ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

Samankaltaiset tiedostot
ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

MIHIN MENET LASTENSUOJELU? Selvitys lastensuojelun kuormittavuudesta ja kehittämistarpeista

LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISEN SUUNTA JA SUOSITUKSET

MARAK toimintamai MARAK (ei moniammatiinen riskinarviointikokous) on Britanniasta ähtöisin oeva työskenteymuoto, joa pyritään auttamaan aikuisia vakav

TALOUSARVION 2014 VALMISTELUTILANNE KAUPUNGINVALTUUSTON JA LAUTAKUNTIEN ILTAKOULU

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Selvityshenkilön arvio lastensuojelun henkilöstön riittävyydestä ja ratkaisuehdotukset kuormituksen vähentämiseksi

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

OPPILAS- /OPISKELIJAHUOLTO SEKÄ OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ( )

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

RATKAISUT LASTENSUOJELUTYÖN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEEN SEKÄ TIEKARTTA SIIRTYMISESTÄ KUNNALLISESTA MAAKUNTAPOHJAISEEN LASTENSUOJELUUN

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

Turvallisuus ja varautuminen. Tiivistelmä: Alueellisen varautumisen 1. vaiheen valmistelu

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kuntaliitokset ja ICT-palvelut talousja konsernihallinnon näkökulmasta

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO

KUNTALIITOKSEN ICT-STRATEGIA, ONNISTUMISEN EVÄÄT

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Usko Jumalaan etiikan perustana. Kimmo Huovila

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Mahdollisuuksien johtaminen

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

LAPSI- JA PERHEPALVELUT KOHTI MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUUTA

Kohti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamista uudessa maakunnassa HYVÄÄ ARKEA. YHDESSÄ. LÄHELLÄ.

HÄIRIÖTILANNEVIESTINTÄOHJE Kuopion kaupunki Raija Korhonen 1

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu?

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Seinäjoki Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen!

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Toimiva lastensuojelu

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Markku Tervahauta LT,palvelualuejohtaja. Etene

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista /Mirja Wihuri

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Muutosagentin toiminnan tulokset

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Transkriptio:

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA LAPE 13.3.2018 Muutosagenttien ja projektijohtajien tapaaminen Auikki Kananoja

ENSIMMÄISEN VAIHEEN TEHTÄVÄT Arvioida uusimman tiedon vaossa astensuojeun henkiöstön riittävyyttä sekä ehdottaa nopeasti vaikuttavia ratkaisuja astensuojeutyön kuormittavuuden ja työntekijöiden vaihtuvuuden ongemiin sekä sen myötä astensuojeun aadun varmistamiseen Arvioida astensuojeun aatusuosituksen Osaavat ammattiaiset -osion toteutumista Ottaa kantaa kysymykseen astensuojeun työntekijäkohtaisten asiakasmäärien mitoituksesta ja tarpeesta säädeä sitä 2

TAUSTATEKIJÖITÄ Eri kehittämissuunnitemissa todettu pitkäaikainen huoi etenkin astensuojeun sosiaaityöntekijöiden suuresta asiakasmäärästä, työntekijöiden vaihtuvuudesta, rekrytointivaikeuksista varsinkin sijaisten saannissa Sosiaaityöntekijöiden iikkuminen kunnista mm. järjestöjen ja yksityisten yritysten paveukseen Eri tahoita tueet ehdotukset asiakasmäärän sääteystä ainsäädännöä 3

EHDOTUSTEN KEHYS Sevitystyö toteutuu Lasten ja perheiden paveujen muutosohjeman osana Huomioon otettava LAPEn piirissä jo tapahtuva kehitystyö Työn seuraavissa vaiheissa vamistetava tiekartta siirtymiseen kuntapohjaisesta astensuojeusta maakuntapohjaiseen järjestemään Huomioon otettava sote-uudistuksen tavoitteet 4

ARVIO HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ Työssä keskitytty astensuojeun avohuoon sosiaaityöntekijöiden kuormitukseen Pienten kuntien tarkasteu toteutuu seuraavassa vaiheessa; astensuojeun sosiaaityöntekijät työskenteevät eri asiakasryhmien kanssa: mm. vammaispaveuja, päihdepaveuja, aikuissosiaaityötä tarvitsevien asiakkaiden kanssa eikä astensuojeun osuutta oe heppo erottaa koko kuormituksesta Eri aineistojen perusteea arvioidaan, että noin 40 %:ssa kunnista ja muista paveujen järjestäjistä on vatakunnaisen keskimäärän ( 30 asiakasta/stt) yittäviä asiakasmääriä 5

EHDOTUSTEN JÄSENNYS Kuntakohtainen täsmätuki Sijaispooin uominen Tiimipohjaisen työskenteyn vahvistaminen Perhetyön vahvistaminen Maakuntatason toimeenpanosuunnitemat Laatusuositusten Osaavat ammattiaiset -osion toteutuminen Kanta asiakasmitoitukseen 6

KUNTAKOHTAINEN TÄSMÄTUKI Hyödynnetään astensuojeussa hyvin toimivien kuntien kokemukset uomaa maakuntapohjaisesti kuntien ( ja muiden paveujen järjestäjien) vertaisverkostoja, joiden puitteissa tuetaan hyvien toimintamaien siirtymistä kuntien kesken; tukena maakuntien muutosagentit ja/tai sosiaaiaan osaamiskeskukset Järjestetään konsutoivaa asiantuntijan täsmätukea erityisen kuormittuneie kunnie Mentorointia vaikeimmin kuormittuneiden työyhteisöjen esimiehie ja tarvittaessa myös sosiaaityöntekijöie 7

SIJAISPOOLIN LUOMINEN Perustavoitteena astensuojeussa on asiakassuhteiden jatkuvuus, mutta aina esiintyy myös sijaisten tarvetta Sijaistarpeet ovat kahdenaisia: - Lyhytaikaisia esim. sairaustianteet ja kriisitianteiden synnyttämät ruuhkautumiset - Pitkäaikaisia, jotka iittyvät rekrytointivaikeuksiin Lyhytaikaisia varten kokeiaan aueeista/paikaista sijaispooia, johon tiapäisesti käytettävissä oevat sosiaaityöntekijät voisivat imoittautua Pitkäaikaisissa rekrytointivaikeuksissa työn organisointiin, johtamiseen työyhteisöjen kuttuuriin, työooihin, viestintään ja pakitsemiseen iittyvät toimet ovat tarpeen 8

TIIMIPOHJAISEN TYÖN VAHVISTAMINEN Vaikutukset näkyvät pitkää aikaväiä; vahvistamista tarvitaan heti Lapen ohjemassa viedään käytäntöön ns. systeemisen tiimityön maia, josta on myönteistä kokemusta myös työntekijöiden kuormittumiseen (UK:ssa ns. Hackneyn mai) ; main evittämiseen ja juurruttamiseen tarvitaan kouuttajakouutusta ja maakuntien tukea Rekrytointipohjaa aajennetaan piottiuontoisesti esim. päihdetyöntekijöihin ja mieenterveysaan ammattiaisiin (esim. psykiatrisiin sairaanhoitajiin), ei sosiaaityöntekijöiksi vaan oman aansa osaajiksi 9

PERHETYÖN VAHVISTAMINEN (1) Perhetyön kehittämistä käsitteee LAPE-ohjemassa oma jaostonsa Lastensuojeun pitkäaikainen ongema on out varhaisen tuen ja ehkäisevän toiminnan riittämättömyys; Uusissa tapauksissa kiireeiset huostaanotot ovat kasvaneet tuntuvasti ja eniten yi 13-vuotiaiden ryhmässä; tämä edeyttää riskien ja tuen tarpeen varhaisempaa tunnistamista Kustannusten nousu sijaishuoossa on out tuntuvasti suurempi kuin avohuoossa; tämäkin vaatii avohuoon vahvistamista Perhetyön tuntuva isääminen äitiys- ja astenneuvooiden yhteyteen uo mataan kynnyksen eimaamattoman yhteyden apsiin ja perheisiin 10

PERHETYÖN VAHVISTAMINEN (2) Perhetyön käsite kaipaa seventämistä ja konkretisointia Eri kunnissa kehittynyt eriaisia mataan kynnyksen toimintoja erityisesti apsiperheie: oohuoneita, apsiperheiden sosiaaiohjausta, äitiys- ja astenneuvooihin kiinnittyviä perhetyöntekijöitä useia ammatiisia taustoia Tarpeen saada kokonaiskuva siitä, mitkä eri ähestymistavat ovat osoittautuneet onnistuneiksi Tässä vaiheessa ei vieä perustetua puristaa perhetyötä yhteen muotoon, vaan antaa tiaa eriaisie käytännöie ja arvioida myöhemmin käsitteen eri sisätöjä 11

PAINOPISTE AVOHUOLLON PERHETYÖN VAHVISTAMISEEN (1) Lastensuojeun yeinen kehittäminen tai aan sisäisten painopisteiden asettaminen ei kuuunut tehtäväksiantoon Työntekijöiden kuormittumisea on kuitenkin yhteys myös toiminnan sisäisiin rakenteisiin kriisitianteet vaativat pajon työtä, edeyttävät nopeita toimia ja sijaishuotoon johtaessaan aiheuttavat suuria kustannuksia. Edeä kuvatuista syistä katson aiheeiseksi kiinnittää huomiota astensuojeun muutostarpeeseen ja painottumiseen kuormituskysymystä aajemmin. 12

PAINOPISTE AVOHUOLLON PERHETYÖN VAHVISTAMISEEN (2) Lastensuojeun uusissa asioissa viime vuosina korostuneet kiireeiset huostaanotot, jopa toistuvat kiireeiset huostaanotot Yi 13-vuotiaiden osuus suuri, mikä kertoo että astensuojeun tarve tuee esiin varsin myöhään; osa seittynee murrosiän imiöiä, mutta ei kaikki Monesta eri suunnasta katsoen korostuu varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen tarve Katson, että ähivuosina tuee priorisoida erityisesti avohuoon perhetyötä ja sen kiinteää yhteyttä äitiys- ja astenneuvooihin. Tämän painotuksen vaikutusten arvioimiseksi korostan varhaisen tuen systemaattista seurantaa: väheneekö korjaavan astensuojeun tarve vai nouseeko esiin piiotarvetta? 13

LAATUSUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN Laatusuositusten toteutumista kokonaan on vaikea arvioida, koska niie ei oe asetettu konkreettisia seurantamittareita Tämä koskee myös osiota Osaavat ammattiaiset Muutosohjeman toteuttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota sekeisiin ja arvioitavissa oeviin seurannan indikaattoreihin; kysymys ei oe vain kuormittuneisuuden seurannasta vaan kehittämistoimien vaikutusten seurannasta 14

TOIMEENPANOSUUNNITELMAT Ehdotan, että APE:n jaostot ottavat omassa vamisteutyössään huomioon edeä esitetyt ehdotukset Ehdotan, että maakunnat ja niiden sote-vamisteusta vastaavat ryhmät yhteistyössä maakuntien LAPEryhmien kanssa tuottavat aikatauutetut aueeiset suunnitemat ehdotusten käytäntöön viemiseksi; yhteistyöstä ja työnjaosta tarpeen sopia erikseen sekä LAPEn sisää että maakunnissa Sevityshenkiön tehtävä seuraavassa vaiheessa on tiekartan aatiminen maakuntapohjaiseen järjestemään siirtymiseksi. 15

KANTA LAKISÄÄTEISEEN ASIAKASMITOITUKSEEN Sosiaai- ja terveyspaveujärjestemän rakenteeisen uudistuksen ja LAPE-ohjemassa käynnissä oevan asten ja perheiden paveujen muutoksen oosuhteissa en pidä tarkoituksenmukaisena työntekijäkohtaisen asiakasmäärän mitoittamista ainsäädännöä. Esitän sen sijaan asiakasmäärän kriittisten rajojen määritteyä kuormituksen seuraamiseksi ja vavontaviranomaisen puuttumisen perusteeksi. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten systemaattinen seuranta ja arviointi ovat tarpeen. 16

ERÄITÄ KYSYMYKSIÄ MUUTOSAGENTTIEN, PROJEKTIJOHTAJIEN JA SELVITYSHENKILÖN YHTEISTYÖLLE Maakuntapohjaa arvioitu stt/asiakas -suhde miten voidaan arvioida? Pitäisikö määriteä myös asiakkaiden minimimäärä? Tiimipohjainen vai yksiötyöntekijäpohjainen kriisiraja? Kuntaverkostot hyvin toimivien ja erityisen kuormittuneiden kuntien väie- mikä/kuka reevantti toimija? Mentorointituen järjestäminen: mikä osaamiskeskusten rooi? Perhetyön eriaisten variaatioiden sevittäminen aajentamisen pohjaksi Maakunnissa jo toteutuva, kuormittumista hepottava työ sevityksen seuraavan vaiheen pohjaksi. Projekteissa jo toteutuva, kuormittumista hepottava työ sevityksen seuraavan vaiheen pohjaksi. Miten moniammatiista astensuojeutyö voi/saa oa? 17

KIITOS 18