Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖTIEDOT 2001

2 TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin liiketoimintaa ja päätöksentekoa. oneworld-allianssin jäsenenä Finnair toteuttaa yhteisiä ympäristötavoitteita maailmanlaajuisesti. Vuonna 2001 kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO päätti tiukentaa uusien sertifioitavien lentokoneiden meluvaatimusta 10 db:llä. Päätös astuu voimaan vuonna EU:ssa aloitettiin keskustelut meluisimpien luvun 3 lentokoneiden käyttörajoituksista ja lentoliikenteen ympäristömaksuista. Finnair Catering sai ympäristöjärjestelmälleen ISO sertifioinnin toukokuussa 2001 ensimmäisenä lentokeittiönä maailmassa. Ympäristöjärjestelmän päämääränä on edelleen vähentää jätteen määrää ja kehittää lajittelua. Toiminnan ekotehokkuutta parannettiin voimakkaalla laivaston uudistamisohjelmalla. Neljä uutta Airbus 320 koneperheen konetta otettiin käyttöön, kun vastaavasti kahdesta DC-9- ja kolmesta MD-80-koneesta luovuttiin. Loppuvuodesta tapahtunut kysynnän notkahdus vaikutti suoritekohtaisiin moottoripäästöjen tunnuslukuihin heikentävästi. Finnair on kuluneen vuoden aikana osallistunut ponnekkaasti kansallista ilmastostrategiaa koskevaan keskusteluun ja ilmoittanut noudattavansa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden periaatteita. Lentoliikenne on muita liikennemuotoja riippuvaisempi kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja siksi myös ohjailevan säännöstön tulee olla kansainvälinen. Finnair painottaa vapaaehtoisten keinojen käyttöä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja tukee Kioton allekirjoituspöytäkirjaa. Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja, ympäristöasioista vastaava johtaja, Finnair Lyhenteet: ICAO International Civil Aviation Organisation ISO Kansainvälinen ympäristöhallintajärjestelmästandardi FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A CFM56-5B6/2P luku 3 84,6 / 91,2 92,9 / 96,6 94,7 / 100,3 A CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 89,2 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-83 P&W JT8D-219 luku 3 91,5 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72** P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB 1) * DC-9-51 koneen hush-kit -versio **ICAO vaatii luvun 3 meluvaatimushyväksynnän tai sen jälkeen tyyppihyväksytyille yli kg painaville potkurikonetyypeille. 1) EPNdB = Havaittu vaikuttava melu 2

3 LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia Muutos 00/01-1,4 % -0,4 % 3,5 % 21,5 % 1,6 % 1,6 % 1,3 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 1999, 2000 ja Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2001 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilö- hiilivedyt kulutus kilometriä g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm ,56 0,042 0, ,56 0,041 0, ,56 0,042 0, Muutos 00/01-0,4 % 0 % 3,9 % 21 % 2,0 % 2,0 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonni- hiilivedyt kulutus kilometriä g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm ,1 0,38 1, ,0 0,36 1, ,4 0,41 2, Muutos 00/01-7,7 % 7,9 % 12 % 32 % 10 % 10 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Liikennemäärät ovat laskeneet lentojen, henkilökilometrien ja tonnikilometrien määrillä mitattuna. Lentotuntimäärät ovat lisääntyneet. Erityyppisten pakokaasupäästöjen ja polttoaineen kulutuksen kasvu henkilökilometriä ja tonnikilometriä kohti selittyy loppuvuoden heikolla kysynnällä. Airbus 320-koneperheen koneiden käyttöönotto on laskenut hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä. Toisaalta moottorityyppi nostaa hiilimonoksidipäästöjä, mutta niiden taso on edelleen alhainen. 3

4 HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Vuoden 2001 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alko- Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset hiili- tiset hiili- holit noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna vedyt vedyt hiilivedyt kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit Maalinpoistoaineet Liimat Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini Trikloorietyleeni Muut halogenoidut Yhteensä Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2001 ja vertailuluvut vuosilta 2000 ja Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutus (m3/a) Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin 53 % ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Vedenkulutuksen nousu selittyy osaksi vesiperustaisten pesumenetelmien suosimisella liuotinpäästöjen vähentämiseksi. Jäänpoistonesteiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 15 sivulla 7. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. 4

5 FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Jätteiden lajittelua tehostettiin edelleen. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Catering Oy:n standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä sertifioitiin toukokuussa Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 1999 vuonna 2000 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia (arvio) Sekajäte Biojäte 31,7 54,1 54,1 Energiajäte 17,9 28,1 57,2 Lasi Pahvi Paperi Muovi (kierrätys) 25,0 17,8 15,3 Alumiini (pantilliset tölkit) 2,1 1,4 2,0 Alumiini (muu) 9, ,7 Alumiini (yhteensä) 11,8 18,4 41,8 Muut metallit 19,9 10,4 Hyödynnettävä jäte (yhteensä) Kaikki Hyöty-% 30,7 29,6 34,7 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina Vuonna 2001 Finnair Cateringissa vedenkulutus lisääntyi uusien työmenetelmien ja hygieniavaatimusten vuoksi. Nyt pyritään löytämään ratkaisuja vedenkäytön vähentämiseksi litraa litraa litraa 8,4 7,5 7,6 Taulukko 7. Veden kulutus valmistettua annosta kohti Finnair Cateringissa (litraa) LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnairin tekniikassa huolletaan Finnairin koneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 1999 vuonna 2000 vuonna 2001 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti 9, Metallihydroksidisakka 11 1,9 2,5 Pesuliuotin Öljyjäte Liima- ja maalijäte Maaliohenne 11 3,9 10 Muu jäteliuotin Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 6,8 6,6 5,4 Muoviraepuhaltimien pöly 6,4 6,5 5,0 Metalliromu Renkaat Pahvi Paperi Biojäte henkilöstöravintoloista Yhdyskuntajäte Taulukko 8. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina

6 MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT litraa litraa litraa Bensiini 95E Diesel Polttoöljy Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiilivedyt (HC) 8,3 7,3 8,5 Typpioksidit (NO x ) Hiukkaset 3,8 3,3 3,8 Taulukko 10. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä, MWh Taulukko 11. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä Normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä, kwh/m , , ,5 Taulukko 12. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian ominaiskulutus Finnairin kiinteistöissä vuosina SÄHKÖNKULUTUS Sähköenergian kulutus Finnairissa, MWh Taulukko 13. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa, kwh/m , , ,6 Taulukko 14. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa vuosina

7 TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnair Tekniikkaan tulleet raaka- ja tarveainemäärät tonneina Jäänpoistonesteet ) ) Liimat ja tiivisteaineet 3,2 3,5 4,1 Maalit 10 8,7 9,3 Maalinpoistoaineet Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 1,4 1,0 0,7 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit Korroosionestoaineet 3,6 2,5 2,7 Liuottimia sisältävät puhdistusaineet ja puhdistuksessa käytettävät liuottimet Öljyt ja hydraulinesteet Taulukko 15. Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina ) Jäänpoistonesteiden kulutus talvikausilta 1999/2000 ja vastaavasti 2000/2001 Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. Taitto: Miltton Oy Valokuva: Reijo Wallin/Pekka Parviainen, Diabox Painopaikka: Edita Prima Oy (ISO standardi) Helsinki

8 Tietotie 11, Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15, Finnair Puhelin (09)