Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo
Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet toimenpiteet (aikataulutus, vastuut) kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet Keskeisenä tavoitteena on luoda strategia Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyvyn varmistamiseksi kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset laajalti huomioiden Tarkasteluaikajänne: 2013-2022 Valmisteluaikataulu: 6/2012 12/2013 Strategialuonnos kommenttikierrokselle marraskuussa 2
Meriliikennestrategian visio ja strategiakärjet 3
Tavoitteena tehokkaat ja kilpailukykyä tukevat kuljetusketjut Ympärivuotisesti luotettavasti toimiva liikennejärjestelmä Varautuminen poikkeusoloihin toimintavarmuuden parantamiseksi, luotettava kuljetusjärjestelmä myös huoltovarmuuden lähtökohdista Kuljetusketjujen optimointi, energiatehokkuuden parantaminen ja alusten täyttöasteen kasvattaminen Tiedon tehokkaampi hyödyntäminen, älykkäät logistiikkaketjut tehokkuutta parantamassa Meriliikennettä edistävien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen Venäjän rajaliikenteen tehostaminen ja transitoliikenteen edistäminen 4
Varmistetaan kustannustehokkaat ja tarpeeseen vastaavat jäänmurtopalvelut Tulevaisuuden jäänmurtopalveluiden vaihtoehtoiset järjestämismallit. Lähtökohtana on, että luovutaan vanhasta talvisatamamäärittelystä ja luodaan uusi järjestelmä jäänmurron palvelutasolle. Vaihtoehtojen vaikutukset ja kustannukset arvioidaan tarkasti. Vaihtoehto A: Tasalaatuisen palvelutason malli Valtio tarjoaa samanlaatuisen jäänmurtopalveluun kaikkiin satamiin, joiden väyläsyvyys on vähintään 8 metriä. Vaihtoehdossa ei priorisoida satamia tarjotun palvelun osalta. Voi johtaa kasvaviin jäänmurron kustannuksiin, jos palvelutaso halutaan säilyttää korkeana. Vaihtoehto B: Eriytetyn palvelutason malli Vaihtoehdossa luokitellaan valtion toimesta satamat kahteen tai kolmeen eri palvelutasokategoriaan samalla ajatuksella kuin teiden kunnossapidossa. Korkeamman luokan satamat saavat avustuspalvelua nopeammin toisen luokan satamiin verrattuna Vaihtoehto C: Satamien lisäpalvelumalli Satamat voisivat halutessaan ostaa valtion tarjoaman nykyistä merkittävästi matalamman peruspalvelun päälle parannettua, nykyisen tasoista palvelutasoa lisämaksua vastaan. Lisäpalvelumalli loisi satamille mahdollisuuden priorisoituun järjestelmään jäänmurtopalvelujen tarjoamisjärjestykseen näin halutessaan. Vaihtoehto D: Satamien väylänpitovastuun malli Satamat ottavat vastuulleen jäänmurron satamien tulo- ja saaristoväylillä. Valtio vastaisi edelleen avomeri jäänmurrosta luotsipaikoille. Varmistetaan riittävä jäänmurtokapasiteetti tuleville vuosille (investointiohjelma valitun vaihtoehdon pohjalta) Tehostetaan sekä lähinaapurimaiden että Suomen viranomaisten välistä jäänmurtoyhteistyötä Arvioidaan jäänmurron kustannusvastaavuus väylämaksutarpeen ennustamiseksi pitkällä aikavälillä sekä jäänmurron kokonaiskustannukset ja -tarve suhteessa jäävahvistettuihin aluksiin 5
Väylämaksuja ei koroteta pitkälläkään aikavälillä Väylämaksujen puolittaminen 2015-2017 Ehdollinen työmarkkinaratkaisulle Väylämaksuilla ei tulisi vuoden 2017 jälkeenkään aiheuttaa nykyistä suurempaa rasitetta meriliikenteen kuljetuksille Väylämaksu tulee kuitenkin asettaa sellaiselle tasolle, että väylien täysimääräinen ylläpito ei vaarannu Pidettävä väylämaksut, jos halutaan säilyttää insentiivi jäissäkulkeville aluksille Voidaan pääosin edetä väylämaksutyöryhmän esitysten pohjalta, mikäli jäänmurron järjestämistapoihin ei tule suuria muutoksia Ympäristöohjaavuutta tulee kuitenkin tarkastella typenoksidipäästöjen osalta kansainvälisen kehityksen valossa vuoden 2014 aikana Väylämaksutyöryhmä esitti raportissaan Irtolasti- ja risteilyalusten maksua alennetaan Saimaan liikenteen väylämaksua tulisi kantaa samalla periaatteella kuin Suomen rannikon ulkomaan liikenteeseen lähteviltä aluksilta Luovutaan väylämaksun perimisestä jäänmurtajilta 6
Satamatoimintoja tehostetaan ja satamien kilpailukykyä parannetaan Satamien toimintavarmuuden parantaminen osana logistista kokonaisuutta Satamat kiinteänä osana kokonaiskuljetusketjua Kuljetusten häiriöttömyys ensisijaisen tärkeää kilpailukyvyn näkökulmasta Satamat kehittävät kilpailukykyään monipuolisilla liiketoimintakonsepteilla Yhteistyön tiivistäminen satamien palveluntuottajien ja asiakkaiden välillä lisää mahdollisuuksia vastata asiakkaan palvelutarpeeseen Satamien välinen yhteistyö ja niiden erikoistuminen Esim. päällekkäisten investointien vähentäminen ja suunnitelmien koordinointi (investointitarpeita mm. jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteissa, tai ICT-investoinneissa) Yhteistyön käynnistäminen venäläisten satamien kanssa Arvioidaan yhtiöittämisen aiheuttamat satamia koskevat lainsäädännön muutostarpeet 7
Itämeren turvallisuudesta on pidettävä huolta Arvioidaan ja uudistetaan luotsauksen palvelutasomääritykset vastaamaan kustannustehokkaammin palveluiden tarvetta Luotsauksen palvelutaso tarkastellaan yhdessä jäänmurtopalveluiden kanssa Luodaan merellisen tiedon tiedonvaihtoympäristö (National Single Window) palvelee asiakkaiden ja viranomaisen tarpeita ja vähentää hallinnollisia muodollisuuksia Tehostetaan merellisten siviiliturvallisuustoimintojen ohjausta ja hallintoa Riskienarviointi ja hallinta Meripelastus Ajantasainen tieto ja on-line-järjestelmä 8
Edistetään kestävää liikennettä ja ympäristöosaamiseen liittyvää liiketoimintaa Varustamojen alusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia parannetaan lisätään Finnveran rahoitusvaltuuksia selvitetään eri rahoitusinstrumenttien käyttöä (mm. NIB, EIB) Tuetaan meriklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa korkean osaamisen innovaatiot uusiksi vientituotteiksi Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaltuuksia ja kansainvälistymisavustuksia lisätään Helpotetaan cleantech-hankkeiden käynnistymistä ja tuetaan niiden rahoitusta ja markkinointia Helpotetaan vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa Toteutetaan LNG-toimintaohjelma vuosina 2013-2017 Varmistetaan biopolttoaineiden pilottiprojektien toteutus 9
Kehitetään, hyödynnetään ja viedään suomalaista jää-, meri- ja ympäristöosaamista Varmistetaan tulevaisuuden osaajat merenkulun ja meriklusterin tarpeisiin Tuetaan oppilaitosten ja korkeakoulujen valtakunnallista verkostoitumista (hallinto, oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät) kehittämään ja edistämään, mm: koulutuksen korkeaa tasoa ja laadunvarmistusta koulutusohjelmien yhteensopivuutta, valtakunnallista koordinaatiota kustannustehokkuutta ja resurssien yhteiskäyttöä Toteutetaan koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön muuttaminen tukemaan tutkinnon suorittamista ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa kerrallaan Sisällytetään STCW:n edellyttämä riittävä määrä harjoittelua tutkintoihin ja varmistetaan harjoittelu laivoilla (Harjoittelumylly) Jatko- ja täydennyskoulutusta kehitetään urapolkuja tukien Toteutetaan Arktisen strategian ja Meriteollisuus 2020 työryhmän toimenpide-ehdotuksia (osaaminen, koulutus) Jääosaamista kehitetään ja tuotteistetaan vientiin Kehitetään meriteknologian käyttö- ja huoltopalveluja vientiin Kehitetään merenkulkualan tunnettuutta ja vetovoimaa 10
Itämeri mahdollisuuksien merialue Suomi toimii vastuullisesti Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä (EU:n meristrategiadirektiivi ja HELCOM) Merenkulun ympäristösääntelyssä pyritään ensisijaisesti kansainväliseen sääntelyyn IMO:ssa CO2-päästöjä koskeva taloudellinen ohjaus Itämeren markkina-alueen hyödyntäminen (ml. Venäjä) Suomalainen merenkulku on Itämeren johtava palvelun tuottaja perustuen kestäviin logistisiin konsepteihin Risteily-, veneily- ja muun matkailutoiminnan edistäminen Kehitetään öljyntorjuntavalmiutta Itämerellä Panostetaan yhteistyöhön erityisesti Viron ja Venäjän kanssa Suomenlahdella sekä Ruotsin kanssa 11
Kansainvälisen ja EU-vaikuttamisen kärjet ja yhteistyökumppanit Suomi on riippuvainen merenkulusta; talvimerenkulun erityishaasteet otettava huomioon Suomi toimii aktiivisesti IMO:ssa Merenkulun turvallisuus- ja ympäristösääntely ensisijaisesti globaalilla tasolla IMO:ssa EU:n sääntelyssä varmistettava Suomen saavutettavuus (mm. Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN T) Suomi toimii aktiivisesti Itämeren alueen Vihreän teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden platformin työssä (HELCOM, CBSS) Suomi on aktiivinen toimija Arktisen strategian mukaisesti Varustamotoiminnan ja meriklusterin kehittämiseksi vahvistetaan hallintojen kahdenvälistä yhteistyötä sekä public & private - kumppanuuksia erityisesti Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa Varmistetaan riittävät kansalliset resurssit kansainväliseen vaikuttamiseen 12