Espoon yksikkö M06/2343/2006/1/10 Reisjärvi Metsäperä Olli Sarapää, Niilo Kärkkäinen, Jaana Lohva, Mikko Pelkkala ja Hannu Seppänen Espoo 11.4.2006 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS REISJÄRVEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA METSÄPERÄ (KAIVOSREKISTERINUMERO 7863/1) TEHDYISTÄ ILMENIITTITUTKIMUKSISTA RUSSIAN FINLAND NORWAY SWEDEN Reisjärvi HELSINKI 2006
Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 4 1.1 Tutkimuksen tausta 4 1.2 Tutkimuksen tavoite ja vastuuhenkilöt 4 1.3 Valtausalueen sijainti 4 1.4 Aikaisemmat tutkimukset 4 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 5 2.1 Lohkare-etsintä 5 2.2 Geofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset 6 2.2.1 Yleistä 6 2.2.2 Aerogeofysiikka ja alueellinen painovoimamittaus 6 2.2.3 Linjoitus 6 2.2.4 Magneettiset mittaukset 6 2.2.5 Gravimetriset mittaukset 8 2.2.6 Slingram-mittaukset 10 2.2.7 Reikämittaukset 10 2.3 Kairaukset 10 2.4 Näytteenkäsittely 11 2.5 Kemialliset analyysit 11 2.6 Mineralogiset tutkimukset 11 2.7 Aineiston dokumentointi 11 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET 11 3.1 Reisjärven gabron kairaustulokset 11 3.2 Gabron mineralogia 12 3.3 Gabron kemiallinen koostumus 14 4 AIHEEN ARVIOINTI 18 5 KIRJALLISUUSLUETTELO 18 6 LIITTYY 18 7 LIITTEET 18
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 11.04.2006 Tekijät Olli Sarapää, Niilo Kärkkäinen, Jaana Lohva, Mikko Pelkkala ja Hannu Seppänen Raportin laji M06/2343/2006/1/10 Toimeksiantaja Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS REISJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA METSÄPERÄ (KAIVOSREKISTERINUMERO 7863) TEHDYISTÄ ILMENIITTITUTKIMUKSISTA Tiivistelmä abstract GTK:n ilmeniittitutkimukset Reisjärven Metsäperällä karttalehdellä 2343 02 käsittivät magneettisia ja gravimetrisia maastomittauksia 7 km 2 alueella ja syväkairausta 16 reikää yhteensä 1802 m. Tutkimukset käynnistyivät 1996, kun voimakkaasta positiivisesta magneettisesta anomaliasta Reisjärven taajaman eteläpuolella löydettiin ilmeniittiaiheiden kartoituksessa useita ilmeniitti-gabrolohkareita. Vuonna 1997 alueella tehtiin geofysiikan mittauksia, joissa todettua mittavaa painovoima-anomaliaa kairattiin syksyllä 2003. Kairauksien perusteella maapeitteen paksuus on 5-32 m. Kairauksissa lävistettiin oksidigabroa, jossa 6-43 metrin lävistysten keskipitoisuus oli 4-7 % apatiittia ja 5-8 % ilmeniittiä siten, että malmimineraalien (ilmeniitti+magnetiitti+apatiitti) kokonaismäärä on yleisesti 19-22 paino-%. Valtauksesta luovuttiin, koska malmipitoisuudet jäivät kaivostoiminnalle liian alhaisiksi. GTK has carried out ilmenite exploration in year 2003-2004 in the Metsäperä claim area, at Reisjärvi, map sheet 234302, Middle Finland. The explorations included magnetic and gravity measurements in the area of 7 km 2, diamond drilling totaling 16 drill holes, 1802 meters. The main goal has been find out by drilling the ilmenite and apatite resources connected to the Metsäperä magnetic and gravity highs. There are no outcrops in the study area. The glacial overburden is 5-32 m thick. In the Metsäperä oxide gabbro the ilmenite content of the core samples is 7 %, apatite 6 % and magnetite 7 %. The ore contents are too low for further studies and GTK decided to relinquish the exploration claim in the area. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) malminetsintä; ilmeniitti, magnetiitti, apatiitti, gabro, titaanipigmentti; geofysiikka, magneettinen ja gravimetrinen anomalia, syväkairaus, kemialliset analyysit. Exploration, ilmenite, apatite, magnetite, gabbro, TiO2-pigment, geophysics: magnetic and gravity anomaly, diamond drilling, drill hole petrophysics, chemical analyses. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Reisjärvi, Metsäperä Karttalehdet 234302 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Valtausraportti M06/2343/06/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Espoon yksikkö, 211 Hanketunnus 2902000
4 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Ilmeniitti on maali- ja paperiteollisuudessa käytettävän titaanidioksidin raaka-aine. GTK on vuodesta 1993 lähtien etsinyt aktiivisesti ilmeniittiä, jotta tuontiraaka-aine voitaisiin korvata kotimaisella ilmeniitillä. Perustana mittauksille ja kairauksille oli Reisjärven Metsäperän laajaalainen voimakas positiivinen magneettinen ja gravimetrinen anomalia, joka kivilajikartalla on merkitty gabroksi. Lisäksi alueen kaakkoispuolelta noin kilometrin verran valtausalueelta kaakkoon oli tiedossa ilmeniitti-apatiittigabrolohkareita, joissa parhaimmillaan oli ilmeniitin määrä kohosi 11.5 % ja apatiitin 6 %:iin. Lohkareissa ilmeniitti ja magnetiitti ovat omina rakeina. Korkeahko TiO 2 /Fe 2 O 3 -suhde indikoi gabron ilmeniittimalmipotentiaalia (Kärkkäinen 1999). 1.2 Tutkimuksen tavoite ja vastuuhenkilöt Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Reisjärven gabron ilmeniittipotentiaali. Tutkimuksista vastaavana geologina toimi FT Olli Sarapää. FT Niilo Kärkkäinen osallistui etsinnän suunnitteluun ja teki kohteen mineralogiset tutkimukset. Saku Vuori ja Timo Ahtola ovat osallistuneet kairasydännäytteiden raportointiin. Hankkeen geofyysikkona toimi Jaana Lohva. Geologi Hannu Seppänen laati kairausprofiilit Gemcomilla. Tutkimusavustaja Mikko Pelkkala valvoi kairauksen ja raportoi kairaustulokset maastossa. 1.3 Valtausalueen sijainti Metsäperän valtaus (kaivosrekisterinumero 7863/1) sijaitsee Oulun läänin Reisjärven kunnassa karttalehdellä 2343 02 (liite 1). Alueelle tehtiin vuonna 2003 varaus ja 2.8.2004 valtaus, josta luovuttiin 15.12.2005 (kuva 1). Valtaus tehtiin, koska ensimmäisessä kairanreiässä oli tavattu korkeahkojen titaanipitoisuuksien lisäksi kultaa ja platinaa. Tarkistusanalyyseissä kulta- ja platinapitoisuudet osoittautuivat virheellisiksi. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Suomen kallioperäkartan mukaan gabrointruusion laajuus on noin 15 km 2. Metsäperän intruusiosta tunnetaan vain yksi paljastuma Kallioharjun tilan pihamaalla. Muodostumaa ei ole aiemmin kairattu (kuva 1). Gabron laajuus on arvioitu magneettisen matalalentokartan perusteella.
5 Kuva 1. Varaus-(vihreä viiva) ja valtausalueiden (punainen) sijainti Suomen geologisella kartalla. Varausalueen leveys 4 km ja Reisjärven gabron pinta-ala noin 15 km 2. Kairanreiät merkitty sinisellä ja ilmeniittilohkareet punaisina kolmioina vieressä TiO2-pitoisuus. Figure 1. GTK's claim reservation and claim areas in the gabbro-area of Reisjärvi on the geological map of Finland. Drill holes marked by blue dots and ilmenite-boulders by red triangles. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Lohkare-etsintä Reisjärven gabron alueella tehtiin kartoituksia ja lohkare-etsintää kesällä 1997. Oksidipirotteisia gabrolohkareita tavattiin runsaimmin alueen kaakkoisosalla Mäntyperän tien varrelta. Ilmeniitin määrä lohkareissa on 8 12 paino-% (liite 2). Kalliomäellä, Kallioharjun tilan pihapiirissä on alueen ainoa gabropaljastuma, mutta siitä ei otettu näytettä kemialliseen analyysiin.
6 2.2 Geofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset 2.2.1 Yleistä Reisjärven Metsäperällä, karttalehdellä 2343 02 tehtiin magneettisia, painovoima ja sähkömagneettisia (slingram-) profiilimittauksia keväällä 1997 ilmeniitin etsintää varten. Mittausalue laajennettiin saman vuoden syksyllä 7 km 2 laajuiseksi systemaattiseksi mittaukseksi. Mittaukset suoritti Suomen Malmi Oy TAR-sopimusten puitteissa. Vuonna 2003 GTK suoritti geofysikaaliset reikämittaukset alueen rei'issä. Lisäksi GTK mittasi alueella vielä noin 1 km 2 laajuisen systemaattisen mittauksen sulfidimalmin etsintää varten vuonna 2000. 2.2.2 Aerogeofysiikka ja alueellinen painovoimamittaus Karttalehden 2343 matalentomittaukset on lennetty vuonna 1982 pohjois-etelä-suuntaan. Kuvassa 2 on esitetty alueen aeromagneettinen väripintakartta. Kartalla Metsäperän aihe erottuu voimakkaana aeromagneettisena anomaliana kartan länsireunalla. Alueellisen painovoima mittauksen pistetiheytenä on käytetty 6 pistettä/km 2. Aineistosta on esitetty sama-arvokäyrinä vain painovoimamaksimit kuvassa 2 yhdessä matalalentomagneettisen kanssa. Reisjärven aihe näkyy kolmiosaisena painovoima-anomaliana kartan länsireunalla. 2.2.3 Linjoitus Metsäperän mittausalue linjoitettiin X-Y-koordinaatistoon. Linjat sidottiin GPS:llä ja mittauslinjat tehtiin suunnistamalla. Mittaukset tehtiin pohjois-etelä-suuntaisina. 2.2.4 Magneettiset mittaukset Systemaattiset magneettiset mittaukset tehtiin protonimagnetometrillä 50 m:n linjaväliä ja 10 m:n pisteväliä käyttäen. Kuvassa 3 on esitetty väripintakartalla kaikki Metsäperän alueen magneettiset mittaukset. Kairareiät magneettisella väripintakartalla on esitetty liitteessä 3. Magneettikenttäkartalla Metsäperän alueen pohjoisosa erottuu ympäristöään magneettisempina.
7 Kuva 2. Aeromagneettinen väripintakartta karttalehdeltä 2343. Alueelliset painovoimakäyrät sinisellä. Karttaan on merkitty mustalla Metsäperän maastomittausalueet. Figure 2. Aeromagnetic map 2343 with positive regional gravity anomalies ( blue curves). Area of ground geophysical survey is bordered by black colour.
8 Kuva 3. Metsäperän alueella tehdyt magneettiset mittaukset. Figure 3. Ground magnetic survey at Metsäperä. 2.2.5 Gravimetriset mittaukset Systemaattinen painovoimamittaus tehtiin Worden-gravimetrillä, 100 m:n linjaväliä ja 20 m:n pisteväliä käyttäen. Kairareiät on esitetty gravimetrisella väripintakartalla liitteessä 4. Metsäperän muodostuman aiheuttama painovoimamaksimi on suurimmillaan noin 2 mgal arvioituun regionaalitasoon verrattuna. Mittausalue on liian pieni paikallisen regionaalitason määrittämiseksi, jolloin painovoimatulkinnat antavat gabromuodostuman syvyydeksi noin 200m (kuva 4).
9 Tulkintaprofiili A) = 0.4 g/cc = 0.25 g/cc B) Kuva 4. A. Metsäperän painovoima- anomalia. Kartalle merkitty tulkintaprofiilin paikka. B. Gravimetrinen ja magneettinen tulkinta Metsäperän intruusion syvyydesta linjalta x=2546400. Figure 4. A Gravity anomaly at Metsäperä. B. Gravity and magnetic interpretation along the line in A.
10 2.2.6 Slingram-mittaukset Slingram- profiilimittauksissa(taajuus 3.6 khz) käytettiin 20 m pisteväliä, kelavälin ollessa 60 m. Slingram, reaali -ja imaginaarikartat on esitetty väripintakarttoina karttoina liitteessä 5 ja 6. Mittausalue on sähkömagneettisesti hyvin häriötöntä. 2.2.7 Reikämittaukset GTK Geopalvelun toimesta kairareikien paikat mitattiin maastossa tarkkuus-gps:llä ja reikien R331-340 osalta niistä tehtiin suskebtibiliteetti, ominaisvastus- ja luonnon gammamittaukset. tehtiin luonnon gamma-, ominaisvastus- ja suskeptibiliteetti reikämittauksia. Mittaustulokset ja niistä piirretyt käyrät on tallennettu liitteenä olevaan CD:hen. Tuloksia hyödynnettiin kairasydänten raportoinnissa ja analyysipätkien valinnassa. 2.3 Kairaukset Reisjärven Metsäperän kairaukset tehtiin loka-marraskuussa 2003. Kaikkiaan kairattiin 16 reikää 1802 metriä (taulukko 1, liite 7). Kairauksen urakoivat GTK ja Geopale Oy. Kairauksessa käytettiin 56 mm kalustoa. Taulukko 1. Metsäperän kairaukset vuonna 2003. Table 1. Metsäperä drill holes M52/2343/03/R330-345. Reikä x-koord y-koord z-koord suunta kaltevuus maakaira pituus m us m R330 7052753 2546705 120 180 45 14.50 80.4 R331 7052799.797 2546700.101 119.37 180 45 30.50 150.2 R332 7052169.694 2546701.256 119.1 180 45 7.40 149.2 R333 7052250.256 2546701.968 118.784 180 45 10.20 101.3 R334 7052250.249 2546702.22 118.785 360 45 7.10 147.25 R335 7052201.083 2546402.155 120.142 180 45 12.40 81.1 R336 7052250.449 2546399.509 119.753 180 45 17.10 150.8 R337 7052305.657 2546401.024 119.104 180 45 17.20 132.6 R338 7052406.843 2546399.473 118.737 180 45 17.10 143.2 R339 7052274.799 2546151.977 120.769 180 45 35.25 53.2 R340 7052720.577 2546344.335 118.478 180 60 24.00 80.95 R341 7052769.603 2546352.445 118.646 180 60 23.00 99.9 R342 7051548.937 2544397.43 127.078 180 60 12.10 100 R343 7052701.913 2546125.453 118.437 180 60 28.80 148.2 R344 7051598.341 2544400.044 126.872 180 60 8.80 85.8 R345 7052398.664 2546126.088 120.546 360 75 33.00 97.8
11 2.4 Näytteenkäsittely Kairasydännäytteet raportoitiin alustavasti maastossa ja yksityiskohtaisesti Lopen kairasydänvarastolla, jonne näytteet varastoitiin. Kairasydämet raportoitiin GTK:n KAIRAohjelmalla. Niistä valittiin näytteet mineralogisiin tutkimuksiin ja analysointiin. Analysoitavat näytteet valittiin noin kahden metrin pätkissä malmi- ja kivilajirajoja noudattaen. Näytteet halkaistiin giljotiinilla. 2.5 Kemialliset analyysit Näytteet analysoitiin GTK:n Geolaboratoriossa, jossa tehtiin monialkuainemääritys XRF:llä (menetelmät, 30,40, 175X) ja Au, Pt ja Pd- määritys Fire-assay-rikasteesta ICP-AES-tekniikalla (704P). Näytteitä analysoitiin 206 kpl (Tilaukset 87130 ja 87132). Magnetiitin määritys (paino %) perustuu massasuskeptibiliteettiin ja se määritettiin GTK:n Petrofysiikan laboratoriossa kairasydänten analyysijauheista. Ilmeniitin määrä laskettiin kemiallisista analyyseistä allaolevalla kaavalla, koska ilmeniitin TiO 2 on n. 50 %. Ilmeniitti %=2*TiO 2 2.6 Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia tehtiin kolmesta hieestä R330/26.40, R331-78.00 ja 2343/R333/69.50. 2.7 Aineiston dokumentointi Aineisto dokumentoitiin Mineraalisten raaka-ainevarojen käsikirjan ohjeiden mukaisesti GTK :n tietokantoihin. Kairasydännäytteet sijoitettiin GTK:n Lopen arkistoon. Liittyy aineisto on tallennettu oheiselle CD:lle. 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1 Reisjärven gabron kairaustulokset Reisjärven gabron kairaus kohdistettiin magneettiseen ja gravimetriseen maksimiin, joka sijoittuu ilmeniittilohkareikon luoteispuolelle noin kilometrin päähän. Ainoa paljastuma tutkimusalueella on intruusion itäreunalla Kalliomäessä, jossa kivilaji on dioriittia. Siinä oksidimineraalien osuus on vähäinen. Valtausalueella kairaus tehtiin 150 metrin profiilivälein. Kairaukset osoittivat maapeitteen paksuuden vaihtelevan 5-32 metriin. Karjanrämeen peltoalueella, jonne kairattiin 14 reikää, maapeite koostuu turpeesta (0-1 m), savesta (3-7 m) ja moreenista (5-25 m). Muutamissa rei'issä gabron pintaosa oli rapautunut sulfidien hapettumisen tuloksena. Kaikissa kairarei'issä lävistettiin gabroa, mutta oksidien määrissä oli vaihtelua. Kivilaji on yleensä asultaan valtaosin pienirakeista vihertävän harmaata gabroa, gabronoriittia
12 tai karkeaa porfyyrigabroa. Paikoin on gabropegmatoidia tai vaalean harmaata leukogabroa. Oksidien määrän kasvaessa gabro muuttuu tummanharmaaksi ja sen suskebtiliteetti-arvot kohoavat yli 10000 kenttämittarilla määritettynä. Gabrossa on runsaasti metadiabaasikerrosjuonia, joissa on vaihtelevasti oksideja. Toisinaan gabro on hiertynyttä ja breksioitunutta. 3.2 Gabron mineralogia Reisjärven gabron päämineraaleina ovat uraliittiutunut pyrokseeni ja plagioklaasi. Mikroskooppitutkimusten mukaan on joskus myös magmaattista (ruskeaa) sarvivälkettä ja biotiittia kohtalaisen paljon. Klinopyrokseeni on yleisempi kuin ortopyrokseeni. Malmimikrooppitutkimusten mukaan oksidiset malmimineraalit esiintyvät omina erillisinä rakeina tai raekasaumina silikaattien välitiloissa (kuva 5). Magnetiitissa on harvoin ilmeniittilamelleja. Ilmeniitti on paikoin omamuotoista (kuva 6), mikä viittaa sen kiteytyneen suoraan magmasta. Pirotteisena esiintyessään oksidit ovat silikaattien kideväleissä. Apatiitti on usein sulkeumina oksideissa ja toisinaan se on kohtalaisen karkearakeista, 0.3 0.6 mm.(kuvat 6 ja 7). Magneettikiisu on varsin yleinen mineraali ja runsaimmin sitä on oksidien yhteydessä. Kuva 5. Fe-Ti-oksidimineraalikasauma Reisjärven gabrossa, magnetiitti ja ilmeniitti esiintyvät erillisinä rakeina, lamellirakenteiset sekarakeet ovat harvinaisia; reikä R330 syvyys 26.40. Figure 5. Magnetite and ilmenite as separate grains in Reisjärvi gabbro.
13 Kuva 6. Omamuotoinen, magmaattinen ilmeniittirae, apatiittirakeita sekä kasauma magnetiittija ilmeniittirakeita; reikä R330, syvyys 26.00 m; oikealla osasuurennos ylemmästä kuvasta. Figure 6. A euhedral magmatic ilmenite grain (FEI). Apatite, magnetite and ilmenite agglomeration. Kuva 7. Ilmeniittirakeita sisältävää magnetiittivaltaista oksidimatriksia, jossa runsaasti magneettikiisua; reikä R331, syvyys 78.00 m. Figure 7. Ilmenite and magnetite form a oxide matrix, which contains also a plenty of pyrrhotite.
14 3.3 Gabron kemiallinen koostumus Taulukossa 2 on esitetty Reisjärven gabron keskikoostumus kairasydämistä tehtyjen analyysien perusteella. 10,00 6,00 5,00 8,00 4,00 apatite=2.4*p2o5 6,00 4,00 TiO2 3,00 2,00 1,00 2,00 0,00 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 Fe2O3 25,00 30,00 35,00 0,00 2,00 4,00 6,00 ilmenite 8,00 10,00 12,00 Kuva 8. Apatiitti ja ilmeniitti sekä titaani ja rauta (TiO 2 -Fe 2 O 3) korreloivat hyvin keskenään. Osa ilmeniittirikkaimmista näytteistä tosin sisältää vain niukasti apatiittia (vasen diagrammi). Figure 8. Good correlation between apatite-ilmenite and TiO 2 -Fe 2 O 3. Malmimineraalien määrä vaihtelee runsaasti (kuvat 8 ja 9). Ilmeniitti, magnetiitti ja apatiitti seuraavat toisiaan ja niiden määrä vähenee siirryttäessä vaaleisiin plagioklaasivaltaisiin eli Al 2 O 3 -rikkaampiin gabroihin. Ilmeniitin määrä on 1.5-11.0 %, magnetiitin 0.1-20.4 % ja apatiitin 0.4-10.0 %. Ilmeniitin, magnetiitin ja apatiitin kokonaismäärä vaihtelee 2.4-34.4 % ollen keskimäärin 14.5 % (taulukko 2). Värillisten metallien pitoisuudet ovat alhaiset, kullan ja platinan pitoisuudet jäävät alle määritysrajan <10 pbb. Oksidigabroksi on kutsuttu gabroa, jossa kemiallisen analyyseista lasketun ilmeniitin ja apatiitin sekä massasuskebtibiliteettimäärityksistä lasketun magnetiitin yhteismäärä ylittää 18 wt% (taulukko 3). Pisin lävistys oksidigabroa saatiin rei'issä 342 (43 m) ja 344 (29 m) varausalueen länsilaidalla (liite 7). Valtausalueella ja sen eteläpuolisissa kairauksissa kairalävistykset vastaavat pitoisuuksiltaan löydettyjen lohkareiden pitoisuuksia. Lävistysten pituudet olivat kuitenkin lyhyempiä 2-12 metriin.
15 35 30 R330 magnetite ilmenite apatite=2.4*p2o5 Fe2O3 MgO Al2O3 25 20 15 10 5 0 23.20 25.20 26.40 26.60 28.60 30.55 ylasyv 32.95 40.85 41.85 54.70 17,5 15,0 R344 magnetite ilmenite apatite=2.4*p2o5 Fe2O3 MgO Al2O3 12,5 10,0 7,5 5,0 10. 90 12. 90 14. 90 16. 90 18. 90 20. 90 22. 90 24. 90 26. 90 28. 90 30. 90 ylasyv 32. 90 34. 90 36. 90 38. 90 40. 90 42. 90 53. 60 55. 60 57. 60 Kuva 9. Ilmeniitin, magnetiitin ja apatiitin määrien vaihtelu kairausprofiileilla. Figure 9. Ilmenite, magnetite and apatite in the drilling profiles R330 anfd R344.
16 Taulukko 2. Kairasydännäytteiden keskimääräinen koostumus (N=lävistyksen pituus) Table 2. The average composition of the drill core samples (N=length of intersection). N Minimum Maximum Mean Std. Deviation ilmenite 409 1.56 11.15 5.49 1.77870 apatite 409.46 9.96 3.73 2.04777 magnetite 409.11 20.42 5.77 2.09490 total ore 409 2.36 34.35 14.95 5.10432 Na 2 O 409.99 4.49 2.80.49205 MgO 409 2.66 15.20 6.75 1.98382 Al 2 O 3 409 6.92 21.70 14.99 1.81257 SiO 2 409 32.60 49.90 44.80 2.41399 P 2 O 5 409.19 4.15 1.55.85324 K2O 409.15 1.57.61.33585 CaO 409 7.59 13.26 10.11.80199 TiO 2 409.78 5.58 2.74.88935 MnO 409.08.24.18.02212 Fe 2 O 3 409 6.85 30.78 14.76 2.27208 S 409.0734.9796.2622.0832186 Cl 409.0060.0184.0095.0024922 Sc 409.0030.0048.0032.0003620 V 409.0141.0780.0338.0084766 Cr 409.0030.1391.0143.0242920 Ni 409.0020.0440.0074.0078357 Cu 409.0020.0416.0060.0040333 Zn 409.0069.0530.0165.0030108 Ga 409.0020.0037.0023.0003078 As 409.003.003.0030.000000 Rb 409.0010.0083.0014.0007492 Sr 409.0284.2186.0964.0273974 Y 409.0010.0046.0024.0007469 Zr 409.0014.0850.0087.0087222 Nb 409.0010.0030.0013.0004153 Mo 409.001.001.0010.000000 Sn 409.002.002.0020.000000 Sb 409.01.01.0100.00000 Ba 409.0071.2606.0372.0227845 La 409.0030.0126.0037.0012203 Ce 409.003.034.0097.004594 Pb 409.003.003.0030.000014 Bi 409.003.003.0030.000000 Th 409.001.001.0010.000000 U 409.001.002.0010.000063 Valid N (listwise) 409
17 Taulukko 3. Oksidigabron kairauslävitysten keskimääräinen koostumus. N=lävistyksen pituus, Ilmeniitti=2*TiO 2, apatiitti=2.4*p 2 O 5, magnetiitti määritetty suskebtiliteetin avulla. Mukana näytteet, joissa totalore=ilmeniitti+apatiitti+magnetiitti>18 wt%. Table 3. Average composition of oxide-gabbro (ilmenite+magnetite+apatite>18 %) in different drilling intersections. reika ilmenite apatite magnetite totalore V Cr Ni 330 Mean 8.01 5.36 8.62 21.95.0465.0032.0050 N 6 6 6 6 6 6 6 Maximum 11.15 7.71 20.42 34.35.0780.0063.0075 331 Mean 5.25 5.06 8.46 18.73.0359.0043.0045 N 7 7 7 7 7 7 7 Maximum 5.66 5.11 8.86 18.99.0385.0046.0049 332 Mean 8.24 4.07 6.90 19.17.0435.0030.0020 N 4 4 4 4 4 4 4 Maximum 8.25 4.07 7.00 19.26.0453.0030.0020 335 Mean 7.69 5.93 6.65 20.22.0445.0030.0022 N 12 12 12 12 12 12 12 Maximum 8.23 6.37 7.08 21.43.0564.0030.0031 336 Mean 8.29 6.37 6.97 21.57.0418.0049.0026 N 12 12 12 12 12 12 12 Maximum 8.93 7.37 7.39 23.45.0476.0145.0056 337 Mean 7.97 6.25 7.00 21.17.0440.0030.0022 N 8 8 8 8 8 8 8 Maximum 8.72 7.13 7.80 23.60.0465.0030.0027 338 Mean 5.93 5.25 7.08 18.22.0371.0030.0052 N 2 2 2 2 2 2 2 Maximum 5.93 5.25 7.08 18.22.0371.0030.0052 341 Mean 6.94 5.00 7.91 19.81.0436.0059.0049 N 2 2 2 2 2 2 2 Maximum 6.94 5.00 7.91 19.81.0436.0059.0049 342 Mean 6.92 6.47 7.24 20.58.0343.0030.0021 N 43 43 43 43 43 43 43 Maximum 7.69 6.75 8.08 22.09.0371.0030.0029 343 Mean 6.80 5.86 6.02 18.64.0401.0106.0086 N 8 8 8 8 8 8 8 Maximum 7.80 9.96 7.01 19.46.0414.0166.0150 344 Mean 6.68 5.81 7.41 19.85.0332.0030.0021 N 29 29 29 29 29 29 29 Maximum 7.42 6.09 8.44 21.44.0363.0030.0035 345 Mean 6.40 4.47 8.50 19.33.0403.0082.0058 N 6 6 6 6 6 6 6 Maximum 6.84 4.77 9.06 20.62.0418.0096.0064 Total Mean 7.08 5.91 7.29 20.24.0379.0039.0030 N 139 139 139 139 139 139 139 Maximum 11.15 9.96 20.42 34.35.0780.0166.0150
18 4 AIHEEN ARVIOINTI Kairaukset osoittivat Reisjärven Metsäperän magneettinen ja gravimetrinen maksimialue aiheutuu ilmeniitti-magnetiitti-apatiittigabrosta. Kairauslävistysten malmipitoisuuksien tulisi kuitenkin olla lähes kaksinkertaisia, jotta aiheella olisi taloudellista merkitystä. GTK luopui valtauksesta, koska gabron malmipitoisuudet ovat liian alhaisia. Espoossa 11.04.2006 Geologi, FT Olli Sarapää Geologi FT Niilo Kärkkäinen Geofyysikko Jaana Lohva Tutkimusavustaja Mikko Pelkkala Geologi Hannu Seppänen 5 KIRJALLISUUSLUETTELO Kärkkäinen, Niilo Kalevi 1999. Titanium ore potential of small mafic intrusions based on two examples in western Finland. Houghton, MI: Michigan Technological University. 193 p. 6 LIITTYY Kairasydänraportit (core logs) M2343/03/R330-345, kemialliset analyysit (chemical analyses, Gemcom-aineisto, geofysiikan data (geophysical data), petrofysikaalinen (petrophysical ) data ja raportti (report) pdf cd:llä. 7 LIITTEET 1. Metsäperän valtausaluekartta. Claim areas of Metsäperä 2. Reisjärven oksidigabrolohkareiden löytöpaikat ja analyysit. Chemical analyses of oxidegabbro boulders. 3. Metsäperän magneettinen kartta, jossa kairanreiät. Magnetic map of Metsäperä with drill holes. 4. Metsäperän gravimetrinen kartta, jossa kairanreiät. Garvity map of Metsäperä with drill holes 5. Metsäperän slingram reaalikartta. Slingram real map of Metsäperä 6. Metsäperän slingram imaginaarikartta. Slingram imaginare map of Metsäperä 7. Metsäperän syväkairausprofiilit. Drilling profiles of Metsäperä 8. Liittyy-CD. Additional CD
19
20 LIITE 2 Reisjärven oksidigabrolohkareiden löytöpaikat ja analyysituloksia. NÄYTE PAIKKA X Y ANALYYSI TiO 2 %Fe 2 O 3 P 2 O 5 S Ni L.MH-97-15 Metsäperä 7052240 2544080 N97000712 3.4 20.7 0.27 0.326 0.0051 L.MH-97-16 Mäntyperä 7051370 2547820 N97000713 4.87 20.2 0.43 0.248 0.0036 L.MH-97-17 Mäntyperä 7051260 2547630 N97000714 5.75 19.7 1.1 0.066 0.0127 L.MH-97-18 Mäntyperä 7051370 2547826 N97000715 4.76 19.3 0.396 0.246 0.0036 L.MH-97-19 Mäntyperä 7051670 2548150 N97000716 4.34 22.9 1.93 0.517 0.0252 L.MH-97-23 Mäntyperä 7051250 2547900 N97000720 3.68 18 2.48 0.224 0.0011 L.MH-97-24 Mäntyperä 7051230 2547920 N97000721 3.53 17.2 2.35 0.223 0.0012 L.MH-97-28 Raura 7049230 2546340 N97000722 4.93 25 1.1 0.45 0.0146 L.MH-97-39 Kinnulanranta 7051850 2547340 N97000731 5.43 18.9 0.4 0.378 0.0076 L.MH-97-46 Kangaskylä 7063140 2543060 N97000747 4.28 35.5 1.17 0.053 0.004 L.MH-97-47 Kangaskylä 7063320 2542980 N97000748 3.16 17.3 1.82 0.103 0.0019 L.MH-97-48 Kangaskylä 7063460 2542900 N97000749 3.17 24.5 1.99 0.259 0.0012 L.MH-97-49 Kangaskylä 7062770 2542750 N97000750 3.29 30.7 1.51 0.089 0.0015 L.MH-97-54 Kangaskylä 7063300 2542100 N97000751 3.37 21.1 1.71 0.136 0.0016 L.MH-97-55 Kangaskylä 7063380 2542120 N97000752 3.73 23.9 2.01 0.244 0.0024 P.MH-97-62 Köyhänperä 7057200 2557100 N97000753 5.12 18.6 0.4 0.043 0.0067
21 Metsäperän magneettinen kartta, jossa kairanreiät. LIITE 3
22 Metsäperän gravimetrinen kartta, jossa kairanreiät LIITE 4
23 Metsäperän slingram reaalikartta LIITE 5
24 Metsäperän slingram imaginaarikartta LIITE 6
Metsäperän syväkairausprofiilit LIITE 7 25
26
27
28
29
30
31
32
33
34