1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013
Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
Yhteenveto tuloksista 3 Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset* kasautuvat pienelle asukasjoukolle Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista Kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakauma on saman suuntainen 10 % oululaisista kerryttää 75 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 61 % kustannuksista Kalleimman 10 %:n kokonaiskustannuksesta 62 % muodostuu sosiaalipalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannuksista, ja vain 38 % pelkästään terveyspalveluita käyttäneiden asukkaiden kokonaiskustannuksista. Suurimman kustannukset aiheuttavat vanhuspalveluiden asiakkaat, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat ne, jotka ovat käyttäneet vain somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita sekä päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Kalleimman 10 %:n asukkaat käyttävät tyypillisesti laajalti koko palvelujärjestelmää kun muu 90 % väestöstä käyttää pääosin yhtä palvelua tai ei palveluita ollenkaan Kalleimman 10 %:n asukkaista 93 % käyttää vähintään kahta palvelua, 53 % käyttää vähintään neljää palvelua 73 % muusta väestöstä käyttää korkeintaan yhtä palvelua Kallein 10 % väestöstä käyttää valtaosan kaupunginsairaalan, OYS:n psykiatrian, somaattisen erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluista. Muiden terveyspalveluiden (avoterveydenhuolto, keskitetyt palvelut, yhteispäivystys ja suun terveydenhuolto) kustannuksista puolestaan valtaosan muodostavat ei-kalliit oululaiset. Kallein 10 % väestöstä käyttää lähes 100 % sosiaalipalveluista Poikkeuksena henkilökohtainen apu, josta kalliit asukkaat käyttävät n. 80 % *Sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon (Oulun kaupunki + PPSHP) ja sosiaalihuollon palvelut. Ei sisällä lasten päivähoitoa ja toimeentulotukea.
Keskeiset johtopäätökset 4 Koska pieni osa väestöstä kerryttää valtaosan kustannuksista tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaa ja ennaltaehkäistä siihen joutumista Nykyinen siiloutunut palvelujärjestelmä palvelee hyvin 90 % väestöstä, jotka ovat korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta kykenee huonosti vastaamaan kalliiden 10 % asukkaiden tarpeisiin Valtaosa väestöstä kuitenkin aiheuttaa vain 19 % sote-kustannuksista, kun kalliit asiakkaat aiheuttavat 81 % kustannuksista. Tästä syntyy ristiriita: väestön valtaosan näkökulmasta pitäisi palvelujärjestelmä optimoida yksittäisten palvelukokonaisuuksien ympärille, mutta kustannusmielessä tulisi järjestelmä optimoida kalliin vähemmistön tarpeisiin Koska kalliit asukkaat käyttävät monia erilaisia palveluita, tulisi heidän palvelukokonaisuudellaan olla yksi vastuutaho, case manager, ja palvelukokonaisuus tulisi suunnitella yksilöllisesti kunkin asiakkaan lähtökohdista Koska valtaosalla kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluita, on palveluiden koordinoinnin ja ennaltaehkäisyn kannalta kriittistä, että vastuutaholla on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden ymmärrystä Case managerin toimintaedellytyksille on kriittistä, että hän voi toimia tietoon perustuen, hänellä on käytettävissään koko palvelujärjestelmätason potilastiedot ja siihen perustuvat hälytysjärjestelmät ja päätöksenteon tuki. Koska avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, yhteispäivystyksessä ja suun terveydenhuollossa valtaosa asiakkaista kuuluu ei-kalliisiin asukkaisiin, tulee se huomioida niiden palveluprosesseissa Näissä palveluissa on tärkeää kyetä tarjoamaan hyvää saatavuutta satunnaiskäyttäjille sekä niille pitkäaikaissairaille, jotka eivät vielä ole kalliita Samalla tulee kuitenkin olla toimintamalli niille kalliille asukkaille, jotka käyttävät paljon erilaisia palveluita
Vain 10 % väestöstä kerryttää 81% kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 5 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista
Keitä nämä eniten palveluita käyttävät 10 % ovat?* Kalleimman 10 % väestön kokonaiskustannusten jakautuminen** 6 2% 17% 11% 9% 6% 12% 5% 38% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas 7 30 000 OM Kuljetuspalvelut (KU) 25 000 KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) 20 000 15 000 10 000 5 000 0 KO TP HO LA Vanhusp.as. Lastensuojelun as. HA OM KS SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihde- ja as. palv. as. Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: 3113 500 1387 828 1564 2177 4809 871 OP MT KS Muut Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)
Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 8 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % 7 6 3 2 Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % 4 1 40 % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan
Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 9 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 % kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia
Kolmen vuoden yhteenlaskettujen kustannusten jakauma on lähes yhtä jyrkkä kuin yhden vuoden Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä 2009-2011 10 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 75 % kustannuksista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö 2009-2011 Koko väestö 2011 Osuus asukkaista Kolmen vuoden yhteenlasketuissa kustannuksissa kumulatiivinen jakauma ei nouse yhtä jyrkästi kuin yhden vuoden kustannuksissa, mutta silti hyvin jyrkästi
Sosiaalipalveluiden asiakkaiden osuus kasvaa kolmen vuoden tarkastelussa Väestön kalleimman 10 %:n* 2009-2011 kokonaiskustannusten jakautuminen** 11 0% 14% 9% 9% 7% 14% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkat (ei sos.palveluita) Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 32 % kustannuksista 7% Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 40% Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat *** 68 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 75 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä? 12 Parempi tieto Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto Riskitasomittarit Hälytykset ja päätöksenteon tuki Koordinointi ja kokonaisvastuu Case management mallit Standardoidut prosessit rajapintoihin Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet Varhaisvaiheen preventiiviset muut toimenpiteet Ylisukupolvien asumisratkaisut Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen
Suosituksena kunkin kalliin asiakasryhmän tarkempi analysointi ja niiden ennaltaehkäisy- sekä hallintamallien käyttöönotto 13 1. Kalliiden asiakasryhmien tarkempi analysointi Kalliiden asiakasryhmien tarkempi segmentointi - Diagnoosien, palvelukäytön tai muiden tekijöiden mukaan Kalliiden asiakasryhmien hoitoketjujen analysointi - Miten he liikkuvat palvelujärjestelmässä ja käyttävät eri palveluita - Mikä edeltää korkeaa palvelukäyttöä? Nykyjärjestelmän merkittävimpien heikkouksien analysointi 2. Toimintasuunnitelmien luonti merkittävimmille asiakasryhmille Suurkäyttäjäryhmittäin hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavien toimintamallien kehittäminen - Standardoidut prosessit - Kannustimet - Vastuuhenkilö/case manager - mallit Tiedontarpeiden määrittäminen - Mitä historia / ennustetietoa tulisi olla käytettävissä kullakin toimijalla 3. Toimintasuunnitelmien toteutus Uusien toimintamallien pilotointi Tarvittavien tietoraporttien luominen osaksi potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä Pilottien vaikuttavuusarviointi ja dokumentointi Käyttöönotto koko kaupungissa
Sisältö 14 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
Kaikkien asukkaiden kustannukset ikäryhmittäin Eur / v / ikäryhmän asukas 15 18 000 Kuljetuspalvelut (KU) 16 000 Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) 14 000 KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) 12 000 OKS ja pth-ostot (KS) 10 000 Avoterveydenhuolto (AV) KO OYS Psykiatria (OP) 8 000 6 000 4 000 KS TP Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) 2 000 0 LA 0-18 -vuotiaat 19-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat yli 85-vuotiaat KO TP HO HO Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 32483 100054 10795 6614 2548 Vanhemmissa ikäryhmissä kustannukset asiakasta kohden nousevat huomattavasti nuorempiin ikäryhmiin verrattuna Vanhempien ikäryhmien kalleutta selittävät asumispalveluiden ja kotona asumista tukevien palveluiden kustannukset
Vain 10 % väestöstä kerryttää 81 % kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 16 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista
Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä 2011 Ikäryhmittäinen tarkastelu 17 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö 0-18 -vuotiaat 19-64 -vuotiaat 65 v täyttäneet Osuus asukkaista Lasten ja eläkeläisten kumulatiiviset kustannukset poikkeavat muun väestön jakaumasta Lapsista pieni joukko on todella kalliita, mutta muuten kustannuksia kertyy tasaisemmin kaikille verrattuna muihin ikäryhmiin Eläkeikäisistä puolestaan suurempi joukko on kalliita, mutta myös suuri joukko erittäin halpoja
Kalliiden asiakkaiden tunnistamisen logiikka 18 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, mitkä ryhmät aiheuttavat suurimman osan kustannuksista Jotta ryhmäkohtaisia kustannuksia voidaan esittää järkevästi, on jouduttu tekemään ryhmien yhdistelyitä Mm. vanhuspalveluasiakkaiksi käsitetään kaikki vanhuspalveluiden asiakkaat, mutta päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasryhmään lasketaan kuuluvaksi vain ne, jotka eivät ole olleet vanhuspalveluiden asiakkaita
Merkittävien asiakasryhmien määrittely ylätason tarkastelussa 1919 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Ei sisällä vanhus- tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mt-kuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveystai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin Vähintään 3 000 kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito), mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin. Näitä asiakasryhmien määrittelyitä käytetään kalliin 10 %:n profiloinnissa. Erityisryhmien tarkasteluissa huomioidaan myös se, että asukas voi kuulua useampaan ryhmään.
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Väestön kalleimman 10 %:n kokonaiskustannusten jakautuminen 3,8 M 2 % Muut 42,0 M 17 % Kalliit somaattiset sairaudet (ei diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja) 26,0 M 11 % Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 20 8,6 M 12,6 M 4,7 M 10,3 M 29,1 M 13,3 M 15 % 12 % 5 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asumispalveluiden asiakkaat 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 92,5 M 38 % Lastensuojelun asiakkaat 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimman 10 %:n kustannukset kattavat 80,5 % kaikista kustannuksista Lähes kaikki (98,4 %) kalleimman 10 %:n kustannuksista kattavat ne henkilöt, jotka kuuluvat johonkin kalliista kategorioista Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat vanhuspalvelujen asiakkaat Myös päihde-, mielenterveys ja psykiatrian asiakkaat sekä kalliit somaattiset sairaudet aiheuttavat paljon kustannuksia *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas 21 30 000 OM Kuljetuspalvelut (KU) 25 000 KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) 20 000 15 000 KO HA OM Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) 10 000 TP LA SO OP KS Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) 5 000 0 HO Vanhusp.as. Lastensuojelun as. SO Vamm. ja kvpalv. MT Päihde- ja as. palv. as. MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: 3113 500 1387 828 1564 2177 4809 871 Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)
Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 22 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % 7 6 3 2 Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % 4 1 40 % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan
Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 23 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 %:n kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia
Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset 24 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 10 % Ei kalliit asiakkaat 100% 97% 100% 99% 100% 99% 100% 80% Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset
Kalleimmassa 10 %:ssa on muita enemmän toimeentulotuen saajia Myös samana vuonna kuolleiden osuus on ei-kalliita suurempi 25 Toimeentulotukea saaneiden osuus* Kuolleiden osuus** 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 7,6 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 5,0 % 5,0 % Lukumäärä 5,0 % 4,0 % 8,7 % 4,0 % 3,0 % Kustannukset 3,0 % 2,0 % 4,3 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Ei kalliit Kallein 10 % 1,0 % 0,0 % 0,1 % 0,3 % Ei kalliit Kallein 10 % Kalliista asiakkaista kaksinkertainen määrä oli saanut toimeentulotukea vuoden 2011 aikana 5 % kalleimmista oululaisista on kuollut kyseisenä vuonna Osuus on 50-kertainen ei-kalliisiin nähden *Saanut toimeentulotukea vähintään 1 kuukauden ajan vuonna 2011. ** Kuollut vuonna 2011.
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat* 26 Kalliiseen 10 %:n kuuluvia asiakkaita yhteensä N=15249 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 3113 0 1044 24 72 1624 845 500 5 30 112 Alle 5 30 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 2613 67 137 1051 875 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden 882 0 128 208 asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) 1748 216 482 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 4494 2858 8705 Lähes kaikki (94,3 %) kalleimmista asiakkaista kuuluvat johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Yhteen ryhmään kuuluu 8 525 asiakasta (55,9 %) Kahteen ryhmään kuuluu 4 331 asiakasta (28,4 %) Kolmeen ryhmään kuuluu 1 226 asiakasta (8,0 %) 296 asiakasta kuuluu jopa neljään tai viiteen ryhmään Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 871 kpl (5,7 %) *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Merkittävimmät 1-3 ryhmään kuuluvat asiakkaat* 27 Lastensuojelun asiakkaat 334 1045 Psykiatrisen H:n asiakkaat (ei sos.palv.) 105 30 7 23 375 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat 644 116 100 1944 332 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 601 244 Kalliit somaattiset sairaudet 4976 208 875 657 433 618 Vanhuspalveluiden asiakkaat 885 850 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 426 Kalliit somaattiset sairaudet muodostavat suurimman ryhmän Sen kombinaatiot ovat myös suuria ryhmiä Kalleimmasta 10 %:sta 57 %:lla on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta *Asiakas on kuviossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu. Eli asiakkaat, jotka kuuluvat neljään tai useampaa ryhmään ovat useampaan kertaan.
Sisältö 28 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 0-18 -vuotiaat 2,9 M 9 % Muut 29 6,4 M 0,7 M 1,1 M 3,7 M 0,1 M 3,5 M 20 % 2 % 16 % 11 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 47 % kustannuksista Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 13,2 M 42 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 53 % kustannuksista Lastensuojelun asiakkaat Suurin ryhmä kustannuksia tarkastellessa ovat lastensuojelun asiakkaat Ne selittävät 42 % kalleimman 10 %:n kustannuksista Kalliit somaattiset sairaudet kattavat 20 % kustannuksista Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaiden kustannukset käsittävät 16 % kokonaiskustannuksista *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Kallein 10 % alle 18-vuotiaista asukkaista käyttää paljon psykiatrista ja somaattista erikoissairaanhoitoa Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas 30 000 25 000 20 000 Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 30 15 000 OYS Psykiatria (OP) LA Som. erikoissairaanhoito () 10 000 OM Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) 5 000 0 SO Lastensuojelun as. Vamm. ja kv-palv. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 530 230 499 45 699 1217 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mielenterveys asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen.
Kallein 10 % 0-18 -vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 31 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia 0-18 - vuotiaita yhteensä N=3248 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle 5 0 Alle 5 0 0 0 0 530 5 29 112 Alle 5 29 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 275 0 41 Alle 5 80 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 56 0 Alle 5 Alle 5 611 Alle 5 72 55 25 887 Suurin osa (62,5 %) kalleimmista 0-18 -vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 1217 kpl (37,5 %) Suurimpia ryhmiä ovat lastensuojelun asiakkaat, Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat sekä ne, joilla on ollut kallis somaattinen erikoissairaanhoidossa hoidettava sairaus vuonna 2011 *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 19-64 -vuotiaat 7,1 M 7 % Muut 32 26,3 M 26 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 10,8 M 11 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. 6,5 M H:a 17 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. 9,6 M H 4,0 M 9,2 M 19,7 M 13 % 20 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 60 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 40 % kustannuksista 6,5 M 7 % Vanhuspalveluasiakkaat Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykiatrian asiakkaat (30 % kustannuksista) Näistä suuremman osan kustannuksista muodostavat ne, joilla ei ole kallista somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusta Myös kalliit somaattiset sairaudet tuovat kustannuksia 19-64 -vuotiaille *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Pääosa kalleimpien 19-64 -vuotiaiden kustannuksista on päihde- ja mielenterveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas 33 40 000 Kuljetuspalvelut (KU) 35 000 HA Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) 30 000 KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) 25 000 OKS ja pth-ostot (KS) HA Avoterveydenhuolto (AV) 20 000 15 000 OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) 10 000 5 000 0 KO HO Vanhusp.as. SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihdepalv. ja as.palv. as. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydänja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 181 801 841 1483 1035 3420 2234 Lastensuojelun asiakkaita oli suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen
Kallein 10 % 19-64 -vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 34 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia 19-64 - vuotiaita yhteensä N=10005 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 181 0 93 18 9 61 84 10 0 Alle 5 0 0 Alle 5 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 1016 53 76 209 303 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden 862 0 101 182 asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) 1492 176 367 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 1511 1012 5033 Kolme neljäsosaa (77,7 %) kalleimmista 19-64 -vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 2 234 kpl (22,3 %) Puolella (50,3 %) kalleimmista 19-64 vuotiaista on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta Neljäsosa (23,5 %) kalleimmista 19-64 vuotiaista on käyttänyt päihde-, tai mielenterveyspalveluita tai ollut psykiatrian asiakkaana *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään
Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 65 v. täyttäneet 35 5,1 M 4 % 6 % 3 % 4 % Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 11 % kustannuksista Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a 70,4 M 83 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 89 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Valtaosa (83 %) kalleimpien yli 65-vuotiaiden kustannuksista koostuu vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista Käytännössä kaikki kalliista 65 vuotta täyttäneistä kuuluu yllä mainittuihin ryhmiin; kategoriaan muut ei jää juuri ketään *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä
Kalleimpien 65+ -vuotiaiden keskimääräinen kokonaiskustannus on muita ikäryhmiä tasaisempi eri ryhmien välillä Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas 50 000 45 000 Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) 36 40 000 35 000 30 000 KS KS KS KS KS Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 25 000 20 000 15 000 KO TP SO OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) 10 000 5 000 0 HO SO MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 1628 76 41 145 79 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon (ei sosiaalipalveluita) asiakkaita sekä kategorioihin kuulumattomia oli suhteellisesti niin vähän ettei niitä esitetä erikseen
Kallein 10 % 65+ -vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 37 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia 65+ - vuotiaita yhteensä N=1995 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 1628 0 534 Alle 5 41 886 482 0 0 0 0 0 0 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 618 8 13 393 267 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden 43 0 13 16 asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) 62 25 24 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 1087 556 783 Vain 5 henkilöä (0,3 %) kalleimmista 65+ -vuotiaista ei kuulu mihinkään seitsemästä merkittävästä ryhmästä 33,1 % kuuluu kolmeen tai useampaan ryhmään Merkittävin ryhmä ovat vanhuspalveluiden asiakkaat, joita on 81,6 % kalleimmista 65+ -vuotiaista Yli puolella kalliista 65+ -vuotiaista on joko tyypin 2 diabetes tai sydän- ja verisuonitauti Huomattavasti pienempi osuus kalleimmasta 10 %:sta on päihde-/mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita kuin nuoremmissa ikäryhmissä *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään
Sisältö 38 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
Erityisryhmien tarkastelun logiikka 39 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Toisessa vaiheessa kuvataan erityisryhmiä erikseen huomioiden kaikki siihen kuuluvat asiakkaat Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita tarkasteltaessa huomioidaan kaikki myös vanhuspalveluiden piirissä olevat, vaikka edellisessä osiossa he eivät olleet mukana Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaat on jaettu myös erityisryhmien tarkastelussa kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he käyttäneet pelkästään terveystoimen palveluita vai myös sosiaalitoimen palveluita
Merkittävien asiakasryhmien määrittely erityisryhmien tarkastelussa 4040 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sosiaalipalveluita) Pitkäaikaissairaudet Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana. Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mtkuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveys- tai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Vähintään 3 000 kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito). Tällä tavalla määriteltynä sama henkilö saattaa kuulua yhteen tai useampaan ryhmään ja tulee mukaan useamman erityisryhmän tarkasteluun
Sisältö 41 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
75v. täyttäneiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 42 75v. täyttäneiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 4 6 10 90 % väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % 837 5 543 11 680 70 % 60 % 5239 30 Kallein 1-3 % 27 017 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1139 817 1112 855 Asukkaiden määrä 43 Kustannukset M EUR Kallein 1 % 50 760 Yli 75-vuotiaiden ryhmä painottuu kalleimpiin prosentteihin 43 % yli 75-vuotiaista kuuluu kalleimman 10 %:n joukkoon Suurin osa näistä kuuluu myös kalleimpaan 5 %:n joukkoon Kalleimpaan 10 %:n oululaisista kuuluvat yli 75-vuotiaat aiheuttavat 95 % kaikkien yli 75-vuotiaiden kustannuksista Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla on 46 % koko ikäryhmän kustannuksista
75v. täyttäneiden kustannusten jakautuminen palveluihin eri kalleuskategorioissa 43 75 vuotta täyttäneiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% 70% 60% OM KS OM OM KS KS KS KO AV AV KU KU KP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% 10% 0% TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KO Loppuihin 90 % kuuluvat OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 855 1112 817 1139 5239 Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito
Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvista 75 v. täyttäneistä valtaosa on vanhuspalveluiden asiakkaita 44 Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvien 75v. täyttäneiden jakautuminen ryhmiin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 147 2 4 322 8 3 701 Muut Kalliit somaattiset sairaudet 10 229 11 413 70 % 60 % 276 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 11 385 50 % 40 % 30 % 2477 73 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 12 058 20 % 10 % Vanhuspalveluasiakkaat 29 395 0 % Asukkaiden määrä Kustannukset M EUR Kalliiden yli 75-vuotiaiden joukossa vanhuspalvelut ovat vallitseva ryhmä Heitä on 63 % asukkaista ja he aiheuttavat 82 % kustannuksista Muiden ryhmien suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista on pienempi kuin osuus asukkaista *Sisältää 34 päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palveluiden asiakasta
Kalliiden 75 v. täyttäneiden kustannukset eri ryhmissä 45 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) 75 v. täyttäneiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi 2011 35 000 30 000 25 000 OM KS Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) 20 000 15 000 10 000 5 000 0 KO TP HO KS Vanhusp.as. Vamm. ja kv-palv. Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: 2477 276 701 322 113 KS KS KS KO Muut OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita(ei sos.palveluita) sekä päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen
Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 46 Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 70 % 171 475 535 3 6 30 90% väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % Kallein 1-3 % 1 567 6 217 11 923 27 367 60 % 50 % 40 % 1112 30 % 53 Kallein 1 % 53 205 20 % 10 % 991 0 % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluiden asiakkaiden ryhmästä 95 % kuuluu kalleimpien 10 %:n joukkoon Kustannuksista 90 % tulee niiltä, jotka kuuluvat kalleimpaan 3 %:n 57 % vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tulee kalleimpaan 1 %:n kuuluvilta asukkailta
Vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset kalleuskategorioissa 47 Vanhuspalveluasiakkaiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% KS KS OM KU OM Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% KO TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KS KO HO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat OM KS KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KS AV KO Loppuihin 90 % kuuluvat Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 991 1112 535 475 171 Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä, kotona asumista tukevien palveluiden osuus kasvaa vähemmän kalliilla vanhuspalveluiden asiakkailla Omaishoidon tukea saavat kuuluvat pääosin kalleimpiin 5-10 %:n
Kalliiseen 10%:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin 48 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 885 25 Muut vanhuspalveluasiakkaat 28 345 70 % 138 5 Kalliit somaattiset sairaudet 34 019 60 % 50 % 975 28 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 29 048 40 % 30 % 72 2 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) 32 797 20 % 10 % 1019 31 Pääsääntöisesti kuljetuspalveluiden asiakkaita 30 905 0 % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluasiakkaat ovat keskimääräisesti lähes yhtä kalliita kaikissa ryhmissä Suurin kategoria on vammais- ja kehitysvammapalveluiden alaisten kuljetuspalveluiden asiakkaat, lähes yhtä suuri ryhmä on diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen
Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset eri ryhmissä 49 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi 2011 40 000 Kuljetuspalvelut (KU) 35 000 Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 OM KS KO TP HO OM KS OP MT KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 1019 72 972 138 885 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen
Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen pääasiallisen asumismuodon mukaan 50 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen raskaimman käyttämänsä palvelumuodon mukaan 100 % Eur / asukas 90 % 80 % 952 41 Hoivahoidon asiakkaat 42 686 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 357 1335 14 31 Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat 40 259 23 351 10 % 0 % 469 Asiakkaiden määrä 6 Kustannukset M EUR Suurimman osan kalleimpiin 10 %:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tuottavat hoivahoidon (44 %) ja kotihoidon (34 %) asiakkaat Nämä ovat myös lukumäärällisesti suurimmat ryhmät Omaishoidon asiakkaat 13 447 Omaishoidon asiakkaiden keskimääräiset kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla palvelusmuodoilla
Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset palvelumuodoittain 51 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi 2011 45 000 Kuljetuspalvelut (KU) 40 000 35 000 30 000 25 000 KS KS KO TP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) 20 000 15 000 10 000 OM KS TP HO Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) 5 000 0 KS KO Omaishoidon asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Hoivahoidon asiakkaat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 469 1335 357 952
Sisältö 52 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus
Lasten (0-18 -vuotiaat) jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 53 Lasten jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 15 90 % väestöstä 490 70 % 60 % 5 Kallein 5-10 % 5 338 50 % 30672 4 Kallein 3-5 % 11 346 40 % 30 % 10 Kallein 1-3 % 24 605 20 % 10 % 10 Kallein 1 % 75 595 0 % 942 Lasten määrä Kustannukset M EUR Lähes kaikki (94 %) lapset kuuluvat ei-kalliiseen 90 %:n asukkaista Lasten kustannuksista 65 % kuuluu kalliiseen 10 %:n kuuluville lapsille Kalleimpiin 3 %:n kuuluvien lasten kustannukset ovat lähes puolet lasten kustannuksista
Lasten (0-18 -vuotiaat) kustannusten jakautuminen palveluittain eri kalleuskategorioissa 54 Lasten palvelukäytön kustannukset Kuljetuspalvelut (KU) 100% 90% 80% 70% 60% OP OP OM OP OM AV OP KP AV Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% LA LA OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) 10% 0% Kalleimpaan 1 % kuuluvat Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat LA Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat LA MT Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat Loppuihin 90 % kuuluvat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: 126 403 340 942 30672 Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla kalleus johtuu erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta 1-3 %:n kuuluvilla lastensuojelu on pääasiallinen kustannus ja erikoissairaanhoidon, varsinkin psykiatrian, osuus on pienempi Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito