Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin osallistuvia valmistautumaan seminaaritehtäviinsä. Asiat on esitelty seminaari-istuntojen yleisen työjärjestyksen mukaisesti, vaikka työjärjestykset saattavat vaihdella jonkin verran seminaareittain. Seminaariistunnoissa toimivat puheenjohtajina esiteltävien opinnäytetöiden vastuuopettajat ja heidän tehtävänsä on huolehtia istuntojen työjärjestyksestä ja asioiden käsittelyn onnistumisesta. TYÖSUUNNITELMASEMINAARI Seminaarin tarkoitus on opinnäytetyön työtehtävän ja työsuunnitelman käsitteleminen ja hyväksyminen. Seminaarin pääkysymykset: Mikä työ on valittu opinnäytetyöksi? Mihin kontekstiin työ kuuluu? Miten tehtävä on asetettu? Millainen työsuunnitelma työlle on tehty? Miten dokumentointia, työpäiväkirjaa ja raportointia jne. aletaan tehdä? 1. aloittaa seminaari-istunnon - esittelee opinnäytetyön tekijän, opinnäytetyön ja toteaa läsnäolijat - kertoo seminaarin työjärjestyksen - aloittaa puheenjohtajan tehtävät.
2 2. Opinnäytetyön tekijä esittelee noin kaksikymmentä minuuttia työtään ja työsuunnitelmaansa Opiskelija suunnittelee ja tekee seminaaria varten esityksen, jonka avulla pystyy esittelemään seminaariin osallistuville vaivattomasti, informatiivisesti ja sujuvasti työsuunnitelmansa ja siihen liittyvän tausta-aineiston. Seminaari-aineistoa työstettäessä, tarkistettaessa ja arvioitaessa on hyvä palauttaa mieleen mm. seuraavia työsuunnitelmaan liittyviä asioita: Työtehtävään ja sen kontekstiin liittyviä asioita ja aineistoja: Työtehtävän ja sen kontekstin sisältö: Mitä työ sisältää? Työn tarkoitus, merkitys, tavoitteet? Kuuluuko työ johonkin suurempaan työkokonaisuuteen? Aihepiiristä aikaisemmin tehdyt aineistot? Työprosessin esittelyaineisto: Työhön liittyvät toimijat, heidän tehtävänsä, roolinsa ja vastuunjako sekä työn aikataulut? Opinnäytetyön tekijän rooli, työtehtävät, toimintasuunnitelma, toimintapaikat, aikataulut? Työn toimintaympäristö: Missä työt tehdään? Puitteet, toimijat? Toiminta-ajat? Työhön tarvittavat resurssit: Rahoitus? Materiaalit, koneet, tilat, välineet? Maksulliset ja maksuttomat resurssit? Kenen selkänahasta ja omaisuudesta? Työhön liittyvät sopimukset: Millainen sopimuskäytäntö? Esimerkiksi tekijänoikeudet? Salassapito? Hyödynsaajat? Tappioista vastaavat? Savonia-amk:n opinnäytetöiden toimeksianto- ja yhteistyösopimus! Työhön liittyvät ammattieettiset kysymykset, mm. intimiteettisuoja julkistamiskysymykset tai vaitiolovelvollisuudet. Työsuunnitelman luonne: Minkä luonteisesta työsuunnitelmasta on kysymys? Mihin sitä tarvitaan? Keitä suunnitelma koskee? Ketkä sen hyväksyvät? Ketkä sitä käyttävät? Miten sitä on tarkoitus käyttää? Projektisuunnitelma? Hankehakemus? Työtarjous? Toimeksianto? Apuraha-anomus? Tutkimussuunnitelma?
Opinnäytetyön raporttiin tuleva työsuunnitelmaan liittyvä aineisto: Edellä esitelty seminaariaineisto muokataan ja raportoidaan opinnäytetyön raporttiin ja raportin käsikirjoitus toimitetaan ennen seminaaria seminaariin osallistuvien arvioitavaksi. Johdanto-osan sisältöjä: - Työn taustat ja lähtötilanne - Työn tarkoitus ja merkitys eri osapuolille, työn tavoitteet - Työn viitekehys tai kehykset sisältökuvauksineen - Tehtävän asettaminen viitekehykseen: mitä aiotaan opinnäytetyönä tehdä, mikä on työn kohteena, missä ovat painopistealueet jne. - Mitkä ovat työn keskeisiä käsitteitä, ydinkäsitteitä? Ydinkäsitteiden määrittely? - Työn strategisten ja menetelmällisten valintojen esittely ja perustelut: - Toiminnan ja keinojen suunnittelu? - Mitä on työhön tarvittava tieto ja miten sitä hankitaan? - Miten hankittuja aineistoja käytetään työhön valitun strategian mukaisesti? Missä on aineistojen paikka raportissa? - Mitä on työhön tarvittava taito ja osaaminen? Miten se saadaan käyttöön työssä? - Mitä tekniikkaa ja välineitä työssä tarvitaan? - Päätöksenteko työssä: - Kuka analysoi, arvioi ja tulkitsee työn aineistoja ja työtoimintaa? - Kuka asettaa laatukriteerit? Kuka niitä valvoo? - Kuka ratkaisee ristiriidat? - Kenellä on valta, oikeudet, vastuut missäkin asiassa? - Sopimuskäytäntö ja tekijänoikeudet? - Opinnäytetyön kriteerit? Raportin käsittelyosa syntyy sitä mukaa kuin työtehtävää ratkaistaan ja työn osia tehdään. Käsittelyosan rakenne noudattaa valitun strategian kulkua. Työn luotettavuuteen ja pätevyyteen liittyvät tekijät: - Yhteistyökumppaneiden pätevyys? - Toimintatapojen ja keinojen pätevyys ja tarkoituksenmukaisuus? - Käytetyn ja suunnitellun aineiston pätevyys ja luotettavuus? Opinnäytetyöraportin lähdeluettelon runko ja seminaariin mennessä käytetyt lähteet: - Aineistoluettelot? - Yhteistoimintaryhmät? - Suullisten tietojen antajat? - Lähteet? Opinnäytetyöraportin liitteiksi liitettävä aineisto: - Aineisto, joka ei kokonaisuudessaan liity työn käsittelyn pääjuoneen tai on hankalan muotoista liitettäväksi raportin sivuille? - Taustoja, yhteistyökumppaneita esittelevä aineisto? - Aineisto, joka esittelee sitä suurempaa tehtäväkokonaisuutta, johon opinnäytetyö liittyy? - Sopimusasiakirjat? - Hyväksytty toimintasuunnitelma? 3
- Tutkimusaineistot, matriisit jne.? - Opinnäytetyön tekijän cv tai portfolio? - Tehtävään liittyviä aiemmin tehtyjä raportteja? - Karttoja, pohjakaavoja, työturvallisuustiedotteita, RT-kortteja ym. tehtävään liittyviä asiakirjoja? 4 3. Keskustellaan esitellystä työstä ja työsuunnitelmasta ja arvioidaan niitä - johtaa asioiden käsittelyä ja keskustelua - arvioi opinnäytetyön tekijän esiintymisen ja arvioi käytyä seminaarikeskustelua - esittää yhteenvedon työhön ja työsuunnitelmaan esitetyistä muutoksista ja korjauksista. 4. Opinnäytetyön työ ja työsuunnitelma hyväksytään tai hylätään 5. toteaa opinnäytetyötyöskentelyn jatkotoimet, seuraavan vaiheen tavoitteet, sisällöt ja aikataulun 6. päättää seminaari-istunnon ja merkitsee seminaarisuoritukset Työsuunnitelmaseminaarin jälkeen pitäisi olla selvää, mitä opinnäytetyöksi valittu tehtävä pitää sisällään ja miten tehtävä on suunniteltu tehtäväksi, missä ja milloin sekä miten raportointi on aloitettu. RAKENNESEMINAARI Opinnäytetyö elää ja muotoutuu koko prosessin ajan, joten suunnitelmia joudutaan tarkistamaan jatkuvasti. Rakenneseminaarissa keskustellaan siitä, mitä kaikkea opinnäytetyö tulee lopulta sisältämään ja mitä jää sen ulkopuolelle. Ja ovatko valinnat tarkoituksenmukaisia ja viisaita. Mm. työn merkitystä, tasoa, laatua ja amkkriteereitä t&k-toiminnalle pohditaan.
5 Rakenneseminaarissa arvioidaan, kulkeeko työ realistisesti, pätevästi ja luotettavasti niin, että suunniteltu työn tavoite voidaan saavuttaa vai pitäisikö työsuunnitelmaa muuttaa tai täsmentää? Miltä strategiset ja menetelmälliset valinnat vaikuttavat? Koska myös raportin pitäisi noudattaa työn kulun logiikkaa, kuvaako raportti meneillään olevaa työtä ja tekeekö se oikeutta meneillään olevalle työlle? Millainen on tekijän ammatillinen kommunikointitaito? Tekevätkö taitoon liittyvät ratkaisut oikeutta tehtävälle työlle ja tekijälle itselleen? Tässä vaiheessa voi vielä jonkin verran muuttaa työn perusratkaisuja. Seminaarin pääkysymykset: Työtehtävä: Miten työ etenee? Mikä on työn tämänhetkinen vaihe? Miten työsuunnitelmaa on pitänyt täsmentää, korjata tai muuttaa? Raportti: Miten raportointi etenee? Miten dokumentointia, työpäiväkirjaa ja raportointia on tehty? Tekeekö raportti oikeutta työlle ja työn kululle? 1. aloittaa seminaari-istunnon - esittelee opinnäytetyön tekijän ja opinnäytetyön nimen sekä toteaa läsnäolijat - kertoo seminaarin työjärjestyksen - aloittaa puheenjohtajan tehtävät. 2. Opinnäytetyön tekijä esittelee parikymmentä minuuttia työtään ja työnsä kulkua sekä niistä laadittavaa raporttia Työtehtävään ja sen kontekstiin liittyvien asioiden ja aineistojen käsittelyn eteneminen? Työtehtävän esittelyaineisto: Mitä työ sisältää? Työhön liittyvät aineistot? Mitä odotetaan työn tuloksiksi? Vielä toistaiseksi tekemättömät tehtävät ja puuttuvat aineistot? Työprosessin esittelyaineisto:
Työhön liittyvät prosessit? Haasteet ja ongelmat? Prosesseihin liittyvät aineistot ja ongelmat? Ratkaisut? Suunnitelmat? Keskeneräisten prosessien esittely. Työhön tarvittavat resurssit: Resurssien käyttö? Lisäresurssien tarve? Muut työhön ja työn kulkuun liittyvät kysymykset? 6 Opinnäytetyön raportin logiikka suhteessa työn kulun logiikkaan? Opinnäytetyön raportin johdanto-osaan tulleet muutokset: - Miten työn kulku on muuttanut raportin johdanto-osaa ja miksi? - Mihin muutokset vaikuttavat? Raportin käsittelyosan rakenne ja sisältö: - Vastaako raportoinnin logiikka työn kulun logiikkaa? Raportin juoni? - Saako työn keskeinen sisältö riittävästi palstatilaa ja näkyvyyttä? - Menetelmien käytön kuvaus, menettelytapojen läpinäkyvyys? - Työpäiväkirjan ja raportin suhde? - Aineistot, niiden kuvaus ja käsittely? - Raportointikeinojen ilmaisuvoima, tarkoituksenmukaisuus ja informatiivisuus? Kuvat, kuviot, näytteet, taulukot, tekstit. - Raportin tyyli? Työtehtävän omaleimaisuus? Tekijän omaleimaisuus? - Analyyttisyys ja kriittisyys? Kuvaus ja tulkinta? Analyysien syvyys? - Vieraan ja oman aineiston erottuminen toisistaan tekijänoikeuksien vuoksi? - Viitteiden ja lähteiden käyttö? - Lukujen tarkoitus ja merkitys? Lupaako otsikko täsmällisesti? - Raportista toistaiseksi puuttuvien tai poistettujen sisältöjen esittely Työn luotettavuuteen ja pätevyyteen liittyvät tekijät: - Toimintatapojen ja keinojen tarkoituksenmukaisuus ja pätevyys? - Käytetyn ja suunnitellun aineiston pätevyys ja luotettavuus? - Lausuntojen ja arvioiden tarve? - Arviointimenetelmät? Opinnäytetyön jatkosuunnitelmat: - Mitkä työn osat jätetään pois tai myöhemmin tehtäviksi? - Millaisia jatkosuunnitelmia on kehittynyt työn kuluessa? Opinnäytetyöraportin lähdeluettelon muoto ja sisältö: - Aineistoluettelot? - Yhteistyökumppaneiden luettelo? - Suullisten tietojen antajat? - Lähteet?
7 Opinnäytetyöraportin liitteet, liitteiden numerointi ja liitteiden muoto: - Taustoja, yhteistyökumppaneita esittelevä aineisto? - Aineisto, joka esittelee sitä suurempaa tehtäväkokonaisuutta, johon opinnäytetyö liittyy? - Sopimusasiakirjat? - Opinnäytetyön tekijän cv tai portfolio? - Tehtävään liittyviä aiemmin tehtyjä raportteja? - Karttoja, pohjakaavoja, työturvallisuustiedotteita, RTkortteja ym. tehtävään liittyviä asiakirjoja? Työssä syntyvän aineiston käyttöoikeudet, säilyttämisvelvollisuudet ja hävittämiseen liittyvät kysymykset? 3. Opinnäytetyön opponoija esittelevät noin kaksikymmentä minuuttia arviointiaan opinnäytetyöstä Opponenttien arviointi perustuu opinnäytetöiden ohjeissa annettuihin arviointikriteereihin. Asiantuntijaopponentin arvioinnin painopiste on työssä ja työn kulussa, vierasopponentin arvioinnin painopiste on työn raportoinnissa. 4. Keskustellaan yhteisesti esitellystä työstä ja raportista ja arvioidaan niitä sekä opponenttien arviointeja - johtaa keskustelua - arvioi opinnäytetyön tekijän esiintymisen, opponenttien esiintymisen ja arvioi käytyä seminaarikeskustelua - esittää yhteenvedon työhön ja raporttiin esitetyistä muutoksista ja korjauksista. 5. Opponenttien arvioinnit hyväksytään tai hylätään 6. Opinnäytetyön työnkulku ja raportointitapa hyväksytään tai hylätään 7. toteaa opinnäytetyöntyöskentelyn jatkotoimet, seuraavan vaiheen tavoitteet, sisällöt ja aikataulun
8. päättää seminaari-istunnon ja merkitsee seminaarisuoritukset 8 Rakenneseminaarin jälkeen pitäisi olla vakuuttunut siitä, että työn kohdennus ja rajaus ovat kunnossa ja tarkoituksenmukaiset ja että työ kulkee strategisesti ja menetelmällisesti pätevästi ja luotettavasti ja että raportointi vastaa työtä ja työn kulkua ja osoittaa työhön liittyvän ammatillisen kommunikoinnin taitoa. ARVIOINTISEMINAARI Arviointiseminaarissa tarkastellaan tehdyn työn ja raportin yksityiskohtia ja kokonaisuutta. Opinnäytetyön arvioinnin kriteerit johdetaan - ammattikorkeakoulun koulutusohjelman yleisistä tavoitteista, - opiskelijan ammatillisesta profiilista ja sen mukaisesta hopsista - opinnäytetyön tehtävänasettelusta ja työhön valituista ja perustelluista strategisista ja menetelmällisistä valinnoista. Opinnäytetyön arvioinnissa korostuvat kunkin työn tavoitteiden, tehtävänasettelun, painotusten ja kontekstin mukaiset erityispiirteet. Tekijän esittämät perustelut aiheen valinnalle, merkittävyydelle ja vaativuudelle sekä työssä tehdyille muille valinnoille otetaan huomioon työtä arvioitaessa. Kaikki arvioijat opponentit, arvioijat ja lausunnon kirjoittajat käyttävät arvioinnissaan samoja arvioinnin kriteereitä. Opinnäytetyön arviointikriteerit ovat oppilaitoksen kotisivuilla opinnäytetyön ohjeistuksen yhteydessä. Arviointikriteeristö antaa kuvan siitä, miten monenlaisia arvioinnin kohteita opinnäytetöihin sisältyy. Kaikki arvioinnin kohteet eivät tule kysymykseen jokaisessa opinnäytetyössä eivätkä painotu samalla tavalla, joten listaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena, ei kriteeri kriteeriltä vaatimuslistana. Seminaarin pääkysymykset: Työtehtävä: Millainen työ on tehty? Miten? Mitkä ovat työn tulokset? Mitä merkitystä niillä on? Mitä hyötyä niistä on? Millaisen vastaanoton työ on saanut? Raportti: Millainen raportti työstä on laadittu? Tekeekö raportti oikeutta työlle, työn kululle ja työn tuloksille? Millaista käyttöä varten raportti on tehty? Mikä on raportin merkitys? Mitä hyötyä siitä tai sen osista on ja kenelle?
1. aloittaa seminaari-istunnon 9 - esittelee opinnäytetyön tekijän ja opinnäytetyön nimen sekä opponentit ja toteaa läsnäolijat - kertoo seminaarin työjärjestyksen ja - aloittaa puheenjohtajan tehtävät. 2. Opinnäytetyön tekijä esittelee parikymmentä minuuttia työnsä tuloksia ja raporttia Opinnäytetyön kokonaisuuden esittely: Opinnäytetyön kokonaisuus esitellään opinnäytetyön tiivistelmäsivulta, josta käyvät ilmi - opinnäytetyön bibliografiset tiedot - tiivistelmäteksti, joka kuvaa tiivistetysti työn sisällysluettelon lupaamat asiat: työn kontekstin, tehtävänasettelun ja merkityksen, tavoitteet, työn kulun strategioineen ja menetelmineen, yhteistyökumppanit, työn tulokset ja niiden merkityksen - asiasanat, jotka kuvaavat työn ydinsisällöt - opinnäytetyöhön liittyvät aineistot ja niiden säilytyspaikat. Työtehtävään liittyvien tulosten esittely: Tekijä esittelee työnsä tulokset ja tulosten merkityksen eri osapuolille sekä työn jatkosuunnitelmat. Opinnäytetyön raportin ja raportin käytön esittely: Tekijä esittelee raportin pakolliset osat: - kansitekstit, kilpitekstit - nimiösivun (tiivistelmäsivut esitellään seminaarin alussa) - sisällysluettelon ja - lähdeluettelon. Tekijä esittelee raportin keskeiset sisällöt näyttein: - käsittelyosan tärkeimmät sisällöt ja menettelytavat. Tekijä esittelee raportin loppuluvut: - työn tulokset - tulosten tarkastelun ja arvioinnin - työn pätevyyden ja luotettavuuden tekijät - työn saaman palautteen ja arvioinnit.
3. Opinnäytetyön opponoijat esittelevät noin kaksikymmentä minuuttia arviointiaan opinnäytetyöstä 10 Opponenttien arviointi perustuu opinnäytetöiden ohjeissa annettuihin arviointikriteereihin. Asiantuntijaopponentin arvioinnin painopiste on työn tuloksissa ja työn kulussa, vierasopponentin arvioinnin painopiste on työn raportissa. 4. Keskustellaan yhteisesti työn tuloksista ja raportista ja arvioidaan niitä sekä opponenttien arviointeja - johtaa arviointikeskustelua - arvioi opinnäytetyön tekijän esiintymisen, opponenttien esiintymisen ja arvioi käytyä seminaarikeskustelua - esittää yhteenvedon raporttiin esitetyistä korjauksista. 5. Opponenttien arvioinnit hyväksytään tai hylätään 6. Opinnäytetyö hyväksytään sellaisenaan tai seminaarissa vaadituin korjauksin 7. toteaa opinnäytetyöntyöskentelyn arviointiin ja arkistointiin liittyvät jatkotoimet 8. päättää seminaari-istunnon ja merkitsee seminaarisuoritukset Arviointiseminaarin jälkeen tekijä korjaa seminaarissa osoitetut virheet ja epätäsmällisyydet ja luovuttaa työnsä arvioitavaksi ja arkistoitavaksi annettujen ohjeiden mukaan.