LÄNSIPUOLEN PÄIVÄKODIN HANKESUUNNITELMA

1 (18) Perusturvalautakunta 22.9.2009 / LIITE LÄNSIPUOLEN PÄIVÄKODIN HANKESUUNNITELMA (Luonnos 11.9.2009) Hankeryhmä: Jarmo Ronkainen Tapio Kangas Eila Huotari Marjo Teräs Jukka Sipilä Kari Kuoppala Johanna Vakkuri Marjut Nurmivuori Riitta Pitkänen

2 (18) Sisällysluettelo 1. EDELTÄVÄT VAIHEET 2. NYKYTILANNE 2.1. Päivähoitopalvelut 2.2. Kunnallisen päivähoidon tilat 3. TILATARPEEN PERUSTEET 3.1. Päivähoitopaikkojen laskennallinen tarve kirkonkylällä 3.1.1. Tarve toteutuneen kasvun perusteella 3.1.2. Tarve päivähoitoikäisten lasten osuuden perusteella 3.1.3. Kunnan tuottamat ja kunnan tukemat/hankkimat päivähoitopalvelut 3.2. Päivähoito- ja perusopetuslain velvoitteet 3.3. Maankäyttö ja kaavoitus 3.3.1. Haapakangas III 3.3.2. Holma-Haapajärvi -alue 3.3.3. Kirkonkylän keskustan kaava 3.4. Perhepäivähoidon kehitys 3.5. Avoin päiväkotitoiminta 3.6. Tilapäisratkaisujen purkaminen 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEELLE 5. MITOITUSPERUSTEET JA LAAJUUS 6. LAATUVAATIMUKSET 7. SIJAINTI 8. AIKATAULU 9. VAIHEISTUS 10. KUSTANNUKSET 5.1. Päiväkodin koko ryhmämäärä 5.2. Huonetilaohjelma 10.1. Investointikustannukset 10.2. Käyttökustannukset/vuosi (ilman korvaavuuksia) 10.3. Tukipalvelujen järjestämisestä 11. HANKERYHMÄN EHDOTUS TIIVISTELMÄ Liite 1: Yhteenveto päivähoidon palveluista ja tiloista Liite 2: Kirkonkylän päivähoitoikäisten lasten määrä alueittain Liite 3: Kirkonkylän päivähoidon laskennallinen tarve

3 (18) 1. EDELTÄVÄT VAIHEET 2. NYKYTILANNE 2.1. Päivähoitopalvelut Kunnan tilahankkeensuunnitteluohjeen (kesäkuu 2005) tarveselvitys on hankkeen perusteluasiakirja kunnan taloussuunnitelman investointiohjelmaa varten. Tarveselvityksen jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka laaditaan tarveselvitystä tarkentaen. Hankesuunnitelma on tilahankkeen toinen päävaihe, jonka tuloksena määritellään lopullisesti hankkeen kaikki keskeiset ratkaisut. Hankesuunnitelma on päätöksenteon kannalta hankkeen tärkein asiakirja. Se hyväksytään kunnanvaltuustossa. Länsipuolen päiväkodista on laadittu tarveselvitys (osana koko kunnan päivähoidon investointien tarveselvitystä) vuonna 2006. Kunnan taloussuunnitelmat, viimeksi taloussuunnitelma 2010 2011, ovat sisältäneet Haapakankaan ja Länsipuolen päiväkodin rakentamiset tarveselvityksen mukaisesti. Kunnanvaltuusto päätti 25.5.2009 50, että Haapakankaan päiväkotia ei toteuteta investointiohjelman mukaisesti, vaan Länsipuolen päiväkodin kokoa suurennetaan ja toteutusta aikaistetaan tarveselvitykseen 2006 verrattuna. Tämä hankesuunnitelma on laadittu huomioiden tämä päätös. Kirkonkylän alueella oli kunnallisessa päivä- ja ryhmäperhepäiväkotihoidossa 525 lasta (5/2009), joista alle 3-vuotiaita 79 ja yli 3-vuotiaita 446. Päivähoito ryhmiä/ osastoja oli yhteensä 32. Kunnallisessa perhepäivähoidossa lapsia oli 30 (7 vakinaista ja 1 määräaikainen hoitaja). Yksityisiä päiväkoteja kirkonkylän alueella toimii kaksi (2): Pelletorppa (Torpantie 2) ja Wilhelmiina (Junttapolku 1 A 2). Lapsiryhmiä päiväkodeissa on yhteensä kolme (3). Hoidossa niissä oli n. 54 lasta. Yksityisillä perhepäivähoitajilla oli hoidossa 24 lasta. Tämän lisäksi perheet ovat palkanneet työsuhteisia hoitajia, joiden lukumäärää ei ole tiedossa (muutamia). Taulukko 1: Kirkonkylän päivähoitopalvelut Hoitomuoto Lapsia hoidossa, lkm Kunnallinen päivä- ja ryhmäperhepäivähoito 525 Kunnallinen perhepäivähoito 30 Yksityinen päiväkotihoito 54 Yksityinen perhepäivähoito 24 Yhteensä 633 2.2. Kunnallisen päivähoidon tilat Haukiputaan kirkonkylän kunnallinen päivähoito ja esiopetus toteutetaan kymmenessä (10) erillisessä kiinteistössä. Ne ovat Jatulintarhan päiväkoti (Jokelantie 18), Simppulankartanon päiväkoti (Simpuntie 11), Suo-Ukon päiväkoti (Teollisuustie 1 vuosina 1996 2001 käyttöönotettu rakennus ja vuonna 2009 käyttöönotettu eri rakennus), Avoin päiväkoti (Harjuntie 9), Huvipolun päivä- ja ryhmäperhepäiväkoti (Huvipolku 12), Proomupuiston päiväkoti (Santaholmantie 86), Hukanpesä päiväkoti (Ketunkuja 2) ja päiväkoti Kaverikammari (Simpuntie 5) ja Länsituulen koulun tiloissa (Länsikuja 2). Vuokratiloja ovat Suo-Ukon päiväkodin (Haukiputaan kehitys Oy) ja Hukanpesän päiväkodin (Koy Simppulanhaka) toimitilat.

4 (18) Ongelma on pienten yksiköiden suuri määrä. Se on merkinnyt mm. korkeita kustannuksia tukipalvelujen (esim. ruokahuolto, vuokrat) osalta. Toiminnallisesti suuremmissa yksiköissä mahdollistuisi mm. henkilöstön ja välineistön yhteiskäyttö. Tiloista kaksi (Jatulintarhan ja Proomupuiston päiväkodit) on alun perin suunniteltu päiväkotikäyttöön. Kahdeksaan tilaan on tehty pakolliset muutokset. Muutostöillä ei toiminnallisesti ole saavutettu parhaimpia ratkaisuja mm. keittiöiden, kulkuyhteyksien, eteistilojen yms. osalta. Lähes poikkeuksetta näiden päiväkotien pihat ovat pienet ja huonot. Tilapuutteiden lisäksi etenkin Kaverikammarin ja Hukanpesän päiväkodin ympäristö on sopimaton ja ajoittain turvaton päivähoitoon. Yksityiskohtaisempi kuvaus kirkonkylän alueen päivähoidon palveluista ja tiloista on suunnitelman liitteenä (Liite 1). 3. TILATARPEEN PERUSTEET 3.1. Päivähoitopaikkojen laskennallinen tarve kirkonkylällä 3.1.1. Tarve toteutuneen kasvun perusteella Taulukko 2: Kirkonkylän päivähoitoikäisten (1 6 -vuotiaat) lasten määrä 2002 2008 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lapsia, lkm 643 607 644 699 709 722 762 Muutos, lkm 7-36 37 55 10 13 40 Kirkonkylän päivähoito- ja esiopetusikäisten (1 6 -vuotiaat) lasten määrä on vuosina 2001 2008 kasvanut keskimäärin 18 lasta/vuosi. Viiden vuoden kasvun keskiarvo on 31 lasta ja kolmen viimevuoden keskiarvo 21 lasta. Vuosivaihtelu on ollut kohtalaisen suurta -36:sta +55 lapseen. Ajanjaksolla kirkonkylän alueella on toteutunut mm. Santaholman 2. vaiheen ja Haapakankaan alueen 1. ja 2. vaiheen kaava-alueet. Liitteenä 2 on tarkempi erittely lasten määrän muutoksista kirkonkylän eri alueilla. Koko kunnan päivähoito- ja esiopetusikäisten (1 6 -vuotiaat) lasten määrä on vuosina 2001 2008 kasvanut keskimäärin 51 lasta/vuosi. Viiden vuoden kasvun keskiarvo on 67 lasta/vuosi ja kolmen viimevuoden 43 lasta/vuosi. Vuosivaihtelu on ollut suurta: -5:stä + 119 lapseen. Kirkonkylän alueen kasvu on ollut n. puolet koko kunnan päivähoitoikäisten kasvusta. Yhteenvetona toteutuneen kasvun perusteella voidaan kasvuksi arvioida n. 23 lasta/vuosi 3.1.2. Tarve päivähoitoikäisten lasten osuuden perusteella Taulukko 3: Päivähoitoikäisten osuus asukkaista 2005 2020 2005 2008 2009 2010 2015 2020 KK, asukkaita 6735 7161 7370 7535 8270 8975 KK, päivähoitoikäiset/nykytaso 11,5 % asukkaista - muutos/vuosi/lkm 18 16 24 19 17 16 KK, päivähoitoikäiset/uuden kaavaalueen taso 18 % asukkaista - muutos/vuosi/lkm 30 25 25

5 (18) Päivähoito- ja esikouluikäisten (1 6 -vuotiaat) osuus koko kunnan väestöstä oli vuonna 2008 11,01 %. Kirkonkylän alueella vastaava osuus oli 11,42 %. Kirkonkylän uusimilla kaava-alueilla päivähoitoikäisten osuus 14,5 22 %:n välillä (Santaholma 15,4 %, Haapakangas I ja II vaihe14,5 %, Haapakangas III 22,4 %). Tarkasteltuna päivähoitoikäisten lasten osuutena kirkonkylän asukasmäärästä voidaan yhteenvetona todeta, että kasvu nykytasolla on n. 20 lasta/vuosi ja uuden kaava-alueen tasolla tarkasteltuna n. 27 lasta/vuosi. Kirkonkylän päivähoidon rakentamistarve on arvioitu niin, että päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu on 30 lasta/vuosi. 3.1.3. Kunnan tuottamat ja kunnan tukemat/hankkimat päivähoitopalvelut Päivähoidon rakentamistarpeeseen vaikuttaa myös se, mikä on kunnallisen päivähoidon osuus koko päivähoitopalveluista. Tällä hetkellä kunnallisen päivähoidon osuus on n. 55 %. Taulukko 4: Päivähoitopalvelut tuottajan mukaan 2006 2008 ja 5/2009 Tuottaja/Vuosi 12/2006 % 12/2007 % 12/2008 % 5/2009 % Kunnallinen päivähoito (Kunnan tuottamat) 994 51,29 1049 53,58 1130 55,28 1186 55,21 Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki (Kunnan tukemat/hankkimat), yht. 944 48,71 909 46,42 914 44,72 962 44,79 - Kotihoidon tuki (koti) 738 38,08 687 35,09 678 33,17 684 31,84 - Yksityisen hoidon tuki (koti ja yksityinen yritys) 206 10,63 222 11,34 236 11,55 278 12,94 Yhteensä 1938 100,00 1958 100,00 2044 100,00 2148 100,00 Kunnallisen päivähoidon osuus on kolmen viime vuoden aikakana kasvanut. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on laskenut ja yksityisen päivähoidon määrä lisääntynyt. Kirkonkylän kunnallisen päivähoidon tarve on arvioitu niin, että kunnallisen päivähoidon osuus on 50 %. Liitteenä (Liite 3) on kirkonkylän alueen kunnallisen päivähoidon tarvelaskelma (ryhmät/osastot lukumäärä) eräillä kasvun ja kunnan järjestämän/tuottaman päivähoidon osuuden vaihtoehdoilla. 3.2. Päivähoito- ja perusopetuslain velvoitteet Vuoden 1996 alussa voimaan tulleen päivähoitolain säännöksen (11 a ) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnalliseen kokopäiväiseen hoitopaikkaan vanhempainrahakauden päätyttyä siihen asti kunnes lapsi siirtyy peruskoululaissa tarkoitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun. Tämä ns. subjektiivinen oikeus ei anna kunnille mahdollisuutta harkita lapsen päivähoidon todellista tarvetta silloin, kun päivähoitoasetuksessa säädetty määräaika paikanhakemisessa on kulunut umpeen. Asetuksen mukaan hakemus päivähoitopaikasta tulee jättää kunnalle neljä kuukautta ennen päivähoidon tarvetta, ellei kysymyksessä ole vanhemman työnsaanti tai kouluttautuminen. Tällöin kunnan tulee järjestää hoitopaikka kahden viikon kuluessa. Päivähoitolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa siten kuin tarve edellyttää. Kunnan on järjestettävä päivähoitoa mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhempien tai huoltajien toivomassa muodossa.

6 (18) KKO on antanut syyskuussa 2001 ensimmäisen ennakkopäätöksen päivähoitolain velvoittavuudesta hoitopaikan järjestämisessä. Päätöksen mukaan päivähoitolaki takaa subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja kunnalle korvausvelvollisuuden (mm. ansiomenestys) laiminlyöntitapauksessa. Perusopetuslain (23.12.1999/1288) 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuonna säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 :n tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuksen palvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Haukiputaalla tämä tuottaminen on annettu päivähoidon tehtäväksi. Esiopetukseen osallistumisesta päättää oppilaan huoltaja (26 a ). 3.3. Maankäyttö ja kaavoitus 3.3.1. Haapakangas III Haapakangas III alueelle arvioidaan tulevan n. 92 asuntoa ja asukasmäärän olevan 250 asukasta. Luovuttamatta on n. puolet alueen tonteista (omakotitontit). Jo toteutuneella alueella päivähoitoikäisten lasten määrä on kirkonkylän pienalueista suurin. 3.3.2. Holma-Haapajärvi -alue Holma- Haapajärvi alueen maankäyttö ja kaavoitus toteutetaan kahdessa (2) vaiheessa: I-vaiheessa 2011 2016 alueelle arvioidaan tulevan n. 90 asuntoa ja asukkaita n. 270 ja II-vaiheessa 2017 2020 asuntoja n. 160 ja asukkaita 440. 3.3.3. Kirkonkylän keskustan kaava Kirkonkylän keskustan kaavan tarkistaminen toteutetaan vuosina 2010 2016. Alueelle tulee uusia asuntoja n. 130 ja asukkaita n. 280. 3.4. Perhepäivähoidon kehitys Kunnallisessa perhepäivähoidossa on tällä hetkellä koko kunnan alueella (toukokuu 2009) 19 vakituista hoitajaa (76 kokopäivähoitopaikkaa) sekä kaksi määräaikaista hoitajaa. Kirkonkylän alueella on 7 vakituista perhepäivähoitajaa (28 kokopäivähoitopaikkaa) ja yksi määräaikainen perhepäivähoitaja, jolla kaksi lasta kokopäivähoidossa. Koulutettujen perhepäivähoitajien saatavuus, etenkin hoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito on vähentynyt. Viime vuosina elpymisen merkkejä on ollut nähtävissä. Eläkkeelle siirtyneiden tai muuten työnsä lopettaneiden hoitajien tilalle on vähitellen saatu rekrytoitua uusia hoitajia. Saman aikaan yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvanut. Toukokuussa 2009 yksityisiä perhepäivähoitajia oli 35, heistä oli 17 työsuhteista hoitajaa (hoitavat lasten omassa kodissa, perhe toimii työnantajana) ja omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia 18. Kirkonkylän alueella omassa kodissaan työskenteleviä oli 6 toukokuussa 2009. Työsuhteisista perhepäivähoitajista suuri osa työskentelee

7 (18) kuitenkin haja-asutusalueella. Yksityisen hoidon kasvuun ovat vaikuttaneet kunnan myöntämä yksityisen hoidon tuen kuntalisä ja hoitajan mahdollisuus valita hoidettavat lapset ja perheiden mahdollisuus valita hoitopaikka. Kokonaisuutena perhepäivähoitopaikkojen määrä on lisääntynyt. Perhepäivähoidossa oli koko kunnan alueella toukokuussa 2009 noin 216 kokopäivähoitopaikkaa. Määrä vastaa n. 10 ryhmän (max. 21 lasta) päiväkotia. Kirkonkylällä kokopäivähoitopaikkoja oli 54. Perhepäivähoidon osuuden arvioidaan pysyvän nykyisellään, eikä sitä ole huomioitu korvaavana rakentamistarpeena. 3.5. Avoin päiväkotitoiminta Avoimen päiväkodin tilat ovat vanhassa, huonokuntoisessa kerrostalossa, jossa ilmanlaatu on erittäin huono. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla avoimen päiväkodin toiminnalla voidaan vähentää merkittävästi kokopäivähoidon tarvetta ja se on kunnan kannalta toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä vaihtoehto. Sen palveluja käyttää viikossa n. 50 60 lasta, joilla olisi subjektiivinen päivähoito-oikeus myös kunnalliseen kokopäivähoitoon. Toiminnallisesti ja taloudellisesti on perusteltua nykyiset tilat. 3.6. Tilapäisratkaisujen purkaminen Kasvavaan päivähoidon tarpeeseen on vastattu perustamalla useita väliaikaisia päiväkotiryhmiä vuokratiloihin ja suurentamalla päiväkotiryhmiä. Vuoden 2008 alussa ryhmäperhepäiväkoti Kaverikammarin toiminta Simppulankartanon päiväkodista siirrettiin Kiinteistö Oy Simppulanhakalta vuokrattuun kerrostalokolmioon ja vapautuneeseen tilaan lisättiin yksi kokopäiväryhmä. Samaan aikaan suurennettiin lasten määrää Päiväkoti Jatulin Tarhan kahdessa kokopäiväryhmässä lisäten ryhmiin kaksi työntekijää. Asemakylällä aloitti 1.3.2008 Kiinteistö Oy Simppulanhakalta vuokratussa rivitalokolmiossa yksi kokopäiväryhmä ja Martinniemessä Haukiputaan Kehitys Oy:ltä vuokratussa ns. Vönsterin tiloissa 1.8.2008 kaksi kokopäiväryhmää, joihin molempiin sijoitettiin lapsia myös Kirkonkylän alueelta. Haukiputaan Kehitys Oy:ltä Ukonkaivoksen teollisuusalueelta vuokrattu tila otettiin päiväkotikäyttöön 1.2.2009 alkaen, tiloihin sijoitettiin kaksi kokopäiväryhmää. Väliaikaisratkaisut tulisi purkaa päivähoitopalvelujen laadun turvaamiseksi ja kustannusten nousun hillitsemiseksi. 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET TILATARPEELLE Päivähoidon tarveselvityksessä 2006 todettiin, että kirkonkylällä ei ole yksityisiä tiloja vastaavan kokoiselle päiväkodille. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut. Haukiputaan Kehitys Oy:llä on Ukonkaivoksen teollisuusalueella tuotantotilaa vapaana/ vapautumassa. Alue ja kiinteistöt eivät sovellu koulu- ja päivähoitopalvelujen tiloiksi. 5. MITOITUSPERUSTEET JA LAAJUUS 5.1. Päiväkodin koko ryhmämäärä Tarveselvityksessä 2006 kirkonkylän päivähoidon palvelutarpeen hoitamiseksi ehdotettiin Haapakankaan (5 ryhmää) ja Länsipuolen päiväkotien toteuttamista (6 ryhmää). Ehdotukset ovat sisältyneet viimeisiin kunnan taloussuunnitelman investointiohjelmiin. Kunnanvaltuusto päätti 25.5.2009 50, että Haapakankaan

8 (18) päiväkotia ei toteuteta investointiohjelman mukaisesti, vaan Länsipuolen päiväkodin kokoa suurennetaan ja toteutusta aikaistetaan tarveselvitykseen 2006 verrattuna. Päivähoidon laskennallinen tarve on arvioitu 30 lasta/vuosi, josta kunnallisen päivähoidon osuus on 50 %. Laskennallinen tarve on tällöin seitsemän (7) ryhmäiselle päiväkodille. Tämä edellyttää, että kotihoidon tuen ja etenkin yksityisen päivähoidon osuus kasvaa nykykehitystä enemmän. Kirkonkylän esiopetusta (2 ryhmää) sijoitettiin 8/2009 lukien väliaikaisesti Länsituulen koulun tiloihin. Sivistyspalvelut tarvitsevat tilat koulukäyttöön. Tämän lisäksi tilapäistiloista on perusteltua purkaa vähintään Kaverikammari (1 perhepäiväkotiryhmä). Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi perusteltua korvata Suo-Ukon päiväkodin vuonna 2009 toteutettu tilapäiskäyttö (2 ryhmää) ja avoimen päiväkodin tilat (1 ryhmä). Optimitulos saavutettaisiin jos voitaisiin korvata loputkin kirkonkylän alueen pienet päiväkotiyksiköt (Hukanpesän päiväkoti ja Huvipolun päiväkoti, molemmissa 2 ryhmää). Yhteensä korvattavien ryhmien määrä olisi kymmenen (10). Laskennallisesti ryhmien kokonaistarve 2009 2018 olisi 17 ryhmää. Taulukko 5: Päiväkotiryhmien laskennallinen tarve 2009-2018 5.2. Huonetilaohjelma Kasvun osuus - lapset 15 15 15 15 15 75 15 15 15 15 15 75 150 - Ryhmät 1,44 0,72 0,72 0,72 3,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 7,2 Korvattavien osuus - Kaverikammari 1 - Länsituulen esikouluryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (laajennus 2009) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 11,44 0,72 0,72 0,72 13,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 17,2 Hankeryhmä ehdottaa, että Länsipuolen päiväkoti toteutetaan 10-osastoisena ja Haapakankaan päiväkodille varattu tonttialue säilytetään reservinä myöhempää käyttöä varten. Yli 10-ryhmäisen (120 210 lasta) päiväkodin rakentamista ei pidetty hoidollisesti perusteltuna. Ryhmien määrä on kymmenen (10), jolloin lapsimäärä on 120 210 lasten iästä riippuen. Huonetilaohjelma on seuraava (m 2 ): Päivähoitotilat 1.600 Toimisto/vastaanottotilat 95 Yhteistilat (Kokous/tauko-, aula/sali-, ym. tilat). 385 Sosiaalitilat 97 Huoltotilat (Jakelukeittiö, siivous, vaatehuolto) 185 Yhteensä, hyötytilat 2.362 Liikennetilat (Eteiset, käytävät, ym.) 230 Tekniikan tilat 174 Huoneala, yhteensä 2.766

9 (18) Väestönsuoja (K-suoja, tekniikka) 203 Aluerakenteet (sisäänkäyntien katokset, 661 jätekatokset, ulkovarastot, yms.) 6. LAATUVAATIMUKSET Kokonaisnettoala, yhteensä 3.630 Ryhmä/Leikki/lepohuone Ryhmähuone on lasten leikki-, hoito- ja oppimistila. Tila on mitoitettu 12 21 lapselle ja siinä työskenteleville 1 3 aikuiselle. Lapset ja heitä hoitavat aikuiset ruokailevat myös tässä tilassa. Keittiötoimintoja varten tarvitaan liesi, tiskiallas, astianpesukone ja asioiden säilytystilat. Lapsille tulee olla käsienpesuallas. Kiinnityspintaa varataan lasten töiden esillepanoon. Kiinnityspinnan tulee olla ominaisuuksiltaan akustoiva, jolloin se toimii myös ääntä vaimentavana elementtinä. Muutoinkin tilan äänieristyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toinen ryhmähuone on leikkiä ja päivälepoa varten. Lepohuoneessa tulee olla kaappisängyt 12 28 lapselle. Kiinnityspintaa varataan lasten töille, joka on akustoivaa. Molempia ryhmähuoneita varten varataan yhteinen varasto ja komeroita tarpeen mukaan. Valaistuksessa on huomioitava säätömahdollisuus: tavanomainen lepohuoneen valaistus ei ole riittävä. Ryhmätilat tulee suunnitella mahdollisimman muunneltaviksi ja vierekkäisille ryhmille voidaan suunnittelussa huomioida yhteisiä tiloja (esim. wc, lepohuone, varasto). Tilat tulisi voida jakaa osiin, mikä mm. mahdollistaa pienryhmätoiminnalla lasten määrän lisäämisen. Wc- ja pesuhuoneet Lasten wc-käyntejä varten tiloihin rakennetaan ovelliset wc-eriöt ja lasten käsienpesupaikat. Wc-ovet ovat korkeudeltaan puoliovia, jolloin aikuinen näkee oven yli wcistuintilan puolelle. Pesuhuoneisiin varataan vaipanvaihtomahdollisuus ja hoitopöydät peruspaikkoineen. Pesualtaassa on huomioitava riittävä syvyys, tukikahva sekä hanan lisäksi käsisuihku. Säilytystiloissa huomioidaan vaippojen ja pottien säilytysmahdollisuus. Wc-pyttyjen varataan sekä normaali että lastenkorkeudelle. 1-2 wc:tä sijoitetaan kuraeteisen läheisyyteen, mikä mahdollistaa lasten käymisen wc:ssä ulkoilun aikana. Kuraeteinen Tila on ryhmäkohtainen tai voi olla yhteinen kahdelle ryhmälle. Kuraeteisessä riisutaan ja puetaan kengät ja märät ulkovaatteet. Lisäksi huuhdellaan ja kuivataan saappaat ja mm. kuravaatteet. Tilaan tarvitaan kurasyöppö, huuhteluallas ja käsisuihku. Kuivauskaappien määrä mitoitetaan siten, että on 2 kaappia ryhmää kohti. Kurateisessä tulee olla istuinpenkit ja lämmitettävät kuivaushyllyt/tai vastaavat. Tila toimii samalla tuulikaappina. Varastot Lepo/leikkihuoneen yhteyteen varataan erillinen varastohuone, joka voi olla vierekkäisten ryhmien kanssa yhteinen. Sali Tila toimii päivähoidon yhteisenä olohuoneena. Siellä pidetään liikuntatuokioita, leikitään tilaa vaativia leikkejä, kokoonnutaan vanhempainiltoihin jne. Istuintuoleille, liikuntavälineille ja av-laitteille varataan säilytystilat. Tilojen kautta ei pääsääntöisesti suunnitella läpikulkuliikennettä. Toteutuksessa huomioitava tilan yhdistelymahdol-

10 (18) lisuus esim. aula/liikenne tiloihin. Isoimmissa tilaisuuksissa hyödynnetään koulujen liikuntasaleja. Kuivaeteinen Tilassa lasten lokerikot (väh. 28) ja penkit. Tila voi olla osa liikennetiloja. Jakelukeittiö Päiväkodin keittiö on jakelukeittiö. Lounas tuodaan päiväkotiin lämpölaatikoissa ja jakeluastioissa. Lounas jaetaan lapsiryhmissä tapahtuvaa ruokailua varten. Aamuja välipala valmistetaan jakelukeittiössä. Astiat tiskataan osittain päiväkotiryhmissä. Keittiössä sijoituksessa tulee huomioita kulkuyhteys ruoankuljetuksille ja jätekuljetuksille (ml. laatikkovarasto). Keittiötiloissa on huomioitava riittävästi laskutilaa jakeluastioille/laatikoille ja ruuankuljetuskärryille. Käytävätilojen mitoituksessa huomioita ruuankuljetuskärryjen vaatima leveys/liikkumatila. Siivous Siivousvälineiden, laitteiden ja aineiden säilyttämistä varten tarvitaan erillinen, lukittava siivoustila. Tilassa huolletaan siivousvälineet, joten tarvitaan pesukone ja siivousvälineiden kuivatusmahdollisuus. Vaatehuolto Vaatehuoltohuoneessa tapahtuvat päiväkodin pyykin käsittely (ostopalvelu), puhtaiden liinavaatteiden säilytys ja lähtevän pyykin kerääminen jne. Huone pyritään sijoittamaan lähelle huoltoliikenteen ulko-ovea ja siinä tulee huomioida häkkien säilytys. Henkilökunnan tila Henkilökunnan tila on monitoimitila. Huone toimii henkilöstön ruokailu-, taukoja työtilana sekä kokousten pitopaikkana. Tilassa tulee olla vesipiste altaineen, jääkaappi, astianpesukone, liesi ja ruuan lämmitysmahdollisuus. Huoneessa tulee olla kiinnityspintaan ja varustus atk-liitännöille. Atk-piste/teet erotetaan muusta tilasta sermillä tai akustoivilla seinäkkeillä tms. Henkilökunnan puku- ja pesutilat Naisille ja miehille varataan erilliset pukeutumistilat, joissa on lukittavat vaatteiden säilytystilat sekä suihku- ja wc-tilat. Yksikössä tulee työskentelemään yhteensä n. 40 henkilöä, joista valtaosa naisia Inva wc Wc-tila varustetaan leveällä ovella ja liikuntaestemitoitetuilla kalusteilla, varusteilla ja tukilaitteilla. Tila palvelee sekä lasten että aikuisten tarpeita ja keskeiselle paikalle sijoitettuna toimii myös rakennuksessa vierailevien wc-tilana. Varastot Varastohuoneet varustetaan tarvikehyllyillä. Pienemmät varastotilat voidaan jakaa eri puolille päiväkotia huomioiden esim. yksi isompi yhteiskäyttöinen varastotila. Leikki- ja ulkovälinevarastot Sijoitetaan pihan yhteyteen. Varastot ovat kylmiä varastoja lasten ulkoilu- ja pihaleikkivälineille. Varastoon tulee hyllyjä ja koukkuja. Kiinteistövälinevarasto Varastotila kiinteistön hoitokoneille ja välineistölle.

11 (18) Jätteiden varasto Portilla/ovilla varustettu suljettava suojakatos, jossa on paikat lajitelluille jätteille. Väestönsuojatilat Maksimissaan lapsia 210, henkilökuntaa 33 max. 50 = 260 henkilöä. Suojatiloihin osoitetaan tilaohjelman mukaisia hyötytiloja (esim. henkilökunnan sosiaalitilat, kokoustilat, toimisto- ja vastaanottotilat, vaatehuolto, varastot, sali, yms.) Liikennetilat Käytävien mitoituksessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon niiden käyttökelpoisuus kulkutien lisäksi lasten käyttämänä tilana. Lasten leikki levittäytyy ryhmähuoneiden lisäksi säännöllisesti myös käytävän puolelle. Käytävätiloihin voidaan toteuttaa esim. paikallisia levennyksiä. Putkimaista toteutusta lieventävät suunnitteluratkaisut ovat erityisen toivottavia. Lattia kuviointia (merkit/ruudukot) ja kiinnityspinnat seinillä ovat suotavia. Piha-alue Piha-alue suunnataan ensisijaisesti etelä-länsi ilmansuuntaan/aurinkoisuus. Pihaalueen tulee tarjota mahdollisuus kaikenikäisten lasten turvalliseen oleskeluun ja iänmukaiseen toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Rakennuksilla ja istutuksilla suojataan tuulisuutta. Pihalla tulee olla nurmialuetta, hiekka-aluetta ja pelaamiseen tarkoitettua kovapohjaista aluetta. Perusvälineitä ovat kiipeilyyn, tasapainoiluun, keinumiseen, mäenlaskuun ja hiekkaleikkeihin tarkoitetut alueet, telineet, leikkimökit ja palloseinät. Toteutuksessa on huomioitava voimassaolevat turvallisuussäädökset. Koko tontti aidataan ja varustetaan suljettavilla porteilla. Portin lukitus varmistetaan siten, etteivät lapset saa sitä yksin auki. Aidan korkeus tulee olla riittävä (väh. 120 cm). Aidan alle ei saa muodostua 10 cm:ä korkeampaa rakoa. Aita ei voi olla vaakalaudoitettu. Pienten lasten leikkipihat erotetaan muusta pihasta (esim. matala aita). Piha-alueiden huoltoportin tulee olla riittävän leveä. Pihalle tehdään huoltoportista erillinen käyntiportti. Lumen poisto ja keräyspaikat tulee ottaa huomioon tontin käytössä. Autoliikenne (lasten tuominen ja hakeminen) tulee järjestää niin, että lasten pihalla olo, sinne meneminen ja poistulo eivät kulje samoja reittejä autojen kanssa. Pihavalaistuksen on oltava riittävä kokopihan alueella, jotta turvallinen leikkinen ja sen valvonta mahdollistuu myös aamuin ja illoin. Ulko-ovien edustalla tulee olla riittävästi kovapintaista aluetta (mahdollisesti katettua), joka minimoi hiekan, soran ja lian kulkeutumista sisätiloihin. Pintamateriaalien liittymäkohdissa tulee tarvittaessa käyttää välittämiä materiaalipintoja (esim. reikäkiveys), jotka minivoivat hiekan ja/tai soran leviämistä kovapintaiselle materiaalille (liukastumisvaara). Akustiikka Erityistä huomiota tulee kiinnittää äänieristyksiin. Muuta Rakennus toteutetaan 1-kerroksisena. Ensisijaisena vaihtoehtona lattialämmitys.

12 (18) 7. SIJAINTI 8. AIKATAULU 9. VAIHEISTUS 10. KUSTANNUKSET Päiväkoti sijoitetaan Holma-Haapajärven alueelle Länsituulen koulun välittömään läheisyyteen. Kunnanhallitus on 24.8.2009 179 päättänyt käynnistää alueen asemakaavan laadinnan, jossa huomioidaan ehdotetun kokoisen päiväkodin toteuttaminen. Kaava valmistuu toukokuussa 2010. Päiväkodin suunnittelu toteutetaan 11/2009 04/2010. Rakentamisen kilpailutus 5 6/2010. Rakentaminen 9/2010 6/2011. Parhaillaan valmistellaan kunnan investointien toteuttamista ns. elinkaarimallilla. Mikäli hanke toteutetaan elinkaarimallilla em. toteuttamisaikataulu pidentyy n. 2-vuodella. Päiväkoti toteutetaan yhdessä (1) vaiheessa. Hankkeen vaiheistus ei ole perusteltua, koska I-vaiheessa tulee kasvun lisäksi varautua myös välttämättömiin nykyisten yksiköiden korvaamisiin (esim. Länsituulen esiopetus, Kaverikammari). Tällöin II-vaiheen rakentamisosuus jää vähäiseksi. Vaiheittainen rakentaminen lisää rakentamisen kokonaiskustannuksia (esim. työmaan perustamiskustannukset). 10.1. Investointikustannukset Rakentamiskustannukset ovat 5.677.000 (alv 0 %). Kustannusten arviointi perustuu Talonrakennuksen kustannustieto -järjestelmän indeksiin 8/2009 tasossa (Haahtela). Irtaimistokustannukset ovat 284.000 (alv 0 %), joka perustuu toteutettujen päiväkotien kustannustasoon. 10.2. Käyttökustannukset/vuosi (ilman korvaavuuksia) Käyttökustannukset on laskettu päivähoitolain ja -asetuksen edellyttämän henkilöstömitoituksen mukaisesti. Korvattavia pieniä päivähoitoyksiköitä ei ole huomioitu. Toimintatuotot 330.000 Henkilöstömenot -1.217.000 Ateria -95.000 Muut menot -150.000 Vuokrat -403.000 - pääomavuokra 177.000 - hoitovuokra 226.000 Toimintamenot -1.865.000 Toimintakate -1.535.000 Poistot -57.000 Tilikauden tulos -1.592.000 Henkilöstömenot sisältävät kasvatus- ja hoitohenkilöstön sekä laitoshuoltajat (33). Kulut on laskettu vuoden 2009 kustannustasolla. Investoinnista aiheutuvien käyttötalousmenojen kasvun hillitsemiseksi on perusteltua korvata kirkonkylän pienet korkean kustannustason yksiköt. Korvattavat yksiköt harkitaan toteuttamisvaiheessa. Korvattavien yksiköiden käyttötalousmenot ovat

13 (18) (Ta-2009) suuruudeltaan seuraavat: Länsituulen koulun esikouluryhmät Suo-Ukon laajennus (2009) Kirkonkylän avoin päiväkoti Hukanpesän päiväkoti Huvipolun päivä- ja ryhmäperhepäiväkoti Kaverikammari, ryhmäperhepäiväkoti Yhteensä 310.000 /vuosi 350.000 /vuosi 105.000 /vuosi 370.000 /vuosi 220.000 /vuosi 140.000 /vuosi 1.495.00 /vuosi Uuden päiväkodin käyttötalousmenoista voidaan mm. henkilöstö siirroin korvata max 920.000 (kaikki korvataan). 10.3. Tukipalvelujen järjestämisestä Samalla tonttialueelle on toteutettu Länsituulen koulu ja toteutettaneen tämän päiväkodin lisäksi mm. lukio. Hankesuunnitelmassa ei ole arvioitu koko rakennuskannan toteuttamisesta saatavien tukipalvelujen (ateria-, siivous-, kiinteistönhoito, vahtimestaripalvelut, kuljetus- yms.) toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. 11. HANKERYHMÄN EHDOTUS TIIVISTELMÄ Hankeryhmä esittää, että Länsipuolen päiväkoti rakennetaan 10-ryhmäisenä hankesuunnitelman mukaisesti. Päiväkodin bruttoala on 4.185 brm 2 ja huoneala 2.766 m 2. Rakennushankkeen kustannukset ovat 5.677.000 ja irtaimistokustannukset 274.000. Hanke toteutetaan vuosina 2010 2011. Haapakaan päiväkodille varattu tontti Kirkonkylän itäpuolella jätetään reservialueeksi.

Liite 1: Yhteenveto päivähoidon palveluista ja tiloista 14 (18) Päiväkoti/ esikoulu Hoitopaikkoja, jos lapsia hoidossa 5/09 kaikki lapset alle 3 v kaikki lapset yli 3 v alle 3 v yli 3 v Käyttöaste 5/09 Ryhmät Perustamisvuosi Kokonaiskustannukset 2008 Jatulin Tarha Jokelantie 18 84 147 26 115 87,4 7 2004, 2007 1 369 321 235 642 joista vuokran osuus Plussat Miinukset Hyvä sijainti, henkilöstön yhteistyö, ryhmät omissa "kodeissaan", hyvin suunnitellut tilat pienehkö piha-alue Punahilkka Jokelantie 18 40 38 83,6 2 2004 186 622 15 676 Simppulankartano Simpuntie 11 36 63 18 37 73,9 3 n. 1972 464 348 58 710 Hyvä sijainti, synergiaedut ala-asteen kanssa; mm. lasten ruokailu koululla Hyvä sijainti, ripaus vanhaa Haukipudasta, kolme ryhmää, vielä toimiva Ei ole suunniteltu päiväkodiksi > tilat epäkäytännölliset Suo-Ukko; päiväkoti, kaksi ryhmäperhepäiväkotia Teollisuustie 1 ja 2 84 139 16 112 81,5 8 1996 1996 1999 2001 2001 2009 1 186 028 103 523 Henkilöstön yhteistyö, vuorohoito keskitetty yhteen paikkaan Tilat teollisuusalueella, otettu käyttöön yksitellen, tilat eivät ole tarkoituksenmukaiset, keittiötilat monessa osassa Avoin päiväkoti Harjuntie 19 45 38 3 1998 75 901 15 540 Keskeinen sijainti, lyhyt matka myös kävellen liikkuville Huvipolku Huvipolku 12 12 21 21 95,2 2 1994 184 262 14 467 Hyvä sijainti, jatkettu aukiolo Tila kelvottomat lasten käyttöön Epätarkoituksenmukaiset tilat, ei suunniteltu päivähoidon käyttöön Huvipolun ryhmäperhepäiväkoti 12 12 4 16 82,6 1 146 244 14 466 kuten edellä Proomupuisto Santaholmantie 86 laajennus 36 63 4 31 83,7 3 1999 2000 371 269 42 807 Hyvä sijainti, alueella ei muuta päivähoito tarjontaa, laajennuksen jälkeen tulee toimivammaksi Hukanpesä Ketunkuja 2 24 42 8 29 91,3 2 1987 408 827 54 126 Sijainti ihan hyvä ja keskeinen Kaverikammari Simpuntie 5 12 12 3 9 68,3 1 2008 141 174 7 245 Ei ole suunniteltu päiväkodiksi > tilat epäkäytännölliset, piha-alue heikko, levoton ja ajoittain vaarallinen paikka Tilan sijainti huono (kerrostalossa), ei kelvollista pihaa, levoton paikka Yhteensä 300 584 79 446 32 4 533 996 562 202

15 (18) *Käyttöasteeseen vaikuttavia tekijöitä; käyttöaste on ns. suhteutettu käyttöaste, joka lasketaan lasten määrä suhteessa henkilökunnan määrään vuorohoito- ja jatketun aukiolonyksiköiden kirjaamisongelmat - sama lapsi on hoidossa päivällä eri ryhmässä kuin illalla, jolloin hänelle tehdään kaksi sijoitusta, toinen päivähoitoon päiväkotiin ja toinen ryhmäperhepäivähoidon vuorohoitoon, jolloin lapsella voi olla samanaikaisesti sekä läsnä - että poissaolomerkintä riippuen onko hän tarvinnut ilta-, yö-, tai viikonloppuhoitoa. Vuorohoidossa on henkilökunnan määrä suurempi kuin ns. tavallisessa yksikössä, heidän työaika kuitenkin jakautuu ympäri vuorokauden (Suo-Ukko ja Huvipolku)) tai päättyy noin klo 22 (Huvipolun ryhmäperhepäiväkoti). integroidun erityisryhmän (Jatulin Tarha) poikkeava henkilökunnan määrä suhteessa lapsiin (muun kasvatushenkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja) alle 3-vuotiaiden ryhmissä lapset ovat sijoitushetkellä alle kolmevuotiaita (kerroin päiväkirjalla 1.75), lapsen täyttäessä kolme vuotta (kerroin 1) kesken toimintakauden ryhmää ei useinkaan voida heti kasvattaa suuremmaksi, vaikutus näkyy pienempänä käyttöasteena lasten poissaolot vaikuttavat käyttöasteeseen: poissaoloista toukokuussa -09 oli ennalta ilmoitettuja poissaoloja 49 % (sisältää mm. toisessa kohdassa mainitut kahdesta sijoituksesta johtuvat poissaolot), sopimuspäivistä johtuvia poissaoloja 22 %, sairauspoissaoloja 14 %, muita poissaoloja 15 %

16 (18) Liite 2: Kirkonkylän päivähoitoikäisten lasten määrä alueittain No Alue/Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kirkonkylä, yhteensä 636 643 607 644 699 709 722 762 Muutos +/- 7-36 37 55 10 13 40 84101 Kirkonkylä länsipuoli, yht. 261 250 226 232 294 302 306 314 Muutos +/- -11-24 6 62 8 4 8 84101001 Kirkonkylä keskusta 28 31 17 26 31 31 30 31 84101002 Holmanpelto 31 29 28 29 26 28 1 1 84101003 Annalankangas 1 1 2 3 2 2 3 3 84101004 Santaholma 100 94 87 78 102 81 160 154 84101005 Ervastinranta 21 21 19 22 23 34 30 42 84101006 Laurila 7 7 6 11 32 59 0 0 84101057 Haapajärvi 73 67 67 63 78 67 82 83 84102 Kirkonkylä, itäpuoli 237 257 252 265 266 270 280 303 Muutos +/- 20-5 13 1 4 10 23 84102007 Haapasuo 0 0 0 0 0 0 5 39 84102008 Simppula 81 76 68 72 70 81 72 80 84102009 Viikki 2 3 3 3 2 4 7 6 84102010 Ukonkaivos 61 61 59 54 52 42 39 31 84102011 Jussila 9 15 15 17 19 14 15 11 84102012 Suokkonen 6 5 5 8 14 14 13 14 84102056 Haapakangas 78 97 102 111 109 115 129 122 84103 Kirkonkylä pohjoispuoli 138 136 129 147 139 137 136 145 Muutos +/- -2-7 18-8 -2-1 9 84103013 Siikasaari 105 98 89 98 98 94 92 95 84103014 Keiska 5 5 9 11 7 7 3 3 84103015 Niemeläntörmä 21 26 26 27 23 23 26 28 84103016 Sankoniemi 3 2 1 4 2 5 4 7 84103017 Siipola 4 5 4 7 9 8 8 8 84103060 Muurakorpi 0 0 0 0 0 0 3 4 Koko kirkonkylä - 7. vuoden keskiarvo 18-5. vuoden keskiarvo 31-3. vuoden keskiarvo 21 Kirkonkylän länsipuoli - 7. vuoden keskiarvo 7,57-5. vuoden keskiarvo 17,6-3. vuoden keskiarvo 6,67 Kirkonkylän itäpuoli - 7. vuoden keskiarvo 9,43-5. vuoden keskiarvo 10,2-3. vuoden keskiarvo 12,3 Kirkonkylän pohjoispuoli - 7. vuoden keskiarvo 1-5. vuoden keskiarvo 3,2-3. vuoden keskiarvo 2

17 (18) Liite 3: Kirkonkylän päivähoidon laskennallinen tarve Kasvu 30 lasta/vuosi, kunnallisen pvhoidon osuus 55% 1,58 0,79 0,79 0,79 3,95 0,79 0,79 0,79 0,79 0,79 3,95 7,9 Kasvu 30 lasta/vuosi, kunnallisen pvhoidon osuus 50% 1,44 0,72 0,72 0,72 3,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 7,2 Kasvu 20 lasta/vuosi, kunnallisen pvhoidon osuus 55% 1,06 0,53 0,53 0,53 2,65 0,53 0,53 0,53 0,53 0,53 2,65 5,3 Kasvu 20 lasta/vuosi, kunnallisen pvhoidon osuus 50% 0,96 0,48 0,48 0,48 2,4 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 2,4 4,8 Kasvun osuus - lapset 15 15 15 15 15 75 15 15 15 15 15 75 150 - Ryhmät 1,44 0,72 0,72 0,72 3,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 7,2 Korvattavien osuus - Kaverikammari 1 - Länsituulen esikouluryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (laajennus 2009) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 11,44 0,72 0,72 0,72 13,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 17,2 Kasvun osuus - lapset 15 15 15 15 15 75 15 15 15 15 15 75 150 - Ryhmät 1,44 0,72 0,72 0,72 3,6 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 3,6 7,2 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen lapsiryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (hätä paikat) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 7,44 0,72 0,72 0,72 9,6 4,72 0,72 0,72 0,72 0,72 7,6 17,2 Kasvun osuus - lapset 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 82,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 82,5 165 - Ryhmät 1,58 0,79 0,79 0,79 3,95 0,79 0,79 0,79 0,79 0,79 3,95 7,9 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen esikouluryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (laajennus 2009) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 11,58 0,79 0,79 0,79 13,95 0,79 0,79 0,79 0,79 0,79 3,95 17,9 "Alkuun kevennetty vaihtoehto" Kasvun osuus - lapset 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 82,5 16,5 16,5 16,5 16,5 16,5 82,5 165 - Ryhmät 1,58 0,79 0,79 0,79 3,95 0,79 0,79 0,79 0,79 0,79 3,95 7,9 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen lapsiryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (hätä paikat) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 7,58 0,79 0,79 0,79 9,95 4,79 0,79 0,79 0,79 0,79 7,95 17,9

18 (18) Kasvun osuus - lapset 11 11 11 11 11 55 11 11 11 11 11 55 110 - Ryhmät 1,06 0,53 0,53 0,53 2,65 0,53 0,53 0,53 0,53 0,53 2,65 5,3 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen esikouluryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (laajennus 2009) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 11,06 0,53 0,53 0,53 12,65 0,53 0,53 0,53 0,53 0,53 2,65 15,3 "Alkuun kevennetty vaihtoehto" Kasvun osuus - lapset 11 11 11 11 11 55 11 11 11 11 11 55 110 - Ryhmät 1,06 0,53 0,53 0,53 2,65 0,53 0,53 0,53 0,53 0,53 2,65 5,3 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen lapsiryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (hätä paikat) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 7,06 0,53 0,53 0,53 8,65 4,53 0,53 0,53 0,53 0,53 6,65 15,3 Kasvun osuus - lapset 10 10 10 10 10 50 10 10 10 10 10 50 100 - Ryhmät 0,96 0,48 0,48 0,48 2,4 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 2,4 4,8 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen esikouluryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (laajennus 2009) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 10,96 0,48 0,48 0,48 12,4 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 2,4 14,8 "Alkuun kevennetty vaihtoehto" Kasvun osuus - lapset 10 10 10 10 10 50 10 10 10 10 10 50 100 - Ryhmät 0,96 0,48 0,48 0,48 2,4 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 2,4 4,8 Käyttökustannukset/korvattavat - Kaverikammari 1 - Länsituulen lapsiryhmät 2 - Avoin päiväkoti 1 - Suo-Ukon päiväkoti (hätä paikat) 2 - Hukanpesän päiväkoti 2 - Huvipolun päiväkoti 2 Yhteensä, ryhmät 6,96 0,48 0,48 0,48 8,4 4,48 0,48 0,48 0,48 0,48 6,4 14,8