Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen

Samankaltaiset tiedostot
Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio Pöytäkirjan tarkastaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli Kukkonen Päivi Munnukka Riitta

Opinnoista työelämään. Mervi Reiman

Konsernihallinnon tehtäväjärjestelyt strategia- ja rahoitusjohtajan vastuualueella. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo

Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli Kukkonen Päivi Munnukka Riitta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin

6Aika-strategian johtoryhmä

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän aloite kesätyöpaikan tarjoamisesta Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kaikille lappeenrantalaisille nuorille

Nuorisotakuun määritelmä

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

6Aika-strategian ohjausryhmä

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

Nimi Tehtävä Lisätieto. Jäsen. Jäsen

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/ /2012

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Löydämme tiet huomiseen

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen

FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Valtuutettu Hannele Lehto-Laurilan ym. aloite työryhmän perustamiseksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi

Satakunta Johanna Latvala

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

TE-palveluja alueellisesti

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

1. Missä yrityksenne päätoimipaikka sijaitsee?

Luonto lisää liikettä

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Oulu

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö

Työmarkkinoiden toiminta, hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset. Hallituksen strategiaistunto

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

MODULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUSMALLI

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Oulun kaupunki Kesätyöt opiskelijoiden kesätyöharjoittelu yli 18- vuotiaat -kesätyöseteli vuotiaat

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

CASE SILLANRAKENTAJA. Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely

Nuorisotakuu määritelmä

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Kaupunginhallitus

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Transkriptio:

Nuorten työllistäminen eri keinoin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/746/00.01.05.02/2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 522 0856 Tausta Kaupungin strategiassa on nostettu yhdeksi erillisohjelmaksi kasvua ja osaamista. Ohjelman tavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen, työelämän liittäminen osaksi opiskelua ja polku yliopistoon Junior University. Näistä Junior University on kokonaisuudessaan toimeenpanossa. Kahdesta ensimmäisestä toimenpidekokonaisuudesta on käynnissä isot kokonaisuudet hautomotoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, ohjaamotoiminnan uudistaminen ja yrityskoordinaattorin työ uudenlaisen toimintamallin toteuttamiseksi nuorten työllistämiseksi. Tällä projektisuunnitelmalla haetaan uusia keinoja Lappeenrannassa opiskelevien opiskelijoiden työllistymiseksi Lappeenrantaan kaupunginhallituksen 18.8.2018 hyväksymän strategian toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Korkeakouluopiskelijoiden osalta Lappeenrannassa on työskennellyt vuoden 2018 tutkimuksen mukaan opiskelun aikana 18 % vastanneista, 33 % ei ollut hakenut ollenkaan töitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan tulkita, että 49 % olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin. Vastaavat luvut vuonna 2019 ovat: Lappeenrannassa on työskennellyt opiskelun aikana 22 % vastanneista, 21 % ei ollut hakenut ollenkaan töitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan edelleen tulkita, että 58 % olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta Lappeenrannassa on työskennellyt vuoden 2018 kyselyyn vastanneista opiskelun aikana 18 % vastanneista, 23 % ei ollut hakenut ollenkaan kesätöitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan tulkita, että 59

% olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin. 2019 osalta vastausten määrä oli niin vähäinen, ettei se anna luotettavaa tulosta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelee noin 300 opiskelijaa ja 80 eri kansallisuutta. PK-yritysten motiivina kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin on halu hyödyntää opiskelijan osaamista kansainvälistymiseen, opiskelijalla on tiettyä erityisosaamista, vahvistamaan kohdemaan asiakkaiden palvelua tai työyhteisön kielitaidon ja kulttuurituntemuksen kehittämiseksi. Yleinen näkemys on, että PK yritykset eivät ole tietoisia kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta ja rekrytointimahdollisuuksista, toisaalta kulttuurieroja on työskentelyssä ja ohjaus vie myös aikaa. Sampon osalta on käyty useita keskusteluita nuorten työllistymisestä omaa alaa vastaaviin töihin. Lappeenrannan kaupungin aloitteesta Sampo on käynnistänyt yhteistyön Laptuote säätiön kanssa putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden opiskelun mahdollistamisesta työpajoilla ja pajatoiminnan opinnollistamisesta. Kaupunki tukee myös Laptuote säätiötä nuorten työpajatoiminnan uudistamisessa työllisyysmäärärahoista. Uusia keinoja tulisi kuitenkin löytää, jotta entistä useampi nuori työllistyisi oman alan töihin. Yrityskoordinaattorin työtä on kytketty vahvasti oppilaitosyhteistyöhön ja Ohjaamoon. Nuorten työllistämiseksi kaupunki on strategian toimenpidesuunnitelman mukaisesti lisännyt kesätyöseteleiden määrää yhteistyössä Etelä-Karjalan osuuspankin kanssa. Kesätyöseteleitä on ollut jaossa tänä vuonna 370 kappaletta ja ne on rahoitettu työllisyysmäärärahoista. Seteleiden hakuprosessi ja maksatus toimii sähköisesti. Tässä projektisuunnitelmassa on otettu huomioon joulukuussa 2018 koolle kutsutun toimijoiden ideoimat asiat nuorten työllistymisen parantamiseksi. Kaupungin koollekutsumassa työryhmässä oli nuoria, TE-palvelut, Sampo, LUT, Saimia, wirma, yhdistyksiä ja yrittäjiä. Toimialojen ohjausryhmä on käsitellyt suunnitelman 16.4.2019. Tavoite ja yhteys strategiaan Viittaus: Lappeenrannan kaupungin strategia, kasvua ja osaamista ohjelma, toimenpidekokonaisuudet 1.1.1, 1.2.2., 2.2.1. ja 2.2.2 Strategian mukaan kasvu ja osaamista ohjelman päätavoite on, että vuoteen 2021 nuorisotyöttömien määrä laskea 700 -> 450 nuoreen. Huomioitavaa on, että näistäkin jäljelle jääneistä

jokainen on liikaa. Käynnissä olevien kasvua ja osaamista ohjelman rahoituksella olevien hankkeiden tavoitteena on 145 nuoren työllistyminen tai uudelleenkouluttaminen sekä 40 opiskelijan työllistyminen yrityksiin. Toimenpidekokonaisuudelle nuorten työllistymisen edistäminen on asetettu useita mittareita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 v., % vastaavan ikäisestä väestöstä (7 % 5 % 3 %) Nuorisotyöttömät, % 18 24 vuotiaasta työvoimasta (20,6 % 16,7 % 10 %) Alle 25-vuotiaiden % virta yli 3 kk työttömyyteen (39 % -25 % - 15 %) Toimeentulotukea pitkä-aikaisesti saaneet 18 24 v. % vastaavan ikäisestä väestöstä (3,8 % 3,2 % 2,7 %) Työelämä osaksi opiskelua kokonaisuudelle on myös asetettu useita mittareita: LUT:n opiskelijoiden kesätyöllistyminen lisääntyy (12,5/21 % -25 % - 25 %) Vastavalmistuneiden 25 29-vuotiaiden työttömien määrä (80 60 40) Tämän projektisuunnitelman mukaisten toimenpiteiden tavoitteena on testata ja kokeilla uudenlaisia keinoja opiskelijoiden työllistymiseksi Lappeenrantaan. Tulostavoitteena on 54 opiskelijan työllistyminen, ml. 14 kansainvälisen vastavalmistuneen työllistyminen. Kokeilun onnistuessa, toimintamalli jää hyödynnettäväksi 2021 jälkeen esim. LUT yhteistyö ja työllisyysmäärärahoilla toteutettavaksi. Toimenpiteet Nuorten todellisten työttömyyden syiden selvittäminen yhteistyössä monialaisesti. Tuloksia hyödynnetään nuorten ohjauksessa, työelämävalmiuksien parantamisessa sekä työllistämistä edistävissä toimenpiteissä yhdessä eri toimijoiden kesken. Yläasteen opiskelijoille 7-8 luokat, täsmäiskut niille toimialoille joissa on työvoimapulaa (mm. metalli ja ICT) Luodaan toimintamalli oppilaitosten ja/tai yritysten kanssa työkokemusseteleiden hyödyntämisestä. Oppilaitosten kanssa sovitaan oppilaita koskevat kriteerit (mm. toimiala) Kaupungin näkökulmasta on tavoitteena tukea alueelle jäävien nuorten aikuisten määrää ja mahdollistaa ensimmäinen omaa alaa vastaava työpaikka.

A. uudet kokeilut ja toimintamallit (Business Mill) (12 o max 4 opiskelijaa/kesä 1.2.2. Sampon työkokemusseteli vastavalmistuneelle (20 2.2.1. A. Korkeakoulujen suomalaisten 1. vuoden opiskelijoiden työkokemusseteli (26 2.2.2. Korkeakoulujen kv opiskelijoiden vastavalmistuneiden työkokemusseteli (20 2.2.1. B. Rekrytapahtumat (2 kpl) o Suurtapahtuma (rekrymessut) jäähallille keväällä 2020 o Syksyllä 2019 suunnitteilla yhteistyössä oppilaitosten kanssa tapahtumaa, jossa yritykset rekrytoivat nuoria osa-aikaisiin tehtäviin Tulokset Hankkeen keskeiset tulokset ja mittarit, jolla onnistuminen voidaan mitata: 20 opiskelijan pilottiryhmä Sampo (vastavalmistuneelle) 38 opiskelijan pilottiryhmä LUT Saimia Business Mill (1. vuoden opiskelijalle) 20 kansainvälistä opiskelijaa LUT Saimia (vastavalmistuneelle) Tulosten saavuttamista mitataan seuraavilla mittareilla: työllistyneiden määrä vastavalmistuneiden osalta yrityksiin kokeilujakson päättymisen jälkeen 70 % (kysely yrityksille ja etuutta käyttäneille), 28 opiskelijaa työllistyy. vuoden opiskelijoiden osalta toteutetaan kysely yrityksille tahtotilasta palkata opiskelija uudelleen ja/tai mahdollisesti valmistuminen jälkeen, tulostavoite 70 % eli 26 opiskelijan osalta tahtoa työllistämiseen on. Aikataulu Kokeilut lähtevät liikkeelle kun toimintamallit ja pelisäännöt on saatu oppilaitosten kanssa neuvoteltua. Kokeilujen edetessä arvioidaan saavutettuja tuloksia ja sen perusteella joko kokeilut keskeytetään tai uudelleen suunnataan. Ensimmäinen arvio toteutetaan kun 50 % seteleistä on testattu. Kustannusarvio ajalle 1.5.2019 31.12.2021 Kustannusarvio 2019 2020 2021

1.1.1. A. uudet kokeilut ja toimintamallit (Business Mill) (12 6 000 6 000 6 000 1.2.2. Sampon työkokemusseteli 15 000 15 000 vastavalmistuneelle (20 2.2.1. A. Korkeakoulujen suomalaisten 1. vuoden opiskelijoiden työkokemusseteli (26 19 500 19 500 2.2.2. Korkeakoulujen kv opiskelijoiden 15 000 15 000 vastavalmistuneiden työkokemusseteli (20 2.2.1. B. Rekrytapahtumat (2 kpl) 5 000 30 000 2.2.1. B. 7-8 luokkalaisille täsmäiskuja 2 000 2 000 työvoimapulassa oleville aloille Yhteensä 62 500 87 500 6 000 Rahoitussuunnitelma Euroa Euroa Euroa Haettava strateginen erillisrahoitus (kasvua ja 62 500 87 500 6 000 osaamista) Seuranta Hankkeen tulokset raportoidaan toimialojen ohjausryhmälle syksyllä 2020 sekä hankkeen päättyessä. Käytössä on LatoTools.(JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että kasvua ja osaamista ohjelmasta rahoitetaan 156 000 seuraavasti: nuorten työllistämisen uusiin työkokemusseteleiden kokeiluihin yhteensä 117 000, joista ensimmäinen vaihe toteutetaan 2019 2020 55 500. Ensimmäisen vaiheen tulokset arvioidaan ja päätetään jatkosta (61 500 ) ennen toisen vaiheen aloitusta kaudella 2020 2021. ohjelmasta rahoitetaan 39 000 sisältäen kaksi rekrytapahtumaa, jotka järjestetään laajassa yhteistyössä Lappeenrantalaisten oppilaitosten, toimijoiden ja yritysten kanssa sekä edistetään osaajapulaa vaivaavien alojen houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle.