiheudu vaaraa. Tulee varmistaa inerttikaasun purkautuminen suojatulle alueelle vasta, kun ennakkovaroitusaika on kulunut loppuun. Yhden tai useamman sähköisen tai elektronisen komponentin ylikuormittumisen vuoksi aiheutunut vika tai läpilyönti ei saa aiheuttaa ennenaikaista purkausta. Huomautus: Tämä vaatimus täyttyy kun käytetään ei-sähköistä viivelaitetta. Toimintaan käytettävän komponentin tulee olla hyväksytty tähän tarkoitukseen.