Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Samankaltaiset tiedostot
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Metsäenergia Pohjanmaalla

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsäenergian hankinnan teknologia, liiketoiminta, markkinat ja mittaus

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomessa vuonna 2005

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

saatavuus energiantuotantoon

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Perinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät Koli. Finnish Forest Research Institute

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Energiapuuska Ideakilpailu yrityksille

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Energiapuun korjuutuet

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Osaprojektien loppuraportit

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

Uutta energiapuun mittauksessa

Metsähakkeen markkinahinnan kehitys ja hintaan vaikuttavat tekijät

Korjuri ainespuun korjuussa

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos.

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Transkriptio:

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Esityksen sisältö: Metsähakkeen käyttötavoitteet, potentiaali, saatavuus ja käyttö Hakkuu/käsittelyvaihtoehdot nuorissa metsissä Korjuu ja kuljetuslogistiikka tutkimuksen tuloksia Tulosten tarkastelu Yleiset johtopäätökset & 17.5.2011 2

Arvioita metsähakkeen korjuupotentiaaleista ja käyttö vuonna 2009 Kannot Nuorten metsien energiapuu Latvusmassa Järeä runkopuu Korjuupotentiaali ja käyttö, milj. m³ per vuosi 25 20 15 10 5 0 Laitila ym. 2008 SK 2017-2026 TH 2017-2026 Peruskenaario 2020 Maksimiskenaario 2020 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010, Kärhä ym. 2009, Laitila ym. 2008 17.5.2011 3

Metsähakkeen alueellinen kysyntä vs. potentiaali Metsähakkeen käyttö Kuntakohtainen kunnittain metsähaketase Tase on positiivisin Itä-Suomessa, negatiivisin rannikoilla ja Keski-Suomessa 17.5.2011 4

Eri materiaalien tiiviysprosentteja Täysi kantavuus autokuljetuksessa Latvusmassa, kokopuu & kannot Paalit Hake & ranka Tukki/ kuitupuu Nilsson 1982 17.5.2011 5

Voiko kertymä kasvaa karsimalla? Kokopuu Ranka RANKA-KOKOPUU RANKA: karut kivennäismaat & suot & kuusikot KOKOPUU: rehevät kivennäismaat, pl kuusikot RANKA min 25 m³/ha KOKOPUU min 25 m³/ha 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 Kertymä, m³/vuodessa Lähde: Heikkilä ym. 2005 17.5.2011 6

Käsittelyvaihtoehdot nuorissa metsissä Kuva: Vesa Tanttu, Ramk

Latvojen kasoille hakkuun vaikutus hakkuukoneen tuottavuuteen ensiharvennusleimikolla 12,0 10,0 Tehotuntituottavuus, m³/h 8,0 6,0 4,0 2,0 Kasaamatta Kasattu 0,0 0 25 50 75 100 125 150 Ainespuuosan keskitilavus koealalla, dm³

Tutkimus eri korjuutavoista sekä haketus ja kuljetustuottavuudesta: - Selvittää kuormaus- ja purkuajat, ajankäytön rakenne sekä kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa - Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta - Tehdään vertailulaskelmat nuorten metsien energiapuun korjuukustannuksista eri hakkuu-, kuljetus- ja haketustavoilla rinnankorkeusläpimitan ja kaukokuljetusmatkan mukaan - Tulosten laskenta perustui tutkimuksessa saatuihin tuloksiin sekä aiempiin tutkimustuloksiin

Kuormauksen ja purkamisen tehotuntituottavuus (m³/min) kokopuulla ja rangalla Kuormaus, m³/min Purku, m³/min 4,0 Kiintokuutioita minuutissa, m³/min 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kokopuu Ranka keskimäärin 5 m ranka 3 m ranka Sekaranka Kokopuulla autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m 3 ja rangalla likimain sama kuin kuitupuulla

Kokopuun ja rangan haketustuottavuus & keskimääräinen taakkakoko Haketuksen tehotuntituottavuus, m³/h Haketettu määrä, m³ Taakka, m³ 350 325 m³ 0,6 Haketta, m³ 300 250 200 150 100 50 0,33 m³ 55 m³/h 67 m³/h 0,49 m³ 144 m³ 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Kourataakan koko haketuksessa, m³ 0 Kokopuu Ranka 0,0

Kokopuu- ja rankahakkeen palakokojakauma Ranka, % Kokopuu, % Ranka kumulatiivinen, % Kokopuu kumulatiivinen, % 50 % 100 % Palakokoluokan suhteellinen osuus, % 40 % 30 % 20 % 10 % 80 % 60 % 40 % 20 % Kumulatiivinen kertymä, % 0 % 3 5 8 16 31 45 63 100 Palakokoluokka, mm 0 %

Kokopuu- ja rankahakkeen toimitusketjut kustannusvertailu

Rankaa, kokopuuta vai paaleja? 160 Korjuukustannus tienvarsivarastolla, /m³ 140 120 100 80 60 40 20 0 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Ranka Kokopuupaalit Kokopuu Hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta, cm 17.5.2011 14

Harvennuspuun autokuljetuskustannukset eri korjuutavoilla 18 Kaukokuljetuskustannus, /m³ 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kokopuu, /m³ Kokopuuhake, /m³ Rankahake, /m³ Kokopuupaalit, /m³ Ranka, /m³ 5 20 35 50 65 80 95 110 125 140 155 Kaukokuljetusmatka, km 17.5.2011 15

Ranka- ja kokopuuhakkeen korjuukustannus käyttöpaikalla eri korjuumenetelmillä kaukokuljetusmatkan mukaan (Hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta on 8 cm ja metsäkuljetusmatka on 300 m) Korjuukustannus käyttöpaikalla, /m³ 60 55 50 45 40 35 Kokopuupaalit terminaalihaketus Ranka terminaalihaketus Ranka välivarastohaketus Kokopuu terminaalihaketus Kokopuu välivarastohaketus 5 20 35 50 65 80 95 110 125 140 155 Kaukokuljetusmatka, km Korjuukustannus käyttöpaikalla = Hakkuu + metsäkuljetus + haketus + autokuljetus

Ranka- ja kokopuuhakkeen korjuukustannus käyttöpaikalla eri korjuumenetelmillä kaukokuljetusmatkan mukaan (Hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta on 13 cm ja metsäkuljetusmatka on 300 m) 45 Korjuukustannus käyttöpaikalla, /m³ 40 35 30 25 20 Kokopuupaalit terminaalihaketus Kokopuu terminaalihaketus Ranka terminaalihaketus Ranka välivarastohaketus Kokopuu välivarastohaketus 5 20 35 50 65 80 95 110 125 140 155 Kaukokuljetusmatka, km Korjuukustannus käyttöpaikalla = Hakkuu + metsäkuljetus + haketus + autokuljetus

Tulosten tarkastelu Pieniläpimittaisen harvennuspuun korjuussa korjuumenetelmien väliset erot ratkaistaan hakkuuvaiheessa Kokopuuna korjuu on kannattavin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta on alle 11 cm. Em. järeimmillä puustoilla kokopuuna tai rankana korjuun välinen kustannusero on pieni Kokopuun paalaus ei ole nykyisellä tuottavuudella kilpailukykyinen menetelmä, koska hakkuuvaiheessa syntynyttä kustannuseroa on vaikea kuroa kiinni, kun operoidaan kohtuullisilla metsä- ja kaukokuljetusmatkoilla

Tulosten tarkastelu Rangalla parempi tuottavuus metsäkuljetuksessa, haketuksessa & hakettamattoman puun autokuljetuksessa kuin kokopuulla Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketus on kustannustehokkain korjuuketju Jos käytössä on terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on ajaa karsittua rankaa puutavara-autolla terminaaliin

Johtopäätökset Kuitupuu vs. energiapuun kanto- ja hankintahinta, hehtaarikertymä, laatuvaatimukset, kysyntä, korjuutuet & tukiehdot, CO 2 -kauppa, öljyn & turpeen hinta. Selluntuotannon puustamaksukyky on tällähetkellä suurempi kuin energiantuontannon puustamaksukyky Onko energiapuulle & kuitupuulle paikallista kysyntää vai onko se kuljettava kauemmaksi & muut puupolttoaineet esim. sahoilta Metsien harvennustarve = Tili tehdään tukilla Metsähakkeen laadun ja toimitusvarmuuden parantaminen Pitkät kaukokuljetusmatkat & käytön kulutushuippujen aiheuttamat logistiset ongelmat Metsänomistajia on aktivoitava, koska energiapuukauppojen määrä kasvaa samaa tahti kuin hankintamäärät lisääntyvät

17.5.2011 21 KIITOKSIA!

Esitykseen liittyvää kirjallisuutta Laitila, J. & Väätäinen, K. 2011 Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus. Metsätieteen aikakauskirja 2/2011 Jylhä, P., Dahl,O., Laitila, J. & Kärhä, K. 2011 Ensiharvennusmännyn hankintaketjun vaikutus sellutehtaan puustamaksukykyyn. Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Laitila, J., Leinonen, A., Flyktman, M., Virkkunen, M. & Asikainen, A. 2010. Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet. VTT Tiedotteita 2564 Kärhä, K., Laitila, J., Jylhä, P., Nuutinen, Y. & Keskinen, S. 2009. Kokopuun paalaus - tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset. Metsätehon raportti 211 Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P. 2008. Energiapuuvarat. Julkaisussa: Kuusinen, M. & Ilvesniemi, H. (toim.). Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Heikkilä, J., Laitila, J., Tanttu, V., Lindblad, J., Sirén, M., Asikainen, A., Pasanen, K. & Korhonen, K.T. 2005. Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Metlan työraportteja 10 17.5.2011 22