Sarvijoen kylä Asumista eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan



Samankaltaiset tiedostot
Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki Riitta Mikkola

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n m 2. 2 krs. n m 2 OMAKOTI- TALOT n m 2. n.

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11)

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

KIRKKO K110. Kirkkonummi, Tallinmäki Kortteli 110

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Design and Quality of Finland

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

MODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PLANSSI LETKAJENKKA

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

KANAVA KANAVA PUISTO KANAVA VESI UOMA VIII VIII 3380

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22


LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5


AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO SELOSTUS

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

104,0 m², 3h, k,

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE


RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KORMUNIITYN ALUEEN SUUNNITTELU- JA TONTINLUOVUTUSKILPAILU, vaihe NÄKYMÄ PIHAKADULTA 1/10. "kartanonniitty"

KESÄYÖNPOLKU kortteli Espoo VIITESUUNNITELMA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Hienon asuinalueen muodostuminen

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

RAKENNUSINVENTONTI Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

Transkriptio:

Sarvijoen kylä Asumista eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Jurva 29.6.2011 Riitta Mikkola

Maisemarakenne ja rakennusten sijoittuminen maisemaan Peltoaukeat levittäytyvät jokilaaksoon. Kylän alavimmat alueet ovat peltoa. Pellot ovat eteläpohjalaisen kulttuurimaiseman oleellisin tekijä. Valtaosa Etelä-Pohjanmaan pelloista on mukana Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa kulttuurimaisema-alue -merkinnällä. (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, selostus s.27)

Kyläkuva ja kylän avautuminen ohikulkijalle Näkymät kylän pääteiltä Tieltä aukeavassa näkymässä vuorottelevat kulttuurimaiseman peltoaukeat ja tiiviit pihapiirit.

Kylän rakentuminen 1. Tien varsia reunustavat pääosin punaiseksi maalatut rakennusryhmät. 1. Selkäranka: Kyläkuvaa tukeva tienvarsirakentaminen 2. Metsänreunat 2. Metsän reunoja myötäilee rinnakkaisteitä, joiden varrelle on talorykelmät sijoittuvat.

Vahvuuksia ja kehitettävää vanha kaupa ja kappeli kylän keskusta Kylällä on kolme edelleen kehitettävää toiminnalista pistettä, jotka palvelevat kyläläisiä: 1. Koulu pihoineen 2. Virkistysalue: sauna, uima-allas, pelikentät 3. Pankki ja kappeli Liikenteelliset solmukohdat sijoittuvat Opintien ja Sarvijoentien sekä Opintien ja Poolantien risteyksiin. Nämä risteykset ovat käyntikortteja kylän ulkopuolisille, mutta kylä ei hahmotu risteysten kohdalla. Myöskään Opintien varsi ei näytä kylän keskustalta. Sarvijoentien varteen sijoittuva Riskun talo pihapiireineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Riskun lisäksi kylänraitin varrella on useita etelä-pohjalaisen rakennuskulttuurin mukaisia pihamiljöitä. Näiden pihamiljöiden säilymistä tulisi tukea, sillä juuri vanha rakennuskanta tekee Sarvijoen kylästä omaleimaisen. Pohjalaistalojen ja pihapiirien talousrakennusten säilymiseksi tulisi niille löytää uusia käyttötarkoituksia. Kyläkuvan kannalta enemmistö pääraittien varrella olevista rakennusryhmistä on kyläkuvaan ja kulttuurimaisemaan sopivaa rakentamista. Vaarana on vanhan rakennuskannan ränsistyminen. Kehittämistä vaativat Opintien ja Poolantien risteyksen ympäristö, samoin kuin Opintien ja Sarvijoentien risteykset, entinen kauppa pihoineen ja nuorisoseurantalon ympäristö. Myös koulun pihaa ja virkistysaluetta voidaan kehittää edelleen.

Vahvuuksia ja kehitettävää Kylällä on kolme edelleen kehitettävää toiminnalista pistettä, jotka palvelevat kyläläisiä: 1. Koulu pihoineen 2. Virkistysalue: sauna, uima-allas, pelikentät 3. Vanha kauppa, pankki ja rukoushuone koulun piha virkistysalue vanha kaupa, pankki ja rukoushuone

Vahvuuksia ja kehitettävää Liikenteelliset solmukohdat sijoittuvat Opintien ja Sarvijoentien sekä Opintien ja Poolantien risteyksiin. Nämä risteykset ovat käyntikortteja kylän ulkopuolisille. Kylärakenteessa on aukko keskustan kohdalla. Kylän keskusta Sarvijoen tien ja Opintien risteys, taustalla koulu Sarvijoen tien ja Opintien risteys

Vahvuuksia ja kehitettävää Sarvijoentien varteen sijoittuva Riskun talo pihapiireineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Riskun lisäksi kylänraitin varrella on useita eteläpohjalaisen rakennuskulttuurin mukaisia pihamiljöitä. Vaarana on vanhan rakennuskannan ränsistyminen. Myös talousrakennusten säilyminen on tärkeää kyläkuvan säilymisen kannalta. Näiden pihamiljöiden säilymistä tulisi tukea, sillä juuri vanha rakennuskanta tekee Sarvijoen kylästä omaleimaisen. Pohjalaistalojen ja pihapiirien talousrakennusten säilymiseksi tulisi niille löytää uusia käyttötarkoituksia.

Rakentamisen sijoittuminen 5. Punainen: Mahdollinen uusi yhtenäinen alue 1. Opintien alue 2. Nuorisoseurantalon mäki 3. Tervasmäki etelä Ruskea: 4. Vuokra-asumisen kortteli 6. Oranssi: 5. Olemassa olevaan tieverkostoon tukeutuva mahdollinen uusi rakentaminen. Kokonaan uutena alueena vaati runsaasti rakentamista. 5. 1. 4. 7. Sininen: Vihreä: 6. Olemassa olevien keskeneräisten alueiden täydentyminen 7. Virkistys / liikunta, kylän toiminnallinen keskus 8. Pienemmät toiminnalliset keskittymät 2. 8. 6. 3. Uuden rakentamisen tulee olla Sarvijoen kauniiseen kulttuurimaisemaan sopivaa ja kylän kulttuurihistorialliset arvot säilyttävää. Sen tulee myös tukea olemassa olevaa kylärakennetta ja mahdollistaa kylän palvelujen kehittyminen. Peltoaukeiden umpeen rakentamista tulee välttää. Rakentamisessa olisi hyvä jatkaa kyllällä vallitsevaa tapaa mäkien asuttamisesta. 8. Ensisijaisesti tulee kehittää kylän keskustaa ja Opintien aluetta.

virkistys palvelut vuokra 1. asuminen 2. asuminen 3. asuminen säilytettävä peltoaukea valtakunnallisesti arvokas pihapiiri kehitettävää uusi reitti Tonteilla rakentamisen tulee sijoittua vaalealla merkitylle alueelle. Muu alue tulee jättää rakentamatta. Rakentamisen ei tule laajentua sinisellä merkityille peltoaukeille. Pellot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää viljelyksessä. Vuokra-asumisen tontti 4280m² 4 täydentävää tonttia 1730-2960m² - rakentamisen tulee sijoittua tien varteen 6 tonttia Opintien ja Sarvijoen välissä 2000-3500m² - tonttien Sarvijoen puoli säilytettävä niittytai peltomaisena - rakentamisen ja puuston tulee sijoittua Opintien varteen 10 tonttia Nuorisoseurantalon mäellä 2200-3600m² - rakentamisen tulee sijoittua metsän rajaan - puustoa tulee tonteilla säilyttää mahdollisimman paljon TAI 8 tonttia Tervasmäki etelä 2800-5200m² - rakentamisen tulee sijoittua metsän rajaan - puustoa tulee tonteilla säilyttää mahdollisimman paljon

virkistys palvelut vuokra 1. asuminen 2. asuminen 3. asuminen säilytettävä peltoaukea valtakunnallisesti arvokas pihapiiri kehitettävää uusi reitti VAIHEISTUS 1. lähitulevaisuus Olemassa olevien Sarvijoelle tyypillisten eteläpohjalaistalojen ja pihapiirien säilymistä edesautetaan ja rakennuksille pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia. Koulun tilat säilytetään siten, että koulun on mahdollista palata Sarvijoelle. Koulun ympäristössä olevaa virkistysaluetta kunnostetaan. Alueelle rakennetaan kuntopuisto ja koulun / päiväkodin piha suunnitellaan yhdessä alueen lasten kanssa. Opintien ja Sarvijoentien risteykseen toteutetaan ympäristötaideteos, joka merkitsee risteyksen palvelupisteen rakentumiseen asti. Palvelupiste aloittaa toimintansa kaupan tiloissa. Kaupan pihaa kunnostetaan. Opintien alueen rakentuminen alkaa.

virkistys palvelut vuokra 1. asuminen 2. asuminen 3. asuminen säilytettävä peltoaukea valtakunnallisesti arvokas pihapiiri kehitettävää uusi reitti VAIHEISTUS 2. 10 vuoden sisällä Koulun ympäristö on rakentunut. Opintien varrella on palvelupiste, jossa on kauppa/ kioski ja kahvila. Tiloissa toimii tarpeen mukaan myös esim. postiasiamies tai terveyden hoitaja. Palvelupisteen edessä on palvelulinjan pysäkki. Opintien alue sekä vuokrakortteli ovat valmiit. Nuorisoseuranmäen alueen rakentuminen on alkanut 3. 20 vuoden kuluttua Nuorisoseuranmäki ja Tervasmäki etelä ovat rakentuneet.

Sarvijoentie Poolantie Vuokra-asuminen - 4200m ² uusi kevyen liikenteen yhteys Opintie Opintie - 6 tonttia - 2000m ² - 3500m ² Palvelu / Virkistys Palvelu - 3700m ² Virkistys Majanrakennusmaasto Majanrakennusmaasto Pulkkamäki Nuorisoseuranmäki - 10 tonttia - 2200m ² - 3600m ² pankki kappeli Tervasmäki etelä - 8 tonttia - 2800m ² - 5200m ² Sarvijoki risku lenkkipolku

rakeisuus ennen rakeisuus jälkeen

Koivukuja Koivukuja Neliöpihan muodostusmahdollisuuksia Niitty 1. pääsy autolla 2. autolla ei pääsyä pihalle Yhden tontin umpiha Haka Viljely Haka Tarha Viljely Viljely Niitty 1.autolla ei pääsyä pihaan 2. sisään pihalle autotallin alitse 3. autotalli jakaa pihan kahteen osaan Kahden tontin umpipiha Peli Viljely Kolmen tontin umpipiha Niitty Viljely Niitty Viljely 1.umpipiha 2. yhdeltä sivulta avoin

poolantie Asuminen lammashaka säilytettävä pihapiiri vuokra-asuminen viljely Rakentamisen määrää ei ole rajattu, mutta rakennusten tulee sijoittua tontilla niille varatulle alueelle ja muosostaa neliöpihaa. Mitä enemmän rakennetaan, sitä helpompaa susipihan muodostaminen on. sarvijoki pelikenttä 3 tontin yhteispiha Vuokra-asuminen - 8 asuntoa, autotalli, saunatupa, jätekatos, palstaviljelyä sarvijoentie sarvijoentie viljely niitty opintie 4 täydentävää tonttia - asuinrakennus, autotalli, sekä tarpeen mukaan muita rakennuksia - koivukuja ja niityt virkistysalueen läheisyydessä olevilla tonteilla kukkapiha niitty hevoshaka 3 tontin yhteispiha ener gia ekopiste 18ap (+32ap) koulu lasten lasten suunnittelualue leikki pelikenttä 6 tonttia Opintien ja Sarvijoen välissä - kolmen tontin yhteispihat, päärakennukset rajaavat katutilaa - autotalli ja liike-/apurakennukset rajaavat yhteispihaa - muut rakennukset sulkevat tonttien omia pihoja - tontin Sarvjoen puoli niittyä, viljelystä tai laidunmaata 15 ap palvelupiste kioski kahvila palvelulinjan palvelulinjan pysäkki pysäkki virkistysalueen laajennusvaraus koivukuja huolto 8ap kunto- puisto tennis sauna uima-allas lento- pallo 10 tonttia Nuorisoseurantalon mäellä - kahden tontin yhteispihat - rakentamisen tulee sijoittua tien varteen tai pellon reunaan kylämäisen miljöön saavuttamiseksi - mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen, jolloin molemmat tontit ja kaikki piharakennukset yhteiskäytössä marjapiha metsäpiha 2 tontin yhteispiha 2 tontin yhteispiha säilytettävä peltoaukea viljely haka perhosniitty koivukuja niitty 8 tonttia Tervasmäki etelä - kahden tontin yhteispihat - rakentamisen tulee sijoittua tien varteen tai pellon reunaan kylämäisen miljöön saavuttamiseksi - mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen, jolloin molemmat tontit ja kaikki piharakennukset yhteiskäytössä

in spiha opintie Keskusta Vanhan koulun ja koulun viereisten virkistysalueiden kuntoa kohennetaan ja aluetta laajennetaan niin että se rajautuu Sarvijoentiehen. Alueen yhteisöllisiä toimintoja lisätään ja ne palvelevat sekä uusia asuinalueita että koko kylää. 3 tontin yhteispiha ener gia ekopiste 18ap (+32ap) lasten suunnittelualue suunnittelualue pelikenttä Julkiset palvelut - Päiväkoti, jonka toiminta tulee turvata vaikka koulu palaisi Sarvijoelle. Päiväkodille tilavaraus virkistysalueen laajentumisaluleella. - Palvelulinja, joka on yhdistelmä kauppa- ja kirjastoautoa sekä bussilinjaa. Toimittaa lisäksi nettiostokset tilauksesta postipisteeseen. hevoshaka 15 ap palvelupiste kioski kahvila palvelulinjan palvelulinjan pysäkki virkistysalueen laajennusvaraus koivukuja koulu huolto 8ap perhosniitty koivukuja kunto- puisto leikki tennis sauna uima-allas lento- pallo Yksityiset palvelut - Opintien varrella palveluille varattu tontti. Myös Opintien varren asuinkortteleissa liiketilamahdollisuus. - Palvelukorttelissa kauppa, kahvila, posti, terveyspiste, palvelulinjan pysähdyspiste. - Pihapiirissä / virkistysalueella voisi olla lisäksi näytekappaleet Sarvijoen moninaisesta eläinkannasta kotieläinpuiston tapaan. Energia - Mikäli päädytään yhteiseen energialaitokseen, sen optimaalinen sijainti on tällä alueella, jolloin välimatkat pysyvät kohtuullisina sekä Opintielle että Nuorisoseuranmäelle. Myös lähistön muut kiinteistöt voidaan liittää energiaverkkoon. Liikunta - Olemassa olevat toiminnot säilytetään - Lisäksi kuntopuisto - Koulun piha suunnitellaan yhdessä lastenkanssa - Tilavaraus liikunta- / virkistyskäytön laajentumiselle esim. skeittipuisto tai agilityrata niitty

Luhti Luhti eli lutti - tärkeässä asemassa eteläpohjalaisessa pihapiirissä - alakerrassa kaksi aittaa läpiajettavan solan molemmin puolin - yläkerrassa kesäisin makuutiloina käytetyt vaateaitat - etusivun ulkoneva osa, sola, yläkerran aittojen edessä - pihapiiriin kuljettiin usein lutin läpi

Luhdin mahdollisuuksia Lasitettu Mahdollistaa parvekkeiden ja katettujen terassien rakentamisen ilman pohjalaiseen taloon kuulumattomia massasta ulkonevia osia. Avoin Puolilämmin luhti eteläseinustalla suojaa auringon liikalämmöltä kesällä ja toimii lämpövyöhykkeenä talvella. Luukuilla tai liukuovilla suljettava luhti mahdollistaa avoimuuden säätelyn asukkaan toimesta. Ylä- ja ala kerta puolilämmin Yläkerta lämmin Molemmat kerrokset kylmiä, alakerta puuttuu A-akerta lämmin Luukut Rakennuksen runkosyvyys pidettävä myös luhdin kanssa alle 8,5 metrin, jotta pohjalaistalolle ominainen siro kapeus ei häviä.

Energian tuotanto Alueen koosta ja sijainnista riippuen voidaan harkita eri energiamuotoja. Puu, aurinko, tuuli ja maalämpö ovat vaihtoehtoja lämmitykselle ja energian tuotannolle. Takka - Jokaisessa talossa tulee olemaan vesikiertoinentakka, jolla saa lämmitettyä asunnon lisäksi myös käyttövettä. -Vesikiertoinen takka estää passiivi- ja nollataloissa asunnon liikalämpenemistä takkaa lämmitettäessä. Maalämpö - Yhteinen porakaivo pihoittain - Mahdollistaa myös jäähdytyksen Puukaasuvoimala - Tuottaa lämmön lisäksi sähköä. - Jotta kannattaisi, mahdollisimman paljon liittyjiä. Aurinko - Voidaan tuottaa sekä sähköä, että lämmintä käyttövettä. Aurinkopaneleita ja keräimiä voidaan sijoittaa rakennusten kattojen etelälappeille. Luhdin kohdalla voidaan käyttää läpikuultavaa panelityyppiä, joka suodattaa auringon valoa luhdin katon läpi. Myös luhdin lasituksessa tai ikkunaluukkuina voidaan käyttää osittain läpikuultavia paneleita ja aurinkopaneliluukkuja.

VUOKRA-ASUMISEN KORTTELI 8 ASUNTOA AS 2kpl AS 2kpl Sauna Hedelmäpuut Marjapensaat Perunamaa AS 2kpl Grilli Halot Vaja Marjapensaat Viljely Leikki Auto- talli Viljely Asuinrakennukset - 2 kerrosta - pihan puoleisella sivulla luhti - muissa ikkunoissa tarpeen mukaan ikkunaluukkuja - rakennusten keskeltä läpikulku - 2. kerroksen asuntoihin kulku luhdissa olevia portaita pitkin - 1. kerroksen asunnot esteettömiä AS 2kpl tomu- tek. tus jäte Autotalli - jokaiselle asunnolle 1 autopaikka tallissa Piharakennukset - 1-kerroksisia - asunnoissa ei saunaa yhteiskäytössä oleva saunatupa erillisenä rakennuksena 2 x 65m² 3h+k+khh+kh 4 x 78m² 3h+k+khh+kh 2 x 97m² 4h+k+khh+kh

VUOKRA-ASUMISEN KORTTELI ESIMERKKIPOHJAT 2. kerros 2. kerros 2x 78m² 3h+k+khh+kh 2 x 97m² 4h+k+khh+kh

VUOKRA-ASUMISEN KORTTELI 8 ASUNTOA Julkisivut - rimalaudoitusta, punamullattua tai harmaata - käytetään keittomaaleja tai öljypohjaisia kuultokäsittelyjä - ovissa ja ikkunaluukuissa värinä pääosin tumma harmaa tai musta, voi olla tervaus, yllätyksenä keltaista muutamassa ovessa Asuntojakauma vaikuttaa rakennusten kokoon ja pihan sulkeutuneisuuteen

AS 163m² KOLMEN TONTIN PIHAPIIRI kukkapiha Halot kasvi- huone työ Sauna AS 138m² Auto- talli tek. jäte Trampoliini työ työ perhosniitty viljely kasvi- huone Vaja Halot Talli Halot AS 138m² viljely Vaja Sauna Rakentamisen tulee sijoittua Opintien varteen. Tontin Sarvijoen puoleinen puolikas jätettävä rakentamatta. Korkeat puut tulee istuttaa tonti Opintien puolelle. hevoshaka

Suositaan pienyrittäjyyttä Puoliyksityinen yhteispiha - pihan rajaavat autotallin ja teknisentilan lisäksi yritystoiminnan vaatimat tilat, jotka aukeavat yhteispihalle - yhteinen maalämpökeskus Asuinrakennukset - 1 ½ tai 2 kerrosta - pihan puoleisella etelä- tai länsisivulla luhti - muiden julkisivujen ikkunoissa tarpeen mukaan ikkunaluukkuja Neliöpihan ympärille rakennetaan tarpeen mukaan muita rakennuksia - piharakennukset 1-kerroksisia - sauna suositellaan rakennettavaksi erillisenä rakennuksena Julkisivut - rimalaudoitusta, punamullattua tai harmaata - käytetään keittomaaleja tai öljypohjaisia kuultokäsittelyjä - ovissa ja ikkunaluukuissa värinä pääosin tumma harmaa tai musta, voi olla tervaus, yllätyksenä keltaista muutamassa ovessa - luhdin katossa ja lasituksessa mahdollista käyttää osittain aurinkopaneeleja tai -keräimiä Rakentamisen määrä vaikuttaa pihan sulkeutuneisuuteen - pihan joka sivulla tulisi olla vähintään yksi rakennus KOLMEN TONTIN PIHAPIIRI

KAHDEN TONTIN PIHAPIIRI AS 152m² marjapiha Sauna Paja viljely kasvi- Halot huone Autotalli jäte työ viljely Sauna kasvi- huone Halot AS 166m² marjapiha

KAHDEN TONTIN PIHAT Autotalli - tonttien rajalla - rajaa molemmille tonteille omat pihat -- yhteinen maalämpökeskus Asuinrakennukset - 1 ½ tai 2 kerrosta - pihan puoleisella etelä- tai länsisivulla luhti - muiden julkisivujen ikkunoissa tarpeen mukaan ikkunaluukkuja Neliöpihan ympärille rakennetaan tarpeen mukaan muita rakennuksia - piharakennukset 1-kerroksisia - sauna suositellaan rakennettavaksi erillisenä rakennuksena Julkisivut - rimalaudoitusta, punamullattua tai harmaata - käytetään keittomaaleja tai öljypohjaisia kuultokäsittelyjä - ovissa ja ikkunaluukuissa värinä pääosin tumma harmaa tai musta, voi olla tervaus, yllätyksenä keltaista muutamassa ovessa - luhdin katossa ja lasituksessa mahdollista käyttää aurinkopaneeleja tai -keräimiä Rakentamisen määrä vaikuttaa pihan sulkeutuneisuuteen - pihan joka sivulla tulisi olla vähintään yksi rakennus Rakentamisen tulee sijoittua tien varteen. Tontin metsän puoleinen puolikas jätettävä rakentamatta. Tontilla säilytettävä mahdollisimman paljon puita etenkin tontin rajojen

KAHDEN TONTIN YHTEISPIHA peruna porkkana mansikka tomutus asunto 1 138 m² kesäkeittiö sauna halot kasvihuone kasvimaa kasvimaa kukkia autotalli jäte A-A hevoshaka A-A tekninen autotalli asunto 2 152 m² vaja talli paja viljely ESIMERKKIPIHA POHJAT 1:200

KAHDEN TONTIN YHTEISPIHA 3. 1. 1. 2. 3. 3. 1. VAIHEISTUS 1. vaihe - asuinrakennukset, autotalli 2. vaihe - esim. sauna, paja, talli 3. vaihe - esim. halkovaja, jätekatos, kasvihuone, varasto 3 2.

ASUNTOJEN ESIMERKKIPOHJAT Asunto 1 Asunto 2 PIHASAUNAN ESIMERKKIPOHJA Piharakennuksista pyritään tekemään päärakennusten tapaan kapearunkoisia. Pihasauna kootaan valituista tiloista, joiden kokoa voidaan kasvattaa venyttämällä niitä pituussuunnassa. Saunan etupuolella on luhti, johon voidaan sijoittaa esim. kesäkeittiö. 4-5 h, keittiö, 2xwc, khh, ph, sauna 138 m2 4-5 h, keittiö, 2kh, 2xkhh 152 m2

Julkisivu länteen Julkisivu etelään Julkisivu pohjoiseen Julkisivu itään JULKISIVUMATERIAALIT 1. katto: konesaumapelti, maalattu hiilenharmaa 2. seinäverhous: pystyverhous peiterimoin, pihapiireittäin vaihteleva rimoitus, maalattu pihapiireittäin samalla keittomaalilla tai öljypohjaisella kuultokäsittelyllä, väreinä punaisen ja harmaan eri sävyt 3. ikkunat ja ovet: puurakenteisa, hiilen harmaa. Vaihtelevaa puunkäyttöä erilaisten struktuurien aikaan saamiseksi, myös keltaista keittomaalia ja tervaa käytetään pintakäsittelyinä. 4. sokkeli: betoni, harmaa 5. ikkunaluukut: puurakenteiset, hiilenharmaa 6. luhdin lasitus: lasi tai osittain läpikuultava aurinkopaneeli Rimalaudoitus, pääasiallinen julkisivumateriaali, punamulta Erilaisia puunpintatyöstöjä voidaan käyttää yksityiskohdissa +8,500 +5,000 +6,000 Leikkaus A-A Luhdin aurinkopaneeli