Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ympäristöterveysasema Haudankorvankatu 000 FORSSA YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET Forssassa..00 Projektityöntekijä Pia Kautonen ympäristö- ja terveystekniikan insinööri
Sisällys JOHDANTO... YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN LAADINTA... YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET.... TAUSTATIEDOT.... YMPÄRISTÖTERVEYTEEN LIITTYVIEN OSA-ALUEIDEN TÄRKEYS... 6. YMPÄRISTÖTERVEYDEN ERI OSA-ALUEIDEN HOITO... 0 TIEDOTUS... MUU PALAUTE... 6 6 YHTEENVETO... JOHTOPÄÄTÖKSET... Liite Ympäristöterveyskysely
JOHDANTO Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma, joka pohjautuu Maailman terveysjärjestön ympäristö- ja terveyskokouksessa Helsingissä kesäkuussa 99 hyväksyttyihin päätöksiin ja ohjelmiin, sekä Suomen ympäristön tilaan ja väestön terveydentilaan, valmistui 0..996. Kansallista terveysohjelmaa laadittaessa ympäristöterveystoimikunnan kartoitti keskeiset kansalliset ympäristöterveysongelmat, pyrki osoittamaan keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi sekä laati toimintaohjelman ympäristöterveyden ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Yhtenä ohjelman tavoitteena ja toimenpide-ehdotuksena on, että jokainen kunta laatisi paikallisen ympäristöterveysohjelman valtakunnallisen ohjelman toteuttamiseksi. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä päätettiin laatia paikallinen ympäristöterveysohjelma. Tämä työ aloitettiin terveysvalvontayksikössä vuonna 00. Hankkeen toteuttamista tukee myös Etelä-Suomen lääninhallitus. Ympäristöterveysohjelman laatiminen aloitettiin tekemällä kuntalaisille kysely ympäristöterveydestä. Tämän raportti on kooste kyselyn vastauksista. Vastausten perusteella pyritään selvittämään kuntayhtymän alueen asukkaiden käsitystä ympäristöterveyden nykytilasta ja kiinnostusta saada tietoa ympäristöterveyden eri osa-alueista. Tulosten pohjalta suunnitellaan kehittämiskohteita, jotka otetaan huomioon paikallista ympäristöterveysohjelman laadittaessa. YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN LAADINTA Ympäristöterveyskyselyn laadinta aloitettiin syksyllä 00. Silloin sovittiin alustavasta aikataulusta ja kyselyn laajuudesta. Kyselystä haluttiin tehdä mahdollisimman lyhyt ja selkeä kuitenkin siten, että se käsittää kaikki ympäristöterveysvalvonnan osa-alueet. Kyselyn tarkoituksena ei ollutkaan saada vastauksia kaikkiin ympäristöterveysohjelman avoimiin kysymyksiin, vaan haluttiin ensisijaisesti vastauksia siihen, miten kuntalaiset arvostavat ympäristöterveyden osa-alueita, mikä on heidän mielipiteensä tämän hetkisestä tilanteesta, mistä he kaipaavat lisätietoja ja mikä olisi sopivin kanava välittää näitä tietoja. Laadittu ympäristöterveyskysely saatteineen on esitetty liitteessä yksi. Ympäristöterveyskysely lähetettiin postitse satunnaisotannalla täysikäisille kuntayhtymän alueella asuville henkilöille. Alkuvaiheessa tarkoituksena oli lähettää kyselyitä 600 kappaletta, mutta koska pienempiin kuntiin olisi tällöin asukasmäärän perusteella lähtenyt vain 0 kyselyä, päätettiin yhteismäärä nostaa 00 kappaleeseen. Osoitetietolähteenä käytettiin Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmää. Kyselyt lähetettiin palautuskuorella varustettuina vastaanottajille siten, että eri kuntiin lähetettiin eri väriset paperit, jotta vastaukset voitiin käsitellä kunnittain. Kyselyiden viimeiseksi palautuspäiväksi oli sovittu 0..00. Kyselyitä saapui myös tämän jälkeenkin, ja kaikki toukokuun (00) aikana palautetut kyselyt otettiin mukaan tuloksiin. YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET. TAUSTATIEDOT Ympäristöterveyskysely lähetettiin 00 kuntayhtymän asukkaalle kuntien väestömäärän mukaan siten, että Forssaan kyselyitä lähetettiin 00, Tammelaan ja Jokioisille 0 sekä Humppilaan ja Ypäjälle 00 kappaletta. Vastauksia saatiin takaisin lähes 0 prosenttia (tarkka luku 9, %), joten
vastausprosenttia voidaan pitää todella hyvänä. Kyselyn vastausprosentit kunnittain jaoteltuna on esitetty kuvassa yksi. Kyselyn vastausprosentti 00,0% % lähetetyistä kyselyistä 0,0% 60,0% 0,0% 0,0%,0%,%,0%,0% 9,% 9,% 0,0% Kuva Kyselyyn vastanneiden osuus kaikista lähetetyistä kyselyistä jaoteltuna kunnittain. Kaikkiaan kyselyitä lähetettiin 00 kappaletta. Kuvasta yksi havaitaan, ettei kyselyn vastausprosentissa ole suurta eroa eri kuntien välillä. Kuvassa kaksi esitetään puolestaan kyselyyn vastanneiden jakaantuminen kuntayhtymän alueelle. Luvut ovat esitetty kahden numeron tarkkuudella. Kyselyyn vastanneiden (6 kpl) prosenttiosuudet kunnittain Forssa % Ypäjä % Jokioinen 6 % Tammela Humppila % Kuva Kyselyyn vastanneiden jakaantuminen kunnittain. Vastausten lukumäärä 6 (9, % lähteneistä kyselyistä) kappaletta. Kuvasta kaksi havaitaan, että suurin osa takaisin saaduista kyselyistä on Forssasta, mikä on selvää, koska Forssaan kyselyitä lähetettiin eniten.
Kuvassa kolme on esitetty kyselyyn vastanneiden jakaantuminen taajama- tai haja-asutusalueelle. Luvut ovat pyöristetty kahden numeron tarkkuuteen. Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkajakauma 0 % % % % % 6 % % 6 % % % Hajaasutusalue Taajama Kuva Kyselyyn vastanneiden jakaantuminen taajama- tai haja-asutusalueelle. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. Kuvasta kolme selviää, että kyselyyn vastanneista prosenttia asuu taajamissa ja 0 prosenttia haja-asutusalueella. Kaksi prosenttia vastaajista jätti ilmoittamatta asuinpaikkansa. Kuntien välillä voidaan havaita eroja kyselyyn vastanneiden jakaantumisessa asuinpaikoittain. Forssassa vastanneista 6 prosenttia asuu taajamassa, kun taas Ypäjällä ja Tammelassa iso osa vastaajista asuu hajaasutusalueella. Vastausten jakaantuminen mukailee kuntien sisäistä väestönjakaumaa eri alueille. Tiedolla on kyselyn kannalta merkitystä, sillä taajama ja haja-asutusalueella ympäristöterveyteen liittyvät ongelmat voivat olla erilaisia. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on esitetty kuvassa neljä. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma 0 % % % % % 6 % % % 6 % 6 % Mies Nainen Kuva Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta.
Kuvasta neljä havaitaan, että kyselyyn vastanneista hieman suurempi osuus on naisia (6 %). Suurin ero kyselyyn vastanneiden sukupuolijakaumassa on Ypäjällä, jossa peräti 6 prosenttia vastanneista oli naisia. Kuvaa neljä luettaessa on huomioitava, että vastaajista Jokioisilla kaksi ja Tammelassa neljä prosenttia jätti ilmoittamatta sukupuolensa. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma on puolestaan esitetty taulukossa viisi. 6 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma 0 % % 6 % % % % % % % % % 6 v. tai yli 0-6 v. -9 v. % % 9 % % 6 % % Kuva Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. Kuvasta viisi voidaan havaita, että suurin osa kyselyyn vastanneista on 0 6 -vuotiaita. Näin on etenkin Forssassa sekä Jokioisilla. Kyselyyn vastanneista eniten 6 vuotiaita tai vanhempia on Tammelassa, ja eniten nuorimpia eli 9 -vuotiaita Humppilassa. Jokioisilla kaksi prosenttia vastaajista jätti ilmoittamatta ikänsä.. YMPÄRISTÖTERVEYTEEN LIITTYVIEN OSA-ALUEIDEN TÄRKEYS Ympäristöterveyteen liittyvien osa-alueiden merkitystä kuntalaisille selvitettiin kysymyksellä: Kuinka tärkeäksi koet seuraavat ympäristöterveyteen liittyvät osa-alueet? Vastaajat rengastivat mieleisensä vaihtoehdot siten, että oli erittäin tärkeä ja vähemmän tärkeä. Eri osa-alueiden vastausten jakaantuminen on esitetty kuvissa 6 -. Arvot ovat pyöristetty kokonaisluvuiksi. Ensimmäisenä, kuvassa kuusi, on esitetty puhtaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä.
Turvallisten elintarvikkeiden tärkeys 0 90 9 0 0 0 Kuva 6 Puhtaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Kaikkien vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Kuvasta kuusi voidaan havaita, että kaikissa kunnissa pidettiin puhtaita ja turvallisia elintarvikkeita erittäin tärkeänä. Vastausten keskiarvo oli, (keskiarvon vaihteluväli,,90). Jokioisilla peräti 90 prosenttia (keskiarvo,90) vastaajista oli tätä mieltä. Talousveden hyvän laadun tärkeys oli vastaajille kuvan seitsemän mukainen. Talousveden hyvän laadun tärkeys 0 9 9 90 9 9 9 0 Kuva Talousveden hyvän laadun tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Kaikkien vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Kuvasta seitsemän havaitaan selvästi, että talousveden hyvä laatu on erittäin tärkeää lähes kaikille vastaajista. Tulos on vielä selkeämpi kuin puhtaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tärkeys (vertaa kuva kuusi), sillä vastausten keskiarvo oli, vaihteluvälin ollessa,0,9.
Kuvassa kahdeksan esitetään hyvän sisäilman laadun tärkeys vastaajille. Sisäilman hyvän laadun tärkeys 0 6 6 6 66 6 6 9 6 Kuva Sisäilman hyvän laadun tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Sisäilman hyvän laadun tärkeys on erittäin tärkeää 6 prosentille vastaajista ja tärkeää prosentille. Suuria eroja kuntien välillä ei ole havaittavissa kaikkien vastausten keskiarvon ollessa,9 (vaihteluväli,0,). Uimaveden hyvän laadun tärkeys esitetään kuvassa yhdeksän. Uimaveden hyvän laadun tärkeys 0 0 60 6 6 0 6 Kuva 9 Uimaveden hyvän laadun tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Kaikkien vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Kuvan yhdeksän perusteella havaitaan, että tärkeintä uimaveden hyvä laatu on tammelalaisille (ka,9). Tähän on varmaan syynä se, että Tammelassa on kyselyyn osallistuneista kunnista on eniten vesistöjä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli,0 siten, että vähiten tärkeä uimaveden laatu oli ypäjäläisille (ka,9). Uimaveden hyvää laatua pitää erittäin tärkeänä prosenttia vastaajista, mikä
on huomattavasti vähemmän kuin mitä vastaavat luvut olivat elintarvikkeiden tai talousveden osalta. Kuvassa 0 on eläinsuojelun tärkeys vastaajien mielestä. Eläinsuojelun tärkeys 9 0 6 9 0 0 6 9 Kuva 0 Eläinsuojelun tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Kaikkien vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Eläinsuojelua pitää erittäin tärkeänä 0 prosenttia vastaajista ja arvosanan arvoisena prosenttia. Vastausten keskiarvo on,0 (vaihteluväli,,0). Kuntien välisinä eroina havaitaan, että Ypäjällä suurin osa pitää eläinsuojelua erittäin tärkeänä, kun taas Jokioisilla suurin osa antaa eläinsuojelun tärkeydelle arvosanan neljä. Kuvassa esitetään kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuuden tärkeys. Kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden tärkeys 0 9 6 6 0 0 0 Kuva Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuuden tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä).
0 Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuutta pidetään tärkeimpänä Forssassa (erittäin tärkeä % vastaajista). Suuria eroja kuntien välillä ei ole havaittavissa vastausten keskiarvon ollessa, (vaihteluväli,0,). Kuvassa on esitetty kaikki vastaukset yhteensä vastausten keskiarvona vertailun helpottamiseksi. Eri ympäristöterveyden osa-alueiden tärkeys,0,00,0,00,0,00,0,00,0,00,, Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet Talousveden hyvä laatu,9,0,0, Sisäilman hyvä laatu Uimaveden hyvä laatu Eläinsuojelu Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuus Kuva Eri ympäristöterveyden osa-alueiden tärkeys kyselyyn vastanneiden mielestä esitettynä vastausten keskiarvona. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä). Kuvasta voidaan havaita, että kaikkia ympäristöterveyden osa-alueita pidetään tärkeinä. Erittäin tärkeinä arvostetaan talousveden hyvää laatua sekä puhtaita ja turvallisia elintarvikkeita. Sisäilman hyvää laatua pitää 6 prosenttia vastaajista erittäin tärkeänä. Uimaveden hyvää laatua ja kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuutta pitää erittäin tärkeänä noin puolet vastaajista. Vähiten tärkeimpänä, mutta myös tärkeänä pidetään eläinsuojelua.. YMPÄRISTÖTERVEYDEN ERI OSA-ALUEIDEN HOITO Eri ympäristöterveyden osa-alueiden tämän hetkistä hoidon tilaa selvitettiin kysymyksellä: Kuinka hyvin edelliset ympäristöterveyden osa-alueet on hoidettu kuntanne/kuntayhtymänne alueella? Kysymykseen vastattiin rengastamalla sopivin vaihtoehto siten, että tarkoitti erittäin hyvin ja heikosti. Vastausten jakaantuminen on esitetty kuvissa 9. Arvot ovat pyöristetty kokonaisluvuiksi. Elintarvikevalvonnan hoito kunnissa on esitetty kuvassa.
Elintarvikevalvonnan hoito 0 0 9 6 9 6 6 6 Kuva Elintarvikevalvonnan hoito kuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti). Elintarvikevalvonnan osalta suurin osa vastauksista saa arvon. Vastausten keskiarvoksi tuli,6. Forssassa keskiarvo oli,99, Jokioisilla,9, Ypäjällä,, Tammelassa,6 ja Humppilassa,. Vastaajien mielestä elintarvikevalvonta oli parhaiten hoidettua vastausten keskiarvon perusteella Forssassa ja heikoiten Humppilassa, mutta on huomattava, että ero keskiarvoissa on pieni. Talousveden valvonnan hoito esitetään kuvassa. Talousveden valvonnan hoito 0 9 9 6 0 9 6 6 6 Kuva Talousveden valvonnan hoito kuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti). Kuvan vastausten keskiarvoksi saatiin,0 vaihteluvälin ollessa, (Humppila) ja,96 (Jokioinen). Tulosten perusteella voidaan sanoa, että talousveden valvonta on hoidettu kyselyyn vastanneiden mielestä kuntayhtymän alueella hyvin.
Kuvassa esitetään puolestaan sisäilman laadun valvonnan hoito. Sisäilman laadun valvonnan hoito 0 6 6 0 0 6 9 9 9 6 0 9 Kuva Sisäilman laadun valvonnan hoitokuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti). Kuvan vastauksista laskettuna sisäilman laadun valvonnan hoidolle saatiin arvosanaksi,9 koko kuntayhtymän alueella. Parhaiten se oli hoidettu vastaajien mielestä Tammelassa (ka,09) ja heikoiten Forssassa (,) sekä Ypäjällä (ka,). Uimaveden laadun valvonnan hoito kyselyyn vastanneiden mielestä on esitetty kuvassa 6. Uimaveden laadun valvonnan hoito 0 0 0 6 0 0 Kuva 6 Uimaveden laadun valvonnan hoitokuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti).
Kuvan 6 perusteella uimaveden laadun valvonta on hoidettu parhaiten Jokioisilla (ka,0) ja heikoiten Forssassa (ka,). Kaikkien vastausten keskiarvoksi saatiin,0. Tammelassa keskiarvo oli,, Ypäjällä,9 ja Humppilassa,6. Eläinsuojelun tilanne on puolestaan esitetty kuvassa. Eläinsuojelun hoito 0 9 6 9 0 6 Kuva Eläinsuojelun hoito kuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti). Eläinsuojelun kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli,09. Parhaiten hoidetuksi se oli arvioitu Jokioisilla (ka,), sitten Ypäjällä (ka,), Tammelassa (ka,), Forssassa (ka,0) sekä heikoiten hoidetuksi Humppilassa (ka,9). Kulutustavaroiden ja palveluiden valvonnan hoidon tilaa on selvitetty kuvassa. Kulutustavaroiden ja -palveluiden valvonnan hoito 0 6 6 6 6 0 9 Kuva Kulutustavaroiden ja palveluiden valvonnan hoito kuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti).
Kuvan mukaan parhaiten hoidettua kulutustavaroiden ja palveluiden valvonta on Tammelassa (ka,) sekä Forssassa (vastausten keskiarvo,) ja heikoiten hoidettua Jokioisilla (ka,6). Ypäjällä vastausten keskiarvo on,9 ja Humppilassa,9. Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli,6. Kuvassa 9 on esitetty eri ympäristöterveyden osa-alueiden tämän hetkinen hoidon tila kaikkien vastausten keskiarvon perusteella. Eri ympäristöterveyden osa-alueiden hoito,00,0,00,0,00,6,0,9,0,09,6,0,00,0,00 Elintarvikevalvonta Talousveden valvonta Sisäilman laadun valvonta Uimaveden laadun valvonta Eläinsuojelu Kulutustavaroiden ja - palveluiden valvonta Kuva 9 Eri ympäristöterveyden osa-alueiden hoito kaikkien kyselyn vastausten keskiarvona kuntayhtymän alueella. Vastausten lukumäärä 6 kappaletta. ( = erittäin hyvin, = heikosti, 0 = ei ilmoitettu). Kuvasta 9 voidaan päätellä, että parhaiten hoidettuna ympäristöterveyden osa-alueena pidetään talousveden valvontaa sekä elintarvikevalvontaa. Heikommaksi arvioidaan sisäilman laadun valvonta sekä eläinsuojelun hoito. Kyselyä purettaessa havaittiin, että moni vastaaja ei tiennyt, kuinka ympäristöterveyttä valvotaan kuntayhtymän alueella. He olivat voineet vastata tästä syystä kolme, koska se on neutraalein vaihtoehto ja lisäksi kyselyissä usein vaihtoehto en tiedä. Epätietoisuus valvonnan hoidosta näkyi myös siinä, että tähän kysymykseen oli jätetty vastaamatta eniten verrattuna muihin kysymyksiin. Parhaiten tiedossa oli elintarvikevalvonnan hoito, sillä siihen oli jättänyt vastaamatta prosenttia ( vastaajaa) kyselyyn vastanneista. Eniten vastaamatta jätettiin sisäilman laadun valvontaan (9 %, vastaajaa), uimaveden laadun valvontaan (9 %, vastaajaa), eläinsuojeluun (, vastaajaa) sekä kulutustavaroiden ja palveluiden valvonnan hoitoon (9 %, vastaajaa). TIEDOTUS Kuntalaisilta haluttiin tietää, mistä ympäristöterveyden osa-alueista he haluavat lisätietoja ja mikä on kuntalaisille mieluisin tiedotuskanava. Lisätietoja tiedusteltiin kysymyksellä: Mistä ympäristöterveyden osa-alueesta haluaisit saada lisätietoja? Vastaaja rastitti kohdan tai kohdat, joista halusi lisätietoja. Vastausten jakaantuminen on nähtävissä kuvassa 0.
Lisätietoja halutaan 0 elintarvikevalvonta talousveden valvonta sisäilman laadun valvonta uimaveden laadun valvonta eläinsuojelu kulutustavaroiden ja -palveluiden valvonta Ypäjä % % % 6 % % % Jokioinen % % % % % Humppila 6 % % % % % Tammela % % % % % Forssa 6 % 9 % % % Kaikki yht. % % 6 % 9 % % 9 % Kuva 0 Ympäristöterveyden osa-alue, joista vastaajat halusivat lisätietoja. Vastauksia yhteensä kappaletta. Kuvasta 0 havaitaan, että kuntalaisia kiinnostavat eniten elintarvikevalvonta, talousveden valvonta sekä kulutustavaroiden ja palveluiden valvonta. Eri osa-alueiden välillä ei ole kuitenkaan suuria siinä, mistä halutaan lisätietoja. Monet vastaajista olivat kommentoineet kysymystä siten, etteivät he tienneet, kuinka ympäristöterveyttä hoidetaan kunnan alueella, joten moni kaipasi lisätietoja kaikista osa-alueista. Tämä näkyy myös vastausten lukumäärässä, joka on, vaikka itse kyselyyn vastanneita oli 6 henkilöä. Monet vastaajista rastittivat siis usean vaihtoehdon. Kuntien välisinä eroina havaitaan, että Tammelassa halutaan muita kuntia enemmän tietoa uimavesien laadun valvonnasta ja Jokioisilla kulutustavaroiden ja -palveluiden valvonnasta. Kuvassa on puolestaan esitetty vastausten jakaantuminen, kun kysyttiin mieluisinta kanavaa, josta kyselyyn vastaaja haluaisi saada lisätietoja. Vaihtoehdot olivat paikallislehti, kotiin jaettava materiaali, yleiset ilmoitustaulut, radio, internet tai joku muu kanava.
6 Sopivin tiedotuskanava 0 paikallislehti materiaali kotiin ilmoitustaulu radio internet muu Ypäjä % 6 % % 6 % % Jokioinen % % % % % Humppila % 6 % % 6 % % Tammela % % % % % Forssa % % % % 6 % % Kaikki yht. % % % % % Kuva Tiedotuskanava, josta haluaisi saada mieluiten lisätietoja vastaajien mielestä. Vastausten lukumäärä kappaletta. Kuvasta havaitaan, että selvästi eniten kannatusta saivat paikallislehti sekä kotiin jaettava materiaali. Vaihtoehtoina muu, mikä? esitettiin useimmin kaikille avoimia yleisötilaisuuksia ja kouluissa annettavaa tiedotusta. MUU PALAUTE Viimeisenä kohtana kyselyssä pyydettiin antamaan muuta palautetta ympäristöterveydestä, ympäristöterveyspalveluista tai tästä kyselystä. Tässä kohdassa kyselyyn vastaaja voi kommentoida avoimesti ympäristöterveyteen liittyviä asioita. Kommenteista suurin osa koski tiedon puutetta, eli moni vastaaja valitti, ettei tiennyt ympäristöterveyden valvonnasta riittävästi. Tämä näkyi muun muassa siten, että vastaajat olivat kommentoineet asioita, jotka eivät kuulu ympäristöterveysvalvonnan piiriin. Forssassa arvosteltiin muun muassa liikennejärjestelyjä, ulkoilman hajuhaittoja, pintavesiviemärien johtamista Kaukjärveen, huonosti hiekoitettuja jalkakäytäviä, vanhojen kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristöriskejä sekä riittämätöntä tiedottamista tarttuvista taudeista. Jokioisilla valitettiin roskien polttamisesta ja metsien hakkaamisesta. Tammelassa puolestaan valitettiin vesistöjen kunnosta, lannan levittämisestä sulan maan aikana ja liian suurista liikennenopeuksista. Humppilassa valitettiin myös roskien polttamisesta. Ypäjällä haluttiin lietelannan laadun ja levityksen valvontaa, teiden varsien siivoamista sekä tarkempaa tiedotusta ongelmajätteistä. Moni kyselyyn vastannut valitti, ettei osannut vastata kysymykseen kaksi (ympäristöterveysvalvonnan hoito), koska ei tiennyt, miten asioita hoidetaan kunnassa. Tämä on yksi kyselyn tärkeimpiä tuloksia. Palautteista havaitaan myös, että kommentit ovat hieman erilaisia taajamassa ja maaseudulla. Taajamassa koetaan ympäristöhaitoiksi etenkin koirien jätökset, kun taas maaseudulla asuvia häiritsee lannan haju sekä roskien polttaminen. Sisäilman laadun valvonta ei myöskään ole saanut juurikaan kommentteja maaseudulta. Kyselyn ajankohtaisuus näkyy valituksina teiden pölyämisestä ja teiden varsien siivottomuudesta talven jäljiltä. Itse kyselyä on sekä kehuttu että arvosteltu. Arvostelua sai kyselyn lyhyys ja sen tarkoitus. Toisaalta kyselyä pidettiin tarpeellisena.
6 YHTEENVETO Kyselyyn vastanneet pitivät kaikkia ympäristöterveyden osa-alueita tärkeinä. Ehdottomasti tärkeimpinä pidettiin puhtaita ja turvallisia elintarvikkeita ja hyvälaatuista juomavettä. Tätä voidaan pitää melko luonnollisena asiana, koska nämä asiat koskettavat jokaista ihmistä päivittäin. Ympäristöterveyden osa-alueista parhaiten hoidettuina pidettiin elintarvikevalvontaa sekä talousveden laadun valvontaa. Heikoimmin hoidetuimpina ympäristöterveyden osa-alueina pidettiin sisäilman laadun valvontaa ja eläinsuojelua. Yhtenä syynä tähän voidaan varmaankin pitää viime vuosien suurta mielenkiintoa sisäilman laatuun ja julkisuudessa saatua kuvaa asiasta. Kyselyn perusteella eniten parannettavaa on ympäristöterveyteen liittyvän valvonnan tiedottamisessa kuntalaisille. Eniten kyselyyn vastanneita kiinnostivat elintarvikkeiden, talousveden, sisäilman ja kulutustavaroiden sekä palveluiden valvonta (tuoteturvallisuus). Selkein tulos saatiin siinä, minkä tiedotuskanavan kautta kuntalaiset haluavat saada tietoa ympäristöterveydestä. Suurin osa kyselyyn vastanneista halusi saada tietoa joko paikallislehdestä tai kotiin jaettavasta materiaalista. Kokonaistuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että suurin osa vastauksista on Forssasta (). Tulosten perusteella ei kuitenkaan ole havaittavissa suuria eroja eri kuntien välillä. Avointa palautetta oli tullut usealta aihealueelta, myös ympäristöterveysyksikköön kuulumattomilta. Kyselyä koskeva vähäinen arvostelu ja hyvä palautusprosentti puhuvat sen puolesta, että kyselyä voidaan pitää melko onnistuneena. JOHTOPÄÄTÖKSET Ympäristöterveysohjelmaa laadittaessa tulee huomioida kyselyn tulokset. Elintarvikevalvontaa, talousveden sekä uimavesien valvonnan tasoa voidaan pitää kyselyn perusteella riittävän laajana. Valvonnasta tiedottamista tulee kuitenkin lisätä. Ympäristöterveysohjelmassa tulee selvittää näiden osa-alueiden nykytilanne ja miettiä keinoja, joilla tiedotusta lisätään. Tiedottamisessa voitaisiin kertoa perustietoja muun muassa valvontakohteiden määristä, tehdyistä tarkastuksista ja niiden tuloksista. Apuna voidaan käyttää raportteja, jotka laaditaan vuosittain Elintarvikevirastolle, Kuluttajavirastolle sekä lääninhallitukselle. Lisäksi ohjelmassa tulee selvittää keinot, joilla hyvä valvonnan taso säilytetään myös tulevaisuudessa. Tilanteen tarkastelukriteereinä voidaan käyttää Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) hyvinvointistrategian kriteereitä. Elintarvikevalvonnan osalta elintarvikkeiden turvallisuutta ja laadusta huolehtimista kuvataan elintarvikevalvonnan riittävyydellä, joka ilmoitetaan elintarvikevalvonnan resurssien indeksinä. Talousveden osalta huolehtimisen mittarit ovat kunnallistekniikan piirissä olevien asukkaiden osuus sekä kuvaus alueen talousveden laatuongelmista ja toimenpiteistä kunnan alueella. Veden laatua arvioidaan suositukset ja vaatimukset täyttävien vesinäytteiden osuudella isoissa ja pienissä vesilaitoksissa sekä yksityisissä kaivoissa. Talousveden laadusta tiedottamisen lisäämistä edellyttävät kyselyn tulosten lisäksi myös nykyiset talousvesiasetukset (6/000, 0/00). Niiden mukaan terveydensuojeluviranomaisen tulee huolehtia, että vedentoimittaja tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta. Lisäksi se velvoittaa huolehtimaan siitä, että kunnan alueella olevat talousvesiverkostoon kuulumattomat yksityistaloudet saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta, siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista ja haittojen poistamismahdollisuuksista. Uimavesistä on perinteisesti tiedotettu uimapaikoilla, joissa ongelmana on ollut kuitenkin tutkimustodistusten tahallinen repiminen tai hävittäminen. Lisäksi veden laadusta on raportoitu satunnaisesti paikallislehdessä. Uimavesien osalta raportointia voidaan kehittää esimerkiksi siten, että valvotta-
vista uimapaikoista kerrotaan paikallislehdessä uimakauden alussa. Uimavesitulokset voidaan myös haluttaessa tiedottaa paikallislehteen. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kotisivulla voitaisiin ilmoittaa esimerkiksi ajankohtaista -palstalla viimeisemmät uimavesitulokset. Internetiin kannattaa panostaa siitäkin huolimatta, että kuntalaisille mieluisimpia tiedotuskanavia ovat paikallislehti ja kotiin jaettava materiaali. Tulevaisuudessa yhä useammalla kuntalaisella on internetyhteys käytössä, ja tällä hetkelläkin sitä käytetään paljon oppilaitoksissa (nuorisokasvatus) sekä työpaikoilla. Lisäksi internet on kanava, josta myös ulkopaikkakuntalaiset (esimerkiksi kesäasukkaat) voivat saada helposti tietoa alueen kunnista. Kotisivut ovat myös halpa tiedotuskanava, jossa voidaan kertoa valvonnasta haluttaessa tarkastikin. Valvonnassa oli kuntalaisten mielestä eniten kehitettävää sisäilman laadun valvonnassa, eläinsuojelussa sekä tuoteturvallisuudessa. Yhtenä osasyynä siihen, että kuntalaiset kokevat olevan näissä parannettavaa, voi olla se, ettei valvonnasta tiedoteta riittävästi. Ympäristöterveysohjelmassa tulee kehittää mittareita, joilla selvitetään valvonnan riittävyyttä kuntayhtymän alueella. Näitä mittareina voivat olla esimerkiksi Stakesin hyvinvointistrategian kriteerit. Sisäilman laadun valvontaa toteutetaan yksityishenkilöiden terveyshaittaepäilyilmoitusten perusteella sekä säännöllisin tarkastuksin kouluissa ja päiväkodeissa. Ennaltaehkäisevä työ on neuvontaa sekä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Tulevaisuudessa koulu- ja päiväkotitarkastuksista voitaisiin tiedottaa säännöllisesti. Sisäilman laadun kriteereinä voidaan käyttää asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa tehtyjen toimenpiteiden määrä 000 asukasta kohti, sisäilman laatu kouluissa ja päiväkodeissa huoneiden hiilidioksidipitoisuuden perusteella sekä radonpitoisuutta asunnoissa, jossa ilmoitetaan 00 ja 00 bequrelia ylittävien asuntojen osuus ja kunnan keskiarvo. Radonpitoisuudet perustuvat Säteilyturvakeskuksen mittauksiin, jotka tulevat tiedoksi terveysvalvontaan. Lisäksi ympäristöterveysvalvonnassa tehdään kaivovesien radonmittauksia. Radonin osalta voitaisiin lisätä riskialueista tiedottamista. Sisäilma-asioissa ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Tämän yhteistyön lisääminen ja kehittäminen voi olla yksi ympäristöterveysohjelman tulevista tavoitteista. Tuoteturvallisuuden osalta valvonta on ollut pääosin osallistumista Kuluttajaviraston tai lääninhallituksen projekteihin. Näiden projektien tuloksista tiedottamista tulee lisätä. Yhtenä tavoitteena voi lisäksi olla tuoteturvallisuuden omien projektien laajentaminen ja kehittäminen. Ne voivat olla esimerkiksi keskittymistä vuosittain jollekin tietylle tuoteturvallisuuden sektorille, kuten leikkipuistoihin, uimahalleihin tai parturi-kampaamoihin. Eläinsuojelun osalta valvonta toteutetaan epäilyilmoitusten perusteella, joista jokainen vaatii tarkastuskäynnin. Eläinsuojelun toteutumista voidaan vertailla vuosittain tarkastelemalla tehtyä tarkastuksia ja niistä aiheutuneita toimenpiteitä. Eläinsuojelussa ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa yhteistyössä eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Tiedotuksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön tuottamaa valmista materiaalia, joita ovat eri eläimien hyvinvointiin opastavat esitteet.
9 YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELY LIITE ()/ Ympäristöterveyskysely Sukupuoli nainen mies Ikä - 9 0-6 6 Asuinpaikka taajama haja-asutusalue. Kuinka tärkeäksi koet seuraavat ympäristöterveyteen liittyvät osa-alueet? (rengasta mielestäsi sopivin vaihtoehto siten, että = erittäin tärkeä, = vähemmän tärkeä) Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet Talousveden hyvä laatu Sisäilman hyvä laatu Uimaveden hyvä laatu Eläinsuojelu Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuus (esim. leikkikentät, kuntosalit, kauneushoitolat, parturit, kampaamot). Kuinka hyvin edelliset ympäristöterveyden osa-alueet on hoidettu kuntanne/kuntayhtymänne alueella? (rengasta mielestäsi sopivin vaihtoehto siten, että = erittäin hyvin, = heikosti) Elintarvikevalvonta Talousveden valvonta Sisäilman laadun valvonta Uimaveden laadun valvonta Eläinsuojelu Kulutustavaroiden ja -palveluiden valvonta. Mistä ympäristöterveyden osa-alueelta haluaisit saada lisätietoja? (Rastita kohta/kohdat, joista haluatte lisätietoja) Elintarvikevalvonta Talousveden valvonta Sisäilman laadun valvonta Uimaveden laadun valvonta Eläinsuojelu Kulutustavaroiden ja -palveluiden valvonta
0 LIITE ()/ Ympäristöterveyskysely. Haluaisin saada lisätietoja mieluiten (Rastita sopivin vaihtoehto/vaihtoehdot) Paikallislehdestä Kotiin jaettavasta materiaalista Yleisiltä ilmoitustauluilta Radiosta Internet / Forssan seudun terveydenhuollon ky:n kotisivut ( www.fstky.fi ) Muualta, mistä? MUUTA PALAUTETTA YMPÄRISTÖTERVEYDESTÄ, YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUISTA TAI TÄSTÄ KYSELYSTÄ KIITOS VASTAUKSESTASI!
Forssan seudun terveydenhuollon ky Ympäristöterveysasema Haudankorvankatu 000 FORSSA Puh. 0-9 Telefax 0 90 LIITE ()/ Ympäristöterveyskysely ARVOISA VASTAANOTTAJA! Kuntayhtymämme alueella laaditaan parasta aikaa ympäristöterveysohjelmaa, jonka lähtökohtana on kuntalaisille tehty kysely. Kuntalaisille lähetetyn kyselyn perusteella selvitetään ympäristöterveyden nykytilaa ja suunnitellaan tulevaisuuden kehittämiskohteita. Tämä kysely on lähetetty 00 kuntayhtymämme asukkaalle satunnaisotannalla. Toivomme, että jaksat vastata kyselyymme, koska käytämme kyselystä saatavaa palautetta ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen. Kysely suoritetaan täysin luottamuksellisesti. Kysely pyydetään palauttamaan viimeistään 0..00 mennessä oheisessa palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu. Forssa Leena Haimi terveysvalvonnan johtaja Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus PL 00 HELSINKI