Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet EU-kaudelle FA:n hallitus

Samankaltaiset tiedostot
Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet hallitusohjelmaan ja EU-kaudelle FA:n hallitus

Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet hallitusohjelmaan

Finanssiala tukee toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään 1,5 asteeseen.

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Eurooppalainen finanssivalvonta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä U5/2016 vp

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

10431/17 1 DG G LIMITE FI

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus (U 62/2017 vp UJ 21/2018 vp)

NÄIN SUOMALAINEN FINANSSIALA LOBBAA EU:SSA

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Hallintomaksulain muutoksen merkitys ja RVV:n toiminta. Talousvaliokunta

Finanssialan sääntely Suomessa

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset

EMU:n uudistusagenda

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

U24/2018 vp - Katettujen joukkolainojen lainsäädäntökehys

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

10067/17 vpy/elv/si 1 DGG 1C

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Puumalainen Markku(VM), Weuro Jaakko(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ajankohtaiset asiat EU:ssa Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

U 27/2018 vp: järjestämättömien vastuiden kattaminen ja jälkimarkkinat Lakivaliokunta , Markus Kari

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

13531/15 ma/hkd/kkr 1 DGG 1C

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman väliarviointi E 66/2017 vp

Julkinen kuuleminen. Kysymyksiä ja vastauksia. 1 Miksi pankkitoiminta on luvanvaraista?


Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Euroopan Investointiohjelma

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

1(6) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Aktian vuoden 2015 liikevoiton odotetaan olevan miljoonaa euroa (aiemmin: pysyvän samalla tasolla kuin 2014).

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Bryssel COM(2018) 767 final ANNEX 1 LIITE. asiakirjaan

RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2008

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2005

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

ECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31)

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Olli Rehn Julkinen

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Käyttötoimikunta Laura Ihamäki. Tasehallinnan verkkosäännön sidosryhmävaikuttaminen

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2009

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Transkriptio:

Finanssiala - ihmisen arjessa Tavoitteet EU-kaudelle 2019-2024 FA:n hallitus 12.11.2018

Suomi aktiivinen toimija EU:ssa Suomen oltava mukana EMU:n ytimessä EMU:n nojattava nykyistä enemmän markkinakuriin. Jäsenmaiden omaa vastuuta on korostettava. Fiskaaliunionille ei ole tarvetta. Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. Vakaat ja luotettavat finanssimarkkinat Avoimuutta Tukea finanssisääntelyn talouskasvuun ja valmisteluun kilpailukykyyn Yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja toimiva sijoittajansuoja turvaavat reilun kilpailun. Viranomaisten on toimittava tehokkaasti myös rajat ylittävän toiminnan valvonnassa. Sääntelyn vaikutuksia on arvioitava EU-tason läpinäkyvässä sääntely prosessissa. on pidettävä maltillisena. Kansallista Sidosryhmät lisäsääntelyä on otettava EU-sääntelyn lainsäädäntövaltaa toimeenpanossa käyttävien on valvontaviranomaisten vältettävä. Ei valmistelun uutta taloudellista kumppaneiksi lisärasitusta jo varhaisessa finanssialalle. vaiheessa.

EU:sta avoimen markkinatalouden globaali lippulaiva EU:n on keskityttävä reilujen kilpailuolosuhteiden luomiseen. EU:n huolehdittava sääntelyssä myös omasta kilpailukyvystään. Pääomamarkkinoiden monipuolistamista on jatkettava. Pankkien rooli rahoituksen lähteenä on merkittävä, mutta monipuolisia markkinoita ja toimijoita tarvitaan. Brexit ei saa johtaa eurooppalaisten finanssimarkkinoiden näivettymiseen. Markkinoiden sujuva yhteiselo on turvattava.

Uuden komission ja Suomen puheenjohtajuuskauden teemoja Pankkiunionin viimeistely: Riskien vähentäminen, yhteinen talletussuoja EMU:n kehittäminen, Järjestämättömät luotot Basel IV implementointi Rahoitusmarkkinavero (FTT) Pääomamarkkinaunionin jatkotoimet Kestävä rahoitus Rahanpesuvalvonnan lisääminen Viitearvoasetuksen jatko Fintech, kyberturva, kryptoraha Kuluttajansuoja-asiat Solvenssi II 2020 uudelleentarkastelu Nykysääntelyn toimivuuden uudelleentarkastelut Brexitin vaatimat sääntelymuutokset?

Ehdotamme 1. Finanssisääntelyn valmisteluun, laatuun ja ennakoitavuuteen on panostettava. Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säännökset on poistettava. Yrityksille on varattava riittävä siirtymäaika toimeenpanna muutokset. 2. Tehokas ja yhtenäinen sääntelyn täytäntöönpano on johdonmukaisempaa, kuin uusien säännösten luominen entisten päälle. 3. Kansallisten säännösten täytäntöönpanossa on pidettävä mielessä suomalaisten finanssimarkkinoiden kilpailukyky.

Ehdotamme 4. Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä. On harkittava valtioiden velkapapereiden kohtelun uudistamista vakavaraisuussääntelyssä. 5. Eurobondien tai yhteisen suhdannetasausmekanismin käyttöönotto merkitsisi yhteisvastuuta, joka voi lisätä moraalikatoa. 4. EU-maiden pääomamarkkinoilla tarjottavia rahoitusmuotoja on monipuolistettava. Markkinoiden syventämisen on jatkuttava Brexitin jälkeen. Sääntelyä on kehitettävä markkinalähtöisesti.

Ehdotamme 6. Rahoitusmarkkinaveroa (FTT) ei tule ottaa käyttöön. Se lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäynnin markkinoille ja rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi suomalaisten työeläkevarojen tuottoja. 7. Vähittäissijoittajan on saatava selkeää ja yhdenmukaista tietoa tarjottavista tuotteista. 9. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on säilytettävä kansallisissa käsissä, kun sosiaalista ulottuvuutta syvennetään EU:ssa. 10.Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn uudistamisessa on huomioitava vakuutustoiminnan pitkäjänteinen luonne. Vastuulliseen sijoittamiseen on kannustettava.

Tätä on pankkiunioni YHTEINEN PANKKIVALVONTA YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI Eurooppalainen kriisinratkaisurahasto Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely ( Basel III ) Talletussuojadirektiivi Elvytys- ja Kriisinratkaisudirektiivi Euroalueen pankit ja muut luottolaitokset YHTEINEN PANKKIVALVONTA (SSM) koostuu euroalueen maiden kansallisista pankkivalvojista ja Euroopan keskuspankista (EKP). EUROOPPALAISEN KRIISINRATKAISUMEKANISMIN (SRM) tavoitteena on varmistaa, että pankkikriisit hoidetaan mahdollisimman vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja reaalitaloudelle. TALLETUSSUOJA suojaa pankkiasiakkaan talletukset ja niille kertyneen koron yhteensä enintään 100 000 euroon asti. Talletussuoja on nyt pankkiunionissa jäsenmaiden omalla vastuulla

FA:n kantoja pankkiunioniin FA kannattanut pankkiunionin rakentamista Unioni lisää euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta Yhdenmukainen valvonta ja yhteiset pelisäännöt edistävät reilua kilpailua Yhteisvastuun käytön minimointi tärkeää pankkiunionissa Sijoittajanvastuun oltava ensisijainen kriisinhoitotoimien rahoituslähde Yhteisen kriisirahaston käyttökynnys oltava korkealla Yhteisen talletussuojan käyttöönotolle ei vielä edellytyksiä Pankkien nykyiset ongelmat korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin yhteinen talletussuoja on mahdollinen

Tätä on pääomamarkkinaunioni MIKSI? MITÄ SE ON? MITÄ SE EI OLE? SISÄLTÖ? Komission sääntelyhankkeita, selvityksiä, parhaita käytänteitä Pääoma ei ole tehokkaassa käytössä EUalueella Sijoittajille ja säästäjille enemmän sijoituskohteita Ei ole pelkästään sääntelyhanke Pitkälle aikavälille ajoittuvat erilaiset hankkeet Kohteina mm: o Start-up-yritysten ja listaamattomien yritysten rahoitus o Markkinoille pääsyn helpottaminen ja pääomien kerääminen o Sijoittamisen infrastruktuuri - pitkäaikaiset ja kestävät sijoitukset o Sijoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen myös yksityissijoittajalle o Rajat ylittävän sijoitustoiminnan edistäminen o Finanssisääntelyn esteiden ja päällekkäisyyksien raivaaminen

Pääomamarkkinaunionin kehittämistä jatkettava EU:n yhteisiä pääomamarkkinoita on kehitettävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. Vilkkaat ja monipuoliset kansalliset pääomamarkkinat ovat lähtökohta hyvin toimiville EU-yhteismarkkinoille. Kannatamme yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamista. Yksityissijoittajien säästämistä on kannustettava. Haluamme samanlaisen sääntelyn samanlaiselle toiminnalle. Haluamme samanlaisen sijoittajansuojan samankaltaisille tuotteille. Vastustamme julkisen vallan puuttumista markkinoiden sijoituspäätöksiin. Vastustamme markkinoiden toimintaa heikentäviä vero- ja muita sääntelyhankkeita esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroa.

Kestävän rahoituksen sääntelyhankkeet 2018 lakiehdotukset: Taksonomiatyön käynnistyminen Sijoittajanvastuu Raportointi Vertailuarvot Sijoitusmyynnin soveltuvuusarvioinnit 2018 selvityksessä olleet: EU-ympäristömerkki finanssituotteille Vakavaraisuussääntely pankeissa ja vakuutusyhtiöissä 2019 ehdotuksia: Green bond -Mahdollinen lakiehdotus tarjousesitteestä -Ehdotus vapaaehtoisesta standardista EU-ympäristömerkin valmistelu jatkuu

FA:n prioriteetit kestävässä rahoituksessa Luodaan kannustimiin perustuva järjestelmä Talousjärjestelmän läpäisevä raportoinnin kehittäminen Verot ja julkiset tuet suuntaamaan yritysten toimintaa kestävämmäksi Askel kerrallaan annetaan yritysten kehittyä Keskitytään ensin ilmastotavoitteita tukeviin toimiin Mahdollistetaan erilaiset kestävän rahoituksen muodot Vältetään epävarmuutta ja markkinahäiriöitä Ennakoitavia ja vaalikaudet ylittäviä poliittisia päätöksiä Vakavaraisuussääntely pidettävä riskiperusteisena; kestävyyttä ei pidä edistää finanssivakauden kustannuksella

Kestävä kehitys osana finanssialaa Läpinäkyvyys lisääntyy Paremmat riski- ja sijoitusanalyysit Sijoittajien luottamus kasvaa Vähemmän fyysisiä vahinkoja ja taloudellisia tappioita Ympäristö säästyy ja ihmisten oikeudet toteutuvat Yhteiset (globaalit!) tavat toimia Pitkän aikavälin tuottomahdollisuudet

Finanssiala uudistuvan alan ääni