LAUKAAN EKOKOULU HANKESUUNNITELMA 15.09.2015

Laukaan kunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Tekninen lautakunta PL 6 41341 Laukaa LAUKAAN EKOKOULU HANKESUUNNITELMA 15.09.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1 YHDYSHENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT JA HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ... 5 2 LÄHTÖKOHTA... 8 3 TULEVAISUUDEN KYLÄKOULU, EKOKOULUKONSEPTI... 8 3.1 TAVOITE... 8 3.2 VAIKUTTAVUUS... 8 3.3 KYLIEN MAHDOLLISUUDET... 9 3.3.1 Yrittäjyys... 9 3.3.2 Yhteisöllisyys... 9 3.4 TULEVAISUUDEN KYLÄKOULU... 9 3.5 EKOLOGISUUS... 10 3.5.1 Rakenteiden ekologisuus... 10 3.5.2 Talotekniikan ekologisuus... 11 3.5.3 Ylläpidon ekologisuus... 12 3.5.4 Energiahuolto... 12 3.6 LIIKENTEEN EKOLOGIA... 12 3.7 LÄHIRUOKA... 13 3.7.1 Lähiruoan määritelmä... 13 3.7.2 Lähiruoan edut... 13 3.7.3 Lähiruoan haasteet... 13 3.7.4 Suositukset sekä kansalliset poliittiset linjaukset ja ohjelmat... 13 3.7.5 Toimintatapa ja taloudellisuus... 14 3.8 ALUETALOUSVAIKUTUKSET JA EKOLOGISUUS/KESTÄVYYS... 14 3.8.1 Suorat aluetalousvaikutukset... 14 3.8.2 Välilliset aluetalousvaikutukset ja potentiaali... 15 3.8.3 Kestävyys ja hiilidioksidipäästöt... 15 3.9 INNOVATIIVINEN HANKINTA... 16 4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS)... 18 4.1 KOULUVERKKO JA LÄHTÖKOHTA... 18 4.1.1 Opetussuunnitelma ja koulun painotukset... 18 4.1.2 Pedagogiset tavoitteet... 19 4.2 NYKYTILANNE TARVAALA, SAVIO JA VUONTEE, TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 19 2(29)

3(29) 4.2.1 Tilavaatimukset, koulu... 19 4.2.2 Perusopetukset tilat... 20 4.2.3 Aineluokat... 21 4.2.4 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus... 21 4.2.5 Opettajien ja muun henkilökunnan tilat... 21 4.2.6 Keittiötilat... 21 4.2.7 Piha-alue ja ulkoliikunta... 22 4.2.8 Henkilöstö ja oppilasmäärät... 22 4.3 ALUEEN PÄIVÄHOIDON NYKYTILANNE JA TILANTARPEEN YLEISPERUSTELUT... 22 4.3.1 Tilavaatimukset Päiväkoti... 22 4.3.2 Kotialueet... 23 4.3.3 Yhteistilat... 23 4.3.4 Henkilökunnan tilat... 23 5 HANKKEEN PERUSTIETOJA... 23 5.1 RAKENNUS- JA SIJAINTIPAIKKA... 23 5.2 RAKENNUS- JA LVIS-TEKNIIKKA... 24 5.2.1 Rakennetekniikka... 24 5.2.2 LVISA-tekniikka... 24 5.3 SUUNNITTELIJAVALINNAT... 25 6 EHDOTETUT TOIMENPITEET JA AIKATAULU... 25 7 LAAJUUSTAVOITTEET... 26 8 KUSTANNUSTAVOITTEET... 26 8.1 TAVOITEHINTA... 26 8.2 YLLÄPITOKUSTANNUKSET... 26 8.3 SISÄINEN VUOKRA... 27 8.4 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2015-2017... 27 8.5 HANKKEEN RAHOITTAMINEN... 27 9 LAATUTAVOITTEET... 28 9.1 YLEISET TAVOITTEET... 28 9.1.1 Yleiset laatutason määritykset... 28 9.2 SISÄILMATAVOITTEET... 28

4(29) 9.3 LAADUNVARMISTUSMENETTELY... 28 10 HANKKEEN TOTEUTUSMUOTO... 28 11 INVESTOINTIPÄÄTÖKSET... 29 LIITTEET Liite 1 Ekokoulun ennusteet 0915 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Koulun ja päiväkodin tilaohjelmat, Tontin toiminnallisuuskaavio, tilakaavio ja keittiön periaatepiirustus 21-016 Laukaan ekokoulu, rakennustapaseloste Biokaasun ja aurinkosähkön KHK päästö Liite 6 VTT-S-04010-15 Laukaan ekokoulun energiatehokkuus-hankesuunnitteluvaihe 010915 Liite 7 Liite 8 Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman väliraportti ja toteutusvaihtoehtojen vertailu Laskentamuistio, tavoitehinta

5(29) 1 YHDYSHENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT JA HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ TILAAJA: LAUKAAN KUNTA/ koulutuslautakunta PL 6, 41341 LAUKAA hankevastaava sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen p. ( 014 ) 2675 260, 0400-344 774 juha.tolonen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA tekninen hankevastaava tilapalvelupäällikkö Mika Vornanen p. ( 014 ) 2675 851, 040 8249 763 mika.vornanen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA rakennuttaja Pekka Mikkonen p. ( 014 ) 2675 860 pekka.mikkonen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA hankinta- ja kehittämispäällikkö Jarmo Pasanen p. (014) 2675 211 jarmo.pasanen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt p. (014) 2675 771 mari.holmstedt@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA ruokapalvelupäällikkö Ritva Mattila p. (014) 2678 340 ritva.mattila@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA Pl 6, 41341 LAUKAA talousjohtaja Lasse Leppä p. (014) 2675 200, 050 599 9545 lasse.leppa@laukaa.fi PROJEKTIN JOHTAJA Reteres Oy, Laukaa Kytömaantie 32 41390 ÄIJÄLÄ Antti Tourunen gsm 040 554 2887 antti.tourunen@laukaa.fi

6(29) KÄYTTÄJÄT: Vuonteen koulu Koulun johtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen Vuonteen koulu, Tarvaalantie 22, 41330 Vihtavuori puh. 014-2675 471 veli-pekka.alaporkkunen@laukaa.fi Tarvaalan koulu Koulun johtaja Pekka Järvelä Tarvaalan koulu, Tarvaalantie 834, 41325 Laukkavirta puh. 050 3153458 pekka.jarvela@laukaa.fi Savion koulu Koulun johtaja Tuula Leppäkari Savion koulu, Puttolantie 211, 41400 Lievestuore puh. 014 267 5411 tuula.leppakari@laukaa.fi Päivähoito Päivähoidon ohjaaja Marja-Leena Savola Arvidssonintie 15-17, 41340 Laukaa puh. 014 267 8270 marja-leena.savola@laukaa.fi ARKKITEHTI: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24, 40100 JYVÄSKYLÄ Tero Wéman p. 044 755 5500 gsm. 040 5222 205 tero.weman@arkkitehtipalvelu.fi HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ: Laukaan koulun projektia varten perustettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä. Työryhmään nimettiin alla mainitut henkilöt. Hankesuunnitteluvaiheessa vastuuhenkilönä toimi koulutoimenjohtaja Juha Tolonen ja teknisenä hankevastaavana tilapalvelupäällikkö Mika Vornanen. Ohjausryhmä Jaakko Kiiskilä Lasse Leppä Juha Tolonen Mika Vornanen Antti Tourunen kunnanjohtaja talousjohtaja sivistystoimenjohtaja tilapalvelupäällikkö projektipäällikkö

7(29) Projektiryhmä Juha Tolonen Mika Vornanen Antti Tourunen Jarmo Pasanen Mari Holmstedt Pekka Mikkonen Ritva Mattila Tero Wéman Johanna Janhonen sivistystoimenjohtaja tilapalvelupäällikkö projektipäällikkö hankinta- ja kehittämispäällikkö kaavoitusjohtaja rakennuttaja ruokapalvelupäällikkö arkkitehti tiedottaja Seuraavat tahot laativat hankesuunnitelmaa varten teknisiä selvityksiä: - Tavoitehintalaskelma, PTS- Kiinteistötekniikka Oy - Rakennustapaseloste, Arkkitehtipalvelu Oy - Energiatehokkuus hankesuunnitteluvaiheessa, VTT Expert Services Oy Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt hankkeelle avustusta 125 000 ("Hankintaprosessit ja sopimusmallit innovatiivisen ekokoulukonseptin demonstraatiossa", rahoituspäätös 1460/14).

8(29) 2 LÄHTÖKOHTA Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.3.2014, että Laukaan perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan aluekoulumallin mukaisesti siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.11.2014, että Vuonteen aluekoulun suunnittelua jatketaan Ekokoulu-hankkeen lähtökohdista. Tässä ekokoulun hankesuunnitelmaraportissa lähtökohtana on kolmen kyläkoulun yhdistäminen yhdeksi aluekyläkouluksi ja sen sijoittaminen uudisrakennukseen, ekokouluun, yhdessä päiväkodin ja esikoulun kanssa. 3 TULEVAISUUDEN KYLÄKOULU, EKOKOULUKONSEPTI 3.1 TAVOITE Ekokoulukonseptin tavoitteena on kehittää innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva tulevaisuuden kyläkoulu-malli, jossa yhdistyvät terve ja kestävä rakennus, kestävästi tuotettu energiahuolto (lähienergia), lähiruoka ja -liikenne sekä pedagogisen edelläkävijyyden vaatimat tilaratkaisut. Konsepti tukee paikallista yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää aluetaloutta. Ekokoulun toimintakulttuuri ja pedagogiikka kannustaa ja valmentaa oppilaitaan uteliaisuuteen, luovuuteen ja yrittäjyyteen, niihin taitoihin, joita tulevaisuuden työelämä vaatii. Siinä hyödynnetään uutta teknologiaa ja monipuolisia oppimisympäristöjä. Ekokoulu edistää yhteisöllisyyttä koulun ja kylien asukkaiden välillä. Suomen satavuotisen historian aikana koulutus on ollut yksi keskeinen menestystekijä. Kyläkouluilla on ollut erittäin suuri merkitys kansakunnan kehitykselle. Nyt olemme luomassa tulevaisuuden kyläkoulumallia, jolla tähdätään taas sata vuotta eteenpäin. Tavoitteena on demonstroida Laukaassa konseptin periaatteiden mukaisesti ekologisesti kestävä koulu 100 oppilaalle 100 vuodeksi. Demonstroinnin tuloksena on ainutlaatuinen konsepti, joka yhdistää kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia, ja jota voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisesti että kansainvälisenä vienti- ja palvelutuotteena. Hanke on myös merkittävä virstanpylväs 100 vuotiaan Suomen kannalta, kun koulu aloittaisi toiminnan 2017 Suomen juhliessa 100 vuotista itsenäisyyttä. 3.2 VAIKUTTAVUUS Suunnittelun pääperiaatteina on ollut kestävä rakentaminen, lähipalvelut, kiertotalouden edistäminen ja siihen oppiminen koulun arjessa sekä ekologisen ajattelumallin juurruttaminen yhteisölliseen oppimisympäristöön. Laukaaseen toteutettava kokonaisuus voisi toimia uusien innovaatioiden, toimintamallien ja palvelutuotteiden demonstraatioalustana. Tämän kaltaiselle innovaatiolle, jossa yhdistyvät niin taloudellisuus ja tehokkuus kuin ekologisuus ja kestävä kehityskin, on laajaa kysyntää niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Kun vielä mukana on kasvatuksellinen ulottuvuus, uuden oppimisympäristön muovaamisena ja kiertotalouden käyttäytymismallien juurruttamisena tulevaisuuden aikuisten käyttäytymiseen, konseptin suosio on ilmeinen ja sen liiketoimin-

nallinen potentiaali on vahva. Ekokoulukonsepti ja sen demonstraatio olisi yrityksille erinomainen referenssikohde uusien talotekniikka, energia ja lähipalvelukonseptien demonstrointiin ja markkinointiin. Julkinen referenssikohde voisi avata markkinoita kotimaassa ja vienti-markkinoilla. Suomessa on tarvetta konseptille, jossa ei keskitytä vain yhden asian/teknologian ratkaisuun vaan voidaan demonstroida energiaan, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyviä ekologisia kokonaisratkaisuja. Yhdyskuntarakenteen muuttuessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja lähipalvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti ja kestävästi. Rakennus- ja talotekniikan osalta on keskeistä demonstroida konsepti miten toteutetaan terve ja kestävä rakennus 100 vuoden käyttöajalle, joka on täysin poikkeava nykyiseen ajattelumalliin ja markkinoihin verrattuna. Lähienergiaan, -ruokaan ja -liikenteeseen biopoltto-aineilla tarvitaan julkisia referenssikohteita, joissa yritykset voivat esitellä uusia innovaatioitaan käytännössä. Lisäksi hankkeessa syntyvä kokonaisuus mahdollistaa laajemman tarjoaman esittelyn, joka voi johtaa suurempiin kokonaistoimituksiin ja verkostomaiseen toimintaan kansainvälisessä Cleantech-viennissä. 3.3 KYLIEN MAHDOLLISUUDET 3.3.1 Yrittäjyys 3.3.2 Yhteisöllisyys Ekokoulu tukee paikallista yrittäjyyttä vahvistamalla olemassa olevia ja tarjoamalla uusia elinkeinomahdollisuuksia. Ekokoulukonseptiin kuuluvat seuraavat yrittäjyyttä ja aluetaloutta tukevat elementit: 9(29) - yrittäjävetoinen ruokapalvelu, lähiruoan myyntipiste, pitopalvelu - yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa - biokaasulaitos/jakeluasema ekokoulun yhteydessä - koulukiinteistön tilat ja välineet on suunniteltu tukemaan myös koulun ulkopuolista käyttöä ja yritysten toimintaa - mahdollisuus yrittäjävetoiseen päiväkotiin - ekokoulukonseptista monistettava/skaalattava tuote yrityksille/yritysryhmälle Konseptin periaatteiden mukaisesti ekokoulu koetaan tärkeänä alueen yhteisenä toimintakeskuksena, joka mahdollistaa harrastetoiminnan, elinikäisen oppimisen sekä kylän yhteisten tapahtumien järjestämisen. Yhdessä tekeminen, talkoot ja tapahtumat ekokoulun ympärillä ovat luontainen osa alueen ja koulun toimintaa. Ekokoulu toimii suunnannäyttäjänä alueen kestäviin energia-, ruoka-, liikenne-, jätehuolto- ja kiertotalousratkaisuihin. Tulevaisuudessa koulun ympärille voisi muodostua ekologinen asuinalue sekä siihen liittyvää yritystoimintaa/yrityskylä. 3.4 TULEVAISUUDEN KYLÄKOULU Ekokoulukonsepti muodostuu 7 osa-alueesta, joiden reunaehdot ja tavoitteet on kuvattu tiivistetysti alla olevassa listassa. - Kiinteistö: terveellinen, turvallinen ja kestävä rakennus o rakennuksen käyttöikä 100 vuotta o puurakenteinen, lähes nollaenergiatalo o tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus o tilojen käyttöaste 8/24h, koulukäyttö, ilta-/harrastekäyttö, yrityskäyttö - Lähienergia: kestävästi tuotettu energiahuolto

o 100 % uusiutuvilla energialähteillä o energiaomavarainen o sähkö ja lämpö tuotetaan paikallisella biokaasulla ja aurinkoenergialla o pieni hiilijalanjälki - Lähiruoka: lähiruokaa maakunnasta o lähiruuan osuus 50 % o yrittäjävetoinen valmistuskeittiö o lähiruoan myyntipiste o opetuskeittiö ja kasvihuone - Lähiliikenne: koulukuljetukset uusiutuvilla polttoaineilla o liikennepolttoaineena biokaasu sekä aurinko-ja biokaasusähkö o biokaasun jakeluasema ekokoulun yhteydessä - Pedagogiikka: uudet oppimismuodot, avoin oppimisympäristö o toimivat tilat ja pedagogiikka: esikoulu, 1-6 luokat + päiväkoti o kiertotalous ja ekologisuus osana opetusta 10(29) - Yhteisöllisyys ja yrittäjyys: kylän toiminnallinen keskus o kylän olohuone o tukee paikallista yrittäjyyttä, mahdollisuus yrittäjävetoiseen ruokahuoltoon, päiväkotiin ja biokaasulaitokseen o yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa o positiiviset aluetalousvaikutukset - Innovatiivisuus: ainutlaatuinen kokonaisratkaisu o innovatiivinen hankinta o digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen, prosessien digitalisointi, opetuksen ja palveluiden sähköistäminen o kestävästi tuotetut lähipalvelut, kiertotalouden malliyksikkö o modulaarinen rakenne, monistettava ja skaalattava konsepti Nämä seitsemän osa-aluetta muodostavat pohjan tulevaisuuden kyläkoulumallille, joka nojaa ekologisuuteen, lähipalveluihin, yrittäjyyteen ja yhteisöllisyyteen. 3.5 EKOLOGISUUS 3.5.1 Rakenteiden ekologisuus Ekokoulukonseptissa pyritään käyttämään rakennusmateriaalina mahdollisimman paljon puuta, koska se on ekologinen ja kestävä materiaali, jolla on positiiviset vaikutukset sisäilmastoon. Lisäksi puu on kotimainen raaka-aine, jolla on positiiviset aluetalousvaikutukset. Massiiviset puurakenteet tasaavat sisäilman kosteutta ja lämpötilaa. Puutalot ovat oikein toteutettuna pitkäikäisiä ja puumateriaalit voidaan kierrättää bioenergiaksi elinkaarensa lopussa. Elinkaariarvioinnin perusteella on voitu osoittaa, että puu on ympäristövaikutuksiltaan hyvin edullinen materiaali erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen perusteella tarkasteltuna. Männyn ja kuusen hiilipitoisuus on luokkaa 51.9 % kuiva-aineessa [1]. Tämä tarkoittaa, että yksi kiintokuutiometri mäntyä/kuusta sisältää hiiltä noin 200 kg hiiltä. VTT:n tekemien laskelmien perusteella hirsitaloon sitoutuu noin kymmenkertainen määrä hiiltä (hiilidioksidiksi laskettuna) verrattuna valmistusvaiheessa syntyneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Jos hirsitaloon sitoutunutta hiilimäärää verrataan talon lämmityksen aiheuttamiin vuosittaisiin kasvihuonekaasupäästöihin eri lämmöntuotantomuodoilla, saadaan hyvin erilaisia tuloksia, mutta joka tapauksessa hirsitaloon sitoutunut hiilimäärä vastaa vähintään 5 vuoden talon lämmityksen aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästöä.

11(29) Jos lämmön tuotanto tehdään biokattilalla, voidaan asua yli 300 vuotta, ennen kuin ilmakehään vapautuneiden fossiilisten kasvihuonekaasujen määrä ylittää talossa sitoutuneena olevan hiilen määrän [2]. Hirsitalo ja puurakenteet toimivat siis hiilinieluna, joka kompensoi tehokkaasti käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisessa tulisi ekologisesta näkökulmasta katsottuna suosia massiivisia seinärakenteita, joilla voidaan maksimoida puunkäyttö. Näin saadaan hyödynnettyä puun hiilinielu, sekä voidaan vähäentää käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamia päästöjä paksujen seinien paremmalla eristävyydellä. Käytönaikaista energiankulutusta on mahdollista pienentää myös eristävyyttä parantamalla. Lisäeristystä suunnitellessa tulee huomioida, että se vaikuttaa talon kosteus- ja lämpötekniseen toimintaan sekä sisäilmavuorovaikutukseen, jota pidetään keskeisenä massiivipuurakennusten asumismukavuuteen vaikuttavana ominaisuutena. Kun tarkastellaan kokonaishiilijalanjälkeä pitkällä elinkaarella (yli 50 vuotta) suurin vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen on käytönaikaisella energiankulutuksella, johon eroja aiheuttavat erityisesti seinärakenteiden toisistaan poikkeavat U-arvot [3]. Massiivisten puurakenteiden heikkous on suhteellisen alhainen lämmöneristyskyky (U-arvo) ilman lisäeristeitä. Tämän vuoksi kaikki lämmitykseen käytettävä energia on ekokoulussa uusiutuvaa energiaa. Näin voidaan varmistaa rakennuksen pieni kokonaishiilijalanjälki nykyoloissa poikkeuksellisen pitkän elinkaaren aikana (yli 100 vuotta). Lähteitä: [1] Pingoud & Perälä. Arvioita puurakentamisen kasvihuonevaikutuksesta. VTT Julkaisuja 840, Espoo 2000. [2] Katri Behm ja Tarja Häkkinen. Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt. Tutkimusraportti VTT-R-04737-10, 2010. [3] Antti Ruuska. Life-cycle environmental impacts of a standard house and three log house cases. VTT Technology 148, 2013. 3.5.2 Talotekniikan ekologisuus Talotekniikalla on keskeinen rooli pitkäikäisen ja energiatehokkaan rakennuksen toteuttamisessa. Talotekniikan suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto - toimivat ja turvalliset energiatehokkaat rakenteet - toimiva ja yksinkertainen talotekniikka - energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot ja kustannustehokkuus Ekokoulukonseptissa on valittu seuraavat yksinkertaiset ja kustannustehokkaat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi: - talon ulkovaipan lämpöhäviön pienentäminen (ulkoseinät, katto, lattia, ikkunat ja ovet) - ilmanvaihdon hallinta ja tehokas poistoilman lämmön talteenotto (terveellinen sisäilma) - lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö ja ohjaus - sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien (ilmaisenergioiden) tehokas hyödyntäminen lämmityksessä ja torjunta viilennyksessä - termisen massan, ulkoilman ja maan kylmyyden hyödyntäminen viilennyksessä - rakennusautomaation tehokas hyödyntäminen - vedenkulutuksen hallinta - energiatehokkaat sähkölaitteet - huolellinen rakentaminen (talon ulkovaipasta tulee tuulenpitävä ja kylmäsillaton) - kaiken tekniikan yksinkertaistaminen, talon osien vähentäminen ja toistuvien ratkaisujen käyttäminen

3.5.3 Ylläpidon ekologisuus 3.5.4 Energiahuolto - talotekniikan toiminnallinen hajauttaminen, sillä varmistetaan toimintaedellytykset muuttuvissa olosuhteissa - varaudutaan muun muassa talotekniikan uusimiseen entistä energiatehokkaammaksi tulevaisuudessa 12(29) Ekokoulukonseptissa ylläpidon ekologisuuden perusta on poikkeuksellisen pitkä elinkaari, jonka mahdollistaa kestävä, terveellinen ja turvallinen rakennus yhdistettynä kestävään energiahuoltoon. Ekologisilla valinnoilla toteutettu pitkä elinkaari (>100 vuotta) minimoi korjausrakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Rakennuksen materiaalivalinnat ja energiatehokkuus yhdessä 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvan energiahuollon kanssa takaavat ylläpidon ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen. Ekokoulukoulun energiahuolto perustuu 100 % uusiutuviin energialähteisiin biokaasuun ja aurinkoenergiaan. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on tehokas tapa tuottaa kiinteistön tarvitsema energia talviaikaan, kun sekä lämpöä että sähköä tarvitaan. Keväästä syksyyn käyttösähkö voidaan tuottaa tehokkaasti aurinkopaneeleilla ja vähäinen lämmöntarve sekä lämminkäyttövesi voidaan kattaa aurinkolämpökeräimillä ja lämpöpumpuilla. Ylimääräinen sähköenergia, jota kiinteistössä ei voida käyttää myydään valtakunnan verkkoon. Kesäaikaan tarvittava tilojen viilennys hoidetaan maajäähdytyksellä. Biokaasu on ekologinen energiamuoto, jonka valmistuksessa voidaan hyödyntää paikallisia raaka-aineita. Lisäksi koululla syntyvät biojätteet voidaan tarvittaessa hyödyntää biokaasun valmistuksessa. Biokaasun kasvihuonevaikutukset ovat erittäin alhaiset verrattuna muihin energiamuotoihin (kts liite 5). Ekokoulukonseptissa biokaasun saatavuus toteutetaan siirrettävillä kaasun kuljetussäiliöillä. Näin voidaan hyödyntää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia Laukaan kunnassa sekä säilyttää mahdollisuus hankkia kaasua eri tuotantolaitoksilta, jotka sijaitsevat kuljetusetäisyydellä koulukiinteistöstä. Tarvittaessa voidaan perustaa ekokoulukonseptiin sopiva uusi biokaasun tuotantolaitos, joka on sarjavalmisteinen, jatkuvatoiminen, etävalvonnalla varustettu, täysin automatisoitu ja toimii miehittämättömänä. Laitoksen raaka-aineeksi käy yhdyskuntien ja maatalouden biohajoavat jäte- ja sivuvirrat. Ympäristövaikutusten lisäksi biokaasulaitoksella on positiivinen vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen. Tuotettu biokaasu kuljetetaan koululle, jossa se muutetaan lämmöksi ja sähköksi edistyksellistä kaasumoottoritekniikkaa hyödyntäen. Aurinkosähkö mitoitetaan kattamaan noin puolet vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Biokaasuun perustuva sähkön- ja lämmöntuotanto toimii kaikissa olosuhteissa varajärjestelmänä, jolla voidaan tarvittaessa tuottaa koko kiinteistön tarvitsema sähkö ja lämpö. Ekokoulu voi siis toimia tarvittaessa itsenäisesti irrallaan valtakunnan sähköverkosta paikallisen energian voimin. 3.6 LIIKENTEEN EKOLOGIA Aluekoulumallissa kylien ja taajamien yhdyskuntarakenne edellyttää merkittävä koulukuljetusten käyttöä, mikä on huomioitava kokonaiskonseptin toteutuksessa. Koulun toimintaan kiinteästi liittyvä lähiliikenne muodostuu pääasiassa oppilaiden koulukuljetuksista sekä ruoka- ja kiinteistöhuoltopalveluista. Lähiliikenteeseen luodaan ympäristöystävällinen lähiliikennekonsepti perustuen paikallisiin biopolttoaineisiin. Ekokoulukonseptin koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti paikallisesti tuotettua biokaasua. Koulun

3.7 LÄHIRUOKA 13(29) lämmityskäyttöön ja sähköntuotantoon toimitettua biokaasua voidaan käyttää myös lähiliikenteessä, kun kaasunkuljetussäiliön lisäksi hankitaan jakelulaitteisto ja buusterikompressori korottamaan paine vajaastakin kuljetuspatterista tankkauspaineeseen. Vaihtoehtona biokaasulle tarjotaan liikennöitsijöille mahdollisuutta hyödyntää koulun tuottamaa aurinko-/biokaasusähköä ajoneuvoissa. Liitteessä 5 on esitetty energialähteiden kasvihuonekaasuintensiteetti eli elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt tuotannosta polttoon asti. Biokaasu ja aurinkosähkö ovat erittäin ekologisia valintoja lähiliikenteen ja koulukuljetusten toteuttamiseen. Ekokoulukonseptin koulukuljetusten kilpailutuksessa huomioidaan hinnan ja laadun lisäksi ekologisuuskriteerit esim. kasvihuonekaasupäästöt kuljetettua oppilasta/km kohti. Biokaasua ja aurinko-/biokaasusähköä tarjotaan myös henkilökunnan sekä kylän/taajaman asukkaiden käyttöön. Ekokoulukonseptin tavoitteena on edistää uusiutuvien energiamuotojen ja paikallisten polttoaineiden käyttöä positiivisten talous- ja ympäristövaikutusten vuoksi. Tavoitteena ekokoulukonseptin ruoan valmistuksessa on resurssiviisaasti toimiva keittiö, jossa lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuus on 50 %. 3.7.1 Lähiruoan määritelmä Lähiruoka on lähellä tuotettua suomalaista ruokaa. jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. 3.7.2 Lähiruoan edut Lähiruoan käytöllä on useita eri hyötyjä. Käyttämällä lähellä tuotettuja elintarvikkeita edistetään alueen taloutta ja työllisyyttä sekä toimitaan ympäristöystävällisesti. Se lisää myös alkutuotannon, ruoan ja tekijöiden arvostusta. Omavalvonnan tärkeys suurkeittiöissä korostuu entisestään ja lähiruoan osalta jäljitettävyys sekä alkuperän ja merkintöjen valvonta on helpompaa. Lähiruoalla on merkitystä myös suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Asiakkaat ovat entistä tietoisempia ja kiinnostuneempia ruoan alkuperästä, joten lähiruoka vastaa myös heidän toiveisiinsa. Oppilaiden ja päiväkotilasten tuntemus ruoan alkutuotantoon lisääntyy. 3.7.3 Lähiruoan haasteet Lähiruoan haasteena tulee olemaan vähäinen saatavuus, mutta Keski-Suomen alueella olevien lähiruokahankkeiden myötä saatavuuden uskotaan paranevan. Suurimmat haasteet liittyvät kuljetukseen ja varastointiin, myös tuotteiden tarjontaan ja soveltuvuuteen suurkeittiökäyttöön sekä taloudellisuuteen. 3.7.4 Suositukset sekä kansalliset poliittiset linjaukset ja ohjelmat Koulu- ja päiväkotiruokailussa noudatetaan suomalaisia ravitsemussuosituksia sekä kouluruokailu- ja alle kouluikäisten lasten suosituksia. Kevään 2013 hallitusohjelman mukaan pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin pitää parantaa vahvistamalla päättäjien hankintaosaamista.

14(29) Valtioneuvosto on hyväksynyt 16.5.2013 hallituksen lähiruokaohjelman sekä luomualan kehittämisohjelman, jotka toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita lähi- ja luomuruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. Valtionhallinnon ruokapalvelulle linjaukset ovat ohje, kunnille suositus. Lähiruoan käytön edistäminen on esillä valtionneuvoston periaatepäätöksessä (VNP 2013) kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteen mukaan keittiöissä ja ruokapalveluissa hankitaan ravitsemussuositusten mukaisia sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Ruokapalvelun on pyrittävä myös järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Linjaukset ovat valtion toimijoille sitova ja kuntatasolla suositus. Keväällä 2012 valmistui ehdotus Vähemmästä viisaammin Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentäminen. Ilmastostrategiassa huoltovarmuus pitää taata kotimaisella maataloustuotannolla. Haasteisiin voidaan vaikuttaa suosimalla lähiruokaa. 3.7.5 Toimintatapa ja taloudellisuus Lähiruoan valmistaminen edellyttää valmistuskeittiötä. Pienistä raaka-aine-eristä ja valmistuskeittiöstä johtuen lähiruoan (50 %) annoshinnan on arvioitu olevan noin 10 % korkeampi verrattuna keskimääräiseen annoshintaan Laukaan peruskouluissa (v. 2013, 2383 oppilasta, 2.82 /oppilas/päivä). Ekokoulukonseptin tavoitteiden mukaisesti ruokapalvelu toteutetaan yrittäjävetoiesti palvelutuotantona. Jos kunta saa yrittäjävetoisen toiminnan seurauksena esim. 5000 verotulot, kattaa tämä lähiruoasta aiheutuneet 10 % lisäkulut 100 oppilaan Laukaan ekokoulussa. 3.8 ALUETALOUSVAIKUTUKSET T JA EKOLOGISUUS/KESTÄVYYS Laukaaseen suunnitellun ekokoulun demonstraatiohanke toimii merkittävänä päänavauksena välillisille ja laajemmille aluetalous vaikutuksille. Lisäksi hanke vahvistaa olemassa olevien yritysten toimintaa sekä toimii katalyyttinä uuden yritystoiminnan syntymiselle. Hankkeen suorat aluetalousvaikutukset ovat rajalliset hankkeen koon vuoksi. Aluetalousvaikutuksia ja potentiaalia on tarkasteltu aine- ja energiavirtojen rahallisina arvoina, työpaikkoina sekä niiden synnyttämänä ostovoimana. Tarkastelussa oletetaan lisäksi, että keskimääräinen ostovoima kohdistuu pääosin aluetalouteen. 3.8.1 Suorat aluetalousvaikutukset Suorat aluetalousvaikutukset syntyvät erityisesti lähienergia, -liikenne ja ruoka toimintoihin liittyen. Lähienergiassa kiinteistön lämmitykseen ja sähköntuotantoon käytettävän biokaasun vuotuinen laskennallinen arvo on noin 17000 laskettuna 85 /MWh kaasun hinnalla. Biokaasun hinta on myös mahdollista sitoa öljynhintaan (esim. -10 %), jolloin voidaan varmistaa, että kaikissa olosuhteissa kiinteistön lämmitys- ja sähköntuotanto tulevat edullisemmaksi verrattuna öljyn käyttöön. Biokaasun käyttö koulukuljetuksissa voisi tuoda 2 kaasukäyttöistä ajoneuvoa lisää, jolloin kaasunkäytön taloudellinen arvo kasvaisi noin 5000 vuodessa. Maakunnasta hankittavien lähiruoan raaka-aineiden vuotuiseksi taloudelliseksi arvoksi on arvioitu noin 15000. Tämän lisäksi ylijäämä kiinteistöllä tuotetusta aurinkoenergiasta voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Myytävän aurinkoenergian vuotuiseksi arvoksi on arvioitu noin 1000. Yhteensä energia- ja raaka-ainevirroista muodostuu noin 38000 vuotuinen rahavirta aluetalouteen.

15(29) Energia- ja raaka-ainevirtojen lisäksi yrittäjävetoisella toiminnalla voidaan edistää aluetaloutta. Yrittäjävetoiseen ruokapalveluun syntyisi vähintään 1 henkilötyövuosi ja yrittäjävetoiseen päiväkotiin 6 henkilötyövuotta. Lisäksi ekokoulun käyttämä lähienergia, - liikenne ja ruoka palvelut synnyttävät noin 1 henkilötyövuoden panoksen. Yhteensä yrittäjävetoisen toiminnan seurauksena voisi syntyä suoraan noin 8 henkilötyövuoden työpanos. Tilastokeskuksen mukaan keskiverto käytettävissä oleva tulotaso aikuista kohden on noin 25000 vuodessa, mikä tarkoittaa 8 henkilön osalta noin 200 000 kokonaisvaikutusta aluetalouteen. 3.8.2 Välilliset aluetalousvaikutukset ja potentiaali Välillisten aluetalousvaikutuksien ja kasvupotentiaalin arvioinnissa 10 vuoden aikajänteellä lähtöoletuksina on käytetty seuraavia arvioita: Osa-alue Lähtötilanne Kasvupotentiaali Yhteensä Koulu 100 oppilasta 30 oppilasta 130 oppilasta Esikoulu 12 oppilasta 8 oppilasta 20 oppilasta Päivähoito 36 lasta 12 lasta 48 lasta Lähiliikenne 2 biokaasuautoa 50 biokaasuautoa 52 biokaasuautoa Lähiruoka 50 % ekokoulussa 50 % kaikissa Laukaan peruskouluissa 226385 lähiruokaannosta Muu käyttö Ei merkittävää yritystoimintakäyttö* Runsas ilta- ja yritys- 2 henkilötyövuotta *lähiruoan myyntipiste, pitopalvelu, kesätoiminta, leirit, kurssit, ym. Ekokoulun ja päiväkodin henkilömäärän kasvu tilamitoituksen ylärajalle (198 + henkilökunta) kasvattaisi lähiruokaraaka-aineiden vuotuisen rahavirran noin 24000 euroon. Jos lähiruoan käyttö laajenisi myös muihin Laukaan peruskouluihin siten, että 50 % käytettävistä raaka-aineista tulisi maakunnasta, kasvaisi vuotuinen lähiruoka-aineiden rahavirta 271700 euroon. Lisäksi lähiruoan myyntipiste ja pitopalvelu voisivat lisätä merkittävästi lähiruoan käyttöä, jolloin lähiruokaraaka-aineiden kokonaisarvoksi on arvioitu noin 300000. Lähiruoan käytön näin merkittävä lisääntyminen synnyttäisi myös useita uusia työpaikkoja maakuntaan. Ekokoulun yhteyteen tuleva biokaasun tankkauspiste yhdessä lähialueen laajenevan biokaasuntuotannon kanssa voisi lisätä kaasuautojen osuuden 50 henkilöautoon, jolloin vuotuinen biokaasun myynnin arvo olisi noin 42500. Yhteensä lähiruoan ja liikenteen vuotuinen rahavirta olisi noin 342500 ja uusia työpaikkoja syntyisi 3-5. Ekokoulun vetovoimaisuudella on myös ilmeisiä positiivisia aluetalousvaikutuksia. Laukaan kunnan kannalta 30 oppilaan lisäys tarkoittaisi 10-20 uutta kotitaloutta, jolla olisi myös merkittävä vaikutus aluetalouteen. Tämä vastaisi noin 500000-750000 aluetalousvaikutusta keskiverto tulotasolla (25000 ). Kokonaisuudessaan vuositason aluetalousvaikutukset voisivat olla noin 1 M suuruusluokkaa ja 12-15 yksityisen sektorin työpaikkaa. 3.8.3 Kestävyys ja hiilidioksidipäästöt Ekokoulukonseptin valinnat alkaen massiivisista puurakenteista, biokaasusta, aurinkoenergiasta aina hiilineutraaliin lähiliikenteeseen ja lähiruokaan asti takaavat kestävän, vähähiilisen ja ekologisen kokonaisratkaisun. Rakennus on vuositasolla energiaomavarainen, hiilidioksidineutraali ja täyttää koulu- ja päiväkotirakennuksille asetetut energiatehokkuus vaatimukset. Laukaaseen suunniteltu ekokoulun demonstraatio on energiatehokkuustasoltaan noin 50 % parempi verrattuna rakennusmääräysten mukaiseen tasoon. Optimitasolla toteutettuna ekokoulukonseptin energiatehokkuus alittaa jopa passiivitalon tason (kts Liite 6).

16(29) Ekokoulun vuosittaiseksi kokonaissähkönkulutukseksi on arvioitu optimitasolla noin 81 MWh (39 kwh/m2/a), joka tuotetaan hiilidioksidineutraalisti uusiutuvalla aurinkosähköllä ja biokaasulla. Suomen keskimääräinen sähkönhankinnan CO2-päästökerroin laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona on 220 kg CO2/MWh [1]. Ekokoulun omalla uusituvalla sähköntuotannolla voidaan välttää vuositasolla vähintään 17820 kg hiilidioksidipäästöt ostosähköön verrattuna. Ekokoulun vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi optimitasolla on arvioitu 124 MWh (60 kwh/m2/a). Lämmitysenergia tuotetaan ekokoulussa uusituvalla energialla, pääasiassa biokaasulla, jolloin vuositasolla voidaan säästää vähintään 27280 kg CO2-päästöt verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Yhteensä ekokoulun energiahuollon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää vähintään 45100 kg vuodessa verrattuna ostosähköön. Jos lämmityksessä otetaan vertailukohdaksi kevyt polttoöljy (261 kg CO2/MWh [2], lämmityskattilan hyötysuhde 90 %), niin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 35960 kg lämmityksen osalta ja yhteensä 53780 kg ostosähkö mukaan luettuna. Jos ekokoulu toteutettaisiin rakennusmääräysten mukaisella energiatehokkuustasolla, kuluisi vuodessa enemmän energiaa 118 MWh lämpöön ja 22 MWh sähköön. Energiatehokkuuden kautta tuleva vuotuinen energiansäästö vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 30800 kg. Kokonaisuudessaan ekokoulun energiahuollon ja energiatehokkuuden vuotuinen säästö hiilidioksidipäästöissä vastaa noin 506000-564000 ajokilometriä henkilöautolla (150 g CO2/km) eli noin 30 henkilöauton vuotuisia ajokilometrejä (18000 km vuodessa). Lähiliikenteessä voidaan välttää vähintään 3750 kg hiilidioksidipäästöt käyttämällä biokaasua ja/tai biokaasulla ja auringolla tuotettua sähköä ekokoulun koulukuljetuksissa (25000 km/a). Jos biokaasun ja vihreän sähkön käyttö laajenee koko Laukaan koulukuljetuksiin (n. 450000 km/a) voidaan välttää n. 67500 kg vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Lähteet [1] Ilkka Hippinen ja Ulla Suomi. Yhteenvetojen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2-päästökertoimet. Motiva Oy. 12/2012. (päästökerroin päivitetty 30.4.2015, http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/co2- laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2- paastokertoimet) [2] Ilkka Hippinen ja Ulla Suomi. Yksittäisen kohteen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2-päästökertoimet. Motiva Oy. 12/2012. 3.9 INNOVATIIVINEN HANKINTA Innovaatio tarkoittaa uutuutta, uutuustuotetta, uudenlaista. Tästä johdettuna innovatiivinen hankinta tarkoittaa uusia tapoja toteuttaa hankinta (innovatiiviset hankintatavat), innovaatioiden hankintaa (tuotekehitysprojektin hankinta), innovaatioihin kannustavia hankintoja (hankinta luo toimittajalle innovaatiokannusteen) tai hankintojen käyttämistä innovaatiopolitiikan välineenä (hankintoja hyväksikäyttäen kehitetään alueen yritysten liiketoimintaa ja innovointia). Ekokouluhankkeessa innovatiivinen hankinta tarkoittaa lähinnä uutta tapaa toteuttaa käytännössä perinteinen hankinta. Lisäksi itse hanke on innovatiivinen ottaessaan huomioon perinteisen koulurakentamisen lisäksi yrittäjänäkökulman, kestävän kehityksen näkökulman sekä uudenlaisen pedagogisen näkökulman uusien oppimisympäristöjen

17(29) osalta. Lisäksi hankkeessa kannustetaan toimittajia luomaan ja kehittämään uusia innovaatioita tuotteisiin ja palveluihin. 3.10.1 Tekesin T Huippuostajat 2013 2016 -ohjelma Ekokouluhanke on hyväksytty Tekesin Huippuostajat 2013 2016 ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on luoda monistettava ja mahdollisesti vientikelpoinen konsepti, joka luo uusia toimintamalleja julkiselle sektorille, synnyttää uutta osaamista ja ottaa huomioon kestävän kehityksen koko hankkeen osalta. Lisäksi hanke pyrkii mahdollistamaan uuden liiketoiminnan käynnistymistä vaikutusalueellaan. Hankkeella pyritään myös saavuttamaan terveellinen toimintaympäristö oppilaille ja henkilökunnalle. 3.10.2 Julkisen hankintaprosessin painopisteen siirtäminen suunnitteluun Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan usein hankintaprosessia, jossa suurin panostus laitetaan hankinnan suunnitteluun ja vuoropuheluun toimittajaehdokkaiden kanssa. Lisäksi hankinnan kohteena ei ole tietty tavara tai palvelu, vaan jonkin tarve; emme osta lamppuja vaan valoa. Tarpeen tyydyttämisen ratkaisu jätetään tarjoajan harteille, koska tarjoajalla on useimmiten parempi ammattitaito kyseessä olevassa asiassa. Tällaisen hankinnan onnistumisen lähtökohtana on ymmärrys tarpeesta ja halutusta tuloksesta sekä yhteinen kieli ja termit tilaajan ja tarjoajien kanssa. Ekokouluhankkeessa pyritään innovatiiviseen hankintaan mm. siirtämällä hankinnan painopistettä lakisääteisestä kilpailutusprosessista hankinnan suunnitteluun. Tätä painopisteen muuttamista haettiin järjestämällä halukkaille toimittajille mahdollisuus kertoa ennen hankkeen lakimääräistä kilpailutusta omista tuotteistaan ja tuoda esille mahdollisia omia ideoita kilpailutukseen. 3.10.3 Neuvottelumenettely Poiketen myös aikaisemmista Laukaan kunnan rakennusurakoiden kilpailutuksista tässä hankkeessa on tarkoitus käyttää neuvottelumenettelyä hankkeen kilpailutuksessa. Neuvottelumenettelyllä on saatu Suomessa varsin hyviä lopputuloksia julkisissa hankinnoissa. Neuvottelumenettelyn käyttö EU-hankinnoissa on rajattu hankintoihin, joissa hankinnan luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua. Lisäksi neuvottelumenettely on mahdollista rakennushankkeissa, jossa rakennustyö tehdään tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä vasten eikä taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi taika tutkimus- ja kehittämiskulujen korvaamiseksi. Ekokouluprojektin hankinnan luonne poikkeaa normaalista rakennusurakasta sen tutkimuksellisen ja kehittämisluonteen johdosta. Hankkeessa pyritään kehittämään monistettava konsepti terveelliseen sisäilmaan ja kestävään kehitykseen perustuvan aluekoulun hankinnasta. Lisäksi hankkeessa pyritään löytämään uusia innovaatioita kestävän kehityksen, innovatiivisen oppimisympäristön ja terveellisen toimintaympäristön osalta. Neuvottelumenettelyssä hankinnasta julkaistaan normaali hankintailmoitus, jossa haetaan osallistujia hankinnan toteuttajiksi. Hankintailmoituksessa ilmoitetaan tarjouksen valintakriteerit. Hakemuksen jättäneistä valitaan ennalta määrättyjen kriteerien perusteella tarjoajat neuvotteluihin. Neuvottelujen päätyttyä pyydetään neuvottelutuloksen perusteella lopulliset tarjoukset kirjallisina. Kirjallisten tarjousten perusteella tarjouksen valinta tehdään ennalta määrättyjen valintakriteerien perusteella. Valintaperusteena neuvottelumenettelyssä on käytettävä kokonaistaloudellista edullisuutta.

18(29) 3.10.3 Hankinnat Ekokouluhankkeen hankinnat jakaantuvat useaan eri hankintaan. Suurin hankinta on rakennuksen hankinta. Rakennuksen hankinta toteutetaan projektinjohtourakkana jonka pohjana on normaalia tarkempi hankesuunnitelma. Suunnittelijoiden hankinta toteutetaan kilpailuttamalla pääsuunnittelija/arkkitehti, joka kokoaa suunnittelijaryhmän. Pääsuunnittelija/arkkitehdin hankinta toteutetaan myös neuvottelumenettelyllä ja todennäköisesti ns. ranskalaisena urakkana. Valinnassa otetaan huomioon ainakin osaaminen ja referenssit ekologisuudesta ja koulu- ja päiväkotisuunnittelusta. Kalustehankinnoissa tukeudutaan KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa tehtyyn yhteishankintaan, jossa toimisto-, koulu- ja päiväkotiperuskalustuksen osalta sopimuskumppanina on Isku Interior Oy. Tietotekniikkahankinoissa kunnalla on sopimus KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Sopimustoimittaja on Businessforum Oy. Sopimus kattaa koko tietotekniikkarepertuaarin pois lukien kopiokoneet. Myös kopiokoneista kunnalla on sopimus KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa, sopimustoimittajana on Konica Minolta Finland Oy. Toiminnan osalta järjestetään mahdolliset kilpailutukset halukkaiden keittiö- ja päiväkotiyrittäjien välillä. Nämäkin hankinnat toteutettaisiin neuvottelumenettelyllä. Näiden osalta pyritään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin molemmin puolin kohtuullisella irtisanomisajalla. Nämä hankinnat toteutetaan keväällä 2016. Oppilaskuljetusten hankinnat kilpailutetaan yhteisesti muiden oppilaskuljetusten mukana talvella 2016. 3.10.4 Valintakriteerit Tarjousten valintakriteerit ja niiden painoarvot määritellään tarjouspyynnössä. Valintakriteereinä käytetään mm. projektinjohtopalkkiota, kannustin palkkioita, teknistä ja taloudellista osaamista, riskin kantokykyä, henkilöstön ammatillista pätevyyttä ja osaamista sekä sitoutumista hankkeen tavoitteisiin. Mahdollisten keittiö- ja päiväkotipalveluyrittäjien hankinnan kriteereistä keskusteltaisiin yrittäjien kanssa markkinavuoropuhelussa. Kuitenkin yhtenä kriteerinä tulee olemaan palvelusta maksettava hinta ja esimerkiksi palvelukonseptin innovatiivisuus. 4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS) 4.1 KOULUVERKKO JA LÄHTÖKOHTA Kouluverkkoselvityksen mukainen oppilasmäärä alueella on noin 100 alakoululaista. Hankesuunnitelmassa huomioitu oppilasmäärä perustuu 10 vuoden ennusteeseen ja tähtää sen mukaiseen tilatarpeeseen (kts liite 1). 4.1.1 Opetussuunnitelma ja koulun painotukset Vuontee aluekoulun toiminta ja tuntijako perustuu uusien opetussuunnitelmien pohjalle, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Kasvun ja oppimisen lautakunta tekee tuntijakopäätöksen 22.9.2015. Aluekoulun mahdollisista painotuksista päätetään erikseen koulun opetussuunnitelmassa ja lukuvuoden toimintasuunnitelmassa.

19(29) 4.1.2 Pedagogiset tavoitteet Tavoitteena on tehdä koulusta nykyaikaisia opetusmenetelmiä käyttävä ja niiden käytön mahdollistava rakennus. Tilojen tulee olla helposti muunneltavia koulussa käytettäviin opetusratkaisuihin. Tilojen muunneltavuus tulevaisuuden mahdollisesti muuttuviin tarpeisiin otetaan huomioon suunnittelussa. Tavoitteena on kehittää uuteen kouluun avoin oppimisympäristö 1-6 luokille soveltuvasti, mikä tarkoittaa, että opiskelu on optimaalisen joustavaa ajan, paikan, menetelmien ja toteutustapojen suhteen. (OPS2016). Opetusta muutetaan vähitellen yhä enemmän oppijakeskeiseksi, oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Luonto ja ekologisuus otetaan huomioon koulun toimintoja ja opetusratkaisuja suunniteltaessa. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kanssa on tiivistä ja tavoitteena on luoda ehjä polku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Yhteiset kehittämishankkeet ja kokeilut ovat mahdollisia ja koulun toimintakulttuuri kannustaa niihin. 4.2 NYKYTILANNE TARVAALA, SAVIO JA VUONTEE, TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT Laukaan kunnanvaltuuston kokouksessaan 24.3.2014 hyväksyi päätöksen yhdistää Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut yhdeksi aluekouluksi Vuonteelle. Kyläkoulujen yhdistämisestä on tehty erillinen 14.10.2014 päivätty Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy:n laatima Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelma/ väliraportti (kts liite 7). Aikaisemmin valmistuneessa hankesuunnitelmassa on tutkittu vaihtoehtoja Vuonteen aluekoulun toteuttamiselle sisältäen nykytilanteen kuvauksen. A) Nykyisen Vuonteen koulun peruskorjaus ja laajennus nykyisellä tontilla B) Uudisrakennus nykyiselle Vuonteen koulun tontille ja tontin laajennus C) Koulun sijoitus Laukaan vankilan vapautuviin tiloihin D) Ekokoulu Ekokoulu- hankesuunnitteluryhmä on tarkastellut toteutusvaihtoehtoja seuraavasti: A) Aluekyläkoulu, nykyisen Vuonteen koulun peruskorjaus ja laajennus B) Aluekyläkoulu, rakentamismääräysten mukainen (tavanomainen) uudisrakennus nykyiselle Vuonteen koulun tontille C) Ekokoulu, uudisrakennus Laukaan vankilalta mahdollisesti vapautuvalle tontille D) Ekokoulu, uudisrakennus Vuonteen alueelle Vuonteen aluekoulun hankesuunnittelutyöryhmä oli kokouksessaan 26.9.2014 päättänyt esittää että Vuonteen aluekoulun suunnittelua jatketaan Ekokoulu-hankkeen lähtökohdista. Vertailuissa ei ollut päiväkodin tiloja. Ekokoulu-konseptin mukaisessa toteutuksessa nykyisistä kouluista luovutaan myymällä tai purkamalla. 4.2.1 Tilavaatimukset, koulu Hankesuunnitelman perusteella esitetään, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen tarvitsemia opetustiloja ei voida sijoittaa nykyisiin rakennuksiin tulevaisuudessa, eikä olemassa olevien rakennusten laajentaminen/ peruskorjaaminen ole perusteltavissa oleva ratkaisu elinkaarikustannusten näkökulmasta. Uusien oppimisympäristöjen, uuden pedagogiikan ja uuden opetusteknologian vaatimuksiin voidaan vastata parhaiten rakentamalla uutta opetustilaa. Aluekoulun on noin 100 oppilaan koulu, jossa opetuksen suunnittelu ja toteutus on tehokasta unohtamatta sitä, että oppilaiden erilaisiin tukimuotoihin voidaan vastata paremmin kuin pienemmät koulut yksinään.

20(29) Hankesuunnittelutyöryhmä esittää tekemiensä vertailujen ja kustannuslaskennan pohjalta että aluekoulu hanke toteutetaan Ekokoulu-konseptin mukaisena täydennettynä päivähoidon tiloilla. Hankevaihtoehtojen +/- vertailu taulukko (kts.liite 7). -Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut yhdistetään ja sijoitetaan uuteen ekokouluun. -kouluun sijoitetaan luokat 1-6 yhdessä esikoulun ja päiväkodin kanssa (esikoulun ja päiväkodin tilavaatimukset esitetään kohdassa 4.3) Ekokoulun tuntimääräksi (100 oppilasta vuosiluokilla 1-6) arvioidaan n. 135 opetustuntia. Oppilasmäärän kasvua varten on ekokoulun suunnittelussa varauduttu siihen, että ilman laajennusta tiloihin mahtuu 130 oppilasta. Lisäksi koulun laajentaminen lisärakentamisella otetaan suunnittelussa huomioon. Ekokoulun tilojen käyttöastetta nostetaan siten, että kouluajan ulkopuolelle etsitään uusia toimintoja ja siten, että myös iltakäyttö olisi luontevaa ja mahdollisimman helppoa. Koulun teoreettinen mitoitusperuste on esitetty opetushallituksen kaaviolla (kts liite 2). Teoreettinen opetushallituksen mitoitusperusteen mukainen tilantarve 100 oppilaalle on 2211 hym2 hyötyalan ollessa 22,1 m2/ oppilas. Tällöin koulun bruttoala olisi 3317 m2. Päiväkodin ja koulun yhteenlaskettu bruttoala olisi n. 3902 m2. Tilojen toimintoja yhdistämällä on parannettu tilatehokkuutta suhteessa opetushallituksen teoreettiseen tilamitoitukseen. Koulun teoreettinen mitoitusperuste ja toteutuva tilaohjelma on esitetty opetushallituksen kaaviolla (kts liite 2). Toteutuvaksi esitetyn tilaohjelman mukainen tilantarve 100 oppilaalle on 1655 hym2 hyötyalan ollessa 16,6 m2/ oppilas. Mitoitus pitää sisällään hankkeen ohjausryhmän esittämän 300m 2 :n liikuntasalin. Maksimikapasiteetilla (130) koulun tilankäytön tehokkuus on 12,7 m2/oppilas. Tilakaavion mukaisessa ekokoulussa (päiväkoti ja koulu yhdessä) kokonaisbruttoala on 2457 brm2. Ulkorakennuksissa on yhteensä lisäksi n. 60 brm2. Hankesuunnitelmassa päiväkodin ja koulun yhteiset tilat tuovat selkeä tilasäästöä. Hukka-/ ja vajaakäyttöä on pyritty minimoimaan myös iltakäytöllä kylätalona sekä lomien aikaisella käytöllä. Koulussa on vain vähän käytävä- ja liikennetiloja. 4.2.2 Perusopetukset tilat Ekokyläkoulussa perusopetustilat mitoitetaan ryhmäkokotavoitteen mukaisesti 100 oppilaalle. Kouluun tulee 1.-6. vuosiluokille 6 perusopetusluokkaa ja esikouluryhmä 12 lapselle. Opetusryhmäkoko on n. 17 oppilasta/ luokka. Opetus järjestetään pääsääntöisesti kotiluokissa, joiden huoneala vaihtelee 50-75 m2 välillä riippuen siitä onko luokkaan varattu tilaa myös aineopintoja varten. Luokat aukeavat keskeisesti sijoitettuihin avoimiin oppimisympäristöihin/ pienryhmätiloihin. Pienryhmätilat ja pesät opetustilojen läheisyydessä mahdollistavat opetuksen joustavan ryhmittelyn ja eriyttämisen. Ekokoulussa opetustilat jaetaan kolmeen soluun: päiväkodin yhteydessä toimii esikoulu. 1.-2. luokat muodostavat oman solunsa, johon esikoulutila voidaan vaihtoehtoisesti avata. 3.- 6. luokkalaiset muodostavat oman ryhmänsä. Koulun uusi opetusteknologia edistää tilojen monipuolista käyttöä. Lisäksi koulurakennus itsessään toimii jo oppimisympäristönä, jonka tekniikkaa voidaan käyttää opetuksessa hyväksi.

21(29) 4.2.3 Aineluokat Erillisiä aineluokkia esitetään rakennettavaksi vain tekniselle työlle ja sisäliikunnalle. Musiikki, kuvataide, tekstiilityö ja ympäristöoppi sijaitsevat integroituina kotiluokissa, joihin on varattu kunkin aineluokan vaatimaa lisätilaa. Keskeisesti sijaitsevat avoimet oppimisympäristöt/ pienryhmätilat, joihin integroidut aineluokat voidaan yhdistää. Varastot on sijoitettu siten että ne palvelevat sekä perusopetuksen että aineopetuksen tarpeita. (kts liite 3) kotiluokka johon on yhdistetty tekstiilityö, n. 75 m2. kotiluokka johon on sijoitettu kuvataide, n. 75 m2 kotiluokka johon on yhdistetty musiikki, n. 75 m2. Tila voidaan yhdistää ruokala/mediateekkiin, esimerkiksi musiikin esitystilaksi. kotiluokka johon on yhdistetty ympäristöoppi, n. 75 m2 liikuntasali on erillinen, n. 300 m2 kokoinen. Esitetään että liikuntasali varustetaan siirrettävällä/ koottavalla näyttämöllä. Liikuntasali on yhdistettävissä ruokala/ mediateekkiin juhlatilaisuuksia ym. tapahtumia varten. Liikuntasaliin liittyviä tiloja ovat tuolivarasto, näyttämövarasto, urheiluvälinevarastot ja pukuhuonetilat. tekninen työ on erillinen n. 140 m2 kokoinen kokonaisuus, johon liittyvät pintakäsittelytila, konesali, materiaali- ja oppilastyövarastot sekä opettajan tila. Konesali ei ole tarkoitettu opetuskäyttöön, vaan opettaja esivalmistaa materiaalin oppilaiden käyttöön. Iltakäyttöä varten on erillinen n. 6 m2 varasto. erillistä tietotekniikan luokkaa ei ole, vaan tabletit tai läppärit ladataan siirreltävissä vaunuissa. erillistä kieliluokkaa ei ole, vaan kieliopetuksen vaatimat toiminnot integroidaan kotiluokkaan/ kotiluokkiin. ruokalatila toimii myös mediateekkina/ ryhmätyötilana silloin kun se on mahdollista 4.2.4 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityisopetusta annetaan pienryhmätilassa, johon tulee mahtua kerrallaan n. 8 lasta. Yhteiskäyttö monitoimitilassa on mahdollista. Oppilaat, jotka tarvitsevat pienryhmäopetusta, käyvät koulua joko Kirkonkylän koulun, Lievestuoreen koulun pienryhmissä tai muussa oppilaan opetuksen kannalta järkevässä paikassa. 4.2.5 Opettaj pettajien ja muun henkilökunnan tilat 4.2.6 Keittiötilat Uudessa ekokoulussa esitetään rakennettavaksi henkilökunnan tiloja ja hallintotiloja opetushallituksen tilaohjelman mukaisesti. Erillinen työtila rehtorille sekä henkilökunnan työtila varataan kouluun. Päiväkodin ja koulun hallintotilat jaetaan tilakaavion mukaisesti (kts liite 3). Lisäksi henkilökunnan taukotilat sekä sosiaalitilat sijoitetaan uuteen kouluun. Henkilöille nimettyjä tiloja ei tule, vaan työtiloja varataan sähköisellä järjestelmällä tarpeen mukaan. Työtilat voivat toimia myös pieninä kokoustiloina. Suunnitelmassa huomioidaan tilojen muunneltavuus. Ekokoulun keittiö on valmistuskeittiö ilman juuresten ja perunoiden esikäsittelytiloja. Keittiötilojen yhteiskooksi on esitetty n.101 m2 sisältäen keittiöhenkilökunnan sosiaalitilan. Keittiö vastaa koulun ja päiväkodin lounaiden sekä päiväkodin aamu- ja välipalojen valmistuksesta. Keittiön tilat suunnitellaan siten, että siellä voi toimia kunnan ruokapalvelu tai yksityinen yrittäjä, jolla mahdollisuus pitopalveluun. Ruokasalin yhteyteen tulee suunnitella keittiötila iltakäyttöön mm. kokki- / leivontakerhoille, kyläläisten ja yhteisöjen