Osaprojektien loppuraportit
|
|
- Annikki Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTIRAPORTTI PRO2/P6021/ METSÄHAKKEEN TUOTANNON KEHITTÄMINEN NUORISTA METSISTÄ Hankekokonaisuus Osaprojektien loppuraportit Kirjoittajat Kari Hillebrand (toim.) Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT
2 Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit PL Jyväskylä Projektin vastuuhenkilö Kari Hillebrand Projektin asiakirjanumero (VTT) Tilaaja TEKES PL Helsinki Tilaajan yhdyshenkilö Mauri Marjaniemi Tilaajan tilaus- tai viitenumero 40702/01 Hankkeen nimi, lyhytnimi ja suoritetunnus Raportin numero ja sivumäärä Päiväys Metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista metsistä 21METSÄ, C1SU s Projektiraportin nimi ja kirjoittajat METSÄHAKKEEN TUOTANNON KEHITTÄMINEN NUORISTA METSISTÄ OSAPROJEKTIEN LOPPURAPORTIT Kari Hillebrand (toim.) Tiivistelmä Metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista metsistä -hankekokonaisuus käsitti neljä projektia: energiapuun korjuun tehostaminen nuorista metsistä metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien yhteistyönä, nuorista metsistä kerättävän energiapuun kuivatus ja varastointi, metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka sekä pienpuuhakkeen ja hakkuutähdehakkeen energiakäytön sosioekonomiset vaikutukset. Hankkeessa saatuja päätuloksia olivat mm.: Pienpuuhakkeen tuotantokustannuksia pystytään alentamaan vähentämällä koneiden siirtokustannusten osuutta kokonaiskustannuksista. Tämä onnistuu leimikkokeskittämisellä ja ketjuttamalla leimikot optimaalisesti. Hehtaarikohtaisten nettotulosten perusteella pelkkä energiapuun talteenotto ei ollut metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto yhdessäkään tarkastellussa metsikössä. Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa metsänomistajalle oli kannattavampaa korjata ainoastaan ainespuu ja jättää energiaosite hyödyntämättä. Tukijärjestelmää voidaan tältä osin pitää vääristävänä. Pelkkä energiapuun talteenotto on perusteltua kohteissa, joissa energiapuuta on vähintään 40 m 3 /ha ja ainespuuta on vähän. Pienpuu kuivuu hyvin varastossa kesäaikana. Varastokasojen peittämisellä saavutetaan keskimäärin noin 6 %- yksikköä kuivempaa polttohaketta. Peittämistä tärkeämmäksi tekijäksi osoittautui kuitenkin varastokasan ympäristö. Varjossa sijanneiden varastokasojen kosteus oli 7 17 %-yksikköä suurempi kuin avoimella paikalla. Rasikuivauksen toimivuus neulasten karistajana oli erittäin huono. Mikäli puuston kasvu ja maaperän ravinnetasapaino vaativat neulasmassan poistoa, on se tehtävä joukkokäsittelyn menetelmin. Menetelmä kuitenkin alentaa raakaainekertymää oksien määrällä. Erot miestyönä tai koneella tehdyn pienpuun kaato-kasauksen kustannusten välillä ovat pienet, mutta kun otetaan huomioon metsäkuljetuksen tehostuminen koneellisen kaadon jäljiltä, on koneellinen korjuu miestyötä edullisempaa. Koneelliseen kaato-kasaukseen ja kokopuun käyttöpaikkahaketukseen perustuva korjuuketju oli menetelmävertailussa edullisin kokopuuhakkeen tuotantomenetelmä. Tässä raportissa on esitetty metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista metsistä -hankekokonaisuuteen kuuluvien projektin päätulokset. Jakelu: Projektin johtoryhmä Julkisuus Julkinen Projektin vastuuhenkilö Tarkastus- ja hyväksymisallekirjoitukset Kari Hillebrand Erikoistutkija Arvo Leinonen Ryhmäpäällikkö Satu Helynen Tutkimuspäällikkö Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kirjallisen luvan perusteella
3 ALKUSANAT Puuenergian teknologiaohjelmaan kuulunut hankekokonaisuus Metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista toteutettiin vuosina Hankekokonaisuutta koordinoi VTT Prosessit ja siihen kuului neljä eri osahanketta: energiapuun korjuun tehostaminen nuorista metsistä metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien yhteistyönä (Metla, Vantaan tutkimuskeskus, Matti Siren), nuorista metsistä kerättävän energiapuun kuivatus ja varastointi (VTT Prosessit, Kari Hillebrand), metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka (Metla, Joensuun tutkimuskeskus, Antti Asikainen) ja pienpuuhakkeen ja hakkuutähdehakkeen energiakäytön sosioekonomiset vaikutukset: case-tarkastelu (Oulun yliopiston Thule-instituutti, Eino Kiukaanniemi / Alpo Ahonen). Hankekokonaisuuden johtoryhmään kuuluivat Petri Ahokangas Biowatti Oy:stä, Dan Asplund Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä, Matti Heikurainen maa- ja metsätalousministeriöstä, Sami Honkanen Stora Enso Oyj:stä, Heikki Karppimaa / Matti Lehtimäki Turveruukki Oy:stä, Mauri Marjaniemi Tekesistä, Seppo Paananen UPM-Kymmene Oyj:stä ja Pentti Hakkila VTT Prosesseista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pentti Hakkila ja sihteerinä Kari Hillebrand. Hankekokonaisuutta ovat rahoittaneet Tekesin Puuenergian teknologiaohjelma, Biowatti Oy, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso Oyj, UMP-Kymmene Oyj sekä Metla ja VTT Prosessit. Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty eri osahankkeiden päätulokset. Jyväskylässä Kari Hillebrand 5
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 ALKUSANAT 5 ENERGIAPUUN KORJUUN TEHOSTAMINEN NUORISTA METSISTÄ METSÄNHOITOYHDISTYSTEN JA METSÄNOMISTAJIEN YHTEISTYÖNÄ 7 Matti Sirén, Vesa Tanttu & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus NUORISTA METSISTÄ KORJATTAVAN ENERGIAPUUN KUIVATUS JA VARASTOINTI 15 Kari Hillebrand, VTT Prosessit Juha Nurmi, Metsäntutkimuslaitos, Kannuksen tutkimusasema METSÄHAKKEEN TUOTANNON KUSTANNUSTEKIJÄT JA TOIMITUS- LOGISTIIKKA 20 Antti Asikainen, Juha Laitila & Lauri Sikanen Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus PIENPUUHAKKEEN ENERGIAKÄYTÖN SOSIOEKONOMISET VAIKU- TUKSET: CASE-TARKASTELU 29 Alpo Ahonen, Thule-instituutti, Oulun yliopisto 6
5 Energiapuun korjuun tehostaminen nuorista metsistä metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien yhteistyönä osaprojekti Matti Sirén, Vesa Tanttu & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus PL 18, Vantaa 1. Tutkimustyön toteutus Tehtävässä 1 selvitettiin metsäsuunnitelmatietojen ja kyselytutkimuksen avulla metsänomistajien suhtautumista yhteistyöhankkeisiin puuenergian talteenotossa ja verrattiin yhteistyön toteutettavissa olevia ja laskennallisia hyötyjä. Tarkasteltavina olivat toteutettavissa olevat ja laskennalliset korjuuolot, korjuukustannukset, energiapuupotentiaalit sekä metsänomistajien arviot metsiensä energiapuupotentiaalista. Tehtävässä 2 selvitettiin kemera-tukien merkitystä nuorten metsien energiapuupotentiaalin hyödyntämisessä vertaamalla energiapuun korjuun kilpailukykyä kokopuuna tai ainespuun korjuuseen integroituna ainespuuharvennukseen. Tarkastelu tehtiin metsänomistajan näkökulmasta ja kauppatapana käytettiin hankintakauppaa. Tehtävässä 1 aineisto käsitti kolmen Etelä-Suomessa sijaitsevan metsätalousalueen metsäsuunnitelmatiedot ja alueiden 116 metsänomistajalle tehdyn postikyselyn. Hyväksytyn vastauksen palautti 57 prosenttia metsänomistajista. Kyselyä täydennettiin puhelinhaastattelulla kahden suunnittelualueen osalta, joilla tarkasteltiin energiapuuvaroja ja energiapuun korjuuta. Vastausprosentiksi puhelinkyselyn jälkeen saatiin 92. Energiapuuvarat laskettiin 71 tilan (2826 ha) metsäsuunnitelmatiedoista. Päätehakkuiden harvennusten ja taimikonhoitojen energiapuureserviin sisällytettiin korjuukelpoinen osa seuraavan viisivuotiskauden ainespuuksi kelpaamattomasta biomassakertymästä metsäsuunnitelman hakkuu- ja hoitoehdotuksen mukaan toimittaessa. Korjuukelpoiseksi hehtaarikertymäksi asetettiin päätehakkuissa 30 m 3 /ha ja muissa kohteissa 20 m 3 /ha. Energiapuukertymät laskettiin kolmelle tarjontavaihtoehdolle: T1: Koko alueen korjuukelpoinen energiapuukertymä T2: Energiapuun myyntiä suunnittelevien tilojen energiapuukertymä T3: Yhteistyöhankkeesta kiinnostuneiden tilojen energiapuukertymä Tarjontavaihtoehdolle 1 laskettiin metsähakkeen tuotantokustannukset välivarastohaketukseen perustuvalle korjuuketjulle pienpuu- ja hakkuutähdehakkeen erilliselle tuotannolle sekä pienpuun ja hakkuutähteen yhdistetylle tuotannolle. Pienpuun hakkuukustannukset laskettiin kokopuukorjuulle ja koneelliselle kaatokasaukselle. Laskelmissa otettiin huomioon energiapuun korjuu- ja haketustuki. 7
6 2. Tutkimustyön tulokset Metsien hoitotarve ja korjuutyön laatu olivat tärkeimmät energiapuun korjuupäätökseen vaikuttavat tekijät (kuva 1). Metsänhoitoyhdistykset olivat kyselyn mukaan tärkein nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun informaatiolähde. Metsänomistajista 63 prosenttia ilmoitti saaneensa tietoa energiapuuasioista metsänhoitoyhdistykseltä, mutta tarvetta lisäneuvontaan koki kuitenkin tarvitsevansa 40 prosenttia vastanneista. Nuorten metsien hoidon, energiapuun korjuun sekä haketuksen tuista oli tietoinen 68 prosenttia metsänomistajista. Kuva 1. Eri tekijöiden merkitys energiapuun korjuupäätöksiä tehtäessä. Metsänomistajista 3 prosenttia oli valmis luopumaan nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun tuista alle 5 euron energiapuun kantohinnalla. Kantohintatasolla 5-10 euroa tuista olisi valmis luopumaan 5 prosenttia metsänomistajista. Loput 92 prosenttia olivat valmiita luopumaan tuista vasta yli 10 euron kantohintatasolla. Kuitenkin 11 prosenttia metsänomistajista oli valmis myymään päätehakkuiden hakkuutähdettä ja 15 prosenttia taimikonhoitojen ja harvennusten pienpuuta, vaikka joutuisi itse maksamaan osan korjuukustannuksista tai ei saisi omalle korjuutyölle täyttä korvausta. Ainoastaan 3 prosenttia oli valmis lisäämään energiapuun myyntiä ilman energiapuusta maksettavaa kantohintaa. Energiapuun toteutunut vuotuinen korjuu omaan käyttöön oli keskimäärin 8,8 m 3 /tila ja energiapuuta oli myyty 3,4 m 3 /tila. Arvio omaan käyttöön tarvittavan puun tulevasta korjuusta oli 14,4 m 3 /tila ja myynnistä 7,2 m 3 /tila. Taulukossa 1 esitetään metsäsuunnitelmatiedoista lasketut energiapuukertymät eri tarjontavaihtoehdoilla (T1 - T3). Metsänomistajia pyydettiin myös arvioimaan suunnittelemansa korjuuarvion osuus tulevan 8
7 viisivuotiskauden korjuukelpoista energiapuuvaroista (energiapuun talteenottoaste). Omistajien arvioimaa energiapuun talteenottoastetta verrattiin metsäsuunnitelmatiedoista ja korjuuarviosta laskettuun talteenottoasteeseen. Metsänomistajista 70 prosenttia arvioi seuraavan viisivuotiskauden talteenottoasteen saman tasoiseksi metsäsuunnitelmatiedoista ja korjuusuunnitelmasta lasketun kanssa. Omistajien arvio oli 24 prosentissa vastauksia laskettua tasoa pienempi ja 6 prosentissa suurempi. Taulukko 1. Tarjontavaihtoehtojen mukaiset energiapuukertymät. T1 T2 T3 Energiapuukertymä, m 3 /vuosi Päätehakkuualat 27,2 10,0 7,0 Harvennukset 9,8 2,9 3,6 Taimikot 6,8 3,5 2,9 Kaikki 43,7 20,4 13,5 Pienpuuhakkeen tuotantokustannukset käyttöpaikalle toimitettuna tarjontavaihtoehdolla 1 (T1) olivat 12,5 /MWh, päätehakkuiden hakkuutähdehakkeen tuotantokustannukset 9,0 /MWh ja yhdistetyn pienpuu ja hakkuutähdehakkeen tuotantokustannukset vastaavasti 10,4 /MWh. Kustannuksia pystytään alentamaan vähentämällä koneiden siirtokustannusten osuutta kokonaiskustannuksista. Tämä onnistuu leimikkokeskityksillä ja ketjuttamalla leimikot optimaalisesti. Korjuukuvioiden tilakohtaisella keskittämisellä on pienpuuhakkeen tuotannossa mahdollista päästä 5 prosentin kustannussäästöihin ja muodostamalla tilojen yhteisleimikoita 9 prosentin säästöihin. Hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen yhdistetyssä tuotannossa vastaavasti kustannussäästöt ovat 3 ja 6 prosenttia. Kuvassa 2 on esitetty kaatokasauskoneen, metsätraktorin ja välivarastohakkurin siirtokustannusten muutoksen vaikutus metsähakkeen tuotantokustannuksiin tarjontavaihtoehdossa 1. Kuva 2. Koneiden siirtokustannusten muutoksen vaikutus metsähakkeen tuotantokustannuksiin tarjontavaihtoehdon 1 mukaisilla leimikoilla. Siirtokustannusten perustasona kaato-kasauskoneella on 65, metsätraktorilla 60 ja hakkurilla 50 /siirto. 9
8 Metsänomistajat tarvitsevat tietoa tilansa energiapuuvaroista sekä energiapuun talteenottomahdollisuuksista pienpuun liikkeelle saamiseksi. Metsänhoitoyhdistysten aktiivinen rooli on tärkeä tässä yhteydessä. Metsänomistajat ovat halukkaita osallistumaan paikallistason yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyö tuo kustannussäästöjä ja mahdollistaa energiapuureservien tehokkaan hyödyntämisen. Tehtävän 2 tutkimusaineisto käsitti kuusitoista nuoren kasvatusmetsän harvennuskohdetta Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueella. Kahta metsikköä (metsiköt 3 ja 14) lukuun ottamatta metsiköt olivat kemera-kelpoisia. Metsiköt 3 ja 14 eivät täyttäneet harvennuksen jälkeistä valtapituuskriteeriä (< 14 m), mutta ne täyttivät muilta osin kemera-kriteerit ja sisällytettiin täten tutkimukseen. Metsiköissä poistuma vaihteli välillä kpl/ha, valtapituus harvennuksen jälkeen välillä 11,4-14,5 m ja pohjapintaalalla painotettu rinnankorkeusläpimitta harvennuksen jälkeen oli 11,5 15,6 cm. Kussakin metsikössä verrattiin pelkkää energiapuun talteenottoa (kokopuukorjuu), pelkkää ainespuun korjuuta ja integroitua korjuuta, jossa otetaan talteen sekä aines- että energiapuuositteet. Kuvassa 3 on esitetty vaihtoehtojen kertymät. Kuva 3. Kertymät eri korjuuvaihtoehdoilla. Korjuuvaihtoehdolle määritettiin kannattavuus metsänomistajan näkökulmasta. Ainespuun korjuussa laskettiin kannattavuus myös tilanteessa, jossa korjuun yhteydessä tehtävään raivaukseen ei saataisi kemera-tukea. Vertailtavia vaihtoehtoja oli neljä: ainespuun korjuu hankintakauppana ilman tukia ( Ainespuu ), ainespuun korjuu hankintakauppana siten, että korjuun yhteydessä tehtävään raivaukseen saadaan kemera-tuki ( Ainespuu_tuki ), energiapuun talteenotto kokopuuna ( Energiapuu ) siten, että kemera-tuet mukana laskelmissa ja integroitu korjuu ( Integroitu ) kemera-tuilla. 10
9 Metsähakkeen hinta laskelmissa oli 9 /MWh. Hankintakaupan puutavaralajeittaiset yksikköhinnat saatiin METINFO-tilastopalvelusta. Ainespuun korjuussa hankintakauppana hakkuutuloista vähennettiin korjuukustannukset (kuva 4) olettaen, että metsänomistaja tekee korjuun itse tai teettää hakkuun ja metsäkuljetuksen annetuilla kustannusperusteilla. Laskelmiin sisällytettiin kaikki tuet, jotka perustuvat voimassa oleviin Kestävän Metsätalouden Rahoituslakiin ja asetuksiin. Energiapuun korjuun toimintavaihtoehdossa metsänomistajalle kohdennettiin hakkuun ja metsäkuljetuksen lisäksi myös haketus- ja kaukokuljetuskustannukset (5,8 /m 3 ). Kuva 4. Toimintavaihtoehtojen keskimääräiset laskennalliset korjuukustannukset miestyönä tai konehakkuuna. Janat kuvaavat korjuukustannusten vaihteluväliä. Hehtaarikohtaisten nettotulosten (kuvat 5 ja 6) perusteella pelkkä energiapuun talteenotto ei ollut metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto yhdessäkään metsikössä. Metsiköissä 11 ja 14 integroitu korjuu miestyönä hakkuussa oli kuitenkin metsänomistajalle kannattavampaa kuin ainespuun korjuu hankintakauppana, vaikka ainespuun korjuun yhteydessä tehtävään raivaukseen saatiinkin kemera-tuet. 11
10 Kuva 5. Metsänomistajan hehtaarikohtainen nettotulos ( /ha) eri vaihtoehdoissa, miestyönä hakkuu. Kuva 6. Metsänomistajan hehtaarikohtainen nettotulos ( /ha) eri vaihtoehdoissa, konehakkuu. Nykyisellä tukijärjestelmällä metsänomistajan kannatti korjata "selvätkin" energiapuukohteet ainespuuna. Kuitenkin integroidun korjuun nettotulos oli yhdessätoista metsikössä parempi kuin ainespuun korjuun tulos ilman kemera-tukia. Näissä kohteissa integroidun korjuun kertymä oli keskimäärin 22,7 m 3 /ha energiapuuta ja 58,3 m 3 /ha ainespuuta. Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa metsänomistajalle oli kannattavampaa korjata ainoastaan ainespuu ja jättää energiaosite hyödyntämättä. Tukijärjestelmää voidaan tältä osin pitää vääristävänä. Osa energiapuupotentiaalista (kannattavat integroidun korjuun kohteet) jää hyödyntämättä, vaikka yksityisen metsänomistajankin näkökulmasta integroitu korjuu olisi perustellumpi vaihtoehto, jos ainespuun korjuussa ei saataisi kemera-tukia. Pelkkä energiapuun talteenotto oli kannattavampaa kuin integroitu korjuu (konehakkuuna) ainoastaan metsiköissä 1, 5 ja 15, joissa ainespuukertymät olivat pieniä. Integroitu korjuu on järkevää kohteissa, joista kertyy suhteellisen paljon sekä ener- 12
11 gia- että ainespuuta. Pelkkä energiapuun talteenotto on perusteltua kohteissa, joissa on energiapuuta vähintään 40 m 3 /ha ja ainespuuta on vähän. 3. Tutkimustyön tulosten hyödyntäminen Tutkimus on ollut osin perustutkimushanke, joka on tuottanut tietoa päätöksenteon pohjaksi. Erityisesti pienet, mutta lisääntyvässä määrin myös suuren mittakaavan energialaitokset tarvitsevat pienpuuhaketta. Nuorten metsien energiapuupotentiaali on merkittävä, mutta energiapuun liikkeelle saanti riippuu paitsi käyttäjien aktiivisuudesta myös metsänomistajien asenteista ja yhteistyöhalukkuudesta. Kun pienpuulla ei ole kantohintaa, toiminnan talous on kemera-tukien varassa. Tulosten mukaan metsänomistajat ovat halukkaita energiapuun korjuuseen, ja keskeisenä vaikutteena on metsien hoito. Metsänomistajat kokevat korjuutyön laadun tärkeäksi tekijäksi. Energiapuulle kaivataan myös kantohintaa. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli neuvonnassa ja yhteistyöhankkeiden vetämisessä. Kemera-tuilla on keskeinen merkitys nuorten metsien energiapuupotentiaalin hyödyntämisessä. Koska tukiin käytettävät varat ovat rajalliset, tukien kannustavuuteen ja tehokkaaseen kohdentamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nykyiset energiapuuharvennuskohteet ovat pääosin seurausta taimikonhoidon laiminlyönneistä. Nyt energiapuuharvennus usein korvaa ainespuuensiharvennuksen, koska energiapuuharvennuksen jälkeiset runkoluvut ovat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tulosten mukaan lähellä ainespuuensiharvennuksen jälkeisiä runkolukuja. Energiapuuharvennusten vaikeat korjuuolot johtavat myös korkeisiin kustannuksiin, joita tuet tosin kompensoivat. Tulevaisuudessa nuorten metsien energiapuu on yksi puutavaralaji muiden joukossa. Se voidaan ottaa talteen integroidussa korjuussa ainespuun korjuun yhteydessä tai omana toimenpiteenään. Joillakin kasvupaikoilla ja käyttöpaikkojen lähellä saattaa olla järkevää ottaa energiapuun tuotanto mukaan metsänkasvatusohjelmaan. Tällöin taimikonhoidon jälkeen kasvatettava puusto on tiheämpi, esimerkiksi runkoa hehtaarilla. Pääasiassa energiapuuta tuottava energiapuuharvennus tehtäisiin tällöin aiemmin kuin normaali ainespuuharvennus. Energiapuuharvennus ei myöskään syrjäyttäisi ainespuuensiharvennusta, joka ainoastaan siirtyisi hieman nykyistä myöhemmäksi keskimääräisen runkokoon ollessa samalla korjuun kannalta suotuisampi. Suurempi kasvatustiheys saattaisi myös parantaa runkojen laatua männiköissä. Energiapuuharvennusta osana kasvatusketjua selvitetään parhaillaan Metsäntutkimuslaitoksella. Taustatietoa sekä "ohjatusta" että "hätätoimenpiteenä" tehtävästä energiapuuharvennusvaihtoehdosta kaivataan, kun Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tarkistaa metsänhoitosuosituksiaan. 4. Jatkotutkimuksen ja -kehittämistyön tarve Tehtävän 1 aineistoa tullaan vielä analysoimaan tarkemmin. Tällöin selvitetään erityisesti metsänomistajien taustan (kaupunkilaismetsänomistaja, tilalla asuva) ja metsänomistuksen (tilakoko, hakkuumahdollisuudet) vaikutuksia yhteistyöhalukkuuteen ja energiapuun korjuuseen. 13
12 Tehtävän 2 osalta jatkotutkimusta tullaan tekemään Metsäntutkimuslaitoksen käynnissä olevassa "Energiapuu osaksi kasvatusketjua" hankkeessa. Nyt päättyneen hankkeen tulokset osoittavat, ettei tukijärjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla tue energiapuun talteenottoa. Energia- ja ainespuun integroitu korjuu olisi metsänomistajan kannalta hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto, mutta ainespuun korjuun yhteydessä raivaukseen saatava tuki tekee pelkän ainespuun talteenoton usein houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi. Kemera-tukijärjestelmää uudistettaessa olisi myös syytä miettiä, mikä on energiapuun saatavuus nuorista metsistä ja millaiset ovat energiapuuharvennuksen korjuuolot tulevaisuudessa, jos tuki suunnataan yhä selvemmin taimikoiden hoitoon. 5. Projektissa tehdyt julkaisut Sirén, M., Tanttu, V. & Ahtikoski, A Energiapuun korjuun tehostaminen nuorista metsistä -osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas, E. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja Puuenergian teknologiaohjelman uosiseminaari, Joensuu, VTT Symposium 221: Sirén, M., Tanttu, V. & Ahtikoski, A Energiapuun korjuun tehostaminen nuorista metsistä -osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas, E. & Holviala, N, (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 231: Tanttu, V Tuntevatko metsänomistajat energiapuun. Teho 1: Tanttu, V. & Sirén, M Korjuuta keskittämällä kustannustehokkuutta. Puuenergia 2: 12-13, 33. Tanttu, V. & Sirén, M Leimikkokeskityksillä parempiin korjuuoloihin. Concentrated harvesting results in better conditions. Teho 1: 32-34, 47. Tanttu, V. & Sirén, M Increasing forest chip production by the integrated harvesting of small trees and logging residues. In: Iwarsson, M. & Baryd, B. (eds.). 2nd Forest Engineering Conference, May 2003, Växjö, Sweden. Proceedings. Technique and Methods. SkogForsk, Arbetsrapport 539: Tanttu, V. Sirén M. & Ahtikoski, A Metsänomistajien arviot energiapuun talteenoton lisäämisestä. Työtehoseuran metsätiedote s. Tanttu, V. & Sirén, M Co-operation and integration in wood energy production. International Journal of Forest Engineering, vol. 15 no. 2: Ahtikoski, A., Sirén, M. & Tanttu, V Valtion tuet ja tukien merkitys nuorten metsien energiapuun talteenotossa, tapaustutkimus Etelä-Suomesta. 25 s. (käsikirjoitus Metsätieteen aikakausikirjaan). 14
13 Nuorista metsistä korjattavan energiapuun kuivatus ja varastointi osaprojekti Kari Hillebrand VTT Prosessit PL 1603, Jyväskylä Juha Nurmi Metsäntutkimuslaitos, Kannuksen tutkimusasema PL 44, Kannus 1. Tutkimustyön toteutus Hankkeessa selvitettiin nuorista metsistä energiapuuksi korjatun kokopuun ja joukkokäsitellyn puun kuivatuksen ja varastoinnin vaikutusta polttoaineen laatuun sekä kuivatuksen ja karsinnan vaikutusta neulasten määrään. Energiapuun kuivatus- ja varastointikokeet tehtiin palstalla ja tienvarsivarastoissa. Erilaisissa varastointitekniikoissa otettiin huomioon mm. kasojen sijainti, koko ja peittäminen. Kuivatus- ja varastointikokeet palstalla tehtiin kokopuukasoissa ja puun joukkokäsittelyssä syntyvissä kourakasoissa. Kuivatus ja varastointi suuremmissa varastokasoissa tehtiin tienvarressa. Varastokasoja tehtiin sekä karsimattomista että puun joukkokäsittelyssä syntyvästä osittain karsituista puista. Osa varastokasoista peitettiin. Kuivatusja varastointikokeet tehtiin 12 eri kohteessa Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Yhteensä varastokasoja tehtiin 37 kpl. Varastokasat tehtiin yhdessä UPM-Kymmene Metsä Oy:n, StoraEnso Metsä Oy:n ja Biowatti Oy:n kanssa. 2. Tutkimustyön tulokset Pienpuu kuivuu hyvin välivarastossa kesäaikana. Jos varastokasa on tehty avoimelle paikalle, alenee kosteus yhden kesän aikana alle 40 %:iin (kuva 1). Talven aikanakaan varas tokasassa oleva pienpuu ei kastu vastaavasti kuten esim. hakkuutähteet. Joukkokäsiteltyjen puiden aisautuminen karsinnan aikana vaikutti siihen, että kokopuut ja joukkokäsitellyt puut kuivuivat yhtä hyvin. Jos varastointiaika palstalla muodostuu pitkäksi, on kuivumistulos hyvällä välivarastopaikalla lähes yhtä hyvä. Näin ollen lienee korjuun kannalta järkevintä ajaa kaadetut puut, olivatpa ne joukkokäsiteltyjä tai kokopuita, välittömästi välivarastoon. Koivu- ja mäntykokopuun kuiva-aineen tehollisessa lämpöarvossa ei havaittu merkittäviä muutoksia varastoinnin aikana. Tämä viittaa siihen, että alkuainesuhteissa ei ehtinyt tapahtua suuria muutoksia. Merkittävämpää on kosteuden muutoksesta aiheutuva lämpöarvon muutos. 15
14 60 50 Kosteus, % Peittämätön Peitetty Kuva 1. Kokopuitten kuivuminen varastossa Huhtialla. Varastokasan peittämisen vaikutusta kuivumiseen tutkittiin peittämällä osa kasoista kahdella rinnakkaisella peittopaperilla. Varastokasojen peittämisellä saadaan noin 6 %- yksikköä kuivempaa polttohaketta (kuva 2). Pienpuitten kohdalla varastokasan peittämisellä ei siten ole yhtä suurta vaikutusta kuin hakkuutähteillä, joilla kasojen peittämisellä saadaan %-yksikköä kuivempaa haketta. Pienpuun kohdalla katteesta saa Kosteus, % Varaston alkukosteus Peittämättömän varastokasan loppukosteus Peitetyn varastokasan loppukosteus Kuva 2. Varastokasan peittämisen vaikutus kokopuun kosteuteen. Tulos laskettu koko aineistosta. 16
15 tava etu lienee suurin, mikäli sillä pystytään estämään lumen sulamisesta aiheutuva kosteuden lisäys. Varaston tiiviydellä (kokopuu tai ranka) ja korkeudella on suuri vaikutus peittämisen kustannuksiin (kuva 3). Ottamalla huomioon kosteuden vaikutus hakkeen sisältämään energiamäärään voidaan laskennallisesti arvioida, että peittämisellä tulisi voida alentaa hakkeen kosteutta 6 8 %-yksikköä, jotta peittämisen kustannukset tulee katetuksi. Peittämistä tärkeämmäksi tekijäksi osoittautui varastokasan ympäristö. Varjossa sijanneiden varastokasojen kosteus oli 7 17 %-yksikköä suurempi kuin avoimella paikalla sijainneiden varastokasojen. Kustannus, /MWh Energiatiheys, MWh/m Hakeen kosteus, % kokop, 3 m kokop, 5 m ranka, 3 m ranka, 5 m MWh/m3 Kuva 3. Varastojen peittämisen kustannus puun kosteuden funktiona pienkokopuulle ja karsitulle pienpuulle, kun varaston korkeus on 3 m tai 5 m. Kuvassa esitetyn energiatiheyden avulla kustannukset voidaan muuntaa hake-m 3 kohti. Kokopuun palstalla kuivaus ei ole vastaus ravinnerikkaitten neulasten varistamiseen. Rasikuivauksen toimivuus männyn neulasten karistajana oli tutkimuksen mukaan erittäin huono. Mikäli puuston kasvu ja maaperän ravinnetasapaino vaativat neulasmassan poistoa, on se tehtävä joukkokäsittelyn menetelmin. Menetelmä alentaa kuitenkin raakaainekertymää oksien määrällä. Toisaalta ei tule unohtaa, että joukkokäsittelyn tuloksena syntyy rankaa, josta saatava hake on kokopuuhaketta tasalaatuisempaa. Varaston teon ajankohdalla tai varastoinnin pituudella, peittämisellä tai puulajilla ei kerätyn aineiston perusteella ole natriumia lukuunottamatta vaikutusta alkali- tai maaalkalimetallien pitoisuuksiin kokopuubiomassan varastoinnin yhteydessä. Kloorin määrä vähenee varastoinnin aikana liikkuvuutensa ansiosta. Tämä on tärkeä havainto siksi, 17
16 että joissain yhteyksissä on neulasten varisemista pidetty kloorin määrän vähentämisen edellytyksenä. Näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan männyn kohdalla. Kokopuitten tuhkapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,5-1,0 %, mikä on normaali vaihtelu kyseiselle materiaalille. Tuhkapitoisuuden tiedetään nousevan kuiva-ainetappioitten myötä, mutta tällaista vaihtelua ei havaittu otetuissa näytteissä. Havaintoa tukevat myös alkuaineanalyysit, joiden perusteella useimpien alkalimetallien ja muitten kivennäisalkuaineitten pitoisuudet ovat pysyneet muuttumattomina. Näyttäisi siis siltä, että näitä kattilalaitosten kannalta osin haitallisia alkuaineita ei pystytä välivarastoinnin keinoilla alentamaan. Materiaalinäytteistä (hakkeesta) mitatut mesofiilisten sienten pitoisuudet olivat 1,6 x ,2 x 10 6 cfu/g, ollen noin sadasosa varastoidussa hakkuutähteessä esiintyvästä pitoisuudesta. Havaittu ero selittynee materiaalien erilaisesta neulaspitoisuudesta ja puuaineen osuudesta. Termotoleranttien sienten pitoisuudet olivat erittäin pieniä ( cfu/g). Mesofiilisten bakteerien pitoisuudet olivat 16 x x 10 6 cfu/g, ollen samaa suuruusluokkaa kuin hakkuutähteillä. Termofiilisten aktinobakteerien pitoisuus oli alle määritysrajan (100 cfu/g). Varastokasojen peittäminen vähentää sienten ja bakteerien kasvua, peiton suojatessa materiaalia kastumiselta. Peitetyissä varastokasoissa mesofiilisten sienten pitoisuus oli noin 2,5- ja mesofiilisten bakteerien noin 4,5-kertaa pienempi peittämättömiin varastokasoihin verrattuna. Haketusvaiheessa esiintyvien mikrobipitoisuuksien määrä hakkeessa oli sen verran korkea, että se tulee ottaa huomioon arvioitaessa työntekijöille aiheutuvaa terveydellistä riskiä. 3. Tutkimustyön tulosten hyödyntäminen Tutkimuksessa on syntynyt tieto siitä, miten nuorista metsistä korjattavan energiapuun loppukosteus saadaan käyttäjälle alle 40 %:n kosteudessa. Paremmasta laadusta hyötyvät hakkeen käyttäjät. Tuloksista hyötyvät suuremman lämpöarvon johdosta myös hakkeen tuottajat korjuu- ja kuljetuskustannusten pienenemisen myötä tuotettua energiayksikköä kohti. 4. Jatkotutkimuksen ja -kehittämistyön tarve Tutkimus osoitti, että kokopuun palstalla kuivaus ei ole vastaus ravinnerikkaitten neulasten varistamiseen. Rasikuivauksen toimivuus männyn neulasten karistajana oli tutkimuksen mukaan erittäin huono. Mikäli puuston kasvu ja maaperän ravinnetasapaino vaativat neulasmassan poistoa, on se tehtävä joukkokäsittelyn menetelmin. Menetelmä alentaa kuitenkin raaka-ainekertymää oksien määrällä. Tehokas karsinta vähentää kertymää noin 15 %. Kertymätappiota voitaisiin kuitenkin pienentää kehittämällä laite, joka poistaisi pelkät neulaset, mutta ei itse oksia. 18
17 5. Projektissa tehdyt julkaisut Hillebrand, K. (toim.) Metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista metsistä PUUT28. Julkaisussa: Alakangas E. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 221, Hillebrand, K. (toim.), Metsähakkeen tuotannon kehittäminen nuorista metsistä PUUT28. Julkaisussa: Alakangas E. & Holviala N. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 231, Hillebrand, K. & Nurmi, J Energiapuun kuivatus ja varastointi osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas E. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 221, Hillebrand, K. & Nurmi, J Energiapuun kuivatus ja varastointi osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas E. & Holviala N. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 231, Nurmi, J Neulasmassan poistaminen metsässä - koneellisesti vai luonnon menetelmillä. Bioenergia 2/2003. s
18 Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka osaprojekti Antti Asikainen, Juha Laitila & Lauri Sikanen Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus PL 68, Joensuu 1. Tutkimustyö toteutus Hankkeessa kehitettiin VMI:n koeala- ja monilähdeinventointiaineistoon sekä metsäyhtiöiden leimikkotietoihin perustuva nuorten metsien energiapuun kertymä- ja korjuukustannusten laskentamenetelmä. Kertymälaskelmissa hankinta-alueen säde oli 100 km tieverkkoa pitkin ja hankinta-alueet sijaitsivat Joensuun, Kouvolan, Vaasan, Jyväskylän, Kajaanin, Rovaniemen ja Valkeakosken ympäristössä. Alueet olivat samat kuin aiemmassa Hakkuutähdehakkeen kustannustekijät ja suurimittakaavainen hankinta projektissa. Tämä sen vuoksi, että voitiin verrata hakkuutähdehakkeen ja pienpuuhakkeen kertymiä ja korjuukustannuksia eri rajoitteilla sekä arvioida raaka-ainevirtojen integroinnin kustannusvaikutuksia maan eri osissa. Pienpuun kertymätarkastelut perustuivat VMI 8:n ja 9:n metsäkeskuskohtaisiin koealatietoihin. Laskennassa olivat mukana ne varttuneiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien koealat, joilla oli ensimmäisellä 5-v kaudella taimikonhoidon tai ensiharvennuksen tarve. Kertymään laskettiin mukaan kaikki ne harvennuspoistuman puut, myös ainespuun mitat täyttävät puut, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 4 cm. Kertymätarkastelussa oli mukana myös puiden latvusmassa. Metsäkuljetusmatkat ja etäisyydet käyttöpaikoille tieverkkoa pitkin laskettiin metsäyhtiöiden leimikkotietojen pohjalta. Kertymätarkasteluissa pienpuun saatavuudella määritettiin viisi tasoa ja rajoitetta: 1. Ainespuun hehtaarikohtainen kertymä saa olla enintään 25 m³/ha. 2. Energiapuun hehtaarikohtainen kertymä pitää olla vähintään 25 m³/ha 3. Ravinnerajoite. Turvemaat ja mustikkatyyppiä karummat kasvupaikat eivät ole mukana kertymätarkastelusta 4. Rungon keskikoko. Laskentakuviolla rungon keskikoko pitää olla vähintään 10 dm³ 5. Hakkuun kiireellisyys. Edellä mainittujen rajoitteiden lisäksi laskentakuviolla on taimikonhoito tai ensiharvennus myöhässä eli ns. rästikohteet. Hankkeen aikana tehtiin aika- ja tuottavuustutkimuksia seuraavista koneista ja menetelmistä: 1. Timberjack 720 keräävä kaatokoura talvi ja kesäolosuhteissa 2. Moipu 400 E + Valmet 840 energiapuu korjuri 3. Pienpuun paalaus Fiberpac 370 B hakkuutähdepaalaimella 4. Pienpuun metsäkuljetuksen tuottavuus koneellisen ja miestyönä tehdyn kaatokasauksen jälkeen. 20
19 Energiapuun eri korjuuketjujen korjuukustannusten laskennassa käytettiin joko olemassa olevia tuottavuusfunktioita tai luotiin puuttuvien tuottavuusfunktioiden tilalle uudet, aikatutkimuksiin perustuvat tuottavuusfunktiot. Kustannuslaskennassa tarkasteltiin manuaalisen ja koneellisen korjuun menetelmäketjuja, joissa pienpuu haketettiin tienvarsivarastolla tai se toimitettiin kokopuuna voimalaitoksella haketettavaksi. Pienpuun korjuukustannukset laskettiin VMI:n koealatietojen pohjalta Joensuun, Kouvolan, Vaasan, Jyväskylän, Kajaanin, Rovaniemen ja Valkeakosken alueille. 2. Tutkimustyön tulokset Pienpuun saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Laskenta-alueista Valkeakosken ympäristössä pienpuun kertymä oli suurin ja Vaasan ympäristössä pienin (kuva 1). Vaasan ympäristössä kertymä 100 kilometrin säteellä oli eri rajoitteilla m³ vuodessa ja Valkeakosken alueella m³ vuodessa. Kouvolan ympäristössä kertymät olivat likimain samalla tasolla kuin Valkeakoskella. Joensuun, Jyväskylän ja Kajaanin ympäristössä kertymät olivat m³ vuodessa. (kuva 1). Esitetyt kertymät ovat potentiaalisia ja laskentaoletuksena oli, että kaikki kohteet saadaan tarvittaessa korjuun piiriin. Käytännössä on kuitenkin ylioptimistista olettaa, että kaikki korjuukelpoiset kohteet tulevat markkinoille ja energiapuu saadaan talteen. Kokopuuhakkeen saatavuus nuorista metsistä eri rajoitteilla Vuotuinen kertymä, m³ Jyväskylä Joensuu Kajaani Vaasa Kouvola Rovaniemi Valkeakoski Maks. 25 m³/ha Min. 25 m³/ha Ravinteisuus Min 10 dm³ Myöhässä Kuva 1. Pienpuun saatavuus maan eri osissa eri kertymärajoitteilla. Kertymälaskelmissa käytetyt rajoitteet vaikuttavat energiapuukertymän puulajisuhteisiin (kuva 2). Kasvupaikan viljavuudelle asetetut minimi rajoitteet pienentävät männyn osuutta kokonaiskertymästä ja rehevien maiden rästikohteilla pääpuulajina on useimmiten joko koivua, haapaa tai leppää. 21
20 Puulajien suhteelliset osuudet kertymästä, Vaasa 70 % Suhteellinen osuus, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Mänty Kuusi Koivu Lehtipuu 0 % Max. 25 m³/ha Min. 25 m³/ha Ravinteisuus Min 10 dm³ Myöhässä Kuva 2. Rajoitteiden vaikutus puulajien suhteelliseen osuuteen kertymästä. Esimerkkinä Vaasan ympäristö. Aikatutkimusaineistossa Timberjack 720 keräävän kaatokouran keskimääräinen tehotuntituottavuus oli 5,9 m³/h ja poistettavien runkojen keskitilavuus 24 dm³. Tuottavuus vaihteli välillä 0,6 13,2 m³/tehotunti ja poistuman keskijäreys välillä 4,5 58 dm³ (kuva 3). Käsiteltävien runkojen lukumäärä oli runkoa tehotunnissa. TJ 720:n tehotuntituottavuus talvi- ja kesäolosuhteissa Tehotuntituottavuus, m³/h 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0, Talvi Kesä Puun keskitilavuus, dm³ Kuva 3. Timberjack 720 keräävän kaatokouran tuottavuus kesä- ja talviolosuhteissa aikatutkimuskoealoittain. Kuvissa 4 ja 5 on tarkasteltu kokopuurungon tilavuuden ja poistuman tiheyden vaikutusta Timberjack 720 keräävän kaatokouran tuottavuuteen. Kuvassa 4 puun tilavuus vaihtelee välillä dm³ poistuman runkomäärän pysyessä vakiona (1500 runkoa hehtaarilta). Kuvassa 5 puun tilavuus pysyy vakiona (25 litraa) mutta poistettavien puiden lukumäärä kasvaa 500:sta 3500:een runkoon hehtaarilta. 22
21 Tuottavuus, m³/h Tehotuntituottavuus, m³/h Kokopuun tilavuus, dm³ Kuva 4. Puun tilavuuden vaikutus kaato-kasauskoneen tehotuntituottavuuteen. Tuottavuus, m³/h Tehotuntituottavuus, m³/h Poistuma, runkoja hehtaarilta Kuva 5. Tiheyden vaikutus kaato-kasauskoneen tuottavuuteen. Kokopuun tilavuuden kasvu 10 dm³:stä 60 dm³:iin nosti kaato-kasauskoneen tehotuntituottavuutta kahdesta kiintokuutiosta kymmeneen kiintokuutioon tehotunnissa (kuva 4). Poistuman kasvu 500:sta rungosta 3500:een runkoon hehtaarilta lisäsi kaato-kasauksen tuottavuutta neljästä kiintokuutiosta kahdeksaan kiintokuutioon (kuva 5). Metsäkuljetuksen tuottavuus koneellisen kaato-kasauksen jäljiltä oli huomattavasti tehokkaampaa kuin jos kaato-kasaus olisi tehty metsurityönä. Suurin tuottavuuseroa selittävä tekijä on kourataakkojen koko. Koneellisen kaatokasauksen jäljiltä kourakasat ovat suuria, mikä puolestaan tehostaa kuormaustyötä. Miestyönä hakkuun jäljiltä kourakasat ovat pienempiä ja kasat ovat levittäytyneet suomumaisina muodostelmina laajemmalle alueelle, mikä vastaavasti hidastaa kuorman tekoa. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty kuormakoon ja metsäkuljetusmatkan sekä ajouravarsitiheyden ja metsäkuljetusmatkan vaikutusta pienpuun metsäkuljetuksen tuottavuuteen. Koneellisen kaadon jälkeisessä metsäkuljetuksessa kuormakoon kasvattaminen neljästä yhdek- 23
22 sään kiintokuutioon lisäsi tuottavuutta 50 metrin metsäkuljetusmatkalla 1,7 m³/tehotunnissa. Metsäkuljetusmatkan ollessa 450 metriä, kuormakoon kasvattaminen paransi tuottavuutta 3,9 m³/tehotunnissa. Metsurikaadon jäljiltä kuormakoon kasvattaminen nosti tuottavuutta 0,4 ja 1,7 m³/tehotunnissa (kuva 6). Pienpuun kertymä oli vakio, 60 m³ hehtaarilta. 50:n metrin kuljetusmatkalla hehtaarikohtaisen kertymän kasvaminen 30:stä kiintokuutiosta 75:een kiintokuutioon hehtaarilta lisäsi metsäkuljetuksen tuottavuutta 5m³/tehotunnissa, kun pienpuu oli kaato-kasattu koneellisesti. 450:n metrin kuljetusmatkalla ajouravarsitiheyden kasvu paransi tuottavuutta 1,5 (kuva 7). Kun pienpuut oli kaato-kasattu metsurityönä, pienpuukertymän kasvu 30:stä kiintokuutiosta 75:een kiintokuutioon hehtaarilta, lisäsi tuottavuutta 50 metrin metsäkuljetusmatkalla 1 m³/tehotunnissa ja 450 metrin metsäkuljetusmatkalla 0,5 m³/tehotunnissa (kuva 7). Metsätraktorin kuormakoko oli vakio, 6 m³. Tehotuntituottavuus, m³/h Metsurihakkuun metsäkuljetus, kuormakoko 4-9 m³ Motohakkuun metsäkuljetus, kuormakoko 4-9 m³ Metsäkuljetusmatka, m Kuva 6. Pienpuun metsäkuljetuksen tuottavuus metsäkuljetusmatkan ja kuormakoon mukaan metsuri- ja konehakkuun jäljiltä. Hehtaarikohtainen poistuma 60 m³/ha. 21 Tehotuntituottavuus, m³/h Metsurihakkuun metsäkuljetus, poistuman tiheys m³/ha Metsäkuljetusmatka, m Motohakkuun metsäkuljetus, poistuman tiheys 30-75m³/ha Kuva 7. Pienpuun metsäkuljetuksen tuottavuus ajouravarsitiheyden ja metsäkuljetusmatkan mukaan metsuri- ja konehakkuun jäljiltä. Kuormakoko 6 m³. 24
23 Energiapuu korjurin (Moipu 400 E + Valmet 840) keskimääräinen tehotuntituottavuus oli 250 metrin metsäkuljetusmatkalla 3,4 m³/tehotunnissa (2,9-4,8 m³/h). Rungon keskikoko oli 31 dm³ ja keskipituus 9,4 metriä. Keskipoistuma oli 2000 runkoa hehtaarilta. Pienpuun välivarastolla paalauksessa tuottavuus oli 27 paalia tehotunnissa. Kokopuupaalin kiintotilavuus oli 0,63 m³ ja kiintotilavuusprosentti 49 %. Pienpuuhakkeen käyttöpaikkahinnan kustannusrakenne selvitettiin välivarastohaketukseen ja kokopuiden käyttöpaikkahaketukseen perustuvilla ketjuilla työvaiheittain (kuva 8). Hankintaketjuilla pienpuun kaato-kasaus tapahtui joko koneellisesti tai metsurityönä. Kokopuiden kaukokuljetuksessa auton kuormakoko oli joko 30 m³ tai 20 m³. Laskelma perustui esimerkkileimikkoon, jonka metsäkuljetusmatka oli 200 metriä, energiapuukertymä 50 m³/ha ja poistettavien runkojen keskikoko 30 dm³. Korjattavasta energiapuusta männyn osuus oli 29 %, kuusen 10 % ja lehtipuiden 61 %. Kaukokuljetusmatka oli 40 kilometriä. 35 Työvaiheiden osuus käyttöpaikkahinnasta, /m³ Moto & Vv-hake Moto & Irto 30 m³ Manu & Vv-hake Manu & Irto 30 m³ Moto & Irto 20 m³ Manu & Irto 20 m³ Kaukokuljetus Haketus Metsäkuljetus Kaatokasaus Organisaatio Kuva 8. Työvaiheiden osuus käyttöpaikkahinnasta eri pienpuu korjuuketjuilla. Esimerkkityömaalla kallein työvaihe oli kaatokasaus, jonka osuus käyttöpaikkahinnasta oli n. 13 /m³. Erot miestyönä tai koneella tehdyn kaatokasauksen kustannusten välillä ovat pienet, mutta kun huomioidaan metsäkuljetuksen tehostuminen koneellisen kaadon jäljiltä, on koneellinen korjuu miestyötä edullisempaa. Pienpuuhakkeen tuotantokustannukset käyttöpaikalle toimitettuna oli menetelmästä riippuen /m³. Käyttöpaikkahintoja tarkasteltaessa ero kalleimman ja halvimman alueen välillä oli 15 %. Valkeakoskella ja Kouvolassa oli halvimmat käyttöpaikkahinnat (kuva 9). Seuraavaksi edullisimmat alueet olivat Jyväskylä, Joensuu ja Kajaani. Rovaniemellä oli korkein käyttö-paikkahinta ja Vaasassa toiseksi korkein. Vuotuisen hankintamäärän nousu 5000 m³:stä m³:iin nosti käyttöpaikkahintaa keskimäärin %, kun pienpuun korjuu perustui koneelliseen kaatokasaukseen ja välivarastolla haketukseen. Vaasassa, jossa pienpuun kertymä oli pienin, vuotuisen hankintamäärän kasvattaminen 5000 m³:stä m³:iin nosti käyttöpaikkahintaa peräti 26 %. 25
24 Koneelliseen kaato-kasaukseen ja kokopuun käyttöpaikkahaketukseen perustuva korjuuketju oli menetelmävertailussa edullisin kokopuuhakkeen tuotantomenetelmä (kuva 10). Vertailussa oli mukana pienpuun koneelliseen tai manuaalinen kaatokasaukseen perustuvat ketjut, joissa haketus tapahtui joko välivarastolla tai pienpuu kuljetettiin kokopuuna tai paalattuna käyttöpaikalla haketettavaksi. Menetelmävertailu tehtiin Jyväskylän alueelle. Suhteellinen keskihinta 135 % 130 % 125 % 120 % 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % Rovaniemi Vaasa Kajaani Joensuu Jyväskylä Valkeakoski Kouvola Pienpuun korjuumäärä, m³/a Kuva 9. Suhteelliset käyttöpaikkahinnat maan eri osissa. Kouvolassa käyttöpaikkahinta 5000 m³ vuotuisella korjuumäärällä = 100 %. Suhteellinen käyttöpaikkahinta 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % RT-manu Vv-manu Irto-manu RT-moto Vv-moto Irto-moto Pienpuun korjuumäärä, m³/a Kuva 10. Pienpuuhakkeen toimitusketjujen vertailu hankintamäärän mukaan Jyväskylän ympäristössä. Koneelliseen kaato-kasaukseen ja kokopuun käyttöpaikkahaketukseen perustuvalla (Irto-moto) menetelmällä käyttöpaikkahinta on 100 %, kun hankintamäärä on 5000 m³. 26
25 Pienpuulle maksettavat ns. Kemera tuet parantavat pienpuuhakkeen kilpailukykyä hakkuutähdehakkeeseen verrattuna. Ilman tukia pienpuu ei pärjää hintavertailussa hakkuutähdehakkeen kanssa. Kuvassa 11 on verrattu pienpuuhakkeen ja hakkuutähdehakkeen käyttöpaikkahintoja ja korjuumääriä, kun pienpuulle maksetaan Kemera-tukea 11,48 /m³. Vertailussa pienpuun korjuuketju perustui koneelliseen kaatokasaukseen ja välivarastolla haketukseen. Hakkuutähdehakkeen tuotanto perustui hakkuutähteen paalaukseen ja käyttöpaikkahaketukseen. Esimerkkilaskelma tehtiin Jyväskylän alueelle. Korjuumäärä, m³/vuodessa ,5 14,0 14,6 15,0 15,3 15,6 15,8 16,0 16,2 16,4 16,6 16,8 Käyttöpaikkahinta, /m³ 17,0 17,3 17,7 18,5 Vv-kokopuu Risutukki Kuva 11. Pienpuu ja hakkuutähdehake virtojen integroinnin vaikutus käyttöpaikkahintaan ja korjuumääriin, kun pienpuulle maksetaan tukea 11, 48 /m³. Tarkasteltava kohde Jyväskylä. 3. Tutkimustyön tulosten hyödyntäminen Tutkimuksen tuloksia on käytetty MMM:n rahoituslakityöryhmän tilaaman metsäenergian korjuutukiselvityksen laskennoissa. Laitevalmistajat ovat käyttäneet hyväkseen hankkeen tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Konekehittelyssä painopiste on siirtynyt erityisesti kaato-kasausvaiheeseen, jossa nähdään olevan merkittävää kehittämispotentiaalia. Paikkatietojärjestelmien ja monilähdedatan hyödyntäminen kertymien laskennassa pienpuun osalta on kehittynyt. Tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat käyttäneet tutkimustuloksia mm. koneellisen kaato-kasauksen taksojen määrittelyssä. 4. Jatkotutkimuksen ja kehittämistyön tarve Tutkimuksen tuottama kustannusrakennetieto osoittaa, että pienpuuhakkeen tuottaminen edellyttää tukien maksamista. Pienpuuhakkeen ero hakkuutähdehakkeen kustannuksiin syntyy kaato-kasausvaiheessa, joka maksaa /m³. Siksi toiminnan tehostaminen tulisi kohdistua juuri tähän vaiheeseen. Muiden kustannustekijöiden osalta pienpuuhake on kilpailukykyistä hakkuutähteeseen verrattuna. 27
26 5. Projektissa tehdyt julkaisut Asikainen, A. & Laitila, J Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka - osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas, E. (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja VTT Symposium 221: Asikainen, A., Laitila, J. & Sikanen, L Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka -osaprojekti. Julkaisussa: Alakangas, E. & Holviala, N, (toim.). Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja Puuenergian teknologiaohjelman vuosiseminaari, Jyväskylä, VTT Symposium 231: Asikainen, A. & Laitila, J. Energiapuun korjuukustannusten alueelliset erot nuorissa kasvatusmetsissä. Pyydetty raportti MMM:n Kemera työryhmälle (15 s.). Laitila, J. & Asikainen, A Koneellinen energiapuun korjuu harvennusmetsistä. Puuenergia 3: 8-9, 2002 Laitila, J., Asikainen, A. & Sikanen, L Nuorista metsistä korjattavan energiapuun kustannustekijät ja toimituslogistiikka. Julkaisussa: Metsätieteen päivä 2003, Joensuu. Suomen Metsäiteellinen Seura. s Laitila, J., Asikainen, A. & Sikanen, L Cost factors and supply logistics of fuel chips from young forest. In: Bioenergy International Nordic Bioenergy Conference from 2nd to 5th of September Proceedings. Jyväskylä Science Park, Jyväskylä. p Laitila, J., Sikanen, L., Asikainen, A., Tahvanainen, T. & Korhonen, K.T Forest energy potential of young stands - Method of estimation and significance in Finland. In: Bioenergy International Nordic Bioenergy Conference from 2nd to 5th of September Proceedings. Jyväskylä Science Park, Jyväskylä. p
27 Pienpuuhakkeen energiakäytön sosioekonomiset vaikutukset: case tarkastelu osaprojekti Alpo Ahonen Thule-instituutti, Oulun yliopisto PL 7300, Oulun yliopisto 1. Tutkimustyön toteutus Case -tutkimuksessa arvioitiin metsähakkeen toimitusketjujen välittömiä ja välillisiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Kohteina olivat Perhon lämpölaitokseen, Ruukin lämpölaitokseen, Oulun Energian Toppilan voimalaitoksiin ja Pietarsaaressa sijaitsevaan Alholmens Kraftin voimalaitokseen metsähaketta toimittaneet ketjut. Vertailupolttoaineina olivat polttoturve ja raskas polttoöljy. Ruukin ja Perhon osalta tarkastellaan myös lämmöntuotannon vaikutuksia 1. Tutkimustyön tulokset Ympärivuotisia työpaikkoja oli Perhoa lukuun ottamatta lähinnä haketuksessa sekä hakkeen kuljetuksessa ja Alholmens Kraftin toimitusketjuissa myös koneellisessa hakkuussa ja hakkuutähteen paalauksessa. Ruukkiin metsähaketta toimittaneessa ketjussa (toimituksista Ruukkiin 49%) ympärivuotisia työpaikkoja oli 2, Toppilaan toimittaneissa ketjuissa (toimituksista Toppilaan 35 %) 11 ja Alholmens Kraftiin toimittaneissa 24. Lisätyötä saivat metsurit, metsänomistajat, osuuskunnan jäsenet, turve- ja puutavararekkojen kuljettajat, metsätraktorin kuljettajat sekä työnjohdon ja hallinnon työntekijät. Taulukko 1. Metsähakkeen toimitusketjujen toimitukset ja työllisyysvaikutukset. Toimitukset Pienpuuhakkeen Ympärivuotisia Lisätyöpaik- Työllisyysvaikutukset, htv Toimituksista Case- yhteensä työpaikkoja Välitön Välillikohteeseen m 3 osuus koja nen Perho % ,5 0,5 100 % Ruukki % ,7 1,1 49 % Toppila % 11? 33 9,4 35 % Alholmens Kraft % 24? 40 23,0 100 % Vähiten työllisti risutukkiketju (0,18 htv/1000 m 3 ) ja eniten pienpuuhakeketju, jossa osuuskunnan jäsenet tekivät energiapuun korjuun, haketuksen traktorihakkurilla ja hakkeen kuljetuksen traktorilla (1,0 htv/1000m 3 ). Metsurihakkuuseen perustuva ketju työllisti 0,67 htv/1000 m 3 ja kaato-kasauskoneeseen perustuva 0,42 htv/1000 m 3. Välilliset työllisyysvaikutukset eri ketjuissa olivat olivat samaa suuruusluokkaa. Tehokkaissa ketjuissa välillisten työllisyysvaikutusten suhteellinen osuus oli suuri. 29
28 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 htv/1000 m 3 Välillinen Välitön 0,13 0,11 0,11 0,18 0,21 0,22 0,11 0,20 0,39 0,42 0,18 0,60 0,10 0,67 0,14 0,80 0,13 0,12 0,13 0,85 0,88 0, Toimitusketju Kuva 1. Metsähakkeen toimitusketjujen työllisyysvaikutuksia, henkilötyövuotta/1000 m 3. Toimitusketjujen selitykset alla. 1. Hakkuutähdehake, Alholmens Kraft, risutukkiketju, risutukkien murskaus käyttöpaikalla. 2. Hakkuutähdehake, Alholmens Kraft, metsä-/tienvarsihaketus (palstahakkuri), hakkeen autokuljetus. 3. Hakkuutähdehake Toppila, tienvarsi-/terminaalihaketus (autohakkuri), hakkeen autokuljetus. 4. Hakkuutähdehake, Ruukki, tievarsihaketus (autohakkuri), hakkeen autokuljetus. 5. Pienpuuhake, Alh. Kraft, kaato-kasauskone, metsä-/tienvarsihaketus (palstahakkuri), hakkeen autokuljetus. 6. Pienpuuhake, Perho, hakkuu maataloustraktorilla, tienvarsihaketus (autohakkuri), hakkeen traktorikuljetus. 7. Pienpuuhake, Ruukki, metsurihakkuu, tienvarsihaketus (autohakkuri), hakkeen autokuljetus. 8. Pienpuuhake, Perho, metsänomist. tekemä korjuu, tienvarsihaketus ja hakkeen autokulj. (hakkurikuorma-auto). 9. Pienpuuhake, Toppila, metsänomistajien tekemä korjuu, tienvarsihaketus (autohakkuri), hakkeen autokuljetus. 10. Pienpuuhake, Perho, metsänomistajien tekemä korjuu, tienvarsihaketus (autohakkuri), hakkeen traktorikuljetus. 11. Pienpuuhake, Ruukki, metsänomistajien tekemä korjuu, tienvarsihaketus (autohakkuri), hakkeen autokuljetus. 12. Pienpuuhake, Perho, metsänomist. tekemä korjuu, tienvarsihaketus (traktorihakkuri), hakkeen traktorikuljetus. 0,36 1,00 Paikallisten tulojen suuruuteen vaikutti suuresti hakkeesta maksettu hinta ja valtion maksamat tuet. Metsähakkeen hinnat Ruukissa ja Perhossa olivat todellisia maksettuja hintoja. Toppilan ja Alholmens Kraftin osalta hinnat arvioitiin. Paikallisia tuotannontekijätuloja kertyi Ruukissa pienpuuhakkeesta 19,3 /m 3 ja hakkuutähdehakkeesta 11,8 /m 3. Yhteensä tulot olivat , josta kohdentui Ruukkiin noin 70 % ja loput ympäristökuntiin. Perhossa tuloja kertyi eli 17,7 /m 3. Pienpuuhakkeen tuotannon tulovaikutukset näkyivät selvimmin metsänomistajien tuloissa, joissa verottomien energiapuutukien osuus oli ratkaiseva. Ruukissa metsänomistajien osuus tuloista oli noin puolet. Perhossa paikalliset tulot kohdentuivat kokonaan perholaisille osuuskunnan jäsenille. 30
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotKannot puunkorjuuta pintaa syvemmält
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka
Metlan työraportteja 3 ISBN 951-40-1932-6 ISSN 1795-150X Pienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka Juha Laitila, Antti Asikainen, Lauri Sikanen, Kari T. Korhonen ja Yrjö Nuutinen
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotMetsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotKorjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Vesa Tanttu, Anssi Ahtikoski ja Matti Sirén Vesa Tanttu Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS
Metsänomistajan Talouskoulu 11. 12.4.2018 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotKÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotEnergiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotEnergiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotJouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto
LisätiedotMetsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotEnergiapuun hankinta nuorista metsistä
Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Konsortiohanke:
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotPuuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001
VTT SYMPOSIUM 216 Asiasanat: biomass, bioenergy, biofuels, wood, energy wood, wood fuels, wood residues, logging residues, wood chips, bark, harvesting, chipping, thinnings, mixed fuels, crushing, transportation,
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotPIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011
PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö
Energiapuun korjuusuositukset Yhteismetsäpäivä, Oulu 24.2.2011 Tanja Lepistö Metsäkeskus s Pohjois-PohjanmaaPohjanmaa Bioenergian edelläkävijät - hanke 2008-2011, haetaan jatkoa vuodelle 2012 Elinkeinojen
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
Lisätiedot