KESKI-POHJANMAAN YrittäjäMAGAZINE YRITTÄJÄT RY:N 1/2014 Laura Ruohola: Terassit loma-asuntomessujen erityisyys Kokkolan Power Ab Polttoainehankinta poikkeustilanteessa PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm: Suomen kilpailukykyä parannettava pitkäjänteisesti 1 Yrittäjä MAGAZINE
PERHE- JA KASVUYRITYKSET Innostuksesta menestykseen Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Yrityskaupat Sukupolvenvaihdokset Ota yhteyttä: Minna Herlevi, KHT P: 020 760 3317 etunimi.sukunimi@kpmg.fi Pitkänsillankatu 1-3 E, Kokkola kpmg.fi Toteutamme kappaletoiveesi. Mitä kappaletavaraa ja minne ikinä sitä haluatkaan kuljettaa, käänny luottamuksella puoleemme. Kilpailukykyiset hinnat, yksilöllinen palvelu, viikottainen konttialusvuoro sekä Pohjoismaiden ainoa All Weather -terminaali ovat esimerkkejä asioista, joilla pidämme asiakkaamme tyytyväisinä. Puh: (06) 824 2400 Faksi: (06) 824 2444 satama@kokkola.fi www.portofkokkola.fi 2 Yrittäjä MAGAZINE
Yrittäjien asialla Suomen Yrittäjät on nostanut esiin monia tervetulleita asioita yrittäjyydestä ja sen edellytyksistä Suomessa. Esille on tuotu paikallisen sopimisen mallia, vanhempainvapaan korvausperusteet, karenssipäivä sairaslomiin, tekemättömän työn korvaus jne. Nyt uusimpana on nostettu keskusteluun yrittäjävähennys. Veroesitys koskisi nimenomaan yrittäjiä, joilla on henkilö- ja toiminimi. Näitä yrittäjiä jäsenkentästämme on suuri osa. On laskettu että Suomessa on 130.000 pienyritystä. Heidän asemansa viime verouudistuksessa jäi valitettavasti taka-alalle. Nyt esitetyllä 5% verokevennyksellä olisi kannustava vaikutus pienten yrittäjien yritystoiminnan kehittämiseen ja työllistämiseen. Tutkimusten mukaan valtaosalla yrityksiä olisi sitä kautta kasvuhalukkuutta ja työllistämishaluja. Työllistämisen lähtökohta on kuitenkin muu kuin avustukset tai verohelpotukset. Työpaikat muodostuvat tarpeesta tehtävän työn ympärille. PÄÄKIRJOITUS Moni yrittäjä, näin epäilen, on innostunut yrityksestään sen tuotteen tai tarjoamansa palvelun kautta. Hyvä niin. Verotukseen ja talouslukuihin paneudutaan syvällisimmin vasta kun iskee likviditeettiongelma, tai joku taho huomaa pyytää liiketoimintasuunnitelmaa esimerkiksi lisärahoituksen saamiseksi. Yrittäjäjärjestön toimet edunvalvonnassa ovat siksikin nostettava ansaitsemaansa arvoon. Kaikki ne seikat, joilla voidaan auttaa yrityskenttää menestymään niin taloudellisesti kuin toimintaedellytyksiä parantavasti ovat arvokkaita. Kevennyksenä voinen kertoa lukemani jutun yrittäjän näkökulmasta verotuksen kiristymiseen, Kirjoittaja näki verojen kiristymisen lisäävän kasvuhalukkuutta yrityksissä tuotannon lisääntymisenä, koskapa viivan alle täytyy joka tapauksessa saada tietty määrä + euroja. Onko näin? Keski-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestön tärkeimpiin tehtäviin kuuluu olla luomassa hyvää yrityskulttuuria alueelleen. Siihen työhön tarvitaan koko jäsenkenttää. Järjestön edustajat osallistuvat moniin tärkeisiin päättäviin maakunnallisiin elimiin, ohjausryhmiin, joissa luodaan tulevaisuutta alueen kehittymiselle. Tulevaisuutta rakennetaan usein vahvasti yrittäjien harteille. Työpaikat syntyvät tänään pääsääntöisesti pieniin yrityksiin. Työpaikat ovat luonnollisesti tervetulleita jokaiseen kuntaan, koska kunnat elävät asukkaistaan ja asukkaita tulee jos on työtä. Kansainväliset talouskriisit ovat vakavia, koska ne uhkaavat myös Suomea. Alueellamme on paljon kansainvälistä kauppaa käyviä yrityksiä, siksi varautuminen ja muuntautumiskyky on syytä ottaa huomioon esim. Venäjän kaupassa. Onneksemme yrittäjät ovat tottuneita tekemään ratkaisuja ja toimimaan jatkuvan epävarmuuden alla. Tästä epävarmuudesta Suomen eduskuntakin on valitettavasti pitänyt huolen poukkoilevalla päätöksenteollaan. Tulevaisuus rakennetaan työllä, ei valittamalla. Aurinkoista kevättä. Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE
Lentoliikenteessä kirkastuvaa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Keskipohjalainen elinkeinoelämä huokaisi helpotuksesta, kun ruotsalainen Nextjet ilmoitti avaavansa lentoreitin vuoden 2014 helmikuussa Kruunupyystä Tukholman Arlandaan. Kun puhutaan erityisesti Kokkola-Pietarsaari-alueella toimivien vientiyritysten kilpailukyvystä ja yleisistä toimintaedellytyksistä, lentoyhteyksien merkitys on elintärkeä. Johtaja Jarl Sundqvist on tyytyväinen siihen, että alueen yritykset ovat myös käyttäneet hyväkseen Nextjetin tarjoamaa uutta mahdollisuutta Tukholman-lentoihin. - Reitti lanseerattiin juuri ennen joulua ja ensimmäinen lähtö oli 10. helmikuuta. Kun huomioidaan, että myyntiaika jäi tuolloin hyvin lyhyeksi, toiminta on käynnistynyt erittäin pirteästi. Ensimmäisestä viikosta lähtien käyttäjämäärät ovat lisääntyneet ja tällä hetkellä olemme hyväl- Flyben ja Nextjetin lennot Helsinkiin ja Tukholmaan tarjoavat Kokkola-Pietarsaari-kenttää käyttäville hyvät jatkoyhteydet Eurooppaan ja kauemmaksikin maailmalle. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola Puh. (06) 8315 292 Fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa PÄÄTOIMITTAJA Mervi Järkkälä. Puh. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi 4 Yrittäjä MAGAZINE KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, 84100 Ylivieska Puh. (08) 4118 500 Fax (08) 425 204 www.viestimix.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Raija Eskola-Valli Puh. 050 3831 083 raija.eskola-valli@viestimix.fi ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh. 045 6383 051 kpy-lehti@viestimix.fi Kannenkuva: Jorma Uusitalo
lä tasolla. Jatkoa ajatellen tilanne näyttää lupaavalta. Vuorotiheys entistä parempi Sundqvist korostaa, että Flyben ja Nextjetin aikataulut on suunniteltu elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta niin, että Kokkola- Pietarsaaren kentältä pääsee Helsinkiin ja Tukholmaan mahdollisimman joustavasti ja vaivattomasti. Sieltä puolestaan on hyvät yhteydet jatkaa muualle Eurooppaan ja vaikka kauemmaksikin. Flybellä pääsee Helsingin kautta muun muassa Finnairin verkostoon, ja Nextjetin lennoilla Tukholmaan puolestaan SAS:n verkostoon. - Nykyisillä yhteyksillä on käytännössä palautettu se tilanne ja palvelutaso, joka oli silloin kun SAS-Blue1 liikennöi Kokkola- Pietarsaaresta. Palvelutaso on nyt jopa korkeampi, koska lähtöjä on enemmän eli 34 vuoroa, minkä ansiosta asiakkaiden arvostama vuorotiheys on parempi. Lisäksi Nextjetin ja SAS:n keskenään solmima interline-sopimus Kruunupyyn ja Tukholman välisillä lennoilla tarkoittaa sitä, että koko matkan Kokkolasta Tukholmaan ja sieltä eteenpäin SAS:n koneella voi lentää yhdellä lipulla. Samalla matkatavarat kulkevat vaivattomasti yhdellä lipulla perille asti. Entä mitä lentovuorojen määrän kasvu merkitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle? - Viime vuonna matkustajamäärä jäi noin 69 000 tuhanteen. Uskon, että Flyben tekemät aikataulutarkistukset yhdistettynä Nextjetin mukaantulon tuomaan matkustajamäärien kasvuun sekä charter-puolen lisäyksiin merkitsevät sitä, että ensi joulukuussa meidän matkustajamäärä on 85 000-90 000 matkustajaa, Sundqvist ennustaa. Mikäli ennuste toteutuu, lentokentän osalta ollaan silloin menossa hyvää vauhtia kohti Kauppakamarin asettamaa tavoitetasoa eli 100 000-120 000 matkustajaa vuodessa. Nextjetin kalusto istuu hyvin reitille Pelkästään Nextjetin tulo Tukholman-reitille vahvistaa Sundqvistin mukaan Kokkola-Pietarsaari-kentän asemaa huomattavasti Finavian verkostossa. - Se myönteinen kehitys, mitä kentän tiimoilta on nyt tapahtunut, on merkittävä signaali Finavian asioista päättäville poliitikoille. Meidän alueen elinkeinoelämä tarvitsee lentokenttää päästäkseen maailmalle tekemään kauppoja. Pitää muistaa, että Kokkola-Pietarsaaren lentokentän vaikutusalueella toimii 772 vientiä harjoittavaa yritystä. Jotta alueelle halutaan investoida jatkossakin, riittävät lentoyhteydet ovat investoinneille ehdoton edellytys. Infran täytyy olla kunnossa, Sundqvist korostaa lentoyhteyksien tärkeyttä. Nextjetin Henning Lindbergin mukaan Kokkola-Pietarsaari-alueen vahva elinkeinoelämä tarvitsee ehdottomasti hyvät lentoyhteydet. Nextjetin myynti- ja markkinointipäällikkö Henning Lindbergin mukaan Nextjet ryhtyi tutkimaan Kruunupyyn ja Tukholman välisen vuoron mahdollisuutta heti sen jälkeen, kun SAS ilmoitti lopettavansa reitin. - Alueella on vahva elinkeinoelämä, joka tarvitsee ehdottomasti lentoyhteyksiä. Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yritykset ovat myös osoittaneet päättäväisesti oman tahtotilansa. Nextjetin lentokalusto palvelee erinomaisesti Kokkola-Pietarsaari-kentän matkustajia, ja tässäkin olemme huomioineet aikaisemman matkustajakäyttäytymisen, Lindberg sanoi Pietarsaaressa pidetyssä lanseeraustilanteessa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on ollut tiiviisti mukana Kruunupyyn lentokentän kehittämistyössä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät luotsaavat Kokkolan ja Pietarsaarenseudun lisäksi Kalajokilaakson mahdollisuuksia käyttää Kruunupyyn lentokenttää. Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola. Puh. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Toimitusjohtaja M e r v i J ä r k k ä l ä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö N i n a N i e m i p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri H e i d i H u h t a l a p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri R i i t t a H a u t a l a p. 050 338 8029 5 Yrittäjä MAGAZINE riitta.hautala@yrittajat.fi
6 Yrittäjä MAGAZINE Pasi Holmin mukaan talouden keskinäisriippuvuus on nykymaailmassa suuri. Kun Venäjän talous kärsii esimerkiksi Ukrainankriisin takia, Suomenkin talous kärsii.
PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm: Suomen kilpailukykyä parannettava pitkäjänteisesti TEKSTI JORMA UUSITALO KUVA PTT Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm pitää tärkeänä, että teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ollaan Suomessa valmiita tekemään töitä pitkäjänteisesti. - Näkymä talouteen on aika heikko. Valtiovarainministeriö ennusti joulukuussa tälle vuodelle 0,8 prosentin talouskasvua mutta ministeriö todennäköisesti laskee tuolloin tekemäänsä ennustetta. Meillä oli pitkään kolmen prosentin talouskasvu, mutta keskiarvona viiden vuoden päähän tarkasteltuna olisimme jäämässä puoleen tuosta kasvuvauhdista, Holm viittaa ministeriön ennusteeseen ja listaa suurimpia syitä talouden hyytymiseen. - Nokia, finanssikriisi ja metsäteollisuuden alenema eli paperin kysynnän lasku. Ne ovat varmaan ne keskeiset syyt. Kotiperäisistä esille nousee se tosiasia, että meillä on ollut aika heikko kilpailukyky erityisesti 2000-luvun lopusta alkaen. Maltillisuus riippuu kilpailijoiden korotuksista Holm korostaa nimenomaan reaalisia yksikkötyövoimakustannuksia, jotka vaikuttavat Suomessa heikentyneenä kilpailukykynä Saksaan ja Ruotsiin. Suomalaiset yritykset eivät tahdo pärjätä nykyisellä kustannusrakenteella. - Palkat ja työvoimakustannukset ovat nousseet meillä hieman enemmän kuin muilla. Tilanteeseen vaikuttavat myös ne hinnat, mitä yritykset saavat tuotteistaan eli vaihtosuhde. Toimitusjohtajan mukaan onkin välttämätöntä, että Suomessa palkkoja alennetaan asteittain suhteessa kilpailijamaihin. - En kuitenkaan ole sitä mieltä, että nimellispalkkoja pitäisi leikata. Sen sijaan palkkoja pitää pyrkiä alentamaan suhteessa kilpailijamaihin asteittain pidättäytymällä palkankorotuksista, vaikka muut niitä tekisivätkin. Sitä kautta saisimme ajan kanssa palautettua kilpailukykyämme. Nykyisessä palkkaratkaisussa 2016 on optiovuosi, ja Holmin mielestä sitä pitäisi ilman muuta jatkaa suurin piirtein samalla tasolla. Seuraavankin ratkaisun täytyisi olla erittäin maltillinen, eli vuodet 2017 ja 2017 mentäisiin kaksivuotisella ratkaisulla. Maltillisuus riippuu viime kädessä siitä, paljonko palkat nousevat Suomen kilpailijamaissa. Holm pitää tärkeänä, että Suomeen saadaan myös lisää investointeja. Tällä hetkellä Suomea ei nähdä mielenkiintoisena investointikohteena. Sen sijaan länsinaapurissa Ruotsissa tilanne on parempi. - Ruotsin talous on paitsi kilpailukykyisempi myös monipuolisempi, ja siellä on pystytty laskemaan verotusta. Vaikka meillä yhteisöveroa aivan oikein laskettiin, Suomessa verot ovat pikemminkin nousseet. Kuten selvitysmies Jorma Elorannan raportissa todettiin, suomalainen lupamenettelykin vaatii yksinkertaistamista, mutta se asia ei ole edennyt. Yksityistä sektoria voitava kasvattaa Vaikka toimialakohtaisia eroja löytyy, iso asia Holmin mukaan on kuitenkin se, että tällä hetkellä teollisuudella ja vientiteollisuudella kokonaisuutena ei mene kovin hyvin. Siksi tarvitaan painopisteen siirtoa julkiselta sektorilta teollisuuteen. - Odotukseni hallituksen kehysriiheltä ovat, että julkista taloutta tasapainotetaan menoja leikkaamalla, rakenteellisilla uudistuksilla ja sote-uudistuksella. Samoin marraskuussa päätetty rakennepaketti pitää saada käytäntöön. Holm muistuttaa, että lähes kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Yksityistä sektoria olisikin kasvatettava parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. - Palvelualoilla toimivat pk-yritykset ovat hankalassa asemassa. Varsinkin, jos talouskasvu jää seuraavina vuosina matalaksi ja samaan aikaan esimerkiksi julkisen talouden leikkaukset ja mahdolliset veronkorotukset syövät yksityisen kulutuksen ja ostovoiman kasvua. - Akuutein korjattava asia on rahoitus veroratkaisujen ohella. Vaikka monet sanovat, että rahoitusta on saatavilla, rahoituksen hinta on nousussa. Perinteisessä pankkilainassa pankki ottaa lainoittajan riskiä, mutta nyt pankit yrittävät siirtää sitäkin enenevissä määrin pk-yrityksille. Tämä vaikeuttaa investointeja. Ukrainan-kriisi on Holmin mukaan osoitus poliittisten riskien vaikutuksesta taloudelle. - Jos Ukrainan-kriisi pitenee, epävarmuus lisääntyy ja se heikentää Suomen talouskasvua, minkä lisäksi investointeja lykätään. Ruplan kurssin heiketessä matkailu Venäjältä Suomeen vähenee, ja venäläisiä palvelevien suomalaisyritysten tilanne heikkenee. Kun Venäjällä talous kärsii, Suomenkin talous kärsii. - Talouden keskinäisriippuvuus on aika iso, ja voimapolitiikkaa käytettäessä talousasiatkin vaikuttavat. Vaikka sanktioita ei tulisikaan, Putin joutuu huomioimaan talousasiatkin. 7 Yrittäjä MAGAZINE
Näyttävät terassit ovat loma-asuntomessujen erityisyys TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO 8 Yrittäjä MAGAZINE
Laura Ruohola uskoo, että Kalajoen tapauksessa loma-asuntomessut houkuttelevat tavallista enemmän kävijöitä eri puolilta Suomea. 9 Yrittäjä MAGAZINE
Talven jälkeen päivä pitenee ja h-hetken lähestyessä tunnelma tiivistyy Kalajoen loma-asuntomessualueella Hiekkasärkillä. Projektijohtaja Laura Ruohola sompailee kuitenkin levollisin mielin ties monennenko kerran rakenteilla olevalla messualueella. Vaikka loma-asuntomessujen kaltaiseen isoon projektiin ymmärrettävästi mahtuu odottamattomia hankaluuksiakin, paniikkiin ei ole syytä. Isossa kuvassa asiat nimittäin etenevät aikataulussaan. Mutta sen Ruoholakin myöntää, että aika tuntuu kuluneen tosi nopeasti. - Kun kirjoitin Keskipohjanmaa-lehteen ensimmäisen kolumnini, messuihin oli aikaa 551 päivää. Nyt päiviä on jäljellä enää on päätynyt lasittamaan terassinsa. - Terassit antavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia, ja tässä tapauksessa ne muun muassa korvaavat piharakentamista. Terassille saa vaikkapa upean kesäkeittiön ja runsaasti oleskelutilaa. Toivottavasti mahdollisimman moni rakentaja satsaa myös terassien valaistuksen suunnitteluun, koska valaistus on tärkein tunnelman tekijä, projektijohtaja korostaa kuvitellen mielessään pimenevien syysiltojen terassitunnelmaa kauniisti valaistulla messualueella. Messualue koostuu neljästä erityyppisestä korttelista. Esimerkiksi Metsäkortteliin sijoittuu perinteinen hirsirakentaminen, kun taas Aurinkolammen loma-asuntojen rantasaunoista avautuvat upeat näkyvät auringonlaskussa kylpevään merimaisemaan. Ruohola toivoo, että toistaiseksi rakentamattomat tontit täyttyvät mahdollisimman nopeasti. - Messualueesta rakentuu oman aikansa lapsi, joka edustaa tuleville polville niitä ratkaisuja, jotka olivat tyypillisiä vuonna 2014. Messualueesta rakentuu oman aikansa lapsi, joka edustaa tuleville polville niitä ratkaisuja, jotka olivat tyypillisiä vuonna 2014 alle sata. On oikeastaan melko hämmentävää miettiä, kuinka nopeasti aika on kulunut, hän sanoo. Terassit tarjoavat monia mahdollisuuksia Maaliskuun alkupuolella messukohteet olivat valmistuneet jo niin pitkälle, että yleissilmäyksen perusteella saattoi tehdä yhden erityisen havainnon: loma-asuntojen terasseissa riittää näköä ja kokoa. Messukohteita on 28 ja niiden terassien yhteenlaskettu pinta-ala on peräti yli 2 000 neliötä. Alunperinkin terassien pinta-alat olivat isoja, mutta Ruoholan mukaan moni rakentaja on kasvattanut matkan varrella terassipinta-alaa. Samoin yhä useampi rakentaja 10 Yrittäjä MAGAZINE
Messukohteiden lukumäärää voi hänen mukaansa kuvata äärimmäisen suureksi onnistumiseksi siihen nähden, että valtakunnallisesti Kalajoen sijaintia ei koeta keskeiseksi eikä nykyinen taloudellinen tilanne missään oloissa kannattele loma- tai oikein muutakaan pientalorakentamista. "Kaikkien focus avajaispäivässä" Messuprojekti on iso kokonaisuus, jossa pitää sovitella paikalleen monenlaisia palasia tietyssä aikataulussa, jotta kaikki on valmiina, kun messut kesäkuussa alkavat. - Tässä on ihan samanlaiset haasteet kuin kaikissa muissakin projekteissa. Välillä hakataan päätä seinään ja otetaan vähän jämerämminkin asioihin kantaa. Tärkeintä on se, että jokainen rakentaja on sitoutunut tekemään nimenomaan messukohteen ja tiedostaa, että tässä on kyse meidän kaikkien yhteisestä savotasta, jossa tehdään historian hienoimmat loma-asuntomessut. - Minä olen kokenut hyväksi sen, että tässä on kyse nimenomaan projektista, jolla on alku ja loppu. Itse olen ollut olemassa viimeiset kaksi vuotta ensisijaisesti Kalajokea varten. Samoin kaikkien muiden projektissa mukana olevien focus on keskittynyt nimenomaan siihen, että kaikki on täydellistä, kun messut avataan 23. kesäkuuta. Yleensä messujen suurin kävijämäärä tulee messupaikkakunnan lähialueelta. Ruohola ennustaa, että Kalajoki muodostaa poikkeuksen tässäkin tapauksessa. Koska Kalajoella on matkailun ansiosta hyvä valtakunnallinen tunnettuus, väkeä on lupa odottaa laajasti eri puolilta Suomea. - Monella rakentajalla terassien koko on kasvanut matkan varrella, Laura Ruohola sanoo. 11 Yrittäjä MAGAZINE
Golfista kehittyi koko kansan harrastus TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO, KALAJOEN GOLF Golf luo rennot ja vapaamuotoiset puitteet bisnestapaamisille. Pitkään elitististä imagoa vastaan kampanjoinut laji on viime vuosina saanut niin paljon uusia harrastajia, että nykyään golfista voidaan puhua aidosti koko kansan harrastuksena. - Golf on monessa mielessä mainio tapa viettää vapaa-aikaa. Se sopii kaiken ikäisille, ja lajin voi aloittaa koska tahansa ilman aikaisempaa urheilu- tai liikuntataustaa. Meillä jäsenten ikähaitari on 5-vuotiaasta 85-vuotiaaseen, kertoo Kalajoen Golfin toimitusjohtaja Esa Takala. Fyysisen kunnon kohottamiseen golf sopii erinomaisesti. - Jos pelaa täyden kierroksen eli 18 reikää, aikaa siihen kuluu noin 4-4,5 tuntia, ja kävelyä kertyy helposti kymmenkunta kilometriä. Koko ajan liikutaan matalalla syketasolla vaihtelevassa ja hyvin hoidetussa maastossa, mikä tekee kokemuksesta tosi miellyttävän. Koska lajia pelataan kahdesta neljään hengen ryhmissä, golf on kaiken muun lisäksi sosiaalinenkin harrastus. Alkeiskurssilta eväät elinikäiselle harrastukselle Lajin aloittaminen onnistuu helposti. Esimerkiksi Kalajoella golfia voi käydä kokei- 12 Yrittäjä MAGAZINE
Fyysisen kunnon kohottamiseen golf sopii erinomaisesti lemassa lainavälineillä muutaman euron hintaan. Jos golfkärpänen iskee pysyvästi, parhaat eväät lajin harrastamiseen saa menemällä golfin alkeiskurssille. Alkeiskurssilla käydään läpi muun muassa lajin tekniikkaa, välineitä ja sääntöjä. Kun perusasiat on opiskeltu kurssilla, sen jälkeen lajia voi harrastaa omaksi ilokseen mutta tarjolla on myös kilpailutoimintaa, jos kilpailuvietti ajaa mittaamaan taitoja muiden kanssa. Golfin tasoitusjärjestelmän ansiosta eri tasoiset pelaajat voivat osallistua halutessaan samoihin kisoihin. Takalan mukaan golfin edullinen hintataso tulee monille positiivisena yllätyksenä. - Jo 200 eurolla aloittelija saa itselleen riittävät välineet. Toki tämäkin on laji, johon voi käyttää rahaa periaatteessa vaikka kuinka paljon, jos niin haluaa vaatimustason kasvaessa. Jäsenmaksu on Kalajoella 75 euroa vuodessa aikuiselta ja alle 18-vuotiaalta 25 euroa, Takala kertoo hintaesimerkin. Bisneksen yhdistäminen golfiin käy helposti esimerkiksi yritystapahtumissa. Sen lisäksi monet ovat kytkeneet lajin osaksi matkailua. Mielenkiintoisia kenttiä löytyy kotimaakunnan lisäksi eri puolilta Suomea ja maailmaa. MONIPUOLISTA GOLF-TARJONTAA KESKI-POHJANMAALLA www.kalajokigolf.fi kalajokigolf@kalajokigolf.fi Puh. (08) 466 666 www.kokkolangolf.fi toimisto@kokkolangolf.fi Puh. (08) 8238 600 Kokkolassa golfia harrastetaan Isojärven golfkentän maisemissa. www.nivalanseudungolf.fi toimisto@nivalanseudungolf.fi Puh. (08) 443 700 Tervetuloa tutustumaan! 13 Yrittäjä MAGAZINE
Luontomatkailussa on potentiaalia Tavoitteena entistä ammattimaisempi toiminta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT PIKKU PEURA 14 Yrittäjä MAGAZINE
15 Yrittäjä MAGAZINE
- Ammattimaisuuden lisääminen on tärkeää luontomatkailun kehittämisessä, sanoo Koirasalmen kesäkauden avajaisissa vuosi sitten pöytää kattava yrittäjä Marja Hakkarainen (vas.). Suomen puhdas ja hiljainen luonto kiinnostaa varsinkin suurkaupunkien asukkaita, mutta kuinka paketoida suomalaisen luonnon parhaat puolet kannattavasti hinnoitelluksi kokonaisuudeksi, jonka asiakas haluaa myös ostaa? Luontomatkailuun liittyvä potentiaali ei myöskään realisoidu itsestään. Keski-Pohjanmaalla luontomatkailun kehittäminen edellyttää investointeja erityisesti vuodepaikkojen lukumäärän lisäämiseen sekä matkailuyrittäjien ammattitaidon kehittämiseen. Vuodesta 2007 Riistaravintola Pikku Peuran yrittäjänä Metsäpeuranmaan opastuskeskuksessa toiminut Marja Hakkarainen näkee luontomatkailun mahdollisuudet mutta tiedostaa myös kehittämiskohteet. Hänen mukaansa yksi tärkeä edellytys luontomatkailun kehittämiselle on Metsähallituksen, matkailuyrittäjien ja kuntien tiiviimpi yhteistyö. - Majoitustiloja tarvitsemme Keski- Pohjanmaalle ehdottomasti nykyistä enemmän. Sen lisäksi meidän pitäisi voida tarjota asiakkaille entistä monipuolisempia ohjelmapalveluita. Kun Pikku Peura aikanaan perustettiin, ajatuksena oli alunperinkin olla yksi osa luontomatkailun yrittäjäverkostoa, jossa yhdistyvät ruokailu, majoitus ja ohjelmapalvelut, Hakkarainen sanoo. Matkailuväki toivoo lisäksi sitä, että Peuran polun retkeilyreitistö saataisiin Suomalaisen luonnon hiljaisuus, rauhallisuus ja puhtaus vetoavat luontomatkailijoihin. ajanmukaiseen kuntoon Keski-Pohjanmaan osalta. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Suomen puolella paikat ovat jo kunnossa. Ammattimaisuus korostuu tekemisessä Luontomatkailua alueella kehitetään koko ajan ammattimaisempaan suuntaan. Haasteena on tällä hetkellä se, että Keski-Pohjanmaalla on liian vähän yrittäjiä, jotka ovat sitoutuneet kehittämään luontomatkailua päätoimiseksi elinkeinoksi siinä muodossa, kuin se vahvasti kausiluontoisessa bisneksessä yleensä on mahdollista. Ammattimaisuus-sana toistuu Hakkaraisen puheessa monta kertaa, ja siihen on perustellut syyt. Saapuu luontomatkailija muualta Suomesta tai ulkomailta, paikallisen palvelukokonaisuuden pitää kestää vertailu niin isojen kotimaisten toimijoiden kuin ulkomaisten matkailuyrittäjien tuottamaan palveluun. Tämän asian tiedostamisessa ja tärkeyden ymmärtämisessä riittää paikallisesti vielä tekemistä. Ammattimaisuus ilmenee muun muassa siten, että asiakkaat voivat käyttää nykyaikaisia sähköisiä varausjärjestelmiä. Samoin jokapäiväinen asiakaspalvelu on asia, jossa riittää edelleen kehittämistä. Hakkarainen sanoo, että sekä suomalainen että ulkomainen asiakas ovat molemmat omalla tavallaan haastavia. - Kun pääkaupunkiseutulainen saapuu tänne, hän vertaa esimerkiksi saamiaan ravintolapalveluita siihen, mihin hän on tottunut kotikonnuillaan. Riippumatta siitä, tuleeko ulkomainen asiakas Moskovasta tai Berliinistä, hän ottaa kaiken kokemansa täysin uutena elämyksenä. Meidän haasteena on tarjota sellaisia palveluita, että ulkomainen matkailija kokee saaneensa 16 Yrittäjä MAGAZINE
3 luxushuvilaa, turvesauna, kylpytynnyri Pilkkikausi jatkuu, istutettu lohta. Peräkonttikirppis & Huutokauppa 16-18.5.2014 Kalastuskauden avajaiset 23.5.2014 rahalleen vastinetta. Metsäluontoon vesistöineen tottuneille suomalaisille tulee usein yllätyksenä, kuinka suuria elämyksiä meidän mielestämme hyvin arkiset asiat voivat olla ulkomaisille vieraille. - Jo se, että pääset jokamiehenoikeuksien ansiosta kävelemään mökin nurkalta ympäröivään metsään poimimaan marjoja on monelle ainutlaatuinen mahdollisuus. Ilmainen vaellus kansallispuistossa on täysin uutta monille keskieurooppalaisille. Yleensäkin hiljaisuus, rauhallisuus ja puhtaus ovat asioita, jotka puhuttelevat ulkomaalaisia luontomatkailijoita, Hakkarainen kertoo. Tulevaa kesäkautta hän odottaa hyvillä mielin. - Vuonna 2012 Salamajärven kansallispuistossa oli 12 000 kävijää ja viime vuonna 15 000 kävijää. Kehitys osoittaa, että luontomatkailun edistämiseksi tehtävä työ tuo tulosta. Valkeisjärven leirintäalue Tilausravintola Valkeisjärven rannalla Juhlat, kokoukset ja häät A-oikeuksin. Cateringpalvelut Salamajärven kansallispuistoon. Varaa myös lomamökki! Puh. 050 5141 001 www.valkeisjarvenleirintaalue.fi www.pikkupeura.fi Pietilän lomatalot Peuralantie 217, 69440 Lestijärvi puh: 06 8638 814 gsm: 0400 830 995 www.pietilanlomatalot.net 17 Yrittäjä MAGAZINE
Tuulivoima kiinnostaa rakentajia TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT TM VOIMA Tuulivoimahankkeet ovat lisääntyneet Suomessa hurjaa vauhtia. Keski-Pohjanmaalla on vireillä mittavia tuulivoimapuistohankkeita muun muassa Toholammilla, Lestijärvellä ja Kalajokilaaksossa. Kiinnostus tuulivoiman rakentamiseen maalle on lisääntynyt merkittävästi muun muassa sen takia, että merelle tuulivoiman rakentaminen on osoittautunut varsin kalliiksi. Tuulivoiman osuus Suomen sähkön kokonaishankinnasta on vielä hyvin pieni, mutta Suomessa tavoitteena on moninkertaistaa maan tuulivoimakapasiteetti. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa linjaama kuuden terawattitunnin tavoite tuulivoimalla tuotetulle sähkölle vuonna 2020 edellyttää, että kapasiteetti kasvaa noin 2 500 megawattiin. Se tarkoittaisi tuulivoiman osuuden kasvamista noin kuudesta seitsemään prosenttiin sähkön kokonaishankinnasta. Motivan mukaan Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla tuulivoimaa lähes 9 000 megawattia, joista maalle rakennettavaa tuulivoimaa on suunnitteilla noin 2 500 megawatin edestä. Tyypillisimmillään maalle rakennettavat tuulivoimapuistot ovat alle kymmenen voimalan puistoja. Maalle suunniteltu tuulivoimarakentaminen sijoittuu eri puolille maata, mutta iso keskittymä löytyy nimenomaan Pohjanlahden rannikon tuntumasta. Vuoden 2011 alussa Suomessa siirryttiin syöttötariffijärjestelmään. Se mukaan tuulivoimalla tuotetulle sähkölle asetetaan takuuhinta. Jos sähkön markkinahinta jää takuuhinnan alle, tuulisähkön tuottajalle maksetaan markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus. Syöttötariffijärjestelmän yksi eduista on siinä, että tuottajan on helpompi laskea investointinsa kannattavuus, minkä toivotaan lisäävän uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaa sähköntuotantoa. Tuulivoima myös jakaa mielipiteitä. Osa yksityisistä kansalaisista arvostelee erityisesti tuulivoimalaitosten äänihaittoja sekä vaikutuksia maisemaan. TM Voima vahvasti läsnä Kalajokilaaksossa TM Voima Oy kehittää tuulivoimahankkeita Satakunnan lisäksi Oulun eteläisen alueella Kalajokilaaksossa. Oulun eteläisen alueella pisimmälle ovat edenneet Ylivieskan Pajukosken tuulivoimapuisto sekä Alavieskassa Saarenkylä-Vieskanjärvituulivoimapuisto. Hankelistalle kuuluvat 18 Yrittäjä MAGAZINE
Tuulivoiman lisärakentamisessa on meneillään ennätysvilkas vaihe. TM Voimalla on vireillä Kalajokilaakson alueella viisi hanketta. lisäksi Nivalassa Kukonahon tuulivoimapuisto, Tuomiperän tuulivoimapuisto Ylivieskassa sekä Alavieskassa Kytölän tuulivoimapuisto. Pajukosken tuulivoimapuisto on jo saanut ehdollisen rakennusluvan. Maaliskuun puolivälissä meneillään oli vaihe, jossa odotettiin vielä puolustusvoimain lausuntoa asiasta. Puolustusvoimat lausunee oman näkemyksenä hankkeesta huhtikuun aikana. Yhtiön tuulivoimahankkeet ovat olleet viime aikoina esillä myös kunnallisessa päätöksenteossa. Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksyi tammikuussa Saarenkylä- Vieskanjärvi-tuulivoimapuiston osayleiskaavan, ja päätös on saanut lainvoiman. Alue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustasta pohjoiseen. Maaliskuun puolivälissä Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksyi lisäksi Kytölän alueen tuulivoimakaavan, johon liittyvä valitusaika umpeutuu huhtikuun puolivälissä. Ylivieskan kaupunginvaltuuston hyväksymä Pajukosken tuulivoimakaava puolestaan sai lainvoiman tammikuun lopulla. Ensimmäisenä rakentaminen on käynnistymässä juuri Ylivieskan Pajukosken tuulivoimapuistossa. - Mikäli puolustusvoimain lausunto on myönteinen, ennen varsinaista rakentamista varmistetaan vielä pankitettavuus, eli että rahoitus on kaikilta osin kunnossa. Rakentamaan on tarkoitus päästä viimeistään touko-kesäkuussa, kertoo projektipäällikkö Olli Malkamäki TM Voima Oy:stä. Pajukoskelle suunniteltu yhdeksän tuulivoimalaitoksen kokonaisuus rakennetaan portaistetusti. Aikataulutuksen mukaan kaikki yhdeksän voimalaitosta olisivat käynnissä keväällä 2015. Myös TM Voimanhankkeissa kaavaehdotuksiin on tehty muistutuksia, mutta pääosin tuulivoimaan liittyvät asiat ovat Malkamäen mukaan edenneet Kalajokilaaksossa myönteisessä ilmapiirissä. - Varsinkin rakennusaikana tuulivoimapuistot työllistävät alueen yrityksiä ja ihmisiä. Alueelle jää verotulojen lisäksi vuokratuloja samalla kun lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa, Malkamäki listaa tuulivoimahankkeiden suurimpia hyötyjä. 19 Yrittäjä MAGAZINE
Polttoainehankinta poikkeustilanteessa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO En ole niin vanhaa miestä tavannut, joka olisi joskus kokenut tällaista täysin poikkeuksellista talvea. Minulla itselläni on 15 vuoden kokemus polttoainehankinnasta, ja senkin perusteella voin sanoa, että tilanne on historiallinen. Tähän saakka oikeastaan aina on ollut se asetelma, että minulla on ollut suurempi halu ostaa kuin mitä myyjillä on ollut myytävää, kuvailee Oy Kokkola Power Ab:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas lämpimän talven vaikutuksia voimalaitosten polttoainehankinnalle. Ahokankaalla on suuri huoli siitä, miten energia-alan yrittäjät selviävät vaikeasta talvesta. - Varsinkin hakeyrittäjille tämä on tosi paha paikka. Toiminta on muutenkin kausiluonteista, koska toimituskausi painottuu talven kylmille kuukausille. Nyt kun niitä ei ole tullut, polttoainetoimitukset ovat jääneet aivan minimaalisiksi. Emme pysty ottamaan tavaraa vastaan niin paljon kuin sitä olisi tulossa, koska kulutusta ei ole. Tälläkin hetkellä portit ovat kiinni, eli hakkeen vastaanotto on pysähdyksissä, Ahokangas totesi maaliskuun puolivälissä. Viime syksynä kun tulevasta erikoisesta talvesta ei ollut tietoa, polttoainevarastoja ryhdyttiin kasvattamaan normaalitalvea varten, jotta pakkaskaudella olisi poltettavaa. Kun kylmät kelit ovat antaneet odottaa, polttoainetoimittajat ovat joutuneet sään armoille. Jo syksy oli todella lämmin ja sähkön hinta matalalla, jolloin käyntiaste jäi myös Kokkola Powerin voimalaitoksilla alhaiseksi. Tammikuun hetkelliset pakkaset olivat niin lyhyet, ettei niillä ollut merkitystä voimalaitosten ajon kannalta. - Yrittäjille olisi hyvä, jos sähkön hinta nousisi hieman. Se voisi avata esimerkiksi lauhdevoimalaitosten ajoa aika nopeastikin. Toisaalta polttoaineisiin kohdistuva tukipolitiikka vaikuttaa siihen, että jos ajo käynnistyy sähkön tuotannon takia, se ei tällä hetkellä välttämättä tapahdu kotimaisella polttoaineella vaan hiilellä. Eväät ovat siinäkin mielessä aika vähissä. Suomi tarvitsee kotimaista energiaa Ahokangas sanoo olevansa hyvin huolissaan energiayrittäjien lisäksi siitä, mitkä ovat lopuillaan olevan poikkeustalven vaikutukset yleensäkin metsäenergialle. Säilyykö polttoaineen toimittajilla usko siihen, että vielä voi tulla hyviäkin aikoja. Ja kuinka vahvasti voimalaitokset pystyvät laskemaan sen varaan, että kotimaista polttoainetta aikanaan on taas riittävästi saatavilla. - Polttoainehankinnan lisäksi Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokset työllistävät paikallisia yrityksiä polttoainekentällä muun muassa haketuksessa, polttoainepäällikkö Petri Ahokangas kertoo. 20 Yrittäjä MAGAZINE