Rypsin viljelyn mahdollisuudet Liminka 20.1.2010
Rypsi Brassica rapa - polveutuu peltokaalista - rypsi -nauris Kaali Brassica oleracea - kukkakaali, keräkaali jne Rapsi Brassica nabus -rapsi - lanttu
Öljykasvien viljelyala Suomessa ha Kasvi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kevätrypsi 79 549 72 595 100 141 78 658 52 686 69 459 Kevätrapsi 2 319 3 893 7 315 11 047 11 358 11 060 Auringonk. 162 145 100 96 86 71 Öljypellava 2 028 1 782 1 847 1 948 1 066 1 635 Camelina 1 859 5 268 1 935 28 30 Lähde: tike
Kotimaisten öljykasvien sadon vertailu Kasvi 1000 sp. g öljy % valk. % Rapsi 4,0 46 21 Rypsi 2,5 44 22 Camelina 1-1,5 40 30 Öljypellava 5-6 45 23
20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Öljykasvien viljelyala (%) 2009 Lähde: Tike Öljypellava Kevätrapsi Kevätrypsi Pohjois-Pohjanmaa 1507 ha 04 Hämeen 05 Pirkanmaan 06 Kaakkois-Suomen 12 Pohjanmaan 03 Satakunnan 10 Keski-Suomen 13 Pohjois-Pohjanmaan 08 Pohjois-Savon 09 Pohjois-Karjalan 07 Etelä-Savon 20 Ahvenanmaa 14 Kainuun 15 Lapin 11 Etelä-Pohjanmaan 01 Uudenmaan 02 Varsinais-Suomen
Kasvupaikka - sopii kaikille maalajeille - hieta-, hietamulta-, hieta- ja aitosavet - multa ja turvemaat - maan rakenne oltava kunnossa! - ei poudanarka, kuorettuva - ojitus kunnossa
Kalkitus ja ph - kivennäismailla ph 6 6,5 - eloperäisillä mailla ph 5,5 -
Viljelykierto - rypsi on erinomainen välikasvi yksipuolisessa viljanviljelyssä - ohran ja kevätvehnän sato + 5-15 % > huomattava esikasviarvo - samalla lohkolla vain joka neljäs vuosi - perunakierrossa riskinä perunan ja rypsin yhteiset kasvitaudit pahkahome = varsikuolio
Viljelykierto - rypsi on erinomainen välikasvi yksipuolisessa viljanviljelyssä - ohran ja kevätvehnän sato + 5-15 % > huomattava esikasviarvo - samalla lohkolla vain joka neljäs vuosi
Muokkaus - pienisiemeninen kasvi vaatii hienojakoisen ja tasaisen kylvöalustan! - tasausäestys säilyttää kevätkosteuden - muokataan matalaan 2-4 cm Lähde: Öljykasvinviljelijän opas
Muokkaus - jyräys ennen kylvöä estää multamailla liian syvän kylvön - pienessä siemenessä on vähemmän itämisvoimaa! rypsi 2,3 2,7 g ohra 36-46 g
Lannoitus Lähde: Öljykasvinviljelijän opas
Lannoitus Perustasot: - typpi 100 kg/ha 60-110 kg/ha - fosfori 15 kg/ha 0-30 kg/ha - kali 10-90 kg/ha
Lannoitus Lähde: Öljykasvinviljelijän opas
Lannoitus - rikkiä (S) rypsi tarvitsee yhtä paljon kuin fosforiakin (2000 kg/ha sato 23 kg) - puute mahdollinen karkeilla kivennäismailla - lannoitustarvetta selvitetään - magnesium dolomiittikalkki - boori jos booriluku punaisella annetaan boorilannoista tai kylvön aikaan ruiskutetaan solubooria 5-7 kg/ha - mangaani puute mahdollinen, jos ph > 7
Kylvöaika - maan kuivuminen >< lämpiäminen - kylmässä maassa taimettuminen hidasta > rikat ongelmaksi - kylvön myöhästyttäminen hukkaa kevätkosteutta ja kasvukautta Kylvö lämmenneeseen maahan riittävän kosteaan Viimeistään toukokuun lopussa
Kylvöaika -Riittääkö kasvukausi? -Rypsin lämpö-summavaatimus vs. ohra -2000 luku on ollut aikaisempaa lämpimämpi - Voitto-ohra 817 astepäivää - Apollo-rypsi 1012 astepäivää
Riittääkö kasvukausi? Keskiarvo 1970-2000 Turku 1383 Jokioinen 1250 Pälkäne 1300 Mikkeli 1220 Seinäjoki 1168 Oulunsalo 1106 Siikajoki 1046 Vaala 983 Rovaniemi 880 Kuusamo 794 Lähde: Ilmatieteen laitos
Riittääkö kasvukausi? Termisen kasvukauden alku keskilämpötila pysyvästi > +5 C Lähde: Ilmatieteen laitos
Oulunsalon lämpösumma 2001-2009 1 600 1 400 1 200 1 215 1 357 1 236 1 148 1 321 1 369 1 120 1 194 1 000 958 800 600 400 200 0 1971-2000 1106 2001-2009 1213 + 9,8 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Ruukin lämpösumma 2000-2009 1600 1400 1200 1149 1150 1307 1217 1128 1254 1360 1107 1169 1000 935 800 600 400 200 0 1971-2000 1043 2000-2009 1178 + 13 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Riittääkö kasvukausi? Kylvö 1.5. 10.5. 20.5 31.5. Voittoohra 817 astep. 11.8. 14.8. 16.8. 22.8. - Ruukin lämpösummakertymä 2000- Apollorypsi 1012 astep. 4.9. 8.9. 11.9. 25.9.
Riittääkö kasvukausi? Kylvö 1.5. 10.5. 20.5 31.5. Voittoohra 817 astep. 9.8. 13.8. 15.8. 18.8. - Oulunsalon lämpösummakertymä 2001- Apollorypsi 1012 astep. 28.8. 31.9. 4.9. 12.9.
Kylvötiheys - rypsin kylvömäärä voi vaihdella paljon ilman vaikutusta satoon - liian tiheä kasvusto lakoutuu ja on altis taudeille - siemenmäärä 6-10 kg/ha - kasvutiheys 300 tainta/m 2 - hyvissä kylvöoloissa kannattaa pyrkiä pieneen siemenmäärään - oman siemenen käyttö kielletty sopimusehdoissa Haarominen korjaa harvaksi jääneen kasvuston => malttia harvan kasvuston rikkomiseen!!!!
Uusimmat kevätrypsilajikkeet 2009 Cordelia Boreal 2007 Eos Boreal 2006 Apollo Boreal 2005 SW Petita K-maatalouden koetila
Kevätrypsi Viralliset lajikekokeet 2002-2009 Lajike Sato Kokeita Kasvuaika Lako- Valk.- Öljy-% Lehtivihreä kpl kg/ha pv % % ppm APOLLO=C 29 2036 104 49 22,8 45,6 6 VALO 55 97 * 102 *** 51 23,3 *** 44,2 *** 7 HOHTO 28 97o 103** 52 23,0 44,5*** 8** EOS 28 101 104 42 *** 23,0 46,3 ** 8 * BOR 04567 14 105 * 104 46 22,8 46,7 *** 8 * SW PETITA 43 100 104 42 *** 22,4 ** 47,3 *** 8 * CORDELIA 26 105 ** 104 42 *** 22,7 46,5 *** 7 SW REBUS 15 90 *** 105 o 43 * 24,1 *** 43,2 *** 8 o
Kevätrypsilajikkeiden viljelyala (%) 2004-2009 Lähde: Tike Lajike 2004 2005 2006 2007 2008 2009 APOLLO 0 0 0 26 39 49 SW PETITA 0 0 18 31 31 16 VALO 41 41 26 17 12 11 HOHTO 11 23 28 18 12 10 EOS 0 0 0 0 0 6 SW REBUS 0 3 3 1 1 4 HARMONI 12 9 7 2 1 2 KULTA 13 9 5 2 2 1 TULI 20 14 12 2 1 0
Rikkakasvien torjunta - verrattuna viljoihin kemiallisen rypsin rikkatorjunnan keinot ovat rajatummat => huomiota ennakointiin -lohkon valinta - viljelykierto - ennalta ehkäisevät toimet = huolellinen rikkatorjunta viljasta
Rikkakasvien torjunta - Haitallisia siemenrikkoja: - jauhosavikka - pillikkeet - peltomatara -pihatähtimö - vesiheinä
Rikkakasvien torjunta Galera tehoaineet klopyralidi 267 g/l ja piklorami 67 g/l sekä syys- että kevätöljykasveille Käyttö: Kaksilehtiaste ennen kukkavarren pituuskasvun alkua BBCH 12-31 Käyttömäärä: 0,3 l/ha + kiinnite Tehoaa: saunakukka, pihasaunio, kiertotatar, ruiskaunokki, valvatti, ohdake, savikka, matara
Rikkakasvien torjunta Trifulariinivalmisteet (Super Treflan, Trifluron) - ruiskutetaan ennen kylvöä - mullataan välittömästi äestämällä - teho heikko, jos humus % yli 10-1,5-2,5 l/ha, ainekustannus 27 /ha - tehoaa: hatikka, kiertotatar, emäkki, lemmikki, matara, peipit, pihatähtimö, pillikkeet, savikka, ukontatar - ei tehoa: linnunkaali, lutukka, taskuruoho, saunakukka
Rikkakasvien torjunta Trifulariinivalmisteet (Super Treflan, Trifluron) - ruiskutetaan ennen kylvöä - mullataan välittömästi äestämällä - teho heikko, jos humus % yli 10-1,5-2,5 l/ha, ainekustannus 27 /ha - tehoaa: hatikka, kiertotatar, emäkki, lemmikki, matara, peipit, pihatähtimö, pillikkeet, savikka, ukontatar - ei tehoa: linnunkaali, lutukka, taskuruoho, saunakukka
Rikkakasvien torjunta Devrinol 450 EC - tehoaine napropamidi - ruiskutetaan ennen kylvöä - mullataan välittömästi äestämällä - humus % alle 8 - käyttö kuten trifluraliini - myös rikkateho melko samanlainen - 1-2 l/ha, ainekustannus 44 /ha - seos Devrinol 1 l/ha + Treflan 1 l/ha - Devrinol tehoaa Treflania paremmin saunakukkaan
Rikkakasvien torjunta Butisan S (metatsaklori) Butisan Top (metatsaklori + kvinmerakki) - ennen taimettumista - rypsin 3-4 lehti asteella - ei tehoa multa- ja turvemailla - kustannus 80-120 /ha - tehoaa hatikkaan, mataraan, peippiin, pihatähtimöön, saunakukkaan, pieneen savikaan - Botisan Top tehoaa erityisesti mataraan paremmin - ei tehoa: emäkki, lemmikki, linnunkaali, lutukka, orvokki, taskuruoko, ukontatar
Rikkakasvien torjunta Suomessa on jalostettu rypsilajikkeita, jotka tavanomaisista rypseistä poiketen kestävät imidatsoli-ryhmän (IMI) herbisidejä. Vuoden 2009 kokeissa imatsamoksi herbisidi torjui rikkoja erittäin tehokkaasti Erinomainen teho: jauhosavikka, matara, peltoukonnuris Hyvä teho: pihatähtimö, linnukaali, kierotatar, peltopillike ja peltohatikka Ensimmäinen lajike haettu lajikeluetteloon Rikka-aineen käyttölupa?
Rikkakasvien torjunta Valvatti, ohdake - voidaan torjua rypsistä Matrigonilla - tehoaine klorpyralidi - käsittely kesäkuussa, kun valvatissa 6-8 lehteä,ohdake noin 20 cm - tehoaa hieman saunakukkaan, pihasaunioon ja leskenlehteen - kuivassa ja helteessä heikko teho - ainekustannus 79-126 /ha
Rikkakasvien torjunta Juolavehnä -Agil -FocusUltra - Fusilade Max -TargaSuper - ruiskutus, kun juolavehnässä 4-6 lehteä - ei helteellä - varjostava kasvi tärkeä teholle - ainekustannus 33-87 /ha
Rikkakasvien torjunta Rypsi on erittäin arka viljan pienannos rikkatorjuntaaineille. Rypsin kasvinsuojelussa ruiskun huolellinen pesu on erittäin tärkeä. On tapauksia, jossa ruiskusta irronneet torjuntaainejäämät ovat vioittaneet laajoja rypsiviljelyksiä.
Tuholaisten torjunta Kirpat - nopealiikkeinen pieni kuoriainen - syövät rypsiä taimivaiheella - siemen on peitattu kuoriaisia vastaan - torjunta-aine kulkeutuu taimeen - jos kirppoja runsaasti (tai peittaamaton siemen) varauduttava ruiskuttamaan, jos 1 kirppa/sirkkataimi
Tuholaisten torjunta Rapsikuoriainen - 2,5 mm musta kovakuoriainen - syö rypsin nuppuja - talvehtii karikkeessa (metsät, pientareet jne) - rypsipelloille ensimmäisten nuppujen ilmaantuessa - ruiskutus, jos 1 kpl/kasvi aikaisella taimivaiheella 2 kpl/kasvu nuppuvaiheessa - kukkivaa kasvustoa ei saa käsitellä - joskus reunojen ruiskutus riittää - joskus useampi ruiskutus tarpeen
Tuholaisten torjunta Rapsikuoriainen Kuva: farmit.net
8.6. 2007
Tuholaisten torjunta Muut tuholaiset Peltolude - imee kasvupistettä Kuva:farmit.net - taimi yleensä toipuu > merkitys vähäinen Kaalikoi - vaalea n 1,5 cm pitkä perhonen - esiintynyt ajoittain runsaasti Rapsikärsäkäs, litusääski - munivat lituihin, - merkitys yleensä vähäinen Kuva: farmit.net
Tuholaisten torjunta Aine Fastac (Kestac) Decis Karate Karate Zeon Mavrik Sumi Alpha Bioruiskute Biscaya Kirppa X X X X X X Kuoriainen X X X X X X X X Ainekustannus 4-10 /ha ruiskutus - Bioruiskute 45 /ha ruiskutus - Biscaya 17 /ha ruiskutus - Mavrik voi käyttää vielä kukinnan alussa kerran kasvukauden aikana
Rypsin pölytys Mehiläiset ovat tärkeitä rypsin pölyttäjiä! Tutkimusten mukaan hyvä pölytys voi lisätä satoa jopa 15-30 % 1980-luvulla pölytystä edistettiin mehiläisten siirtotarhojen avulla 2-4 yhdyskuntaa/ha on sopiva määrä Nykyään tämä hyvä tapa on unohtunut!!!
Rypsin taudit Pahkahome - itiöt iskeytyvät rypsiin kukinnan loppuvaiheessa - sairas kasvi muuttuu vaaleaksi, myöhemmin harmaaksi - varren sisään muodostuu ruskeita pahkoja - pahkat talvehtivat maassa ja levittävät tautia
Rypsin taudit Pahkahome - jos tilalla aikaisemmin esiintynyt pahkahometta - kesäkuun sademäärä yli 30 mm - kasvusto rehevä kukinnan aikana ja lakoriski suuri - voidaan torjua ruiskutuksella täyskukinnan aikaan - ainekustannus 28-74 /ha
Rypsin taudit Pahkahome Torjuntaan hyväksytyt aineet ainekustannus /ha: -Amistar 45 -Basso 40 -Juventus 27 -Proline 42 -Rovral 74 -Sportak 28
Rypsin taudit Pahkahome
Rypsin taudit Pahkahome
Möhöjuuri Rypsin taudit - oireena juurten epänormaali paisuminen - maalevintäinen tauti - itiöt säilyvät ja elävät pelkästään maassa - selvitysten mukaan yleinen rypsipelloilla - aiheuttaa tuntuvat satotappiot runsaana esiintyessään - viljelykierto - ristikukkaisten rikkakasvien torjunta - esitetään leviäminen
Möhöjuuri Rypsin taudit Kuva: farmit.net
Rypsin taudit Taimipolte - tappaa taimet pintaan tullessa -peittaus Kalkkihome - paisuttaa verson kärkiä, valkea homekerros
Kalkkihome
Rypsinviljelyn tehokkuuskoe 2007, Ylistaro 2000 1800 sato kg/ha 12 kg 6 kg sato kg/ha 1847 1643 1703 1687 1600 1400 1428 1360 1200 1000 800 600 400 200 0 Pahkahomeruiskutuksen ajankohta: nuppuvaihe puolikukinta täyskukinta
Rypsinviljelyn tehokkuuskoe 2008, Ylistaro 2500 sato kg/ha sato kg/ha 2312 2000 2024 2013 2093 2056 2042 1849 2006 1500 1000 500 12 kg 6 kg 0 ruiskuttamaton nuppuvaihe puolikukinta täyskukinta Pahkahomeruiskutuksen ajankohta:
Rypsin virallinen lajikekoe 2008, Ylistaro 500 Sadonlisäys kg/ha Ruiskutus Sportak 1,5 l/ha 5,0 450 4,5 400 4,0 350 3,5 300 3,0 250 2,5 200 2,0 150 1,5 100 1,0 50 0,5 0 Bor 04567 Bor 04565 SW Petita Valo IMI4003 Viikki 10301 Apollo Bor 04490 0,0
Rypsin virallinen lajikekoe 2007, Ylistaro 500 Sadonlisäys kg/ha Ruiskutus Sportak 1,5 l/ha 5,0 450 4,5 400 4,0 350 3,5 300 3,0 250 2,5 200 2,0 150 1,5 100 1,0 50 0,5 0 Bor 04523 Apollo Bor 04565 Bor 04520 Valo SW Petita Eos Hohto 0,0
Rypsin virallinen lajikekoe, Ylistaro Ruiskutus Sportak 1,5 l/ha 500 5,0 450 400 350 300 250 200 150 100 Rypsin hinta 286 /ton Rahti 20 /ton ----------------------------------------- Netto 268 /ton Ainekustannus 27-45 /ha Ruiskutuskustannus 14 /tha Yhteensä 40 59 /ha Kannattavaa, jos sadonlisäys 150-220 kg/ha 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 50 0,5 0 Valo SW Petita Bor 04523 Bor 04520 Apollo Eos Bor 04565 Hohto 0,0
Rypsin tautiruiskutuskoe 2007, Ylistaro 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Käsittelemätön 1266 Proline 0,7 l/ha 1531 Prosaro 0,5 l/ha Sportak EW 1,5 l/ha Juventus 0,5 l/ha Juventus 1 l/ha Prosaro 1 l/ha Basso 1,25 l/ha Amistar 1 l/ha 1658 1686 1697 1712 1738 1740 1755
Rypsin sadonkorjuu - tuleentunut rypsikasvusto on ruskean harmaa - siemenet päältä puneisenruskea-musta, sisältä kirkkaan keltaisia - rypsillä osa siemenistä päältä keltaisia - lehtivihreäpitoisuutta voi arvioida silmävaraisesti siemeniä murskaamalla - rypsi ei yleensä ole arka varisemaan > säiden salliessa myöhäinenkin puinti onnistuu hyvin
Rypsin sadonkorjuu - paras puintiajankohta kun siementen kosteus on alle 20 % - tuleentunut rypsikasvusto on ruskean harmaa - siemenet päältä puneisenruskea-musta, sisältä kirkkaan keltaisia - rypsillä osa siemenistä päältä keltaisia - lehtivihreäpitoisuutta voi arvioida silmävaraisesti siemeniä murskaamalla - rypsi ei yleensä ole arka varisemaan > säiden salliessa myöhäinenkin puinti onnistuu hyvin
Puinti Rypsin sadonkorjuu -syöttöruuvi ylemmäksi - kaatokelan kehänopeus = ajonopeus - kaatokela lähelle syöttöruuvia - jakolaitteen kärki ylös >> leikkuupöytä ei saa varistaa siemeniä maahan
Puinti Rypsin sadonkorjuu - aloitetaan huomattavasti viljaa suuremmalla puintivälillä - puintikelan kierrosnopeutta vähennetään >> tuleentuneessa kasvustossa siemenet irtoavat herkästi >> jos jää puimattomia lituja, säädetään puintiväliä ja kelan kierrosnopeutta
Puinti Rypsin sadonkorjuu - puhaltimen ilmamäärä ja seulojen välys pienemmäksi kuin viljoilla - seula kiinteä 4-8 mm - tarkkaillaan seulaston puhtautta puinnin aikana. Rikat yms saattavat tukkia
Kuivaus Rypsin sadonkorjuu - kuivaus aloitetaan välittömästi - loppukosteus 7-9,5 % - mitä kosteampi siemen, sitä alhaisemmalla lämmöllä kuivaus pitää aloittaa - liian kuuma kuivauslämpötila tappaa siemenen ja aiheuttaa öljyjen härskiintymistä - kylmäilmakuivaus jälkituleennuttaa satoa
Kuivaus Lähde: Öljykasvinviljelijän opas
Rypsin tuet 2009 Tukialue Rypsi, rapsi, C2 Tilatuki 152 LFA kasvinviljelytila 233 LFA kotieläintila 366 Ymp. Kasvinviljelytila (2 toimenp.) 127 Ymp. Kotieläintila (2 toimenp.) 157 Pohjoinen hehtaarituki 27 Yleinen hehtaarituki 30 Tilatuen tuotantopalkkio 40 Tuet yhteensä kasvinviljelytila 609 Rypsi Ohra Ero Kasvi 609 542 67 Eläin 712 645 67 Tuet yhteensä kotieläintila 712
Rypsin hinnoittelu Öljykasveilla ei ole unionissa rajasuojaa, toisin kuin viljoilla. Sadosta maksettava hinta seuraa maailmanmarkkinahintaa. Kukin ostaja määrittää itse öljykasvien viljely- ja hankintaehtonsa. Tilityshinta seuraa maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja tilitykset tehdään yhdessä erässä. Viljelijälle maksettava perushinta määräytyy Pariisin pörssin toimitusajankohtaa edeltävän viikon päivittäisten lähimmän kuukauden futuurinoteerausten (settlement) keskiarvona vähennettynä 2,04 %:lla (viikkohinta). Hinta vaihtelee maailmanmarkkinoiden mukaan viikoittain.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 20.4. 2009
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 18.1. 2010
Rypsin hinnoittelu
Lähde: Öljykasvinviljelijän opas
Sato (kg/ha) 2200 2000 Lajikkeiden satoisuuskehitys 1800 1600 1400 1200 Mittarilajikkeen sato koesarjoissa Suomen satotaso 1000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosi
Syysrypsi - syysrypsiä on viljelty muutamalla sadalla hehtaarilla viime vuosina - talvehtiminen epävarmaa - tuhot keväällä lumen sulettua - kylvetään heinäkuun viimeisellä viikolla - vakoharjakylvö osoittautunut hyväksi - onnistuessa sato 2000-3000 kg/ha
Syysrypsi - syysrypsiä on viljelty muutamalla sadalla hehtaarilla viime vuosina - talvehtiminen epävarmaa - tuhot keväällä lumen sulettua - kylvetään heinäkuun viimeisellä viikolla - vakoharjakylvö osoittautunut hyväksi - onnistuessa sato 2000-3000 kg/ha
Syysrypsi - syysrypsiä on viljelty muutamalla sadalla hehtaarilla viime vuosina - talvehtiminen epävarmaa - tuhot keväällä lumen sulettua - kylvetään heinäkuun viimeisellä viikolla - vakoharjakylvö osoittautunut hyväksi - onnistuessa sato 2000-3000 kg/ha
Öljykasvien viljelyä on varaa lisätä vielä paljon Vaikka öljykasvien tuottajahinta ei MTK:n öljykasvijaoston puheenjohtajaa miellytäkään, viljelyä pitää hänen mielestään yhä lisätä. Nyt öljykasveja on viljelyssä noin 80000 hehtaaria, mikä on hyvä tieto. Viljelyn lisäystä pitää edelleen jatkaa. Tavoitteena on, että öljykasveja olisi jossain vaiheessa viljelyssä 150000 hehtaaria. Tavoite on kaukana, mutta se on kuitenkin mahdollinen tässä tilanteessa, kun tuntuu siltä, että ohraa on yli tarpeen, Hatanpää sanoo. MT 12.8. 2009
Rypsin viljely Pohjois-Pohjanmaalla Rypsi on pitkästä kasvuajasta johtuen riskialtis kasvi Epäonnistuneet vuodet on väistämättömiä Kokeiluluontoista viljelyä motivoi: -Viljan heikko markkinatilanne -Lämmennyt ilmasto (2000-2009) Viljelyn edellytyksiä: -Ympäristöä edullisempia pienilmasto -Hyvä, nopeasti kylvökuntoon kuivuva lohko -Aikainen kylvö -Aikainen lajike
Tietoa rypsin viljelytekniikasta Öljykasviviljelijän opas 2009 http://www.agronet.fi/rypsi2000/ Peltokasvien kasvinsuojelu 2009. Pro Agria Maaseutukeskusten liiton julkaisuja 1069. Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuojeluseura 2005 www.mtt.fi/lajikekokeet