Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto arjalam@utu.fi users.utu.fi/arjalam 31.8.2003

2 SISÄLLYS 1 LUKUSANAT 2 1.1 Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin 2 1.2 Lukujen merkitsemiskäytäntöjä 4 2 LYHENTEET 5 2.1 Lyhennetyypit 5 2.2 Lyhenteiden käyttö 6 2.3 Piste vai ei? 7 2.4 Taivutuspäätteen merkitseminen lyhenteisiin 8 3 PISTE, KAKSOISPISTE JA PUOLIPISTE 8 3.1 Piste 8 3.2 Kaksoispiste 9 3.3 Puolipiste 9 4 VIERASSANAT JA -NIMET 10 4.1 Jälkitavun vokaalin pituus 10 4.2 Konsonantin kesto 10 4.3 Vierasnimien taivutus 10 4.4 Etu- vai takavokaalinen pääte 11 5 YHDYSMERKKI JA AJATUSVIIVA 11 5.1 Yhdysmerkki 12 5.2 Ajatusviiva 13 6 YHDYSSANAT JA SANALIITOT 13 6.1 Yhdyssana 13 6.2 Genetiivialkuiset yhdyssanat 14 6.3 Sanaliitot 14 7 PILKKU 15 7.1 Pilkku erottaa lauseita 15 7.2 Pilkkua ei tarvita 16 7.3 Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet 16 7.4 Eroja englantiin 16 8 KIELIOPIN MUKAINEN TAIVUTUSMUOTO 17 8.1 Sija- ja taivutusmuoto 17 8.2 Vertailumuoto 17 8.3 Verbimuoto 18 9 LAUSERAKENNE 19 9.1 Virkkeet ja lauseet 19 9.2 Sanajärjestys 21 9.3 Hyvän lauseen piirteitä 22 10 SANASTON LAATU JA TYYLI 24 10.1 Erikoiskieli syntyy sanastosta 24 10.2 Puhekieli pulpahtelee, varo! 25 10.3 Tunnista muotisanat 26 10.4. Valitse täsmällinen ilmaus 26 11 SUOMI VERSUS ENGLANTI 27 11.1 Välimerkitys 27 11.2 Tavutus 27 11.3 Sanajärjestys 28 11.4 Jälkiattribuutit 28 11.5 Muodollinen subjekti 29 12 INFORMAATION KULKU TEKSTISSÄ 30 13 KYTKENNÄN KEINOJA 31 13.1 Konjunktiot ja konnektorit 31 13.2 Tekstin rakenteen osoittimet 32 14 TIETEELLISEN TEKSTIN PIIRTEITÄ 33 14.1 Tieteellisten esitysten rakenne 33 14.2 Metakieli 33 14.3 Persoonamuotojen käyttö 34 14.4 Aikamuotojen käyttö 35 14.5 Lähdeviitteiden merkitseminen 36 14.6 Lähdeluettelo 37 14.7 Käsikirjoituksen typografia 38 15 APUNEUVOJA JA KIELENOPPAITA 38 15.1 Yleishyödyllisiä oppaita 38 15.2 Apuneuvoja tutkielman tekoon 39 15.3 Kirjoittamisen oppaita 39 16 KIELIOPPITERMEJÄ 39

1 Lukusanat 3 1.1 Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin Perusluvut (yksi, kaksi, kolme,...) Taivutuspäätteiden merkitsemisessä numeroihin noudatetaan seuraavaa periaatetta: kaksoispisteen jälkeen merkitään näkyviin sijapääte eli se osa sanan muodosta, joka ei kuulu itse sanan vartaloon. Esim. viide- + n 5:n viite- + nä 5:nä viit- + tä 5:tä (Huom. partitiivin pääte EI koskaan ole -tta/ -ttä) kolme- + n 3:n kolme- + a 3:a On hyvä tietää, että monilla suomen kielen sanoilla on useita vartaloita. Sanalla kolme on vain yksi vartalo kolme-, mutta esimerkiksi sanalla yksi on vartalot yhde-, yhte- ja yh-. Taivutettaessa lukusanoja 11 19, joissa on lopussa sana toista, merkitään kaksoispisteen jälkeen sanan viimeisen numeron taivutuspääte. Esim. yhde + ksi + toista 11:ksi yh + tä + toista 11:tä yhte + nä + toista 11:nä Periaatteesta, että kaksoispisteen jälkeen merkitään taivutuspääte, poikkeaa partitiivin ( mitä? ) ja illatiivin ( mihin? ) muodostus. Niitä muodostettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen myös sanan vartalon viimeinen vokaali. neljä + ä 4:ää kahdeksa + a 8:aa yhte + en 1:een kahdeksa + an 8:aan yhdeksä + än 9:ään Numeraaliin ei tarvitse merkitä päätettä, jos taivutusmuoto ilmenee pääsanasta, esim. 10 opiskelijalle [kymmenelle opiskelijalle] 12 pipettiä [kaksitoista pipettiä] Ad Criticin arkisto koostuu noin 2500:sta [kahdestatuhannesta viidestäsadasta] pääosin yhdysvaltalaisilla tv-kanavilla esitetystä mainoksesta. Jos numeraalikin partitiivin edellä taipuu partitiivissa, on numeroakin taivutettava:

4 12:ta sivua [kahtatoista sivua] Jos numeron ja pääsanan välissä on määritteitä (esimerkissä kursivoitu), jää numeraali liian kauas pääsanasta ja siihen on merkittävä taivutuspääte, esim. Haastattelimme 80:tä paikallisissa toimistoissa asioinutta henkilöä. Järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas,...) Pienet (alle 10) järjestysluvut kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin: ensimmäinen, toinen, kolmas; toiseksi, kolmantena, neljännelle jne. Jos ne merkitään numeroin, riittää numeron osoittamiseen järjestysluvuksi pelkkä piste, jos numeroa seuraa taivutusmuodon ilmaiseva pääsana, esim. 5. kurssille [viidennelle kurssille] 26. kerroksessa [kahdennessakymmenennessäkuudennessa kerroksessa] Jos numerolla ei ole pääsanaa, on siihen merkittävä kaksoispiste ja sen jälkeen taivutuspääte. Se sisältää järjestysluvun tunnuksen ja taivutuspäätteen. Järjestysluvun tunnus esiintyy taivutusmuodoissa eriasuisena: lukusana: tunnus: taivutuspääte: numeromerkintä: kolma + s 3:s kolma + t + ta 3:tta kolma + nne + n 3:nnen kolma + nte + na 3:ntena Järjestysluvut voidaan merkitä myös roomalaisin numeroin. Tällöin päätteeksi riittää sijapääte; järjestysluvun tunnusta ei tarvita, esim. III:lle [kolmanne+lle] II:lle [toiselle] (Voidaan merkitä myös: 2:selle.) 1.2 Lukujen merkitsemiskäytäntöjä Kirjaimin vai numeroin? Tavallisesti luvut kymmentä pienemmät luvut sekä tasaluvut sata, tuhat ja miljoona kirjoitetaan kirjaimin. Luvut yhdestä yhdeksään voi kuitenkin merkitä myös numeroin. Esimerkiksi keskenään vertailtavat arvot on helpompi hahmottaa tekstistä, kun ne on merkitty numeroin. Ennen toista mittausta on odotettava ainakin kaksi tuntia. Kahden vuoden ajan toiminnassa oli mukana tuhat koululaista.

Kymmenen ja sitä suuremmat luvut merkitään numeroin. 5 Tutkimukseen osallistui 255 opettajaa kahdestakymmenestä koulusta. Luvun erottaminen välilyönnein Luku erotetaan välilyönneillä yksiköstä ja sen lyhenteestä: 18 % 20 euroa Poikkeuksena on asteen (lämpö- ja kulma-asteen) sekä kulmaminuutin ja -sekunnin ilmaiseminen: 10 lämmintä (= kymmenen astetta lämmintä) 39 :n kuume (= kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuume) Absoluuttisen järjestelmän kulmayksikkö on 57 17' 44,8''. Jos lämpötilaa esitettäessä ilmaistaan myös käytetty asteikko, erotetaan luku ja yksikkö normaaliin tapaan välilyönnillä: 15 C (= miinus viisitoista celciusastetta) +13 C:n (= plus kolmentoista celciusasteen) Välilyönnittä lukuun liitetään tuuman merkki: 1" = 2,54 cm Luku ja sitä seuraavan yksikön lyhenne tai tunnus kirjoitetaan samalle riville. Jos moninumeroinen luku ja sen yksikön lyhenne tai tunnus ei mahdu samalle riville, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun. Tekstinkäsittelyssä on huolehdittava (vahvistamalla välilyönti) siitä, ettei rivinjakoa synny väärään kohtaan: Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1 723 800 markkaa. Luku erotetaan välilyönnein myös muusta viereisestä tekstistä. Jotkin kirjain-numerokoodit kirjoitetaan välilyönneittä: A4-kokoinen paperi E4-tie C6-kirjekuori palkkausluokka A20 Luvun ryhmittäminen välilyönnein Nelinumeroiset ja sitä suuremmat luvut ryhmitellään yleensä kolmen numeron ryhmiin ykkösistä alkaen. Jos on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esim. sekeissä), numeroryhmät voi erottaa pisteellä: 4 000 e 4.000 e

Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa. Suuret pyöreät luvut voi kirjoittaa eri sanoiksikin: 6 6000 e = kuusi tuhatta euroa Numeropäiväys voidaan koodinluonteisuutensa vuoksi kirjoittaa ilman välejä: 28.8.2002. Lukujen kirjoittaminen peräkkäin Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkeillä (esim. 2 000, 2 500). Vuonna 2000 kokonaistuotto oli 100 000 euroa. Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla tekstin niin vaatiessa: 1968 oli Euroopan hullu vuosi. Jos tekstissä käytetään kappaleiden numerointia, ei kappaleen ensimmäistä lausetta pitäisi aloittaa numerolla. 2 Lyhenteet 2.1 Lyhennetyypit 1) Loppulyhenteet esim. esimerkiksi ent. entinen par. paremmin t. tai 2) Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet fil. maist. toim.joht. jne. jkr. filosofian maisteri (sanaväli lyhenteessäkin!) toimitusjohtaja (yhdyssana > lyhennekin välittä) ja niin edelleen jälkeen Kristuksen syntymän 3) Isokirjain- eli suuraakkoslyhenteet DNA deoksiribonukleiinihappo ETL elintarviketieteiden lisensiaatti UM ulkoasiainministeriö HS Helsingin Sanomat U. K. Kekkonen (lyhenteet U. ja K. tarkoittavat eri sanoja, joten ne on kirjoitettava toisistaan erilleen)

V.-M. (Vesa-Matti) Loiri 7 4) Sisälyhenteet 5) Kirjainsanat klo nro Hki ks. vrt. arava Kela Nato (piste, kun lyhenteessä ei ole sanan viimeistä kirjainta) ääntöasu: kela ääntöasu: nato Poikkeuksellisia lyhenteitä ovat viikonpäivien kaksikirjaimiset lyhenteet: ma, ti, ke, to, pe, la, su alkuaineiden nimet, esim. Pa, Cu urheiluseurojen nimet, esim. TuTo happamuusastetta tarkoittava lyhenne ph 2.2 Lyhenteiden käyttö Lyhenne on harvoin helpompi ymmärtää kuin vastaava täydellisesti kirjoitettu ilmaus. Lyhenteet ovat monitulkintaisia ja hidastavat lukemista. Ne ovat hyödyllisiä vain kirjoittajalle ja säästävät vain tämän vaivaa, rahaa ja tilaa. Jos käyttää lyhennettä, pitäisi sen säästää tilaa olennaisesti ja olla selvästi lyhempi kuin vastaava täydellinen ilmaus. Tavanomaisessa yhtäjaksoisesti luettavaksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa käyttää vakiintuneista lyhenteistä aivan tavallisimpia (esim., jne., yms.). Lyhenteitä kannattaa välttää otsikoissa virallisessa, kohteliaassa eikä juhlallissävyiseksi tarkoitetussa tekstissä nimikortteihin, kutsukortteihin ja kirjekuoriin titteli merkitään lyhentämättömänä, jos haluaa osoittaa vastaanottajalle kohteliaisuutta filosofian maisteri professori Mittayksiköiden lyhenteitä voi käyttää aina, kun edellä on numeroin ilmaistu mittaluku: 5 mg 1,2 ml 10 e Paikannimiä ei tulisi asiatyylissä lyhentää:

8 Englanti, Iso-Britannia pro UK Puheessa sentapaiset lyhenteet kuin ao., em., ko., po. ovat epäluontevia. Kirjoituksessakin ne siksi kannattaisi korvata pronomineilla: tämä, nämä, tuo, nuo pro ao., em., ko., po. Testattuja tuloksia ko. sarjan paremmuudesta ei vielä ole. par. Testattuja tuloksia tämän sarjan paremmuudesta ei vielä ole. Kansainvälinen vai suomalainen lyhenne? SI teknisissä ja luonnontieteell. erityisteksteissä: yleiskielessä: tonni(a) t tn tunti(a) h t vuosi, vuotta a v vuorokausi, -kautta d vrk, pv Huom. h = hour = 60 min Lyhenne pitää tekstissä selittää lukijalle. esim. flaviiniadeniininukleotidi (FAD) Tämä hormoni kuuluu TGF-β (transforming growth factor) -perheeseen. 2.3 Piste vai ei? Jos lyhenteessä on sanan viimeinen kirjain, ei pistettä tarvita, muussa tapauksessa tarvitaan, esim. nro vrt. ks. Mittayksilöiden lyhenteet ovat pisteettömiä: mm = millimetri(ä) (vrt. mm. = muun muassa) min = minuutti(a) (vrt. min. = ministeri) t = tunti(a) (vrt. t. = tai) 2.4 Taivutuspäätteiden merkitseminen lyhenteisiin Taivutuspääte liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla:

USA:ssa Valittu sijapääte viittaa lukutapaan: [uu-äs-aassa] 9 TY:ssä vrt. TY:ssa [tee-yyssä] [turun yliopistossa] Pisteellistä lyhennettä taivutettaessa piste jää pois: mrd. mrd:lla s. s:lla Huom. Jos taivutusmuoto on monikollinen, on kaksoispisteen jälkeen ennen sijapäätettä merkittävä monikon tunnus (i tai j): v. v:ina vuosina Kirjainsanaan taivutuspääte liitetään suoraan, jos sana loppuun vokaaliin Natoon i-sidevokaalin välityksellä, jos sana loppuu konsonanttiin Unisefille ei kaksoispistettä ja sidevokaalia tyyliin *FUNET:in (FUNET engl. Finnish University and Research Network, Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tietoverkko) 3.1. Piste 3 Piste, kaksoispiste ja puolipiste Piste merkitään toteamuksen sisältävän virkkeen loppuun, esim. Huomenna on tentti. lyhenteisiin, joista puuttuu sanan loppu, esim. tekn. teknikko; tekniikan arabialaisen numeron jälkeen osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku, esim. 4. neljäs jaotusta osoittavien numeroiden ja isojen kirjainten jälkeen otsikoissa ja kappaleiden alussa, esim. I. Yleistä; C. Välimerkit; kappaleen alussa voi pisteen sijasta käyttää myös sulkumerkkiä, esim. C) jäsennysporrastusta osoittavissa numerosarjoissa numeroiden väliin, esim. 4.1.1 erottamaan tunteja, minuutteja ja sekunteja, esim. Kelli White voitti juoksun ajalla 10.85. 3.2 Kaksoispiste Kaksoispiste (:) ja puolipiste (;) eivät ole vaihtoehtoisia välimerkkejä. Kaksoispistettä seuraa luettelo, selitys tai perustelu, esim.

10 Salamaputkia on kahta tyyppiä: lineaarinen ja kuputyyppinen. Hiukkaset saattavat olla varastoituina Auringon läheisyydessä tai avaruudessa monia tunteja, jopa päiviä. Varastoitumiseen viittaavat mm. seuraavat havainnot: kentänsuuntainen protonivuo on ollut kauan epätasaisesti jakautunut verrattuna teoreettisesti odotettuun hiukkasvuohon; joissakin soihduissa on esiintynyt viivästynyt virtausmekanismi huolimatta soihtulähteen suotuisasta sijainnista Maahan nähden; vain pieni osa (alle 1 %) radio- ja röntgensäteilyä tuottavista elektroneista karkaa avaruuteen; on havaittu viivästyneitä ja toistuvia soihtuja; relativististen elektronien varastoitumista osoittavat IV:n lajin radiopurkaukset. Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: mitä voi automatisoida tehokkaasti? Luettelon edelle ei pidä merkitä kaksoispistettä, ellei ennen luetteloa ole esimerkiksi sana seuraava(t) tai jokin abstraktihierarkiassa ylempi ilmaus (esim. kahta tyyppiä, seuraavat havainnot). 3.3 Puolipiste Puolipiste tekee lauseeseen hieman pilkkua pidemmän mutta pistettä lyhyemmän hengähdystauon. Puolipisteen yhdistämien lauseiden suhde on jollakin tapaa vertaileva tai vastakohtaistava. Puolipisteellä voidaan myös ryhmitellä luetteloitavia virkkeitä. Itse itsensä pesevää lasia valmistettaessa pinta liitetään lasin osaksi tuotantovaiheessa; liimattavasta kalvosta ei siis ole kysymys. Tekstin lauseet ja useista lauseista koostuvat virkkeet on suositeltavaa päättää pisteeseen. Puolipisteitä ei kannata viljellä. Niiden sijasta kannattaa käyttää pistettä. Informaation kulun kannalta puolipiste on kuitenkin joissakin tapauksissa tarpeellinen. (Informaation kulkua käsitelläään varsinaisesti luvussa 12.) Esim. (virkkeet on numeroitu) 1. Videosekvenssin jokainen kuva jaetaan m*m pikselin suuruisiin lohkoihin. 2. Jokaisen lohkon kohdalla etsitään edellisestä kuvasta lohko, joka on lähinnä parhaillaan koodattavaa lohkoa. 3. Lohkojen välinen ero saadaan esimerkiksi laskemalla yhteen lohkojen samassa kohdassa olevien pikselien erot; muitakin laskentatapoja on kuitenkin olemassa. 4. Jos lohkojen välinen ero alittaa jonkin ennalta määrätyn arvon, saadaan koodattava lohko edellisestä kuvasta. Tekstin ensimmäisen lauseen lopulla esitellään uudeksi puheenaiheeksi eli teemaksi lohkot (lihavoitu jakso), jotka ovat puheenaiheena toisessa, kolmannessa ja neljännessä virkkeessä (lihavoidut). Kolmas virke koostuu kahdesta päälauseesta. Niiden rajan osoittaa puolipiste. Puolipiste ilmaisee myös sen, että tekstissä ei siirrytä uuteen puheenaiheeseen vaan että edelleenkin pysytään lohkojen välisissä eroissa. Jos puolipisteen jälkeinen lause olisi omana virkkeenään, saattaisi lukija ajatella, että puheenaiheeksi otetaan laskentatavat, mikä ei kuitenkaan ole kirjoittajan tarkoitus.

4 Vierassanat ja -nimet 11 4.1 Jälkitavun vokaalin pituus Toiseksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: kun ääntyy ruotsissa pitkänä pa-nee-li lyhyt vokaali: b:n, d:n, f:n ja g:n edellä fi-lo-so-fi, kol-le-ga -oli, -omi, -oni- ja -ori -loppuisissa sanoissa pet-ro-li, sin-fo-nik-ko (johdos) Kolmanneksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: b:n ja d:n edellä ka-tee-de-ri -tio ja -sio -lopun edellä sen-saa-ti-o -rio-loppuisissa sanoissa a on pitkä pla-ne-taa-ri-o lyhyt vokaali: -tio ja -sio -lopun edellä i on lyhyt tra-di-ti-o -rio-loppuisussa sanoissa o on lyhyt au-di-to-ri-o -ia-loppuisissa sanoissa Aust-ra-li-a (Huom. Euraasia on yhdistetty nimistä Eurooppa ja Aasia.) 4.2 Konsonantin kesto k, p ja t kahdentuvat -i ja -a sekä -inen-loppuisissa sanoissa fysiikka, autenttinen päätteiden eli-, eri- ja ori edellä eetteri, oraakkeli S on vastaavissa tapauksissa lyhyt: analyysi, sponsori Latinalaisperäisissä vokaalialkuisissa vierassanoissa konsonantti on pitkä, eli niihin kirjoitetaan kaksi konsonanttia, vaikka konsonanttiyhtymä äännettäisiin yksinäisäänteen veroisesti: aggregaatti aggressio suppressiivinen 4.3 Vierasnimien taivutus Kun nimi päättyy kirjoitettuna ja äännettynä konsonanttiin, liitetään nimeen sijapääte sidevokaali i:n avulla: Niger : Nigerissä Jemen : Jemeniin Cannes : Cannesissa kirjoitettuna konsonanttiin mutta äännettynä vokaaliin, merkitään nimen ja päätteen väliin heittomerkki: Bordeaux hon [bordoohon]

Glasgow'ssa [glaasgoussa] 12 äännettäessä ja kirjoitettaessa vokaaliin, merkitään (ääntämisen mukainen) pääte välittömästi nimen perään: Richelieuhön [rišljöö+hön] kirjoitettaessa y:hyn, merkitään nimeen illatiivin päätteeksi -yn: Maryyn kirjoitettaessa vokaaliin ja äännettäessä mykkään e:hen, merkitään sijapääte nimeen suoraan: Cambridgessa [keimbridžessä] t. [keimbridžissä] 4.4 Etu- vai takavokaalinen pääte? Se, merkitäänkö sijapääte etuvokaalisena (esim. -tä, -ssä, -nä) vai takavokaalisena (esim. -ta, -ssa, -na), määräytyy seuraavan periaatteen mukaan: Pääte valikoituu lopusta lukien ja e:t ja i:t ohittaen viimeisen vokaalin mukaan: arkkitehti > arkkitehdilla (a:n mukaan) karamelli > karamelleja (a:n mukaan) glykoosi > glykoosia (o:n mukaan) lymfosyytti > lymfosyyttiä (y:n mukaan) Jos sana hahmottuu suomessa yhdyssanaksi, pääte valitaan jälkimmäisen osan mukaan: kilo + metri > kilo+metri+ä 5 Yhdysmerkki ja ajatusviiva Kirjoitetussa tekstissä käytetään kahta viivaa: yhdysmerkkiä - ajatusviivaa Yhdysmerkin saa useimmilla tekstinkäsittelyohjelmilla painamalla yhtä näppäintä. Ajatusviivaa sen sijaan ei ole näppäimistössä. Word-ohjelmassa sen saa Lisää-valikosta kohdasta Merkki, josta avautuvasta ruudukosta löytyy ajatusviivaksi sopiva merkki. Word-ohjelma tuottaa ajatusviivan myös automaattisesti painettaessa yhdysmerkkinäppäintä välilyönnin jälkeen ja painettaessa välilyönti yhdysmerkin jälkeen, esim. Aamulla herättyäni menin uimaan. Tämä automaattisuus johtaa kuitenkin siihen, että ohjelma muuntaa automaattisesti esim. yhdyssanan pro gradu -tutkielma yhdysmerkin väärin ajatusviivaksi. Merkintä onkin korjattava manuaalisesti.

13 5.1 Yhdysmerkki Yhdysmerkkiä käytetään 1) tavuviivana 2) yhdyssanan yhdysosien välissä a) erottamaan samoja vokaaleja keski-ikäinen perhe-eläke-etu b) rinnasteisten yhdysosien välissä matemaattis-luonnontieteellinen matemaattinen ja luonnontieteellinen happi-ilokaasuseos vrt. roomalaiskatolinen roomalaisella tavalla katolinen' c) silloin, kun alku- tai loppuosana on isokirjaiminen erisnimi Medline-tietokanta d) silloin, kun alku- tai loppuosana on numero, kirjain, kielen sana tai muu kielenaines 4-prosenttinen (vrt. 4 %) C-vitamiini 1.0-versio cd-rom-versio kaapeli-tv LuK-tutkielma rpg-pelit Huom! Kun yhdyssanan alkuosa on sanaliitto, ts. se koostuu kahdesta tai useammasta sanasta, on yhdysmerkin edelle jätettävä väli, esim. pro gradu -tutkielma 3) osoittamaan rinnasteisissa yhdyssanoissa osoittamaan yhteisen osan poisjättöä luku- ja kirjoitustaito rokotebanaani tai -aerosoli 4) erottamaan numeroryhmiä joissakin koodimerkinnöissä 100562-041X (henkilötunnus)

14 5.2 Ajatusviiva Ajatusviivaa käytetään mm. 1) ääriarvoja, rajapaikkoja ja osapuolia tms. osoittavien numeroiden tai sanojen välissä asiakas palvelinarkkitehtuuri 7 10 % Kleinin Gordonin yhtälö Hartreen Fockin approksimaatio (vrt. Hartree Fock-menetelmä) Silakan kilohinta on vaihdellut 12 ja 15 markan välillä / on ollut vaihdellen 12 15 mk / on vaihdellut 12:sta 15 mk:aan. (ei: vaihdellut 12 15 mk:n välillä eikä vaihdellut 12 15 mk) 2) erottamassa virkkeen sisällä irrallista lisää On tavallista, että parisuhteessa aloitteentekijä olipa se kumpi tahansa jää epävarmaksi niistä reaktioista, joita hänen aloitteensa aiheuttaa partnerissa. 3) allekkaisina, ns. luetelmaviivoina osoittamassa uuden kohdan alkamista, esim. Mukana testissä olivat Canon BJ-W9000 Encad Novajet 850 60 4) miinusmerkkinä 5 C:seen 6 Yhdyssanat ja sanaliitot 6.1 Yhdyssana 1. kaksi yleisnimeä: puutalo 2. erisnimi + yleisnimi: Anna-täti 3. lyhenne + yleisnimi: C-duurimessu, DNA-aluke 4. nominatiivimuotoinen sanaliitto + yleisnimi: Suomi Norja-ottelu 5. merkitykseltään erikoistunut adjektiivin ja substantiivin yhdistelmä: kevytmaito 6. yhdysadjektiivi: riihikuiva, raudanluja,valonherkkä 7. nominatiivi + inen-loppuinen adjektiivi: ensisijainen, huonotapainen

15 8. genetiivinmuotoinen substantiivi, pronomini tai lyhyehkö adjektiivi + inen-loppuinen adjektiivi: pallonmuotoinen; sennäköinen, samansuuruinen, pahanhajuinen (vrt. 6.3. kohta 4: isoäidin näköinen) 9. yhdysverbit: allekirjoittaa, esipestä, kestopäällystää 10. partisiippiloppuiset yhdyssanat, joiden merkitys on erikoistunut: ohimenevä tilapäinen (vrt. 6.3 kohta 5: alla oleva) 11. vasta-alkuiset vastaleivottu, vastavalmistunut 12. adverbiaali + teon- tai tekijännimi: poissaolo, maaltamuutto; syrjästäkatsoja (vrt. 6.3 kohta 6: yhteen sovittaminen); joskus kuitenkin esim. ylioppilaaksi tulo, yliopistoon pyrkijä 13. kaksitavuinen alkusointuinen vahvistuspartikkeli + seuraava sana: typötyhjä, upouusi, ypöyksin (vrt. 6.3 kohta 7: ani harva, tuiki tarpeellinen) 14. lyhyt adverbi + päin: alaspäin, ylöspäin (vrt. 6.3 kohta 11: rantaan päin) 15. hajatapauksia: jompikumpi, jotenkuten, nimenomaan, päinvastoin 6.2 Genetiivialkuiset yhdyssanat terminluonteisia alkuosa viittaa useimmin pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön äännettäessä paino alkuosalla: tálonpoika (vrt. talon poika) jotkut saaneet erityisen merkityksen: teerenpilkku kesakko, pisama muita käsitteellisiä kiteytymiä: kananmuna (vrt. fasaanin muna), lampunvarjostin (Siellä myydään kauniita lampunvarjostimia; Olohuoneen lampun varjostin rikkoutui.) paikannimet, joiden jälkiosana ei ole erisnimi eikä yhdyssana: Kanariansaaret (vrt. Laatokan Karjala, Atlantin valtameri); kuitenkin esim. Englannin kanaali jos genetiivialkuisen yhdyssanan alkuosa on erisnimi, käytetään yhdysmerkkiä, esim. Pariisinmatka 6.3 Sanaliitot 1. kahden substantiivin rinnastukset: alun perin, perin pohjin, puuta heinää, yötä päivää 2. kielten nimet: englannin kieli, suomen kieli 3. taipumattomasta adjektiivista ja substantiivista koostuvat kokonaisuudet: ensi vuosi, aika lailla, joka tapauksessa, pikku kylä, tosi ystävä, viime kädessä 4. kolmi- tai useampitavuinen genetiivi + inen-loppuinen adjektiivi: sopivan kokoinen

5. määrite + infinitiivi tai partisiippi: lukuun ottamatta, näin ollen, silmällä pitäen; niin sanottu (vrt. 6.1. kohta 10: ohimenevä) 6. adverbiaali (esim. paikan ilmaus) + minen-loppuinen substantiivi: eloon jääminen, yhteen sovittaminen (vrt. 6.1 kohta 12: poissaolo). 7. ani ja tuiki + pääsana: ani harva, tuiki tarpeellinen (vrt. 6.1 kohta 13: upouusi) 8. adverbiparit hujan hajan, mullin mallin yms. 9. kun ja kuin: ennen kuin, samalla kun, sitten kun, niin pian kuin 10. pronominin ja postposition yhtymät: sitä paitsi, muun muassa, sen takia, sen sijaan 11. kolmitavuinen adverbi, substantiivi tai pronomini + päin: vasemmalle päin, rantaan päin (vrt. 6.1 kohta 14: alaspäin) 12. hajatapauksia: ennen pitkää, ajan mittaan, jonkin verran, suurin piirtein, saman tien 16 7 Pilkku Pilkku on välimerkki, jota käytetään teksteissä annostelemaan tietoa. Lukija kakistelisi, jos hänen pitäisi haukata koko teksti kerralla ja tukehtuisi, jos joutuisi nielaisemaan tekstin, jota ei ole jaettu kappaleisiin ja alalukuihin. 7.1 Pilkku erottaa lauseita 1) pää- ja sivulauseita: a) päälausetta ja alisteista sivulausetta (että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, ellen jne., vaikka, kuin, niin kuin, ikään kuin, kuten) Rehevöityminen on lisännyt lintujen ravintoa, koska kalakannat ja kasvillisuus ovat runsastuneet. Kun Itä-Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuutta ryhdyttiin parantamaan, menettelyistä tuli kiistaa. Monet ovat epävarmoja siitä, onko geeniruoan tuottaminen riskitöntä ympäristölle tai onko geenimuunneltujen kasvien pääsy luontoon turvallista. b) päälausetta ja relatiivilausetta Hypotalamus on aivoissa se keskus, joka kerää aivokuoreen tulleet viestit ja välittää ne umpieritysjärjestelmään. Apple noudattaa nykyisin avoimia standardeja, mikä ei aiemmin kuulunut yhtiön politiikkaan. Auringossa on alueita, joissa protoniaktiivisia alueita voi syntyä, sekä alueita, joissa niiden synty on mahdotonta.

17 2) rinnasteisia päälauseita (konjunktiona ja, sekä, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan) Suomessa on jo 30 maakaasukäyttöistä kaasuturbiinilaitosta, ja niissä on yhteensä 37 kaasuturbiinia. Asiakas ei varsinaisesti hyödy tilaajapalvelun automatisoinnista, vaan tarkoituksena on puhtaasti vähentää asiakaspalvelun kuormitusta. 7.2 Pilkkua ei tarvita erottamaan 1) rinnasteisia sivulauseita, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio: Sain tiedon, että minut on hyväksytty kurssille ja että saisin ilmaisen asunnon. Vitamiinit ovat aineita, joita ihminen välttämättä tarvitsee mutta joita emme kykene itse elimistössä valmistamaan. 2) kahta rinnasteista päälausetta, jos niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen: Uutta maakaasun jakeluputkistoa rakennettiin v. 2000 noin 75 km ja siitä valtaosa [rakennettiin] polyeteenimuovista. Säätiedotuksen mukaan huomenna ei sada vaan [säätiedotuksen mukaan] ilma pysyy edelleen poutaisena. Öljytuotteiden myynti Suomessa väheni 5 % ja [öljytuotteiden myynti Suomessa] oli 8,8 % miljoonaa tonnia. 3) sanalla kuin alkavaa lauseen osaa, jos kuin ei aloita koko lausetta: Tulokset olivat paremmat kuin [tulokset olivat] viime vuonna. vrt. Tulokset olivat paremmat, kuin osasin odottaa. 4) pareja sekä että, paitsi myös (jos rinnastettavina ovat lauseenjäsenet, eivät lauseet), niin kuin, joko tai Tietokone voi olla sekä työkenttä että työväline. Paitsi lapset myös aikuiset tarvitsevat sairastuessaan lohdutusta. Niin opettajat kuin opiskelijatkin ovat tästä asiasta samaa mieltä. 7.3 Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet Hän osti uuden, kannettavan tietokoneen. [Hän omisti ennestään pöytämallin.] vrt. Hän osti uuden kannettavan tietokoneen. [Edellinen kannettava oli mennyt rikki tai hän ei ostanut käytettyä kannettavaa tietokonetta.] Epiduraalipuudutus, tehokas kivunlievityskeino, kehitettiin Ranskassa vuonna 1901 kokaiinista.

18 7.4. Eroja englantiin 1. Suomessa ei eroteta pilkulla lauseenvastiketta muusta lauseesta Päädyttäessä eteisvärinän syketaajuuden hallintaan tulee varmistaa (vrt. Kun päädytään eteisvärinän syketaajuuden hallintaan, tulee varmistaa ) 2. Suomessa ei pilkulla eroteta rinnasteisia lauseenjäseniä, joiden välillä on jo konjunktio Duodecimin järjestämä sanakilpailu tuotti mm. sanat solunsalpaaja, työuupumus ja vilkeuni. (vrt. For example, the words solunsalpaaja, työuupumus, and vilkeuni were coined in the word competition arranged by Duodecim.) 3. Suomessa käytetään desimaalipilkkua eikä -pistettä. 13,5 % 25, 6 ml 8 Kieliopin mukainen taivutusmuoto 8.1 Sija- tai taivutusmuoto ei: Määräys annettiin ajalle 1.1. 31.12.2003. vaan: Määräys annettiin ajaksi 1.1. 31.12.2003. ei: Tuloksia odotettiin kärsivällisyydellä. vaan: Tuloksia odotettiin kärsivällisesti. ei: Sairaana koin tentin vaikeana. vaan: Sairaana koin tentin vaikeaksi. ei: Tämän lisäksi jaksollisten prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärä ja parametrit pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. vaan: prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärän ja parametrien pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. ei: Pääjakson pituus on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit ehditään suorittaa ainakin kerran yhden jakson aikana. vaan: Pääjakson pituuden on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit. Omistuspronominien minun, sinun jne. yhteydessä on käytettävä omistusliitettä: Minun tutkielmani on jo valmis.

8.2 Vertailumuoto 19 Komparatiivi vai superlatiivi? Komparatiivin tunnus on nominatiivissa -mpi viisaa + mpi esim. genetiivissä -mma- viisaa + mma + n esim. partitiivissa -mpa- viisaa + mpa + a esim. monikon adessiivissa -mmi- viisaa + mmi + lla esim. monikon essiivissä -mpi- viisaa + mpi + na kiva > kive + mpi mukava > mukava + mpi Epson on hieman muita testattuja pienempi laite, mutta sen suurin paperinleveys on viisi senttiä suurempi kuin Canonissa ja HP:ssä. Muista, että komparatiivi vaatii samaan lauseeseen vertailukohdan: Virtuaalikaupat ovat kohteita, joissa tietokoneen käyttö tehtäisiin kasvomallin avulla mielekkäämmäksi. par. 1) aikaisempaa mielekkäämmäksi. 2) kasvomallin avulla mielekkääksi. Superlatiivin tunnus on nominatiivissa -in viisa + in esim. essiivissä -impa- viisa + impa + na esim. genetiivissä -imma- viisa + imma + n esim. mon. allatiivissa -immi- viisa + immi + lla Superlatiivi ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää: Syntyneissä molekyyleissä oli eniten sellaisia molekyylejä, jotka sisälsivät 60 hiiliatomia. HP on nelikon nopein tulostin. 8.3 Verbimuoto Suomen kielen passiivi edellyttää aina tekijäksi tietoisesti toimivaa ihmistä. Esim. Ovi avattiin joku ihminen avasi oven. Koska monet ihmisen elintoiminnot tapahtuvat tahdosta riippumatta, ei niiden kuvailussa voi käyttää passiivia. Vieraan mallin mukaisen passiivin sijasta voi käyttää refleksimuotoja. Esim. ei: Ilma viipyy nenäontelossa vain noin neljännesosasekunnin, mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila säädellään sopiviksi. vaan: mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila muuttuvat sopiviksi.

20 Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti ovat liittomuotoja, jotka koostuvat aktiivimuotoisesta olla-verbistä ja passiivimuotoisesta partisiipista. Ei siis pidä muodostaa kaksoispassiivia tyyliin ollaan kehitetty vaan on kehitetty. Passiivin partisiippeja ei voi käyttää silloin, kun tekijänä ei ole ihminen: ei: Pyörätuoliin sidotuille henkilöille on monesti apu tarpeen. vaan: Pyörätuolia käyttäville henkilöille on monesti apu tarpeen Huom! myös passiivin partisiipin käyttö seuraavissa tapauksissa: ei: vaan: ovat valmistettu, on valmistetut on valmistettu tai ovat valmistetut Toisen infinitiivin inessiivi (esim. jäädessä) on suhteessa lauseen predikaattiin (seuraavassa esimerkissä korostuvat), jolloin lause tarkoittaa sananmukaisesti tekniset tiedot korostuvat samaan aikaan kun keskustelu jää vähemmälle. Toisen infinitiivin inessiivi (tässä sana jäädessä) ilmaisee siis samanaikaisuutta. Esimerkkilauseessa ilmaistujen asioiden suhde ei kuitenkaan ole niinkään samanaikaisuussuhde vaan pikemminkin syy seuraussuhde. Siksi lause olisi toisin muotoiluna täsmällisempi. ei: Monesti tekniset tiedot korostuvat keskustelun asiakkaan kanssa jäädessä vähemmälle. vaan: Monesti tekniset tiedot korostuvat, mistä syystä keskustelu asiakkaan kanssa jää vähemmälle. Myös toisen infinitiivin instruktiivimuodon (riippuen, nähden, ottaen) käytössä on oltava tarkka. Sanan johtuen asemesta sopivat käytettäviksi sanat johdosta, takia tai vuoksi (ks. myös 11.3). Tuholaishyönteisiä voidaan torjua käyttäen tarvittaessa luonnonmukaisia torjunta-aineita, kuten bt-toksiinia, tai luomalla edellytykset tuholaishyönteisten luontaisten vihollisten toiminnalle. ei: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä havaiten, että hirvet valitsevat ravinnokseen käyttämiään puita sekä yksilö- että yhteisötasolla. vaan: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä ja havaitsivat, että hirvet valitsevat ravinnokseen 9.1 Virkkeet ja lauseet 9 Lauserakenne Virke on sellainen tekstin jakso, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Esim Glutamiinin hyödyllisistä vaikutuksista ei vielä ole saatu yksiselitteisiä tuloksia. Virke koostuu lauseista. Niitä voi olla yksi tai useita. Jos virkkeessä on vain yksi lause, tämän on oltava päälause. Tällöin sama tekstinjakso on sekä virke että lause.