1 LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Toimintaa koskevat luvat... 5 Sopimukset... 5 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Historia ja nykyinen toiminta... 6 Lentoaseman kehittyminen... 6 Lentoasemalla toimivat tahot... 7 Maanomistus... 7 Lentoasema-alue... 7 Lentoliikenne... 8 Liikennemäärät ja lentokalusto... 8 Nykytilanne... 8 Liikenteen kehittyminen... 8 Lentoaseman tekniset tiedot... 9 Kenttäalue... 9 Ilmatila ja lentoreitit... 9 Lentoaseman kunnossapito... 11 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto... 12 Kemikaalit... 12 Polttoaineet... 13 Energian käyttö... 14 Vedenhankinta ja viemäröinti... 14 Maaliikenne ja järjestelyt... 14 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 15 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 16 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 16 Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen... 17 Päästöt ilmaan... 17 Melu... 18 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 19 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 19 Ympäristön maankäyttö... 19 Ympäristön laatu... 20 Maaperä... 20 Pohjavesi... 20 Pintavesi... 20 Luonnonolosuhteet... 20 Ilmanlaatu... 21 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 21 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 21 Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin... 21 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 22 Melun vaikutus... 22 Vaikutus terveyteen... 23 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET... 23 Liukkaudentorjunta... 23 Jäänesto ja -poisto... 24 Ilmapäästöjen hallinta... 26 Melun hallinta... 26
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 27 Käyttötarkkailu... 27 Ympäristötarkkailuohjelma... 27 Pintavesitarkkailu... 27 Jätteet... 28 Päästöt ilmaan... 28 Melu... 28 Raportointi... 28 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 29 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet... 29 Riskinarviointi... 29 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 29 Lupahakemuksen täydennykset... 29 Lupahakemuksista tiedottaminen... 30 Lausunnot... 30 Hakijan kuuleminen ja vastineet... 33 Merkinnät... 35 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 35 LUPAMÄÄRÄYKSET... 35 Päästöt vesiin ja maaperään... 35 Melu... 38 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 38 Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi... 39 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 39 Tarkkailu ja raportointi... 39 Käyttö- ja päästötarkkailu... 39 Ympäristövaikutusten tarkkailu... 40 Mittausten laadunvarmennus... 40 Kirjanpito ja raportointi... 41 Toiminnan lopettaminen... 41 Luvan myöntämisen edellytykset... 42 Lupamääräysten perustelut... 43 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 48 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 49 Päätöksen voimassaolo... 49 Lupamääräysten tarkistaminen... 49 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 49 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 49 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 49 KÄSITTELYMAKSU... 50 Ratkaisu... 50 Perustelut... 50 Oikeusohje... 50 MUUTOKSENHAKU... 51 3
4 HAKEMUS Ilmailulaitos Finavia (1.1.2010 alkaen Finavia Oyj) on 30.6.2009 Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ivalon lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Ivalon lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle tulevaisuuden toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla. Hakemukseen kuuluvat lentoaseman seuraavat toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyvät jätteet. Ivalon lentoasema sijaitsee Inarin kunnassa noin 6 kilometriä Ivalon keskustan lounaispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Lapin ympäristökeskus on 20.12.2006 päivätyssä kirjeessään edellyttänyt Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Kittilän lentoaseman toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 12 b) kohdan nojalla.
TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, SOPIMUKSET J A ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE 5 Toimintaa koskevat luvat Sopimukset Ivalon lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Toimintaan liittyvät aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Viemäröinti Ivalon lentoaseman jätevedenpuhdistamolla on vesihallituksen 10.2.1975 antama päätös. Lintujen torjuntalupa Lapin ympäristökeskus on vuonna 2006 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Finavia Oyj. Lentoaseman alueella on seuraavilla yrityksillä maanvuokrasopimukset: Yritys Oy Shell Ab Test World Oy Vapo Oy Alueen käyttötarkoitus Ilmailuhuoltoasema Ajoneuvojen huoltorakennuksen sijoituspaikka Lämpökeskuksen sijoituspaikka Kaavoitustilanne Lapin liiton Lapin seutukaavassa vuodelta 2002 Ivalon lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Ivalon lentoasema sijoittuu voimassa olevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueelle, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 27.12.2007. Maakuntakaavassa Ivalon lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Kaavan selostusosassa todetaan, että aluevarausperusteena on ollut kansainvälinen lentoasema ja rajanylityspaikka lentoliikenteessä. Lentoasemaa ja sen ympäristöä kehitetään kasvavan ja kansainvälistyvän liikenteen tarpeita vastaavasti. Ympäristön maankäytössä otetaan huomioon kasvavan liikenteen aiheuttamat rajoitukset. Lentoaseman alue sijoittuu Ivalon alueen yleiskaava-alueelle (entinen Ivalon paliskunnan yleiskaava), jonka laatiminen on vireillä. Yleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 21.5. 23.6.2008. Uusi kaavaehdotus on tulossa näh-
täville mahdollisesti vuoden 2009 aikana. Viimeisimmässä kaavaluonnoksessa lentoaseman alueen kaavamerkintä on LL-e, lentoliikenteen alue. Ivalon lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähin asemakaava-alue on Puhakanmutka, joka kuuluu Ivalon asemakaavaan. Alue sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä kiitotien 04/22 itäpuolella. Ivalon keskustan asemakaavoitettu alue sijoittuu noin 6 km:n etäisyydelle kiitotien 04/22 koillispuolelle. Ivalon asemakaavan muutos- ja laajennushanke on kuulutettu 5.2.2009. 6 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Vuonna 1943 Lapissa toimivat Saksan sotavoimat aloittivat kentän rakennustyöt ja lentokenttä valmistui nykyiselle paikalleen kesällä 1944, mutta vetäytyessään saksalaiset tuhosivat ja miinoittivat kentän perusteellisesti. Kullankaivajille huoltolentoja lentänyt Jukka Lindström kunnosti Ivalon kentän tukikohdakseen vuonna 1950. Vuonna 1952 hän aloitti taksilentoliikenteen Ivalon ja Rovaniemen välillä. Kesällä 1955 Aero Oy avasi säännöllisen reittiliikenteen Rovaniemen ja Ivalon välillä. Samana vuonna valmistui ensimmäinen asemarakennus. Uusi 1 500 metrin pituinen sivukiitotie RWY08/26 rakennettiin 1960-luvun alkupuolella risteäväksi RWY03/21 kanssa. Kiitotie oli kestopäällystetty ja varustettu mittarilähestymisjärjestelmällä. Seuraava vaihe oli sorapintaisen kiitotien 03/21 perusparantaminen. Vuonna 1973 valmistui 2 000 metrin pituinen pääkiitotie (RWY04/22), jonka suunta hieman muuttui. Samalla otettiin käyttöön ILS-mittarilaskeutumisjärjestelmä, suurtehoiset kiitotie- ja lähestymisvalot sekä liukukulmavalot. Uusi terminaali otettiin käyttöön vuonna 1976. Pääkiitotie jatkettiin 1980- luvun vaihteessa 2 500 metrin pituiseksi. Samalla rakennettiin Ilmavoimille (Lapin lennosto) tarpeita vastaavat tukeutumisjärjestelmät päivystyspaikkoineen ja tankkausjärjestelmineen, mikä mahdollisti ympärivuotisen tukikohtatoiminnan. Matkustajaterminaalin ensimmäinen laajennus otettiin käyttöön vuonna 1987 ja toinen laajennus vuonna 1994. Matkustajaterminaalin kolmas laajennus valmistui vuonna 1999. Samalla rakennettiin uusi korkeampi lennonjohtotorni ja saneerattiin vanha lennonvarmennusrakennus. Nykyisin Ivalon lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä on noin 140 000 ja liikenneilmailun operaatiomäärä noin 1 500 (vuonna 2008). Ivalon lentoasemalla ollut Ilmavoimien tukikohta on lopetettu, joten sotilasilmailu on nykyisin vähäistä. Sivukiitotie (08/26) on poistettu lentotoimintakäytöstä vuonna 2008. Nykyisin se on rengas- ja autotestaajien käytössä. Lentoaseman kehittyminen Uuden merkittävästi laajemman matkustajaterminaalin hankesuunnitelma on valmistunut vuonna 2008. Uusi terminaali on mitoitettu noin 400 000
vuotuisen matkustajamäärän mukaan. Hankkeen käynnistyminen on riippuvainen Pohjois- ja Itä-Lapin matkailun kehittymisestä sekä kysynnän kasvusta. Toinen merkittävä tekijä Ivalon lentoasemalle on Pohjoinen Jäämeri, sen matkailullinen vetovoima ja erityisesti Barentsin alueen talouskehitys. Barentsinmeren öljy- ja kaasuhankkeet sekä Kuolan kaivoshankkeet tuovat matkustaja- ja rahtiliikennettä Ivalon lentoasemalle. Nämä vaikuttavat näkyvimmin vuoden 2015 jälkeen. 7 Lentoasemalla toimivat tahot Ivalon lentoasemalla toimii Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella: Toiminta Taho Sotilasilmailu Lapin Lennosto, satunnaista toimintaa, ei pysyvää tukikohtatoimintaa Lentoyhtiöt Finnair Oyj Blue1 Ulkomaiset lentoyhtiöt Ansiolentotoiminta Firstinvest Oy (Karelia copters) Lentokoulutustoiminta Tunturi-Ilmailijat ry Yleisilmailu Tunturi-Ilmailijat ry satunnaisia vierailijoita Harrastelentotoiminta Tunturi-Ilmailijat ry Maapalvelut lentoyhtiöille Ready To Go (RTG) Oy Airpro Oy Polttoaineiden jakelu Oy Shell Ab Ilmailu Muut yritykset/tahot Ravintola Ilmasilta Matkamuistomyymälä Autovuokraamoja 4 kpl A-katsastus Oy Ramirent Oy Woikoski Oy Lainapeite Oy Maanomistus Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Ilmailulaitos Finavia Oyj. Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoasemien tieyhteyksistä päätieverkkoon ja lentoasemaalueiden sisäisistä katuyhteyksistä vastaa Finavia Oyj. Finavia Oyj vastaa
lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj huolehtii myös kenttäalueen palo- ja pelastuspalveluista. 8 Lentoliikenne Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Ivalon lentoasemalle lentää tällä hetkellä Finnair Oyj päivittäin. Kansainvälisiä Charter-lentoja on lennetty Pariisista, Euroopan hubeista, Itävallasta, Espanjasta, Brittein saarilta ja Venäjältä. Charter-lentojen määrä on noin 100 200 vuodessa. Sotilasilmailu Ivalon lentoasemalla on nykyisin vähäistä. Lentoasemalla olleen Ilmavoimien tukikohdan toiminta on lopetettu, joten lentoasemalla ei enää järjestetä lentotoimintaharjoituksia. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen sitä lähinnä varakenttänä tai lähestymisharjoitteluun. Ilmavoimien kuljetusja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain vähäisiä määriä. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Ivalon lentoasema on matkustajamäärältään Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema (noin 140 000 matkustajaa vuonna 2008). Liikenneilmailun operaatiomäärät Ivalossa ovat pienet (1 500 operaatiota vuonna 2008). Vuosikeskiarvona päivässä on 3 4 edestakaista aikataulun mukaista vuoroa. Matkailun kausivaihteluista johtuen vilkkaimmat ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle joulu huhtikuulle ja hiljaisimmat kuukaudet alkukesään ja loppusyksyyn. Vuonna 2008 yleisin ilma-alustyyppi kotimaan matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 -sarjan koneet, joilla tehtiin keskimäärin 3,5 operaatiota (lähes 90 % liikenneilmailun operaatiomääristä) vuorokaudessa. Kaupallisia lentoja lennetään pääsääntöisesti klo 07 ja 23 välisenä aikana, joista suurin osa klo 7 19. Yleisilmailua lennetään yksimoottorisilla mäntämoottorikoneilla Ivalossa melko tasaisesti muutoin paitsi talvella. Vuonna 2008 yleisilmailun operaatioita oli Ivalossa 200 eli alle 15 % kaikista operaatioista. Sotilasliikenteen operaatioita oli vuonna 2008 noin 70, joista Hornetilla lennettyjä hävittäjäoperaatioita oli 18. Muut operaatiot olivat lähinnä puolustusvoimien yhteys- ja kuljetuskoneoperaatioita. Liikenteen kehittyminen Lähitulevaisuudessa seuraavan viiden vuoden aikana arvioidaan matkustajamäärän kasvavan keskimäärin kolme prosenttia vuodessa ja sen jäl-
keen keskimäärin 5 prosenttia. Kokonaismatkustajamäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan noin 300 000 matkustajaan vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Kaupallisen liikenteen operaatiot raskaalla kalustolla nousevat nykyisestä noin 1 300 operaatioon. Lennot ajoittuvat pääsääntöisesti keskipäivälle ja alkuiltaan. Yleisilmailun laskeutumismäärän oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2025 saakka. Sotilaslentojen määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan torjuntahävittäjien (Hornet) operaatiomäärien kasvavan noin 40 vuosittaiseen operaatioon. Muun sotilasliikenteen arvioivan kasvavan noin 5 %. 9 Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Ivalon lentoaseman kiitotien pituus on 2 500 metriä ja leveys 45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 16 hehtaaria. Koko asfaltoidun kenttäalueen (kiitotie, rullaustiet, asematasot) pinta-ala on noin 21 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Lisäksi on olemassa AFIS-lentopaikkoja (Aerodrome Flight Information Service). AFIS-palvelu on järjestetty IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun antamista, vähäisestä samanaikaisesta liikenteestä johtuen, ei ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFIS-lentoasemilla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia. Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja turvallinen lentoliikenne. Ivalossa annetaan lennonjohtopalvelua yhdistetystä TWR/APPtyöpisteestä. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääasiassa yleisilmailijat, jotka itse vastaavat ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Ivalon ilmatila on jaettu kahteen osaan. Lähialue ulottuu maasta 2 300 jalkaan, lähestymisalue on tämän päällä ulottuen 2 300 jalasta lentopinnalle 95 (9 500 jalkaa). Lähi- ja lähestymisalueet ovat maantieteellisesti samanlaiset ollen keskimäärin 40 km leveitä ja 80 km pitkiä, keskipisteenä lentoasema. Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta).
10 Lennonjohto Ennen jokaisen johdetun lennon aloittamista ilma-aluksen tulee pyytää lennonjohdolta selvitys eli lupa lentää paikasta A paikkaan B. Lähilennonjohto tai AFIS-elin saa Tampereen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy matkalentoreitti määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Ilmaaluksen jättäessä Ivalon ilmatilan lennonjohto luovuttaa ilma-aluksen aluelennonjohdolle. Lennonjohto vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta. Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100 (10 000 jalkaa) tai lähestymisalueen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit. Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 20 km:n etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän (RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (näkölähestyminen), mikäli saa siihen selvityksen lennonjohdosta. Näkölähestymisessä finaali eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Aluelennonjohdon ilmatila koostuu lentoväylistä ja RNAV-määritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein tällainen navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS-, GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tietolähteistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone suorittaa lentokoneen paikan määrityksen ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), pystytään lentokoneen suoritusarvoja hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.
11 Lentoaseman kunnossapito Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta, matkustajien- ja matkatavaran turvatarkastuksista sekä alihankkijana muille yrityksille lentopolttonesteiden laadunseurannasta ja tankkauksista, lentokoneiden jäänesto ja -poistotehtävistä ja matkustajien matkatavaran käsittelystä. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Kunnossapitoyksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Kunnossapitoyksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Alueen rakennuksissa ovat kaluston huolto- ja varastointitilat. Huoltotilojen jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten 3 pakettiautoa, 6 kuorma-autoa, 3 pyöräkuormaajaa, 2 lumilinkoa, 4 harjapuhallinta, 3 pelastusajoneuvoa, 2 linja-autoa, 2 moottorikelkkaa ja 1 traktori. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätöntä talviaikana. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä 200 300 km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla enintään 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin 50 60 metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reunaalueilla lunta keskimäärin noin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja 10 40 g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien 30 40 metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) sekä määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta".
12 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Jäänestossa käytettävän glykoliliuoksen määrä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Kemikaalit Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä kaliumasetaattia (CH 3 COOK) sekä rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa). Urean käyttöä on pyritty minimoimaan ja sitä ei ole käytetty kauden 2005 2006 jälkeen. Liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan ulkokatoksessa. Nestemäinen asetaatti varastoidaan kahdessa lasikuitusäiliössä (20 m 3 ) ja ulkona säiliöperävaunussa (10 m 3 + 20 m 3 ). Rakeinen asetaatti varastoidaan suursäkeissä (500 kg) katoksessa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa ja varastohuoneessa tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan kunnossapidon huoltohallissa olevissa säiliöissä (1 m 3 + 1 m 3 ). Sisätiloista jäteöljyt pumpataan ulkona oleviin säiliöihin, joista tyhjennys tapahtuu. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla tekee RTG Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Propyleeniglykolia varastoidaan 4,3 m 3 :n terässäiliössä ja nestekonteissa (à 1 m 3 ) sisätiloissa. Osa nestekonteista varastoidaan ulkona. Glykolikäsittelyjä tehdään asematason kahdella seisontapaikalla (1 ja 2) ja ruuhka-aikoina myös muilla seisontapaikoilla.
Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat keskeiset lentoasemalla käytettävät kemikaalit. 13 Kemikaali tai valmiste Kaliumasetataattiliuos (Safegrip Plus, Safeway KA) Natriumasetaattirae (Clearway 6S) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus Osuus (%) CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (t, l) Keskimääräinen käyttö (t/a, l/a) Käyttötarkoitus ja -kohde kaliumasetaatti n.50 62-54-4 Ei luok. vaarallis. 40 t 100 t liukkauden lisäaineet 1-2 torjunta vesi n. 50 natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 20 t 20 t liukkauden torjunta lisäaineet 1-2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n. 80 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 15 000 l 35 000 l lentokoneiden jäänesto/- poisto Kevyt polttoöljy >99 68476-30-2 Xn, N, carc. cat 3; R40, R65, R66, R51/53 Diesel diesel >99 68334-30-5 Xn, N, carc. cat 3; R40-65-66-51/53 propyleeniglykoli n. 60 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 10 000 l 15 000 l lento- lisäaineet 1-2 vesi n. 40 koneiden jäänesto/- poisto 66 000 l 80 000 l KT: 27, polttoaineet 10 000 l 30 000 l KT: 27, polttoaineet Bensiini 5 000 l 15 000 l KT: 27, polttoaineet Polttoaineet Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2008 oli 74 m 3, dieselin kulutus 26 m 3 ja bensiinin kulutus 13 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu KTM:n jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuosina 2001 2002. Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valumaallas Materiaali Valm. vuosi tankkauspaikka kevyt polttoöljy 16 maanpäällinen on teräs 1) 2001 tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen on teräs 1) 2001 tankkauspaikka bensiini 5 maanalainen on teräs 1) 2001 varavoima, lämpökeskus kevyt polttoöljy 207 maanpäällinen on teräs 1975 päiväsäiliö, kattilahuone kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa ei teräs 1975 varavoima, KP-rakennus kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa ei teräs 1976 KP-huoltotila jäteöljy 1 sisätiloissa ei teräs - KP-huoltotila jäteöljy 1 ulkona ei lasikuitu/teräs - Kalustohalli jäteöljy 1 sisätiloissa ei teräs - Kalustohalli jäteöljy 1 ulkona ei lasikuitu/teräs - 1) 2-vaippainen
Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Niissä varastoidaan sekä kerosiinia että lentobensiiniä. 14 Energian käyttö Ivalon lentoasemalla tuotettiin lämpö aikaisemmin oma kevyellä polttoöljyllä toimivalla kattilalaitoksella. Nykyisin laitos toimii Vapo Oy:n varalämpölaitoksena. Vuoden 2007 aikana öljykattilalaitos poistettiin käytöstä ja lentoasema siirtyi käyttämään lämmityksessä puupellettiä. Lämpölaitos on Vapo Oy:n ylläpitämä. Laitoksen lämpökattilan teho on 700 kw ja kahden pellettisäiliön koko yhteensä 44 tonnia. Lämpöenergian kulutus on ollut vuosina 2004 2008 keskimäärin noin 1 910 MWh ja sähkön kulutus noin 1 000 MWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Lentoasema saa käyttövetensä Inarin Lapin Veden vesilaitokselta. Lentoasemalla on myös oma pumppaamo, josta otetaan testiratojen jäädytykseen ja paloharjoituksiin käytettävä sammutusvesi. Lentoasemalla on vuonna 1974 rakennettu jätevedenpuhdistamo. Jätevesien puhdistusmenetelmänä on kemiallinen allaspuhdistus. Puhdistamo on Upo Oy:n Metoxy-24-tyyppinen aktiivilietelaitos, jonka mitoitusvesimäärä on 31 m 3 /vrk. Laitteisto koostuu ilmastusaltaasta (tilavuus 24 m 3 ), selkeytysaltaasta ja kloorauskaivosta. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Aktiivilietelaitoksesta vesi johdetaan lammikkoon, josta se haihtuu tai imeytyy maaperään. Suoraan vesistöön ei jätevettä johdeta. Jätevedenpuhdistamon ylijäämäliete käsitellään lentoasema-alueella Lapin ympäristökeskuksen hyväksymässä paikassa. Vaaran rinteeseen kaivettu lietteen käsittelyallas on maapohjainen. Sen pituus on noin 30 m, leveys noin 10 m ja syvyys noin 2 m. Ylijäämäliete imeytetään jyrsinturpeeseen ja kalkitaan. Käsitellyn lietteen määrä vuonna 2008 oli 129 m 3. Inarin kunnan kanssa on neuvoteltu lentoaseman jätevesien liittämisestä kunnan viemärivesiverkostoon, josta jätevedet kulkeutuvat Ivalon jätevedenpuhdistamolle. Finavia Oyj on esittänyt, että Ivalon lentoasema liitettäisiin kunnan viemäriverkkoon matkustajaterminaalien laajennuksen käyttöönoton yhteydessä vuonna 2012. Jätevedenpuhdistamo toimii siihen asti vanhan luvan puitteissa. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä valtatie 4:n läheisyydessä. Kentälle suuntautuva liikenne on matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Raskas liikenne on lähinnä polttonesteiden kuljetukseen liittyvää liikennettä. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman alueella mahdollisesti pilaantuneeksi alueeksi epäillään lentoaseman käytössä olevaa paloharjoitusaluetta. Alueella tapahtuu kaikki lentoaseman sammutusharjoittelu. Paloharjoitusalue on ollut käytössä 1970-luvulta lähtien. Paloharjoitusalue sijaitsee Finavian Oyj:n alueella ja
Finavia Oyj vastaa sen ylläpidosta. Alueella on betoniset altaat polttonestepalon sammutusharjoittelua varten, lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki ja savusukelluskontti. Harjoitusalue on saneerattu vuonna 2000. Alueelle on asennettu eristykseksi HDPE -muovikalvo (paksuus 1 mm). Paloharjoittelussa syntyvät sammutusvedet suotautuvat paloallasalueella maahan ja ohjautuvat suojamuovin päältä kokoojakaivoon ja edelleen öljynerottimeen. Öljynerotuskaivon jälkeen valumavedet imeytetään maastoon. Paloharjoitusalueen maaperää ei ole tutkittu. Lentoasemalla sivukiitotien eteläpuolella sijaitsee vanha, vuonna 1966 muodostunut kaatopaikka, joka on poistettu käytöstä ja maisemoitu vuonna 1976. Alue toimii nykyisin varastoalueena. Kaatopaikka-alueen maaperää ei ole tutkittu. Lapin lennostolla on ollut lentoasema-alueella useita käytöstä poistettuja ja tyhjennettyjä polttonestesäiliöitä ja polttoaineen jakelupisteitä. Alueet on tutkittu säiliöiden poiston yhteydessä. Lapin ympäristökeskus on 21.1.2008 hyväksynyt säiliöiden poiston loppuraportin. 15 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevaan tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Näiden lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja silloinkin hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) ovat hyvin vaurioherkkiä. Hiekoittaminen on poikkeuksellinen erikoistoimenpide. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten esimerkiksi tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. 1990-luvun jälkipuolelta asetaattien käyttö on lisääntynyt. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisena kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja, formiaatteja sekä ureaa. Useat lentoasemat käyttävät muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteisiin, joilla on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympä-
ristövaikutukset. Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten vähentämiseksi. 16 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Finavia Oyj hyödyntää toiminnassaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten. Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Ivalon lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö, mutta Finavia Oyj:n pelastuspalvelu hälytetään paikalle mahdollisen vahingon sattuessa.
17 Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Talvikunnossapito Ivalon lentoasemalla urean käyttö liukkaudentorjuntaan lopetettiin vuonna 2005 ja asetaattia on käytetty vuodesta 2001 lähtien. Formiaattia liukkaudentorjuntaan on kokeiltu kaudella 2000 2001. Asetaattia (100 %) käytettiin liukkaudentorjuntaan 79 tonnia talvikaudella 2006 2007 ja 87 tonnia talvikaudella 2007 2008 21 hehtaarin kokoisella lentoliikennealueella. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän kasvaessa. Myös talven sääolot vaikuttavat käyttömääriin ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan tarvetta. Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella 2006 2007 ollut noin 50 t/v ja kaudella 2007 2008 noin 57 t/v. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömäärän on arvioitu olevan noin 150 t/v ja biologisen hapenkulutuksen noin 60 t/v. Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. Ivalon lentoasemalla käytettiin talvikautena 2008 2009 glykolia 43 m 3. Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä. Jäänestoon käytetään puolestaan tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä. Tyypin I nesteen kulutus oli 31,9 m 3 ja tyypin IV 11,2 m 3. Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella 2006 2007 ollut noin 33 t/v, kaudella 2007 2008 noin 43 t/v ja kaudella 2008 2009 noin 30 t/v. Vuonna 2025 hapenkulutuksen on arvioitu olevan noin 55 t/v. Polttonesteet Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Polttoaineena käytetään suihku- ja potkuriturbiinikoneissa lentopetrolia eli kerosiinia ja mäntämoottorisissa pienkoneissa lentobensiiniä. Lentopetrolia ja -bensiiniä varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla. Isot lentokoneet tankataan (lentopetroli) asematasolla autosta käsin ja pienkoneet (lentobensiini) itsepalveluasemalla. Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä ja jonkin verran dieseliä. Bensiiniä myydään autovuokraajille ja rengastestaajille. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. Päästöt ilmaan Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO X ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö suurimmillaan.
Ivalon lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston päästöt vuonna 2008 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. 18 LTOsyklimäärä CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Polttoaine [t/a] Lentoliikenne v. 2008 1) 900 10 1,0 5,5-0,5 1 500 490 Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) 1 500 18 1,8 8,2-0,9 2 800 900 Maakalusto v. 2008 1) - 2,3 0,6 2,5 0,13 0,004 300 90 Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 3,5 0,9 3,7 0,19 0,006 443 140 1) Finavia, ympäristökatsaus 2008. 2) Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan 1,8-kertaistuvan ja muun ilmailun pysyvän samana kuin vuonna 2008. 3) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutus arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2008. Melu Lentokoneiden melu Ivalon lentoliikenteen meluselvitys on laadittu vuonna 2009. Selvitys kattaa melualueet vuoden 2008 liikenteellä sekä ennustetilanteen melualueet vuodelle 2025. Meluselvityksessä on huomioitu Ivalon lentoaseman siviilija sotilasliikenne. Ivalon lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2003 ja 2008 sekä ennustetilanteessa seuraavat: Vuosi 2000 Vuosi 2003 Vuosi 2008 Vuosi 2025 ennuste Liikenneilmailu 1 760 1 720 1 454 2 600 Yleisilmailu 504 669 258 260 Sotilasilmailu 673 219 152 170 Yhteensä 2 937 2 608 1 864 3 030 Ivalon lentoaseman liikenteen operaatiot keskimäärin vuorokaudessa ovat olleet vuonna 2008 seuraavat: v. 2008 A320-sarjan suihkumatkustajakoneet 3,5 1-2 -moottoriset potkurikoneet 0,8 Helikopterit 0,0 Muut suihkumatkustajakoneet 0,3 B757-suihkumatkustajakoneet 0,0 B737-suihkumatkustajakoneet 0,1 Muut ilmavoimien koneet 0,1 MD80 -suihkumatkustajakone 0,1 Ilmavoimien Hornet -koneet 0,1 Yhteensä 5,02
19 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Finavian Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot. Ne toimittavat jätteensä jäteastioihin, joiden tyhjentämisestä Finavia Oyj on tehnyt sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Jätemäärät vuodelta 2008 ovat seuraavat: Jätelaji Määrä Yksikkö Sekajäte 218 200 m 3 Erilliskerätty pienmetalli 8 000 t ja metalliromu Kaivojen tyhjennysjäte - l Voiteluöljyjäte 1 800 t Öljynerottimen jäte - l liuotinjäte - kg Kiinteä ongelmajäte 203 kg Loisteputket ja -lamput 100 kpl Ajoneuvojen renkaat 1 500 kg Ajoneuvojen akut 1 922 t Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat: Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali, kunnossapito Tstopaperi ei erilliskeräilyä Sanomalehdet ei erilliskeräilyä Pahvi ei erilliskeräilyä Biojäte ei erilliskeräilyä Lasi ei erilliskeräilyä Metalliromu oma keräyspiste Kunnossapito Jäteöljy jäteöljysäiliöt Kunnossapito Kiinteä öljyinen erilliset astiat Kunnossapito jäte Maalit purkin yms. Pohjat Kunnossapito Liuottimet erilliset astiat Kunnossapito Akut/paristot erilliset astiat Kunnossapito Loisteputket erillinen astia Kunnossapito Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Kunnossapito TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ivalon lentoasema sijaitsee Ivalojoen varrella. Toiselta puolelta kiitotietä 04/22 reunustavat Syväkuopanvaara ja Korkiavaara. Itä-länsisuuntainen sivukiitotie on poistettu käytöstä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä kiitotien 04/22 itäpuolella. Lähin taajamaluonteinen asutus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä lentoasemasta itään. Ivalon keskustaajama sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä kiitotiestä lentoaseman koillispuolella.
20 Ympäristön laatu Maaperä Lentoaseman alueen maaperä on pääosin moreenivaltaista. Lentoaseman itäosassa, käytöstä poistetun kiitotien itäpäädyssä, on laajempi hiekka- ja soravaltainen alue. Kiitotien 04/22 eteläpäädyssä maanpinta on likimain tasolla +146 m ja pohjoispäädyssä suunnilleen tasolla +141 m. Käytöstä poistetun kiitotien itäpäädyssä maanpinta on suunnilleen tasolla +143 m. Kiitotien 04/22 ympäristössä maanpinta viettää pääosin luoteeseen kohti Ivalojokea. Korkiavaaran ja Syväkuopanvaaran huiput kohoavat tasolle yli +185 m. Lentoasema sijoittuu Pohjois-Lapin granuliittivyöhykkeelle. Pohjavesi Lentoaseman käytöstä poistetun kiitotien itäosassa sijaitsee I-luokan pohjavesialue, Törmänen (12148110). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,12 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,57 km 2. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu noin 800 m 3 /vrk. Alue muodostuu laajasta deltamaisesta hiekka- ja sorakerrostumasta, jonka paksuus on 6 11 metriä. Kerrostumaa on muotoillut ja kasannut Ivalojoki. Alueen pohjavesi muodostuu pääasiassa muodostumisalueella ja läntisen vaara-alueen rinteille kerrostuneella hiekka-alueella. Pohjavesialueen vedenottamo on noin 1 km:n etäisyydellä lentoaseman itäpuolella. Kiitotien 04/22 ympäristössä pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Pohjavesi purkautuu suurimmaksi osaksi Ivalojoen itärannalla osittain soistuneille alueille. Pintavesi Lentoasema sijaitsee Ivalon alueen valuma-alueella 71.412. Alueen pintavedet kulkeutuvat Ivalojokeen. Lähimmät vesistöt ovat Ivalojoki, Alajärvi ja Pasasjärvi. Ivalojoki sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä lentoaseman länsipuolella, Alajärvi noin 0,5 km:n etäisyydellä lentoaseman kaakkoispuolella ja Pasasjärvi noin 2,5 km:n etäisyydellä lentoaseman länsipuolella. Lentoaseman läheisyydessä on muutamia pieniä lampia ja järviä, joista lähin sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä kiitotien 04/22 länsipuolella (Moikanvuopaja). Lentoaseman hulevedet ohjataan ympäristöön neljästä pisteestä, jotka sijaitsevat kiitotien 04/22 länsipuolella ja koillispäässä. Purkupisteistä hulevedet ohjautuvat kohti Ivalojokea, jonne purkureittien pituudet ovat 200 500 metriä. Käytännössä vedet imeytyvät maaperään eikä suoria päästöjä Ivalojokeen synny. Asematason ja kiitotien pohjoisosan hulevedet purkautuvat kiitotien koillispäässä. Muilta osin kiitotietä hulevedet purkautuvat kolmesta pisteestä kiitotien länsipuolelle. Luonnonolosuhteet Lentoasema sijaitsee Pohjois-Lapin tunturiseudulla Ivalojoen laaksossa. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen, jonka kasvillisuus on tyypillisesti karua ja metsät ovat pääosin männiköitä. Lentoasema on poronhoitoalueella. Lentoaseman ympäristöä leimaa Ivalojoki, joka on lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä lentoasemasta. Li-