Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907)
Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys valistus bildning - upplysning Ihmiseksi ja kansalaiseksi kasvaminen
kristillinen valistus kirkko, raamattu - lukutaito kansalaisvalistus luonto - ensyklopedia iltakoulu kirjoitus- ja laskutaito Henkilökohtainen, omaehtoinen valistus psykologia, workshopit kansallinen valistus kansanlaulut - lauluvihko kansanopisto historia ja kirjallisuus työväen valistus kommunistinen manifesti työväen koulut, avoin yliopisto - taloustiede
Venäläistämispyrkimykset Pakollinen koulunkäynti Katekismuksen ulkoaopettelu Valtiovalta Sivistyneistön filantrooppiset valistuspyrkimykset Vapaan kansansivistystyön vapaus vastavalona Aikuiskoulutusmarkkinoilla toimiminen Omaehtoisuuden toteuttaminen
Kansansivistystyön kansan monet merkitykset Talonpoikaisto Perusvalmiudet Työväestö Yhteiskunta rauha Ihminen Kehityspsykologia Ihmiselämän vaiheittaisuus Henkinen kasvu - sivistyksen avulla raadannan yläpuolella Aikuinen yksilö Demokraattisessa hyvinvointivaltiossa Moraalisen sääntelyn Projektin hedelmä Socius Sosiaalinen kategoria Rahvas ja työväestö ylempien yhteiskuntaluokkien vastakohtana Ethnos Etninen kategoria Kansakunta, identiteetti kieli, historia, traditiot, tavat, Kulttuuriset erityispiirteet Demos Demokraattinen yhteiskunta- Järjestys - Kansanvaltaiset toimintaperiaatteet ja tavat Itseään suvereenisti hallitseva subjekti Sosiaalinen merkitys Kansan laajat rivit, työväestö alempana yhteiskuntaluokka arbetare -> folk Demokraattinen merkitys Kansan laajat rivit, työväestö alempana yhteiskuntaluokka Kansankoti; Kollektiivi, johon sisältyy useitta erilaisia, mutta rauhanomaisessa rinnakkaiselossa järkevien kompromissien sekä vähittäin etenevien muutosten avulla kehitystä ja yhteistä hyvinvointia edistäviä intressejä ja ryhmiä - erot ja intressit yhteiskuntaluokkien välillä katoavat
Bernt Gustavsson kolme tarkastelutapaa Kontekstisidonnainen tarkastelutapa Syntyi tietyssä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa ja kontekstissa Institutionaalinen tarkastelutapa Vahva kiinnittyminen kansansivistysorganisaatioiden toimintaan Reduktionistinen tarkastelutapa Kansansivistystyn työmuodot (opintopiiri, dialogi) ja yleissivistävä sisältö. Ove Korsgaard kolme ulottuvuutta Kansansivistystyölle ominaiset, perustavaa laatua olevat käsitykset ihmisestä, hänen ominaisuuksistaan sekä yhteiskunnasta toiminnan viitekehyksenä Institutionaalinen perusta ja ne instituutiot, jotka toiminnallaan edistävät kyseisten käsitysten, näkemysten ja ajatusten toteutumista Ne ammatilliset, menetelmälliset ja sisällölliset lähtökohdat, joita hyödyntäen kansansivistystyö käsityksiä, näkemyksiä ja ajatuksia pyritään välittämään
Aate-ideologia perimmäinen tehtävä ja idea Lähtökohdat, prosessit, tavoitteet seuraukset Vapaus, vapaaehtoisuus, omaehtoisuus, dynaamisuus, moninaisuus, - aktiivisuus, tasa-arvo sivistynyt ja vastuuntuntoinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen - Organisaatio(muodo)t Kansanopistot, opistokeskukset, kansalaisopistot (kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset) Toimintamuodot Elävä sana vuorovaikutus Opintopiiri/-kerho- internaatti Sisältö Yleissivistävä Laaja-alaisuus, tieteenomaisuus
Vapaaksi kansansivistystyöksi sanotaan kaikkea sitä moninaista tointa, jonka tarkoituksena on saada hereille ja edistää aikuisten vapaita itsekasvatuspyrkimyksiä, so. heidän pyrkimyksiänsä sekä tietojensa syventämiseen ja laajentamiseen että tunne-elämänsä ja käytöstapojensa jalostamiseen, jotta he täydellisemmin kehittyisivät sivistyneiksi ihmisiksi ja vastuukykyisiksi jäseniksi niissä elämänoloissa ja elämäntehtävissä, jotka he tuntevat omikseen Zachris Castren 1929 Aktiivinen kansalainen Euroopan Unionissa socius ethnos demos Anon.