LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA 2014 Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 11.3.2014 Voimassa 1.8.2014 alkaen
1 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS... 3 2. ARVOT... 3 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ... 3 4. TYÖTAVAT... 4 5. OPETUKSEN RAKENNE JA TARJONTA... 4 5.1. VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS... 5 5.2. VALMENTAVA OPETUS... 6 5.3. LASTEN LAULUKOULU / VALMENTAVA LAULUOPETUS... 7 5.4. PUHALLINORKESTERIKOULU... 7 5.5. MUSIIKIN PERUSTASO... 8 5.6. MUSIIKKIOPISTOTASO... 11 5.7. AIKUISOPETUS... 13 5.8. AVOIN OSASTO... 14 5.9. MUSIIKIN ERITYISOPETUS... 14 6. OPPILASARVIOINTI... 15 7. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN... 15 8. TODISTUSTEN SISÄLTÖ... 16 9. OPPILAAKSI OTTAMINEN... 16 10. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA... 17 11. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA... 17 12. OMAN ALUEEN KULTTURIPALVELUIDEN TUOTTAMINEN... 17 LIITTEET... 19 Arvioinnin taustaa - kontrollista kehittämiseen, mittauksesta ohjaukseen... 19 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 21 Jatkuva arviointi... 22 Palautteen antaminen... 22 Instrumentin hallinta... 24 Musiikillinen ajattelu ja ilmaisu... 24 Yhteismusisoinnin perustaidot... 24 Oppilaan itsearviointi... 25 Esiintyminen... 26
2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 28 Musiikin perustaso... 28 Arvioinnin kohteet... 28 Arviointikriteerit, musiikin perustason päättöarviointi... 29 Musiikkiopistotaso... 31 Arvioinnin kohteet... 31 Arviointikriteerit, musiikkiopistotason päättöarviointi... 31 Musiikin kuunteleminen... 33
3 1. TOIMINTA-AJATUS Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetusta antava oppilaitos, joka pyrkii musiikkikasvatus- sekä musiikkikulttuuriperinnön säilyttämis- ja kehittämistehtäväänsä hoitaessaan palvelemaan toimialueensa asukkaita ja muita toimijoita mahdollisimman hyvin, sekä ulottamaan toimintansa vaikutukset myös laajemmin yhteiskunnan hyväksi. Vakka-Suomen musiikkiopiston toimialueeseen kuuluvat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopiston toiminta perustuu korkeatasoiseen ammatilliseen osaamiseen. Vakka-Suomen musiikkiopiston perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja asetuksen (813/1998) tarkoittaman laajan oppimäärän mukaiseksi ja se pohjautuu Opetushallituksen antamaan määräykseen opetussuunnitelman perusteista (musiikki 41/011/2002). 2. ARVOT avoimuus yksilöllisyys yhteisöllisyys positiivisuus turvallisuus sitoutuminen 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Vakka-Suomen musiikkiopiston kaiken toiminnan lähtökohtana on oppilas. Oppilaitos on olemassa oppilaitaan varten ja se pyrkii kaikissa suhteissa toimimaan heidän parhaakseen. Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Lapsi ja nuori nähdään aktiivisena oppijana, jonka kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystä tuetaan musiikin opetuksen avulla. Opiskelu on tavoitteellista, mihin vaikuttavat oppilaan yksilölliset ominaisuudet, tavoitteet ja motivaatio sekä oppimisympäristö. Oppilaitoksen tehtävänä on luoda oppimista tukeva, virheitä salliva, avoin ja myönteinen ilmapiiri, joka mahdollistaa oppilaan turvallisen kasvun ja kehityksen. Opettajat ja musiikkiopiston hallinto ovat valmiita henkilökohtaisiin keskusteluihin oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Ristiriidat ja ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan keskustelun avulla kaikkia osapuolia kuunnellen. Keskeisenä asiana nähdään hyvä vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä sekä oppilaiden kesken. Oppilaita kannustetaan aktiivisuuteen ja luovuuteen, joka kehittyy kokemuksista musiikin parissa. Luovuus on oppilaan taitoa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti ja ennakkoluulottomasti. Oppilasta kannustetaan ja autetaan löytämään omat ominaispiirteensä ja vahvuutensa, sekä tiedostamaan ne realistisesti.
4 Rohkaisevassa ilmapiirissä oppilas oppii kohtaamaan haasteita ja ottamaan vastaan palautetta. Henkilökohtainen säännöllinen harjoittelu on tärkeä osa oppimista. Esiintymiset, yhdessä tekeminen ja innostavat työskentelymenetelmät ovat keskeisiä oppimisessa. 4. TYÖTAVAT Vakka-Suomen musiikkiopiston opetus ohjaa oppilasta työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytämään itselleen sopivia työskentelytapoja. Opetus ohjaa oppilasta jatkuvasti arvioimaan työskentelytapojaan ja oppimistuloksiaan. Vakka- Suomen musiikkiopiston tehtävänä on luoda oppimiselle myönteinen, avoin, virheitä salliva ja rohkaiseva ilmapiiri, joka mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ottaen huomioon eri oppiaineiden keskeiset tavoitteet. Lukuvuoden aikana työtapoina voidaan käyttää soittamista, laulamista, säveltapailua, motorisia harjoitteita, kuuntelua, liikuntaa, loruilua, työpajatoimintaa, periodiopiskelua, projekteja, esiintymisiä, säveltämistä, sovittamista, improvisointia sekä monia muita luovia ratkaisuja. Musiikki-illat, oppilaskonsertit ja esiintymiset erilaisissa tilaisuuksissa kuuluvat työvuoden ohjelmaan. Musiikin kuuntelu on tärkeä osa musiikin opiskelua. Tehtävänä on harjaannuttaa oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Lukuvuoden aikana oppilaiden edellytetään osallistuvan toimialueen elävän musiikin tilaisuuksiin. Esiintymistottumuksen ja taidon kehittäminen on keskeinen osa opetusta, siksi esiintyminen kuuluu jokaiselle opiskelijalle osana opintoja. Jokaisen oppilaan on esiinnyttävä jossakin oppilaitoksen järjestämässä tilaisuudessa vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Tasosuoritus voidaan katsoa yhdeksi esiintymiseksi. Esiintymiskoulutuksen tavoitteena on luonteva, vapautunut suhde musiikin esittämiseen, joten erityistä huomiota kiinnitetään esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. Soittamisessa yhdistyvät musiikillinen ajattelu ja motorinen taito, joiden molempien kypsyminen vaatii paljon aikaa ja pitkäjänteistä, säännöllistä harjoittelemista. Oppiminen perustuu suurimmaksi osaksi oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan työskentelyyn, jota opettaja ohjaa oppitunneilla. Oppilaan ohjaaminen itsearviointiin vahvistaa hänen kykyään hallita omaa työskentelyään niin, että itsenäinen harjoittelu tuottaa tuloksia ja edistää oppimista. 5. OPETUKSEN RAKENNE JA TARJONTA Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän lisäksi Vakka-Suomen musiikkiopistossa annetaan opetusta varhaisiän musiikkikasvatuksessa,
5 valmentavassa opetuksessa, puhallinorkesterikoulussa ja aikuisille suunnatussa opetuksessa. Lisäksi Vakka-Suomen musiikkiopistossa toimii avoin osasto. VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO EDELTÄVÄT OPINNOT Varhaisiän musiikkikasvatus Valmentava opetus Puhallinorkesterikoulu Lasten laulukoulu VARSINAISET OPINNOT Musiikin perustaso Musiikkiopistotaso Aikuisopetus MUUT OPINNOT Avoin osasto Musiikin erityisopetus Valinnaiskurssit Lyhytkurssit Omakustanteiset kurssit 5.1. VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Varhaisiän musiikkikasvatusta annetaan Vakka-Suomen musiikkiopistossa pääasiallisesti musiikkileikkikouluopetuksena. Musiikkileikkikoulu on monipuolista ja tavoitteellista musiikkikasvatusta. Opetus etenee lapsen yksilöllisen kehitysvaiheen ja kunkin lapsiryhmän edellytysten mukaisesti.
6 Musiikkileikkikoulu on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Oppilaaksi ottaminen tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä. 2-vuotiaat ja sitä nuoremmat osallistuvat tunneille aikuisen kanssa. Musiikkileikkikouluopetus on ryhmäopetusta. Ryhmät muodostetaan pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmien ikärakenne sekä käytössä olevat tilat ja resurssit huomioiden. Opetusta annetaan 30-60 minuuttia viikossa. Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lisäksi tavoitteena on, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuuntelu. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri taidemuotoja mm. kuvataidetta, sanataidetta ja liikuntaa musiikkiin yhdistämällä. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa lapsi oppii hahmottamaan musiikin peruskäsitteistöä vastakohtaparien, kuten hidas nopea, korkea matala, hiljainen voimakas, kautta. Opetus on vastavuoroista edeten lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Musiikkileikkikouluun voidaan muodostaa erityisryhmiä tarpeen mukaan. Alle kouluikäisiä erityisoppilaita voidaan integroida nk. normaaliryhmiin. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan edellytystensä mukaan. Opettajan vastuu oppilaasta rajoittuu opetusaikaan. Tunneilla, joilla on mukana lapsen oma aikuinen, opettaja vastaa opetuksesta ja sisällöstä, muut aikuiset lasten turvallisuudesta ja toisten huomioonottamisesta. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. 5.2. VALMENTAVA OPETUS Ennen musiikin perustason opintoihin hakeutumista hakija voi osallistua valmentavaan opetukseen. Valmentava opetus voi toimia yhtenä musiikin perustason oppilasvalinnan muotona tai oppilasvalintaprosessia täydentävänä tekijänä. Valmentava opetus on tarkoitettu lapsille. Hakijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ovat ne musiikin perustason opintoihin pyrkineet hakijat, joille ei ole voitu osoittaa oppilaspaikkaa. Valmentava opetus on pääsääntöisesti pienryhmäopetusta. Pienryhmässä voi opiskella korkeintaan 2 lukuvuotta. Siirtyminen valmentavasta
7 opetuksesta musiikin perustason varsinaisiin opintoihin tapahtuu pääsykokeen tai muun oppilasvalintamenettelyn kautta. Valmentavan opetuksen järjestämisestä, työskentelytavoista ja opetusajoista päätetään erikseen lukuvuosittain. Opetus tapahtuu ryhmissä, joiden koko määräytyy oppilaiden iän, soittimen ja ryhmän työskentelytavan perusteella. Valmentavan opetuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja -harrastukselle. Tavoitteena on myös, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokeilemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin soittamalla, laulamalla, liikkumalla ja improvisoimalla. Musiikin elementit muodostavat keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Tavoitteena on kehittää musiikin perustason opinnoissa tarvittavia taitoja ja tietoja. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. 5.3. LASTEN LAULUKOULU / VALMENTAVA LAULUOPETUS Ennen musiikin perustason opintoihin hakeutumista hakija voi osallistua laulun valmentavaan opetukseen. Valmentava lauluopetus on tarkoitettu 9-10 -vuotiaille pojille ja tytöille. Valmentavaan lauluopetukseen valitaan valintakoemenettelyn kautta. Valmentava opetus on ryhmäopetusta. Yhteen ryhmään valitaan 4-6 laulajaa. Opiskeluoikeutta laulukoulussa annetaan maksimissaan 4 lukuvuodeksi. Siirtyminen valmentavasta opetuksesta musiikin perustason varsinaisiin opintoihin tapahtuu valintakokeen tai muun oppilasvalintamenettelyn kautta hakijan ollessa vähintään 15-vuotias. Laulukoulun opetuksen järjestämisestä, työskentelytavoista ja opetusajoista päätetään erikseen lukuvuosittain. Valmentavan opetuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja -harrastukselle. Tavoitteena on myös, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokeilemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Tavoitteena on kehittää musiikin perustason opinnoissa tarvittavia taitoja ja tietoja. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. 5.4. PUHALLINORKESTERIKOULU Puhallinorkesterikoulu alkaa Laitilassa kokeilutoimintana syksyllä 2014. Puhallinorkesterikoulun tavoitteena on sekä kasvattaa soittajia jatkamaan Laitilan puhallinorkesteriperinnettä että lisätä puhallinmusiikin harrastusta Vakka-Suomen musiikkiopiston toimialueella.
8 Puhallinorkesterikoulu on tarkoitettu kaikille soittamisesta kiinnostuneille Laitilan perusopetuksen oppilaille. Vakka-Suomen musiikkiopiston varsinaiset opiskelijat eivät voi hakeutua puhallinorkesterikouluun. Soittajapaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lopulliset valinnat eri instrumentteihin tehdään puhallinorkesterikoulun orkesterinjohtajan ja instrumenttiopettajien kanssa oppilaiden kiinnostuksen ja fyysisten ominaisuuksia perusteella. Puhallinorkesterikoulun soittimia ovat huilu, oboe, klarinetti, fagotti, trumpetti, saksofoni, käyrätorvi, pasuuna, baritonitorvi, tuuba ja lyömäsoittimet. Oppilaspuhallinorkesterikoulun soittajien alaikäraja on 9 vuotta, yläikärajaa ei ole. Opiskeluoikeus kestää maksimissaan neljä (4) lukuvuotta. Puhallinorkesterikoulun soittaja voidaan musiikkiopiston rehtorin päätöksellä siirtää musiikkiopiston perustason tai musiikkiopistotason varsinaiseksi oppilaaksi pääaineen soitonopettajan suosituksella ja puhallinorkesterikoulun orkesterinjohtajan puoltaessa. Puhallinorkesteritunnin kesto on 60 minuuttia viikossa. Puhallinorkesterikoulun soittajat saavat henkilökohtaista solistista opetusta 30 minuuttia viikossa. Musiikin perusteiden opetukseen ei ole pakko osallistua, mutta se on suotavaa. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. 5.5. MUSIIKIN PERUSTASO Musiikin perustason opetus koostuu instrumentti-, musiikin perusteiden- ja yhteismusisoinninopetuksesta. Opetusta annetaan laaja-alaisesti jousi- ja puhallinsoittimissa, sähköisissä soittimissa, lyömäsoittimissa sekä muun muassa pianon- ja harmonikansoitossa, vapaassa säestyksessä ja laulussa. Soitinvalikoima voi vaihdella lukuvuosittain kysynnän ja opetuksen järjestämismahdollisuuksien mukaan. Musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1 300 tuntia muodostuen seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Opetusta järjestettäessä pyritään kuitenkin joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät
9 opetusmenetelmät otetaan huomioon. Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Musiikin perustason oppilaat valitaan Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnan vahvistaman valintamenettelyn mukaisesti. Mikäli oppilas valitaan alle 7-vuotiaana musiikkiopiston varsinaiseksi opiskelijaksi, varsinaisten opintovuosien laskeminen aloitetaan kuitenkin vasta 7 ikävuodesta. Musiikin perustason opinnot suoritetaan 16 ikävuoteen mennessä tai 9 vuoden aikana. Rehtori voi opettajaa kuultuaan tarvittaessa myöntää lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Opinnot on jaettu perustasoihin 1-3, laulussa perustasoihin 1-2. Jokaiselle oppilaalle laaditaan vuosittain henkilökohtainen opintosuunnitelma yhdessä opettajan, oppilaan ja oppilaan vanhemman kanssa. Jokaisella oppilaalla on solistinen pääaine. Instrumenttiopetus toteutetaan säännöllisenä, pääsääntöisesti viikoittaisena yksilöopetuksena. Pääaineessa oppilas saa opetusta 30 minuuttia viikossa perustaso 1 suoritukseen asti. Sen jälkeen lukuvuoden vaihtuessa opetusaika on 45 minuuttia viikossa. Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas oppii musiikin soittamisen, laulamisen, esittämisen ja yhteismusisointiin tarvittavia taitoja sekä oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia. Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen instrumentin hallinnan perusteisiin ja perusohjelmistoon sekä yhteissoiton perusteisiin. Musiikkinäytteet, säännöllinen esiintyminen ja musiikkiesitysten kuunteleminen ovat osa opintoja. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. Oppilas voi saada pääinstrumentin vaihdon perustellusta syystä vain kerran. Oppilaan huoltajien tulee anoa pääinstrumentin vaihtoa vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on pääaineen opettajan lausunto asiasta. Rehtori voi myöntää solistisen sivuaineen opiskeluoikeuden hyvin menestyville oppilaille sen jälkeen, kun pääaineessa ja musiikin perusteissa on suoritettu tasosuoritus 2. Laulun sivuaineeksi haluaville järjestetään erikseen laulukoe ennen rehtorin päätöksen tekoa. Sivuaineen opiskeluoikeus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Sivuaineen opetusta annetaan 30 minuuttia viikossa. Vuosittaiset resurssit ohjaavat sivuaineen opetukseen kohdennettavaa määrää. Musiikin perusteiden opetus on ryhmäopetusta ja se on jaettu viiteen tasoon: mupe 1, 2A, 2B, 3 ja 4. Musiikin perusteiden opiskelu alkaa pääsääntöisesti viimeistään oppilaan ollessa 9-10 -vuotias. Jos oppilas aloittaa opintonsa musiikin perustasolla tätä vanhempana, aloitetaan musiikin perusteiden opiskelu ensimmäisenä opiskeluvuonna. Mikäli oppilas haluaa ohittaa tasoryhmiä, osaaminen arvioidaan tasokokeella. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito,
10 musiikin hahmottaminen, musiikkiteknologian sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetus toteutetaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteissoiton opetuksen kanssa. Musiikin perustason oppilaat osallistuvat oppilaitoksen järjestämään yhteismusisointiin pääaineen opettajan kanssa lukuvuosittain tehdyn suunnitelman mukaisesti. Yhteismusisointi on ryhmäopetusta ja se sisältyy opintoihin koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Yhteismusisoinnin opinnot voivat olla monimuotoisia, mutta osan niistä tulee liittyä omaan solistiseen pääaineeseen. Yhteismusisoinnin orkesteriopetus toteutetaan säännöllisenä viikoittaisena opetuksena. Kamarimusiikkiopetus voidaan järjestää periodeissa. Yhteismusisointiin osallistuminen merkitään opintokirjaan ja kirjataan vuosittain opintorekisteriin. Valinnaiskursseja järjestetään erillisen päätöksen mukaisesti kysynnän mukaan. Valinnaiset kurssit perehdyttävät opiskelijan musiikin eri osaalueisiin ja oman soittimen tuntemuksen vahvistamiseen. Opettajina toimivat musiikkiopiston opettajat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Opetusta voidaan tarjota myös lyhytkursseina ja omakustanteisena. Lyhytkurssiopetus perustuu Vakka-Suomen musiikkiopiston toimintaajatukseen ja opetuksen tavoitteistoon. Musiikin perustason päättötodistuksen saamiseksi oppilas suorittaa: pääaineen perustason päättösuorituksen osallistuu yhteismusisointiin vähintään kaksi kolmasosaa opintoajasta musiikin perusteet 1 4 esiintymiskoulutuksen opinnot: lukuvuodessa vähintään kaksi (2) esiintymistä. Musiikin perustasolla noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n vahvistamia tasosuoritusohjeita, opintojen sisältöjä sekä arvioinnin perusteita, joiden pohjalta on laadittu erilliset Vakka-Suomen musiikkiopiston aineopetussuunnitelmat. Oppiaineissa, joihin ei em. ohjeita ole, sovelletaan harkinnan mukaan muita käytössä olevia ohjeistuksia. Vakka-Suomen musiikkiopiston aineopetussuunnitelmissa on erikseen määritetty musiikin perustasolla suoritettavat tasosuoritukset, niiden tavoitteet ja sisällöt. Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnilla pyritään tukemaan oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Arvioinnin kohteet ja kriteerit, menettely arvosanan korottamiseksi, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset sekä menettely arvioinnin oikaisemiseksi löytyvät sekä opetussuunnitelman kohdasta oppilasarviointi että opetussuunnitelman liitteestä.
11 Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden opintojen päättösuoritukset sekä instrumenttiopintojen perustason 2 suoritus arvioidaan asteikolla 1-5, instrumenttiopintojen prima vista -tehtäväosiot kuitenkin asteikolla suoritettu/uusittava. Muut suoritukset hyväksytään ilman arvosanaa. Yhteismusisoinnista ja mahdollisista valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä. Musiikin perustason instrumentin päättösuoritusta arvioi puheenjohtajan lisäksi kaksi muuta lautakunnan jäsentä, joista toinen voi olla oppilaan oma opettaja. Musiikin perusteiden päättösuoritusta arvioi oman opettajan lisäksi toinen lautakunnan jäsen puheenjohtajana. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan lisäksi vuosittain. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista sanallinen palaute. 5.6. MUSIIKKIOPISTOTASO Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin, ja että oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin. Instrumentti- ja yhteissoiton opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, instrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen kuulemisen ja notaation pohjalta sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas oppii soveltamaan musiikin perusteiden taitojaan musiikin esittämisessä. Musiikkiopistotasolla voivat opiskella henkilöt, jotka ovat suorittaneet musiikin perustason oppimäärän ja saaneet musiikin perustason päättötodistuksen. Musiikkiopistotason opintoja varten opinto-oikeus on enintään neljä (4) lukuvuotta. Rehtori voi harkinnan mukaan myöntää lisäaikaa korkeintaan yhden lukuvuoden. Mikäli opinnot on suoritettu neljää vuotta lyhyemmässä ajassa, voi oppilas jatkaa opintojaan kunnes enimmäisaika tulee täyteen. Jokaisella oppilaalla on solistinen pääaine, ja hänen on osallistuttava myös yhteismusisoinnin ja musiikin perusteiden opetukseen. Opiskeluun sisältyy esiintymistä ja musiikin kuuntelua pääaineen opettajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään.
12 Solistisen pääaineen opetusta annetaan musiikkiopistotasolla 60 minuuttia viikossa. Esiintyminen eri muodoissaan on osa opintoja. Instrumenttiopetus toteutetaan säännöllisenä viikoittaisena yksilöopetuksena. Rehtori voi myöntää oppilaalle sivuaineoikeuden anomuksesta. Sivuaineen opinto-oikeus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Sivuaineen opetusta annetaan 30 minuuttia viikossa. Vuosittaiset resurssit ohjaavat sivuaineen opetukseen kohdennettavaa määrää. Musiikin perusteiden opinnot jakaantuvat kursseihin seuraavasti: Musiikin perusteet 5 Musiikin perusteet 6 Musiikin perusteet 7 Musiikin perusteet 8, harmoniaoppi on edellä mainittujen kaikille oppilaille kuuluvien kurssien lisäksi kysynnän mukaan järjestettävä valinnainen kurssi, jota suositellaan erityisesti musiikkialan ammattiopintoihin aikoville. Yhteismusisoinnin orkesteriopetus toteutetaan säännöllisenä viikoittaisena opetuksena. Kamarimusiikkiopetusta voidaan järjestää periodeissa. Valinnaiskursseja järjestetään erillisen päätöksen mukaisesti kysynnän mukaan. Valinnaiset kurssit perehdyttävät opiskelijan musiikin eri osaalueisiin ja oman soittimen tuntemuksen vahvistamiseen. Opettajina toimivat musiikkiopiston opettajat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Opetusta voidaan tarjota myös lyhytkursseina ja omakustanteisena. Lyhytkurssiopetus perustuu Vakka-Suomen musiikkiopiston toimintaajatukseen ja opetuksen tavoitteistoon. Musiikkiopistotason päättötodistuksen saamiseksi oppilas suorittaa: pääaineen musiikkiopistotason päättösuorituksen osallistuu yhteismusisointiin koko musiikkiopistotason opintojen ajan musiikin perusteet 5 7 esiintymiskoulutuksen opinnot: lukuvuodessa vähintään kaksi (2) esiintymistä. Musiikkiopistotasolla noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n vahvistamia tasosuoritusohjeita, opintojen sisältöjä sekä arvioinnin perusteita, joiden pohjalta on laadittu erilliset Vakka-Suomen musiikkiopiston aineopetussuunnitelmat. Oppiaineissa, joihin ei em. ohjeita ole, sovelletaan harkinnan mukaan muita käytössä olevia ohjeistuksia. Vakka-Suomen musiikkiopiston aineopetussuunnitelmissa on erikseen määritetty musiikkiopistotasolla suoritettavat tasosuoritukset, niiden tavoitteet ja sisällöt.
13 Arvioinnin tehtävänä on, kuten musiikin perustasollakin, ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnilla pyritään tukemaan oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Arvioinnin kohteet ja kriteerit, menettely arvosanan korottamiseksi, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset sekä menettely arvioinnin oikaisemiseksi löytyvät sekä opetussuunnitelman kohdasta oppilasarviointi että opetussuunnitelman liitteestä. Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden opintojen suoritukset arvioidaan asteikolla 1-5. Eri instrumenteissa suoritettavien tasosuoritusten prima vista -tehtäväosiot arvioidaan kuitenkin asteikolla suoritettu/uusittava. Yhteismusisoinnista ja mahdollisista valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä. Musiikkiopistotason päättösuoritusta arvioi puheenjohtaja ja kolme muuta lautakunnan jäsentä, joista yksi voi olla oppilaan oma opettaja. Musiikin perusteiden lautakuntaan kuuluu oman opettajan lisäksi toinen lautakunnan jäsen puheenjohtajana. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan lisäksi vuosittain. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen palaute. 5.7. AIKUISOPETUS Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettava aikuisten opetus on tarkoitettu tavoitteelliseen, tasolta toiselle etenevään musiikinopiskeluun. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perus- ja musiikkiopistotasolla. Aikuiseksi katsotaan oppilas, joka opintojen alkamisvuonna täyttää 16 vuotta tai on sitä vanhempi. Opetuksen tehtävänä on kehittää musiikinharrastajien musiikillisia valmiuksia, sekä antaa mahdollisuus yhteismusisointiin. Oppilaat valitaan valintakokeiden perusteella. Vakka-Suomen musiikkiopiston järjestämässä opetuksessa on pääpaino kuitenkin lasten ja nuorten musiikkikasvatuksessa, jolloin aikuisosastolle voidaan mahdollisesta hyvästä valintakoemenestyksestä huolimatta hyväksyä vain rajallinen määrä oppilaita. Enimmäisopiskeluaika aikuisosastolla on viisi (5) vuotta, ja pääaineen soittotunnin pituus 45 minuuttia. Erittäin painavasta syystä rehtori voi myöntää opintoihin lisäaikaa. Osastolla voivat opiskella henkilöt, jotka eivät ikänsä vuoksi voi opiskella perus- tai musiikkiopistotasolla. Aikuisosaston oppilas saa vaadittavat opinnot suoritettuaan todistuksen musiikin perustai opistotason opintojen suorittamisesta. Tunneille sairaana tulemista ei suositella.
14 5.8. AVOIN OSASTO Vakka-Suomen musiikkiopistossa toimii avoin osasto, jolle oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoimella osastolla annettavaa opetusta ei tueta julkisin varoin, jolloin lukukausimaksut ovat huomattavasti korkeammat kuin musiikin laajan oppimäärän opetusta antavilla musiikin perus- ja musiikkiopistotasoilla. Avoimen osaston tarkoituksena on tarjota vaihtoehto yksityisopetukselle sekä mahdollisuus musiikkiopintoihin myös heille, jotka eivät mahdu kunnan ylläpitämille oppilaspaikoille. Avoimen osaston oppilas voi opintojensa edetessä halutessaan suorittaa musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman mukaisia tasosuorituksia, mutta velvollisuutta tähän ei ole. Oppilas voi myös osallistua musiikkiopiston yhteismusisointitoimintaan. Musiikin perusteiden opetukseen avoimen osaston oppilas voi osallistua silloin, kun opetusryhmissä on tilaa. Avoimella osastolla ei voi saada musiikin perustason tai musiikkiopistotason päättötodistusta. Pyydettäessä oppilaalle annetaan matrikkeliote suoritetuista opinnoista. Opetusta pyritään järjestämään eri soittimissa kysynnän ja musiikkiopiston omaamien opetuksenjärjestämismahdollisuuksien mukaan. Avoimella osastolla pääaineen oppitunnin pituus on 15-45 minuuttia. Lukuvuosi voi olla lyhyempi kuin musiikin perus- ja opistotason opetuksessa. Opetusta annetaan yksilö-, pienryhmä- ja/tai ryhmäopetuksena. Tunneille sairaana tulemista ei suositella. 5.9. MUSIIKIN ERITYISOPETUS Musiikin erityisopetusta voidaan antaa sekä ryhmäopetuksena että henkilökohtaisena opetuksena, jolloin opetussuunnitelmaa yksilöllistetään tarvittaessa. Yksilöllistettyä opetusta voidaan toteuttaa, mikäli sille on riittävät henkiset ja aineelliset edellytykset. Tämä tarkoittaa henkilöstön pedagogista osaamista ja motivaatiota, olosuhteita sekä opettajan ja oppilaan tarvitsemien tukitoimien järjestymistä. Oppilasvalinnassa edellytetään oppilaan kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Mikäli oppilas tulee yleisen valintakokeen kautta, tarve yksilöllistämiseen saattaa ilmetä opintojen aikana. Mikäli valintakoetta voidaan käyttää osittain tai ei lainkaan, myös valintaprosessi voidaan tarvittaessa yksilöllistää. Yksilöllistetyssä oppilasvalinnassa oppilas osallistuu valmennusopetukseen, jonka kuluessa opiskelun edellytykset voidaan todeta yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten muiden tukihenkilöiden kanssa. Yksilöllistetyssä opetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka mahdollisimman paljon noudattaa Vakka- Suomen musiikkiopiston yleistä opetussuunnitelmaa. Henkilökohtaisessa
15 opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, suoritukset ja arviointimenettely. Oppitunneille sairaana tulemista ei suositella. Musiikin erityisopetukseen osallistumisesta annetaan todistus, josta käy ilmi niiden sisältö. Musiikin perustason päättötodistus voidaan antaa, mikäli valtaosa siihen vaadittavista opinnoista on suoritettu. 6. OPPILASARVIOINTI Oppilasarvioinnin tehtävä on edistää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista hyvän musiikkisuhteen luomista ja elinikäisen harrastuksen rakentumista. Arvioinnilla pyritään antamaan oppilaalle luotettava ja kannustava palaute opintojen etenemisestä ja hänen musiikillisista tiedoistaan ja taidoistaan. Arvioinnilla tuetaan oppimista, oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja hyvän itsetunnon kehittymistä. Jatkuva arviointi on työtapa, jonka varaan oppimisprosessi rakentuu. Oppimisessa edetään asettamalla oppilaalle jatkuvasti uusia, sopivasti mitoitettuja lähitavoitteita. Uuden oppiminen perustuu aikaisemmin saavutetulle osaamiselle. Oppimisen ja musisoinnin ilon säilyttäminen, vähitellen muodostuva realistinen käsitys omista musiikillisista kyvyistä, myönteinen suhde omaan muusikkouteen ja opiskelun omaehtoisuus ovat merkkejä jatkuvan arvioinnin onnistuneesta toteutumisesta. Oppilaan omaa itsearviointia pyritään lisäämään vähitellen opintojen edetessä. Itsearviointiin ohjaamalla kehitetään oppilaan kykyä seurata omaa oppimistaan, tehdä huomioita edistymisestään ja ymmärtää oppimiselle asetettuja tavoitteita. Jatkuvaan arviointiin liittyy opettajan oppimistilanteissa antama ohjaava suullinen palaute. Tasosuorituksista ja lukuvuoden opinnoista annetaan suullisen palautteen lisäksi myös kirjallista palautetta. Palaute on kannustavaa ja totuudenmukaista suhteessa oppilaan edellytyksiin ja kehitysvaiheisiin. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että oppilas ymmärtää saamansa palautteen oikein. Oppilaan huoltajat voivat olla läsnä suullista palautetta annettaessa. Alaikäisen oppilaan huoltajilla on oikeus saada tietoa opintojen edistymisestä ja arvioinnista. Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. 7. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Oppilaan muualla suorittamat musiikin perustason ja musiikkiopistotason opintosuoritukset hyväksytään Vakka-Suomen musiikkiopistossa sellaisenaan, mikäli ne on suoritettu toisessa musiikkioppilaitoksessa tai erillisellä kurssilla Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n antamien tasosuoritusohjeiden mukaisesti. Oppiaineissa, joihin ei em. ohjeita ole olemassa, sovelletaan harkinnan mukaan muita käytössä olevia ohjeistuksia.
16 8. TODISTUSTEN SISÄLTÖ Opinnoista annetaan todistus. Päättötodistus noudattaa opetushallituksen ohjeistoa (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan opetussuunnitelman perusteet 2002, määräys 41/011/2002). Opintojen ollessa kesken, voidaan pyynnöstä antaa matrikkeliote, jossa näkyvät siihen mennessä suoritetut opinnot. 9. OPPILAAKSI OTTAMINEN VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hakijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. VALMENTAVA OPETUS Hakijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ovat ne musiikin perustason opintoihin pyrkineet oppilaat, joille ei ole voitu osoittaa oppilaspaikkaa. PUHALLINORKESTERIKOULU Soittajat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. MUSIIKIN PERUSTASO Musiikin perustason oppilaat valitaan Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnan vahvistaman valintamenettelyn mukaisesti. Musiikin perustasolla voivat opiskella ne henkilöt, jotka valintakokeen perusteella on hyväksytty oppilaiksi musiikkiopistoon. Toiseen musiikkiopistoon hyväksytty, opintonsa jo aloittanut henkilö voidaan hyväksyä musiikkiopiston oppilaaksi myös ilman pääsykoetta soitto-/laulunäytteen perusteella. MUSIIKKIOPISTOTASO Musiikkiopistotasolla voivat opiskella henkilöt, jotka ovat suorittaneet musiikin perustason oppimäärän ja saaneet musiikin perustason päättötodistuksen. Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus musiikin perus- ja musiikkiopistotasolla on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mikä huomioidaan oppilasvalintoja tehtäessä. AIKUISOPETUS Oppilaat valitaan pääsykokeiden perusteella. AVOIN OSASTO Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. MUSIIKIN ERITYISOPETUS Oppilasvalinnassa edellytetään oppilaan kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Mikäli oppilas tulee yleisen valintakokeen kautta, tarve yksilöllistämiseen saattaa ilmetä opintojen aikana. Mikäli valintakoetta voidaan käyttää osittain tai ei lainkaan, myös valintaprosessi voidaan tarvittaessa yksilöllistää. Yksilöllistetyssä oppilasvalinnassa oppilas osallistuu valmennusopetukseen, jonka
17 kuluessa opiskelun edellytykset voidaan todeta yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten muiden tukihenkilöiden kanssa. 10. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Musiikkiopiston, oppilaiden ja vanhempien välinen vuorovaikutus on olennaisen tärkeää musiikkiopintojen onnistumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Vakka- Suomen musiikkiopisto pyrkii toiminnassaan hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön oppilaidensa ja heidän vanhempiensa kanssa. Musiikkiopiston toiminnasta tiedotetaan laajalti eri kanavia hyödyntäen, ja oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun toiminnan kehittämiseksi edelleen. Hyviä mahdollisuuksia vanhempien osallistumiseen muodostaa osaltaan myös Vakka-Suomen musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n toiminta. 11. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Vakka-Suomen musiikkiopisto tekee aktiivisesti yhteistyötä mm. muiden toimintaalueensa opetus- ja kulttuurisektorin toimijoiden kanssa järjestäen erilaisia tapahtumia, konsertteja, kilpailuja, musiikkiin liittyvää opetusta yms. yhdessä em. toimijoiden kanssa. Alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä tehdään mm. muiden musiikkioppilaitosten sekä Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n kanssa. Kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä Vakka-Suomen musiikkiopisto on mukana Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n kautta sekä pitämällä yhteyttä ja tekemällä yhteistyötä mm. musiikkiopiston jäsenkuntien ulkomailla sijaitsevien ystävyyskuntien musiikkioppilaitosten kanssa. 12. OMAN ALUEEN KULTTURIPALVELUIDEN TUOTTAMINEN Vakka-Suomen musiikkiopisto tuottaa kulttuuripalveluja sekä osana omaa toimintaansa että yhteistyössä muiden alueen kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuripalveluja tuotetaan muun muassa järjestämällä vuosittain lukuisia erilaisia konsertteja sekä monipuolisesti musiikkiesityksiä eri tilaisuuksiin. Kulttuuripalvelujen tuottamisen lähtökohtana on pedagoginen tarkoituksenmukaisuus. 13. OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI Vakka-Suomen musiikkiopisto kerää vuosittain toiminnastaan palautetta ja suorittaa lakisääteistä itsearviointia Virvatuli-arviointimallia hyödyntäen. Asiakaspalautetta kerätään oppilaille ja heidän vanhemmilleen suunnatuilla kyselyillä, jotka koskevat opetuksen ja toiminnan eri osa-alueita. Opettajat keräävät lisäksi omasta työstään palautetta. Suoraa palautetta saadaan myös vanhempainilloissa, keskustelutilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Henkilöstöltä kerätään palautetta henkilöstökyselyn avulla, jossa arvioidaan toiminnan suunnitelmallisuutta, laatuasioita, työilmapiiriä, työn mielekkyyttä ja työssä viihtymistä, itsensä kehittämistä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, työssä jaksamista sekä yhteisöllisyyttä.
18 Alueellisen yhteistyöverkoston kautta saadaan arvokasta palautetta, miten toiminta ulottuu toimialueen eri kuntiin. Lisäksi yhteistyöoppilaitosten kanssa tehtävä tiivis yhteistyö kuuluu arvioitaviin alueisiin. Opetuksen toteutumista ja onnistumista arvioiva jatkuva keskustelu henkilökunnan yhteisessä pedagogisessa foorumissa ja ainekollegioiden tapaamisissa ovat tärkeitä arvioinnin keräämisen muotoja. Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvasti kriittisen arvioinnin avulla. Lisäksi Vakka- Suomen musiikkiopisto arvioi toimintaansa opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen sekä täydennyskoulutuksen että työyhteisön sisäisen vuorovaikutuksen ja jaetun osaamisen kautta.
19 LIITTEET Lähde http://www.edu.fi/taiteen_perusopetus/musiikki Arvioinnin taustaa - kontrollista kehittämiseen, mittauksesta ohjaukseen Sotien jälkeen maassamme oli pulaa musiikin ammattilaisista. Koska musiikin alalla ammattilaisuus rakentuu pitkän ajan kuluessa hankitun hyvän perusosaamisen varaan, musiikkikasvatuksen keskeiseksi arvoksi nousi soitto- ja laulutaidon kehittäminen. Oli luonnollista, että musiikkikasvatuksen päätehtäväksi nähtiin vastata ammattimuusikoiden ja musiikinopettajien kouluttamisen haasteeseen, jolloin oppilasarviointi usein painottui mittaamaan sitä, kuinka hyvin oppilaat olivat onnistuneet oppimaan kurssivaatimuksissa määritetyt taidot. Musiikkikasvatusjärjestelmämme on jo edellisillä vuosikymmenillä saavuttanut ammatilliset tavoitteensa, ja nyt on uusien haasteiden aika. Musiikkioppilaitosverkoston laajenemisen ja musiikkiharrastuksen lisääntymisen myötä musiikkikasvatuksen päätavoitteeksi on entistä korostuneemmin noussut lasten ja nuorten kokonaispersoonallisuuden kasvun tukeminen ja hyvän musiikkisuhteen luominen. Ammattiopintoihin tähtäävien valmiuksien antaminen on edelleen tärkeä, mutta ei enää keskeinen tavoite. Tavoitteet on määritelty taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 6.8.2002). Tavoitteisiin pyritään musiikillisia taitoja monipuolisesti kehittämällä. Musiikkikasvatuksen tavoitteiden uudelleenmäärittely vaatii myös arviointiajattelun uudistamista. Oppilasarvioinnin kehittämisen kannalta keskeistä on ymmärtää arvioinnin lähtökohdat: ketä arviointi palvelee, mitä tehtäviä sillä on ja mihin arvioinnista saatavaa tietoa käytetään. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään, että arvioinnin päätehtävä on ohjata ja kannustaa oppilasta. Kaikki muut arvioinnin tehtävät ovat alisteisia päätehtävälle, joka nostaa oppilaan ja hänen hyvän itsetuntonsa kehittymisen arvioinnin keskiöön. Opetussuunnitelman perusteet korostavat seuraavia näkökulmia: *oppilaskeskeisyys *arvioinnin ohjaava merkitys *jatkuva arviointi, arviointi prosessina *oppilaan ohjaaminen itsearviointiin *monipuoliset arvioinnin tavat *sanallisen palautteen antaminen Yleinen pedagoginen ajattelu on aiemmin ollut varsin suorituskeskeistä. Oppimiskäsitykset ovat kuitenkin muuttuneet, ja arviointiajattelun muutokset musiikkioppilaitoksissa perustuvat oppimisen alalla muutoinkin käynnissä oleviin muutoksiin. Musiikkialalla pitkäjänteisyyttä vaativien opintojen tuloksia on ollut tapana mitata ainutkertaisessa esiintymistilanteessa, jossa arvioitavan oletetaan näyttävän kaikki taitonsa. Esitystä verrataan jonkinlaiseen ideaalimalliin, sävellyksen mahdollisimman täydelliseen toteutukseen, johon sisältyy myös tietty instrumentin hallinnan taso. Arvioinnissa keskitytään erittelemään, mitä puutteita esityksessä oli ja millä tavalla soittajan tulisi parantaa suoritustaan, että hän pääsisi lähemmäs ihannetta. Arvioinnin suunta on siis ylhäältä alaspäin. Perinteinen arviointi voidaan toki suorittaa hyvässä