Kokemuksia depressiokouluista selvitys pääp ääkaupunkiseudun seurakunnissa toteutetuista depressiokouluista Eila Jantunen, TtL,, diakonissa, Diak
Taustaa Depressiokoulu millainen koulu? Depressiokoulun ryhmänohjaaja nohjaaja- koulutuksen rakenne Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien ja seurakuntien työntekij ntekijöiden iden oma koulutus
Depressiokoulu Depressiokoulu on ryhmämuotoinen muotoinen masennuksen ehkäisy isy- ja hoitomalli Tavoitteena on vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjaksojen kestoa ja lievittää niiden voimakkuutta. Malli depressiokoululle on saatu Kaliforniasta, Coping With Depression kurssista (alun pitäen katulapsityöss ssä) Suomalaisen sovelluksen depressiokoulusta ovat laatineet psykoterapeutti Tarja Koffert ja psykiatri Katriina Kuusi. Depressiokoulu-nimitys kuvaa työskentelyss skentelyssä painottuvaa opiskelua. (Lewinsohn ym. 1989, Koffert & Kuusi 2002)
Depressiokoulu (jatkuu..) Depressiokoulussa työskentely pohjautuu psykoedukatiiviseen, strukturoituun kokemuksellisen opiskelun malliin ja sitä toteutetaan ohjattuna ryhmäprosessina. Pääasiallinen opiskelumenetelmä on kokemuksellinen oppiminen.. Koulutuksessa käytetään n työkirjaa (Koffert( & Kuusi 2002), joka sisält ltää ryhmäistuntojen materiaalin ja itseopiskelutehtävät
Depressiokoulun ryhmänohjaaja nohjaaja- koulutuksen rakenne Oma osallistuminen depressiokouluun 8 x 2h (ja välitehtv litehtävät) t) 2 teoriaopetuspäiv ivää (depressio, ryhmän ohjaaminen) 16 h Depressiokoulun ohjaaminen (vähint hintään n 8 ryhmäkertaa) ja siihen saatu työnohjaus 8x2h
Seurakuntien työntekij ntekijät koulutuksessa Vuoden 2007 kevää äällä 8 työntekij ntekijää: 2007 syksystä 2008 kevää ääseen 23 työntekij ntekijää Yhteensä 31, heistä Diakoniatyöntekij ntekijöitä 24 Pappeja 3 Nuorisotyönohjaajia 2 Diakin lehtoreita 2 Naisia 30/ Miehiä 1 Kouluttaja Tarja Koffert
Selvityksen tarkoitus ja tavoite Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seurakuntien depressiokoulujen kehittämiseksi Tavoitteena on kuvata seurakuntien depressiokouluja vertaisuuden ja verkostojen näkökulmistan kulmista
Aineisto Kyselylomake depressiokouluihin osallistuneille (36 palautettua) Kyselylomake depressiokoulujen ohjaajille (12 palautettua) 5.6.2008 Mustasaaren toimintakeskuksessa/sähk hköpostitse
Depressiokoulun osallistuneet Ikä Osallistumisaika Alle 50 v 4 50-59 59 v 8 60-69 69 v 18 70 v 1 Kevät t 2007 7 Syksy 2007 3 Kevät t 2008 26
Depressiokoulujen ohjaaminen Ohjattujen ryhmien määm äärä/työntekijä 3 ryhmää 2 2 ryhmää 3 1 ryhmä 6
Depressiokouluihin osallistuneiden Odotuksia kokemuksia Tärkeimmäksi ksi koettua Vertaisuus Työvälineet Avoin odottava mieli Helpotus, ihme, lähteminen jonnekin Vertaistuki Työvälineet masennuksen hallintaan Muutos omissa asenteissa Ilmapiiri ja yhteenkuuluvuus
Ryhmäläisten keskinäinen inen Osallistujat: Suurin osa oli ollut tekemisissä toisten ryhmäläisten kanssa ryhmäkokoontumisten ulkopuolella Yhteydenpidon jatkuvuus? yhteydenpito Ryhmissä käytetyt keinot yhteydenpidon edistämisess misessä: Rohkaisu keskinäiseen iseen vuorovaikutukseen Ohjaajakeskeisyyden välttäminen Yhteystietojen kokoaminen
Ryhmän n ohjaajan toiminnassa tärkeinä pidetyt asiat Osallistujat Vuorovaikutustaidot Ohjaustaidot Ryhmän toimintaperiaatteet Ohjaajat Vuorovaikutustaidot Depressiokoulun aatteeseen sitoutuminen Tietoiset ohjausteot Ryhmän toimintaperiaatteiden noudattaminen
Depressiokoulu seurakunnan toimintana Ohjaajien perusteluja yhteensopivuudelle: Seurakunnan tehtäväst stä käsin nousevat perustelut Diakoniatyön n toiminta-ajatuksesta ajatuksesta nousevat perustelut Työvälineiden tarpeesta nousevat perustelut
Kehittämisajatuksia/muutostoiveita (ryhmiin osallistuneet) 1. Depressiokouluille toivotaan jatkoa: Vertaisryhmä,, kouluajan pidentäminen, seuranta, jne 2. Myös: Muutosta rakenteeseen, sisält ltöön, välitehtävien määm äärään/laatuun