Suomeen on valmistunut syyskuun 2019 puoliväliin mennessä yhteensä 82 asuinpuukerrostaloa ja 4 toimistopuukerrostaloa. Valmistuneissa asuintaloissa on yhteensä 2356 asuntoa. Puukerrostalo on ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen rakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta. Asuinpuukerrostalot Joensuu, Light House Rovaniemi, DAS Kelo Turku, Pernon puukerrostalo Helsingin Jätkäsaaren Wood City Seinäjoen Tuohi Jyväskylän Seminaarinmäki Kirkkonummen Konsulintorni Turun Linnanfältti, Moderni puukaupunkialue Järvenpään Puusinfonia Porin Tuomarinkulman puukerrostalo Kuninkaantammen Taidemaalarinkadun puukerrostalot Joensuun Pihapetäjä Helsingin Honkasuon Siklan puukerrostalot Tampere, Vuoreksen Koukkurannankatu Ähtäri, Naava Chalet HEKA & HASO Eskolantie Jyväskylän Puukuokka Kiinteistö Oy Turun palvelukoti Seinäjoen Lintuviita Viikin Latokartanon puukerrostalokortteli Asunto Oy Heinolan Puuera Vuosaaren Kiinteistöt Oy Omenamäki Lahden Puu-Paavolan puukerrostalot Oulun Puu-Linnanmaan puukerrostalo Naantalin puukerrostalot Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu Asunto Oy Porvoon Fredrika Raision Asuntomessujen 1997 puukerrostalot Tuusulan Hyrylän puukerrostalot Kiinteistö Oy Puukotka
Kajaani, Rajamiehentie Helsinki, Honkasuo Imatra Seinäjoen Mäihä As Oy Iin Kirjala Saarijärven Omatoimi Kivistön PuuMERA Kiinteistö Oy Viikinmansio Kiinteistö Oy Ylöjärven vuokratalot Työpaikkarakennukset Suomen Luontokeskus Haltia Pilke Finnforest Modular Office (FMO) Joensuun Metla-talo
KIINTEISTÖ OY YLÖJÄRVEN VUOKRATALOT Sijainti: Lehmustanhua 1, 33480 Ylöjärvi Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 1 465 k-m² Asuntojen lukumäärä: 19 Rakennukset: Kolme 2-3 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1996 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Ylöjärven kunta Rakennusliike: Skanska SIsä-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ARKVE Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy YHTEYSHENKILÖ Jussi Vepsäläinen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto ARKVE Oy, puh. 0400 405 098 Ylöjärven puukerrostalot rakennettiin 1995-1996 loivaan pohjoisrinteeseen Ylöjärven asuntomessualueelle Tampereen läheisyyteen. Kohde koostuu kahdesta 3-kerroksisesta ja yhdestä 2- kerroksisesta sivukäytävällisestä ja harjakattoisesta asuinrakennuksesta. Ylöjärven kunta rakennutti kohteen vuokra-asunnoiksi. Rakennusten rakennusfysikaalisia ääni-, palo- ja kosteuskysymyksiä tutkittiin suunnittelun kuluessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Rakennusten pystyrunko muodostuu viilupuisista pilareista ja palkeista, joiden kantavat linjat ovat rakennuksen päädyissä ja huoneistojen välisten seinien kohdilla. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on
puurakenteinen tuulettuva ryömintätilallinen alapohja. Kolmikerroksisten rakennusten alapohjat ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja. Välipohjien kantavina rakenteina ovat kertopuiset ripalaatat. Pyykinpesukoneita varten on rakennusrunkoon tehty erilliset teräsristikkotornit, joihin on valettu pyykinpesukonealustoiksi teräsbetonilaatat. Pääosa julkisivuista on puuverhoiltuja. Sivukäytävien ja porrashuoneiden seinäpinnat ovat sementtilastulevyä. Rakennusten jäykistys on hoidettu metallisten vinositeiden avulla. Kaikki kantavan rungon osat esivalmistettiin tehtaalla. Julkisivurakenteet, kevyet väliseinät ja muut viimeistelytyöt tehtiin työmaalla. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoin. Räystäät on rakennettu tiiviiksi ja ullakon tuuletus on hoidettu julkisivuun sijoitettujen palopeltiventtiileiden avulla. Ylöjärven puukerrostalojen kattoratkaisu on omaperäinen: katon harja on asetettu rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Rakennusmassat hakevat kerrostalojen ja pientalojen välimuotoa. Rakennusten julkisivupintojen detaljointi on niukkaa, mitä korostaa yhden vaakalaudoitustyypin ja yhden perusvärin käyttö julkisivulaudoituksissa. Rakennusten aukotus on selväpiirteistä, ja ikkuna-aukkojen jakopuitteet antavat ikkunakentille kauniit suhteet. Puujulkisivujen vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet on sijoitettu välipohjien kohdille. Ylöjärven puukerrostaloissa parhainta antia ovat väljät parvekkeet keventävine puuritiläaiheineen. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1996
KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO Sijainti: Koetilankuja 2, 00710 Helsinki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 5 833 k-m² Asuntojen lukumäärä: 65 asuntoa Rakennukset: Seitsemän 2-4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Helsingin yliopisto Rakennusliikkeet: Rakennusliike S. Horttanainen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy YHTEYSHENKILÖ Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi Viikin puukerrostalot on rakennettu Viikin ekologisen rakentamisen koealueelle Helsinkiin. Kohde koostuu seitsemästä lamellitalotyyppisestä asuinrakennuksesta, joista neljä on 2-kerroksista, kaksi 3-kerroksista ja yksi 4-kerroksinen. Viikin puukerrostaloista järjestettiin puurakentamisen teknologiaohjelman kuluessa kaksivaiheinen suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen suunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on hyödynnetty innovatiivisella tavalla. Kilpailun molemmat
vaiheet käytiin vuoden 1995 aikana. Jokaiseen kilpailuun osallistuneeseen tarjousryhmään kuuluivat urakoitsija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija. Monessa ryhmässä oli mukana myös puuntoimittajayritys. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennusten runko- ja ulkoseinäjärjestelmänä käytettiin kantavia suurelementtejä. Rakennukset valmistuivat Helsingin yliopiston henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi. Rakennukset on perustettu teräsbetonisten tukipaalujen varaan, koska kantava maapohja on noin 10-20 m:n syvyydessä. Alapohjat ovat ryömintätilallisia tuulettuvia alapohjia, joiden kantavana vaakarakenteena ovat teräsbetoniset ontelolaatat. Rakennusten kantavista seinistä muodostettu pystyrunko, väli- ja yläpohjat sekä julkisivut ovat enimmäkseen puuta. Huoneistojen väliset seinät, ulkoseinät sekä väli- ja yläpohjat on rakennettu kantavista suurelementeistä. Ulkoseinäpaneloinnit on toimitettu tehtaalta valmiiksi maalattuina pienelementteinä. Vesikattorakenteet on muodostettu naulalevyristikoista kantavan yläpohjarakenteen päältä tukien. Rakennuksen jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Rakennusten julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin palokatkoulokkein. Ullakon tuuletus on hoidettu palopeltiventtiileiden avulla. Noin 10 % julkisivuista on verhottu sementtikuitulevyin. Viikin puukerrostalot on sijoitettu Viikin pelloille siten, että 3- ja 4-kerroksiset pitkät rakennusmassat rajaavat pihaa ohikulkutiehen, ja pysäköintialueeseen päin ja muut pienemmät asuinrakennusmassat piharakennuksineen suuntautuvat viuhkamaisesti tonttia reunustavaa lampea kohti. Näin paikkaan muodostuu perinteisen maalaismiljöön henkeen suljettu pihapiiri, josta löytyy useita mielenkiintoisia, suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja vaihtelevine näkymineen. Rakennukset ovat pääosin massaltaan suoralinjaisia ja kapearunkoisia. Harjakatot ovat tavallisesta poiketen toispuoleisia (= harjakaton ja pulpettikaton sekamuoto). Parvekkeet on sijoitettu rakennusrungon ulkopuolelle omalla pystyrungollaan seisoviksi siroiksi, sauvamaisiksi tornirakennelmiksi, jotka elävöittävät ja keventävät julkisivuja. Ikkunaaukot on pääsääntöisesti sijoitettu kerroksittain päällekkäin samaan linjaan. Paikoin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu ja koottu yhteen pystysuunnassa vaaleaa julkisivulaudoitusta tummempien julkisivulevyverhousten avulla. Rakennukset ovat moderneja, ja puupintojen tekstuuri on niukkaa. Pääväriltään rakennukset ovat vaaleita. Parvekkeissa, julkisivudetaljoinneissa ja -levyverhouksissa on käytetty tummempia värisävyjä. Kohteen detaljointi ja väritys on toteutettu vähäisillä keinoilla taitavasti siten, että rakennusten yleisilme on rikas. Rakennusten julkisivujen kerroksittaiset vanerista ja pellistä tehdyt palokatkoulokkeet on liitetty parveke- ja ikkuna-aukkojakoihin luontevasti. Kohde on esitelty PUU-lehdissä 3/1997 ja 4/1998 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.
KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA Sijainti: Sammonkatu 3, 90570 Oulu Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 2 190 k-m² Asuntojen lukumäärä: 33 Rakennukset: Kolme 3 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Riihi-säätiö rs. Rakennusliike: OU-RA Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio Rakennesuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio ja Rakentamistekniikan osasto YHTEYSHENKILÖ TkT, Arkkitehti, Markku Karjalainen, puh. 040 5832 127, markku.karjalainen@tuni.fi Oulun puukerrostalo sijaitsee Oulun kaupungin Kaijonharjun kaupunginosassa, ostoskeskuksen ja Pyykösjärven välisellä pienellä metsäalueella. Rakennus on luhtikäytävätalo, joka koostuu kolmesta luhtikäytäväsiltojen avulla toisiinsa kytketystä 3 -kerroksisesta pulpettikattoisesta ja hyvin kapearunkoisesta rakennusmassasta. Kohde on ollut osa Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan osastojen aloittamaa puurakentamisen tutkimushanketta. Kohteen suunnittelu
aloitettiin keväällä 1995 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoille järjestetyllä ideakilpailulla, jonka avulla haettiin ideoita ja arkkitehtonista perusratkaisua puukerrostalon varsinaista suunnittelua varten. Oulun puukerrostalon yksityiskohtaisessa suunnittelussa haluttiin tietoisesti kokeilla erilaisia ratkaisuja kuin Ylöjärven ja Viikin koerakennuskohteissa, jotta puukerrostalorakentaminen tulisi mahdollisimman laajalti tutkituksi. Rakennuspaikan maaperä on routimatonta karkeaa hiekkaa. Rakennuksen A- ja C-osat on perustettu matalaperustuksena perusanturoiden varaan. Keskimmäiseen B-osaan on sijoitettu maanalainen kellarikerros. Kaikki alapohjat on tehty maanvaraisina teräsbetonilaattoina. Rakennuksen kantava runko on enimmäkseen puuta. Luhtikäytävät ovat betonitäytteisten teräsputkiprofiilien varaan nostettuja teräsbetonielementtejä. Kantavina pystyrakenteina toimivat ulkoseinät, joiden jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Välipohjat ovat puu- ja levyrakenteisia elementtejä ja osin puu-betoniliittolaattaelementtejä. Yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Rakennus on tehty paikalla rakentaen platform -tekniikalla, ja rungon puutavara on pääosin pre-cut -periaatteen mukaisesti valmiiksi katkottua. Kaikki julkisivut ovat puisia, ja ne on verhottu sekä pysty- että vaakasuuntaisin laudoituksin ja osin vanerilevyin. Lisäksi luhtikäytävän suojana on käytetty vaakasuuntaisia lankkusäleikköjä. Julkisivuissa ei ole useimmista maamme puukerrostalokohteista poiketen näkyviä vaakasuuntaisia palokatkoja, vaan palokatkoina on käytetty julkisivuverhouksen taustan tuuletusilmarakoon sijoitettuja koolauksia ja kuristusrimoja. Oulun puukerrostalokohde on sijoitettu luontevasti kapealle metsäkaistaletontilleen siten, että parvekkeilta on näköalat Pyykösjärvelle. Ostoskeskuksen ja sen laajahkon pysäköintialueen puolelle on pihaa rajaamaan sijoitettu yksikerroksisia autokatoksia ja varastorakennuksia, jotka tuovat vastapainoa kolmikerroksisille asuinrakennuksille. Rakennusten mielenkiintoisempana julkisivupuolena voidaan pitää sisäpihan puolta, jossa luhtikäytäville tavanomainen hyllymäinen ilme on taitavasti vältetty vaakasuuntaisten luhtikäytäväsäleikköjen ja luhtikäytäviin liittyvien kaksikerroksisten varastorakennusten avulla. Rakennusten parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulostyöntyvien erkkereiden välisiin syvennyksiin siten, että ne ovat puolittain suojaisia ja puolittain julkisivuista ulospäin työntyviä noppamaisia osia. Ikkuna-aukotus on selkeää ja säännönmukaista, osin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu vertikaalisuunnassa tummasävyisiksi maalatuilla vaneriverhouksilla. Ikkuna- ja oviaukkopielien detaljointi on niukkaa. Rakennusten päämassat ovat vaaleanharmaita, ja tehosteväreinä on käytetty julkisivuvaneriverhouksissa kirkkaan keltaisia ja vihreitä tehostevärejä. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 3/1997 sekä kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.
TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT Sijainti: Pähkinämäentie 231 ja 235, 04300 Tuusula Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 3 622 k-m² Asuntojen lukumäärä: 46 Rakennukset: Kaksi 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Asoasunnot Oy / VVO Rakennuttaja Oy Rakennusliike: Rakennusliike S. Horttanainen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy YHTEYSHENKILÖ Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi Tuusulan puukerrostalot valmistuivat vuonna 1997 metsäiselle rinteelle Tuusulan moottoritien läheisyyteen, Hyrylään. Kohde koostuu kahdesta samanlaisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä, pulpettikattoisesta asuinkerrostalosta. Toinen taloista (Pähkinänmäentie 231) on asumisoikeustalo ja
toinen (Pähkinänmäentie 235) vuokratalo. Pihojen reunaan Pähkinämäentien varteen on sijoitettu lisäksi neljä pitkää pulpettikattoista autokatosta. Rakennusten runko perustuu kantaviin seiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Ylärinteen puolelta ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia, yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Julkisivut ovat kokonaan puuverhoiltuja. Parvekkeiden pilarit ja palkit ovat liimapuuta. Rakennusten ulkoseinät, välipohjat ja yläpohjat on poikkeusluvalla toteutettu selluvillaeristeisinä. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoulokkein. Tuusulan puukerrostalot edustavat pistetalotyyppiä, joiden syvärunkoisuus ja raskaus on onnistuneesti pystytty hävittämään rakennusmassoittelun porrastamisen ja parvekkeiden avulla. Rakennukset istuvat luontevasti rinteeseen, ja pihapiiriä rajaavat selkeästi Pähkinänmäen tien varteen sijoitetut kaarevat autokatokset. Rakennusten detaljointi on varsin perinteistä. Julkisivuja jakaa eri osiin kerroksittaiset palokatkoulokkeet. Rakennusten porrashuoneet hissiä kiertävine portaineen ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.
RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT Sijainti: Jerenpiha 2, 4 ja 6, 21120 Raisio Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 2 550 k-m² Asuntojen lukumäärä: 42 Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Tarveasunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi Raision puukerrostalot on rakennettu vuosina 1996-1997 jyrkkään itärinteeseen Raision asuntomessualueelle. Kohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä asuinkerrostalosta. Kiinteistöistä yksi on asumisoikeustalo (Jerenpiha 2), yksi vuokratalo (Jerenpiha 4) ja yksi osaomistustalo (Jerenpiha 6).
Rakennusten pystyrunko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät -järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Rakennusten ylärinteen puolelta betoninen ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjat ristikkorakenteisia. Parveketornien kantavat rungot ovat liimapuuta. Julkisivut ovat ensimmäisen kerroksen osalta betonirakenteisia ja muilta osin puuverhoiltuja. Rakennusten julkisivuissa on puusta tehdyt ja pellillä päällystetyt vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet. Asuntojen parvekkeet on varustettu lattiaan sijoitetuilla poistumisluukuilla. Raision pistetalomaisille puukerrostaloille on omaperäistä niiden kattomuoto, joka on samanlainen toispuoleinen pulpettikaton ja harjakaton sekamuoto kuin Viikinmansion puukerrostalokohteessa. Rakennusmassat ovat suoralinjaisia, selkeitä ja pistetaloratkaisusta johtuen syvärunkoisia. Rakennukset on sijoitettu onnistuneesti jyrkkään rinteeseen Kaanaantien varteen siten, että ylärinteen eli sisäänkäyntijulkisivun puolelta rakennukset ovat 3 -kerroksisia ja alarinteen puolelta 4 -kerroksisia. Rakennusten porrashuoneet ovat keskikäytävämäisiä. Kullakin rakennuksella on oma selkeä perusvärinsä; vihreä, punainen ja sininen. Parvekkeissa ja julkisivudetaljoinnissa on kaikissa rakennuksissa käytetty valkoista sävyä. Ikkunat muodostavat julkisivuihin pystysuuntaisia kaistoja, joita on korostettu ikkunoiden välisillä valkoisiksi maalatuilla julkisivuvaneriverhouksilla. Julkisivujen vaakasuuntaisia palokatkoja on hävitetty onnistuneesti käyttämällä julkisivuissa säleikkö- ja kenttäaiheita erilaisine värityksineen. Parvekkeet ovat tilavia, ja niissä käytetyt puusäleikköaiheet onnistuneita. Kohde on esitelty kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri.
ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA Sijainti: Rauhankatu 23, 06100 Porvoo Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 1 371 k-m² Asuntojen lukumäärä: 19 Rakennukset: Yksi 2-3 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 1998 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695 Porvoon ensimmäinen puukerrostalokohde As Oy Porvoon Fredrika valmistui kesällä 1998 Porvoon keskusta-alueelle torin läheisyyteen. Kohde koostuu yhdestä kolmikerroksisesta lamellitalotyyppisestä asuinkerrostalosta, jonka kattomuotona on harjakatto. Kohteen perustajaurakoitsijana on ollut rakennusliike Porvoon puurakennus PPR Oy. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Rakennuksen pystyrunko perustuu kantaviin puuseiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Väli- ja yläpohjien kantavina osina ovat naulalevyristikot. Väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat kaikki
selluvillaeristeisiä. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Kellarikerros on teräsbetonia. Parvekkeiden kantavat osat ovat terästä. Kohteen pysäköintipaikat on sijoitettu osittain rakennuksen alapuoliseen kellarikerrokseen ja osittain pihan alle teräsbetonikannen alle. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin, pellillä päällystetyin vanerisin palokatkoulokkein. Asunto Oy Porvoon Fredrika edustaa onnistuneesti vanhan empirepuukaupunginosan täydennysrakentamista. Rakennus istuu luontevasti ahtaalle tontille. Pysäköintihallin sijoittaminen rakennuksen kellarikerrokseen on kaavallisesti perusteltu ratkaisu. Rakennuksen yleisilme on saatu hienovaraisesti detaljoiduksi varsin vähäeleisin keinoin. Rakennuksen pitkän koillisjulkisivun massoittelu on hyvin pelkistettyä. Lounaisjulkisivua keventävät ja rikastuttavat onnistuneesti asuntojen parvekkeet.
ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU 29 Sijainti: Aleksanterinkatu 29, 06100 Porvoo Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 2 498 k-m² Asuntojen lukumäärä: 24 Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 1999 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Asuntosäätiö Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Aarne Launos, Arkkitehti, eläkkeellä, puh. 0400 304 695 Porvoon toinen puukerrostalokohde on kesällä 1999 valmistunut nelikerroksinen lamellitalo, Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29. Asuntojen lukumäärä on 24, ja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee lisäksi elintarvikemyymälä. Ensimmäinen kerros on betonirakenteinen. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja. As Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29:n kantava runko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinätjärjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen, ja muut kerrokset ovat kokonaan puurunkoisia. Alapohjat ovat betonirakenteisia kantavia alapohjia. Kohteen yläpohjan kantavina osina ovat puuristikot. Välipohjien kantavina osina ovat ristikkopalkit. Kohteessa on käytetty eristeenä selluvillaa. Parveketornit ovat puurakenteisia. Julkisivujen
palokatkoina on käytetty peltilistaa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välissä. Muissa kerroksissa ei ole palokatkoja, koska 1. kerros on kivirakenteinen. Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29 on mittakaavaltaan varsin massiivinen. Pihajulkisivultaan rakennuksessa on pienipiirteisyyttä ja rakennusmassaa miellyttävästi keventävää detaljointia. Parveketornit ja niihin liittyvät puuritilät tuovat rakennukselle lisäilmettä. Rakennuksen väritys on kauttaaltaan vaalean ruskean ja beigen sävyjä.
NAANTALIN PUUKERROSTALOT Sijainti: Myllykiventie 2 ja 4 sekä Käsityöläiskatu 11,21100 Naantali Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 4 080 k-m² (kerrostalot) Asuntojen lukumäärä: 51 Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy:t Naantalin Päivärusko, Aurinkorusko ja Iltarusko Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Mauri Mäki-Marttunen, Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy, puh. 0400 443 865, mauri.maki-marttunen@arkmm.fi
Naantalin puukerrostalokohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta, pistetalotyyppisestä ja harjakattoisesta asuinkerrostalosta. Kaksi ensimmäistä taloa ovat valmistuneet kesällä 2000 ja viimeisin valmistui loppuvuodesta 2000. Talot ovat keskenään eri taloyhtiöitä. As Oy Naantalin Iltarusko sijaitsee osoitteessa Myllykiventie 4, ja sen asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. As Oy Naantalin Päiväruskon osoite on Myllykiventie 2, ja sen asunnot ovat osaomistusasuntoja. Käsityöläiskatu 11:ssa sijaitsevan As Oy Naantalin Aurinkoruskon asunnot ovat omistusasuntoja. Asuntoja on yhteensä 51, kussakin rakennuksessa 17 kpl. Rakennusten ensimmäiset kerrokset sekä alapohjat ovat betonirakenteisia. Ylempien kerrosten runko ja julkisivut ovat puuta. Myös parvekkeiden kantavat osat ovat puurakenteisia. Rakennusten toteutus perustui levyjäykisteiseen, kantavaseinäiseen platform -runkoon. Julkisivuissa ei ole käytetty näkyviä palokatkoja, vaan julkisivut on varustettu seinän ala- ja yläreunaan ulkoverhouksen taustan tuuletusrakoon sijoitetuilla teräsreikäpeltipalokatkoilla. Naantalin puukerrostalot ovat erittäin näkyvällä paikalla kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusten detaljointi ja värien käyttö on perinteistä. Perusväri on keltainen. Parvekkeet ja muut julkisivujen detaljit on käsitelty valkoisiksi. Sisäpihan puoleiset parvekejulkisivut ovat ulkoasultaan ilmeikkäitä ja rikaspiirteisiä. Kadun puoleiset julkisivut ovat umpinaisempia ja hillitympiä. Rakennusten porrashuoneiden eritasoratkaisut on tehty onnistuneesti, ja ne ovat tunnelmaltaan miellyttäviä.
OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO Sijainti: Puulinnankatu 12, 90570 Oulu Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 994 k-m2 Asuntojen lukumäärä: 14 Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 2000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy Linnanvouti Rakennusliike: Skanska Pohjois-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy Rakennesuunnittelu: Arkins Oy YHTEYSHENKILÖ Kimmo Kuismanen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy, puh. 040 724 2652, kimmo.kuismanen@case.oulu.fi Ouluun valmistui vuonna 2003 maamme ensimmäinen kokonainen moderni puukaupunkialue, Puu- Linnanmaa, joka on noin 12 hehtaarin laajuinen, 2 3-kerroksisten puukerrostalojen ja puisten pienkerrostalojen koerakentamisalue. Alueen kaavoitussuunnittelu tehtiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiossa professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla. Hankkeen koordinaattorina toimi arkkitehti, TkT Markku Karjalainen. Kaikki alueen rakennukset ovat puujulkisivuisia ja pääsääntöisesti myös puurunkoisia. Alueen kokonaiskerrosala on noin 25 000 k-m2. Asuinrakennuksia alueen kuuteen
kortteliin rakennettiin yhteensä 45, ja asuntoja niihin 308. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, vastapäätä Oulun yliopiston päärakennusta ja Pohjoismaiden suurimman teknologiakylän läheisyydessä. Puu-Linnanmaalla on kuitenkin vain yksi varsinainen puukerrostalon määritelmän täyttävä rakennus, eli vähintään kolmikerroksinen ja puujulkisivujen lisäksi myös puurunkoinen. Rakennus sijaitsee As oy Linnanvoudissa, korttelin 14/1 luoteiskulmassa. Siinä on 14 asuntoa ja sen on suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. Kohde on valmistunut vuonna 2000. Rakennuksen ruko on toteutettu levyjäykisteisellä kantavat seinät -rakenteella. Välipohjissa on käytetty SEPA Oy:n puuristikko-betoniliittolaattaratkaisua, joka todettiin erittäin hyväksi. Ristikkorakenne mahdollisti LVIS -asennusten vapaan sijoittelun välipohjissa. Rakennuksen alapohja ja hissikuilu ovat betonia. Puu-Linanmaan suunnittelussa pyrittiin nykyaikaisen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin keinoin luomaan asuinalue, jossa on vanhojen puukaupunkien kaltaisia ominaisuuksia, kuten tiivis inhimillinen mittakaava, rakennusten arkkitehtuurin hallittu vaihtelu, kapeat suljetut katutilat sekä katutilojen hierarkinen vaihtelu ja suojaisat asuinkortteleiden pihat. Tiiveys, suojaisuus ja tilanmuodostuksen rikkaus toteutuvat myös As Oy Linnanvoudin pihapiirissä, jossa rakennukset ja aidat rajaavat korttelin ulkolaitoja ja sisäpihoille on sijoitettu autokatoksia, varastoja ja muita piharakennuksia. Puu-Linnanmaan varsinainen puukerrostalo on L-kirjiamen muotoinen 2-3-kerroksinen asuinkerrostalo. L-kirjaimen toinen siipi on kolme- ja toinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen, kuten Puu-Linnanmaan kaikki muutkin rakennukset. Rakennus on värimaailmaltaan pääasiassa hyvin vaalea. Pääjulkisivumateriaali on keltaiseksi maalattu pystysuuntainen lautaseinä. Tämän lisäksi julkisivuja on elävöitetty oivallisesti erivärisillä ja -suuntaisilla lauta-, paneeli- ja levypinnoilla. Ikkunoiden ja ovien karmit, parvekkeiden kantavat rakenteet, kaiteet ja puusäleiköt sekä julkisivuissa olevia paneelikenttiä on maalattu valkoiseksi. Tehosteiksi tarkoitettuja lauta- ja levypintoja on väritetty räikeämmin mm. oranssilla, punaisella ja sinisellä. Pääosa parvekkeista sijaitsee rakennuksen etelälaidalla ja antaa puusäleikköineen eloa sisäpihan puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen pohjoispuolen julkisivuun on haettu lisäilmettä puun tekstuurivaihteluiden lisäksi kahdella torniaihiolla. Varsinkin punaiseksi maalattu torni korostaa hienosti korttelin ja koko Puu-Linnanmaan luoteisnurkkaa. Kohde on esitelty Puu-lehdessä 2/2003, kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla. Lue lisää kohteesta.
LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT Sijainti: Sepänkatu, 15150 Lahti Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 7 300 k-m² (kerrostalot) Asuntojen lukumäärä: 74 (kerrostalot) + 15 (rivitalot) Rakennukset: Neljä 4 -kerroksista puukerrostaloa ja kaksi 3 -kerroksista rivitaloa Valmistumisvuosi: 1998, 2000, 2002 ja 2003 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy:t Lahden Pinja, Poppeli, Pyökki ja Salava Rakennusliike: Rakennusliike Skanska Etelä-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Asko Keronen, Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy ja Insinööritoimisto Konstru Oy YHTEYSHENKILÖ Pauli Lindström, Arkkitehti, Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy, puh. 0440 450 035, pauli.lindstrom@paulide.com Lahden Puu-Paavola sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. Hanke oli osa Lahden Kauppakamarin johtamaa Päijät-Hämeen puurakentamisen kehitysprojektia, johon osallistuu useita alueella toimivia
yritysryhmiä. Puu-Paavola koostuu neljästä nelikerroksisesta puukerrostalosta ja kahdesta kolmikerroksisesta rivitalosta. Puukerrostaloista ensimmäinen, As Oy Lahden Pinja, valmistui keväällä 1998. Pinjassa on 19 asuntoa. Alueen toinen puukerrostalokohde, As Oy Lahden Poppeli, valmistui helmikuussa 2000 Pinjan eteläpuolelle. Poppelissa asuntoja on 21. Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin ja sijaitsevat kerrostaloihin nähden Sepänkadun toisella puolen. Rivitaloina toteutettu Seetri koostuu 15 kolmikerroksisesta ja täten myös varsin suuresta asunnosta. 2000-luvun alussa Puu- Paavolaan valmistui vielä kolmas ja neljäs puukerrostalo, As. Oy Lahden Pyökki vuonna 2002 ja As. Oy Lahden Salava vuonna 2003. Pyökissä ja Salavassa on molemmissa 17 asuntoa. Ne sijaitsevat korttelin länsilaidalla. Projektin yhteydessä kokeiltiin ns. Platform rakentamisjärjestelmää, ja kantavat rungot tehtiin elementtitekniikkaa hyväksi käyttäen. Kaikkien neljän kerrostalon alapohjat sekä ensimmäiset kerrokset ovat kantavilta osiltaan ja julkisivuiltaan betonirakenteisia ja muut kerrokset puurakenteisia. As Oy Pinjassa runkoratkaisu perustuu levyjäykisteisiin kantaviin seiniin. Poppelissa, Pyökissä ja Salavassa runkoratkaisu on puhdas kantavaseinäinen platform -toteutus. Ylä- ja välipohjien kantavina osina on Pinjassa, Pyökissä ja Salavassa naulalevyristikot. Poppelissa välipohjia kantavat massiivipuupalkit yläpohjan ollessa muiden tapaan naulalevyristikoin kannatettu. Puu-Paavolan puukerrostalot ovat muotokieleltään, väritykseltään ja detaljeiltaan varsin samankaltaisia, vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita sekä neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia. Kaikki neljä kerrostaloa ovat pistetalotyyppisiä ja massaltaan syvärunkoisia. Rakennusten pohjamuoto on tasasivuinen L, joka aukeaa nelikerroksisten porrashuoneiden suurten ikkunoiden kautta pihalle päin tehden porrashuoneista varsin valoisia. Porrashuoneiden sisätilojen miellyttävyyttä lisää myös runsas puunkäyttö. Puurakenteiset asuntoparvekkeet sijaitsevat osin rakennusten ulkoseinien syvennyksissä ja työntyvät osin rakennusrungosta ilmeikkäästi ulospäin. Parvekkeet ovat myös miellyttävän tilavia ja valoisia. Myös tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavat pystyjaolliset ikkunat vaikuttavat sisätiloissa kotoisilta. Rakennusten julkisivuissa on käytetty onnistuneesti erilaisia puutekstuureja, mikä antaa hyvän kuvan puun käyttömahdollisuuksista. Rakennusmassan perusväreinä on käytetty tumman punaista ja keltaista. Parvekkeet ja julkisivujen detaljiosat ovat väriltään puhtaan valkoisia. Puujulkisivujen voimakkaasti ulos työntyvät palokatkoulokkeet jakavat rakennukset kerroksittain eri osiin, mitä on lisäksi korostettu julkisivujen eri kerrosten värieroilla. Palokatkoulokkeet on sijoitettu oivaltavasti osaksi ikkunapenkkejä. Pinjan, Pyökin ja Salavan loivasti aaltoilevat pulpettikatot antavat rakennuksille lisää persoonallista ilmettä. Seetrin rivitaloissa aaltoilevaa kattoteemaa on viety vielä pidemmälle ja kattolappeita on yhden sijaan kaksi. Poppelissa on muista poiketen päädytty perinteisempään harjakattoon. Kohde on esitelty PUU-lehdissä 2/1998 ja 2/2003, kirjassa Moderni puukaupunki - puu ja arkkitehtuuri sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.
VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY OMENAMÄKI Sijainti: Omenamäenkatu 3, 00990 Helsinki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 12 165 k-m² Asuntojen lukumäärä: 131 asuntoa + ryhmäperhepäiväkoti Rakennukset: Kolme 3-4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2006 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT Rakennusliike: SRV Westerlund Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy YHTEYSHENKILÖ Jarmo Pulkkinen, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen, puh. 09 612 99513, jarmo.pulkkinen@arkkitehtitoimisto.com Helsingin Omenamäen puukerrostalohanke käsittää kolme puurunkoista, 3 4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä kolme suojeltua ja kunnostettua tiilistä varastorakennusta, joihin on sijoitettu osa yhteistiloista. Rakennuskohteen erityistavoitteena on ollut huoneistojen välisen ja sisäisen muunneltavuuden mahdollistava, peruskorjaussyklit huomioiva ja koko rakennuksen elinkaaren ajan toimiva puinen asuinkerrostalo. Talojen huoneistojakauma vaihtelee 33,5 m 2 :n yksiöstä 110 m 2 :n
perheasuntoon. Hankkeen yhteydessä on kertynyt runsaasti kokemuksia erityisesti pientaloa suuremman kohteen puuelementtirakenteiden suunnittelusta, tuotannosta, asennuksesta ja työmaakäytännöistä. Elementointiin liittyvät kaupunkikuvalliset haasteet ovat myös vaatineet erityishuomiota. Rakennusten pitkät sivut ja porraskäytävän seinät ovat kantavia, jolloin rakennuksen sisälle muodostuu suurimmillaan 6,2 x 23,4 m:n yhtenäinen tila. Tila voidaan jakaa erilaisiksi huoneistoiksi asuntojen välisten keveiden seinien paikkoja varioimalla. Rakennusten päissä on lisäksi alueet, joista voidaan erottaa tiloja eri huoneistolle. Ulkoseinät sekä osastoivat sisäseinät toteutettiin elementteinä, ja julkisivujen lauta- ja levyverhoukset tehtiin pääosin tehdasolosuhteissa. Välipohja on toteutettu puuristikko-betoni-liittorakenteena, mikä on mahdollistanut pitkät yhtenäiset jännevälit. Päällekkäisten asuntojen muuntojoustavuusalueilla sovellettiin arkkitehti Ahto Ollikaisen kehittämää puisten vaakarakenteiden erilliskannakointi -järjestelmää sekä uivan pintalattian rakennetta. Puukerrostalojen alla on betonirakenteinen autohalli. Myös porrashuoneet on tehty betonista, ja ne toimivat jäykistävinä rakenteina. Rakennukset ovat L-kirjaimen muotoisia syvärunkoisia keskikäytävällisiä kerrostaloja. Julkisivuissa on käytetty hillitysti varioiden vaaka- ja pystyponttilautaa sekä maalattuja ulkoverhouslevyjä. Lautaverhousten päävärit ovat punainen ja musta. Ulkoverhouslevyistä osa on harmaita ja osa sinisiä. Julkisivun palokatkoja sekä muita julkisivupalon estäviä rakenteita on toteutettu rakennuksen eri osissa eri tavoin. Kohde on esitelty PUU-lehdesä 4/2007, Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla sekä kirjassa Kotina puinen kaupunkikylä.
ASUNTO OY HEINOLAN PUUMERA Sijainti: Jauhokalliontie 2, 19110 Vierumäki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 1 915 k-m² Asuntojen lukumäärä: 27 Rakennukset: Yksi 5 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 2011 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Versowood Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Koskisen Oy ja Heinolan Kaupunki Rakennusliike: Rakennusliike Reponen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu: Finnmap YHTEYSHENKILÖ Mika Airaksela, Toimitusjohtaja, Rakennusliike Reponen Oy, puh. 0500 703 113, mika.airaksela@rklreponen.com Heinolan Vierumäkeen 2011 valmistunut Asunto Oy Heinolan Puumera oli edelläkävijä Suomessa sekä rakennustekniikaltaan että energiataloudeltaan. Kyseessä on viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, jonka välipohjissa on hyödynnetty uudenlaisten puurakenteiden lisäksi ohutta betonikerrosta ääni- ja värähtelyongelmien ratkaisemiseksi. Rakennus täyttää myös VTT:n määrittelemät passiivitalokriteerit ja
on hiilijalanjäljeltään Suomen matalatasoisin kerrostalo. Vaikka rakennus on puurunkoinen ja passiivitalo, ei se rakennusliikkeen mukaan tullut sen kalliimmaksi kuin samaa luokkaa olevan betonitalon rakentaminen olisi tullut. Puumera on hyvin pitkälti toteutettu tehtaalla valmiiksi rakennetuista elementeistä. Välipohjat, kantavat väliseinät, ulkoseinät ja yläpohja olivat kaikki valmiina elementteinä. Puumera on nimetty myös ns. hybridipuukerrostaloksi. Hybridirakenne tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakenteessa on yhdistetty perinteinen suurelementti ja liimapuurunko. Näin saatiin liimapuun kanto-ominaisuudet integroitua suurelementtiin. Kaikki osastoivat väliseinät ja julkisivuseinät on tehty tällä rakenteella. Rakennus on täysin levyjäykisteinen ilman jäykistävää betonista hissikuilua tai vastaavaa rakennetta. Suurelementtien lisäksi käytetyt kantavat palkit ovat kaikki normaalia liimapuuta. Huoneistojen väliset kantavat elementtiseinät ovat ristirunkoisia, mikä mahdollisti hyvän äänitekniikan. Välipohjat ovat puu-betoniliittorakenteita, eli puuelementin päälle valettu 60 millimetriä paksu betonilaatta on sekin osa kantavaa rakennetta. Suunnittelun lähtökohtana ollutta passiivitasovaatimus määritteli rakennuksen ulkoseinärakenteen paksuudeksi 270 millimetriä ja U-arvoksi 0,14. Lämmitysenergian arvioitu vuotuinen kulutus on 25 kwh/b-m², mikä tarkoittaa, että rakennus ei tarvitse varsinaista lämmitysjärjestelmää. Suurin osa tarvittavasta lämmöstä tulee ihmisistä, elektroniikasta ja kodinkoneista. Lisälämpönä kovimmilla pakkasilla käytetään tarvittaessa Versowoodin paikallisella tehtaalla puubiojätteestä tuotettua kaukolämpöä, joka on hyvin vähäpäästöistä. Lämmityksen tarvitsema energia tulee ilmanvaihtokoneesta vesikiertoiseen patterivastusjärjestelmään. Puumera on arkkitehtuuriltaan rikas pulpettikattoinen pistetalo, jonka porrashuone sijaitsee ulkoseinää vasten talon pohjoispuolella saaden mukavasti luonnonvaloa. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty 1. kerroksessa pääasiassa kapeaa tumman harmaata paneelia ja ylemmissä kerroksissa eri seinäpinnoissa vaihdellen vaalean ruskeaa tai valkoista vaakalaudoitusta. Rakennuksessa on käytetty myös maalattuja ulkoverhouslevyjä, joiden tehosteväriksi on valittu kirkkaan oranssi. Levyjä on käytetty lähinnä parvekkeiden sivuseinissä ja sisäänkäyntien yhteydessä. Rakennuksen ikkunat vaihtavat paikkaa kerroksittain tehden julkisivuista elävämpiä. Ikkunoita on paikoitellen tehostettu tummanharmailla paneelikentillä joko ikkunoiden alapuolella tai kahden ikkunan välissä. Etelän puoleista julkisivua peittävät kauttaaltaan asuntojen parvekkeet. Parvekkeissa on käytetty pystysuuntaisia puuritilöitä, jotka niin ikään vaihtavat kerroksittain paikkaa. Ne tuovat piristystä muuten helposti monotoniselta näyttävään parvekerivistöön. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 2/2010 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.
VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI Sijainti: Von Daehnin katu 8 ja 12, 00790 Helsinki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosala-neliömetrit: 6 300 k-m² Asuntojen lukumäärä: 104 Rakennukset: Viisi 3-4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2012 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Rakennusliike: Peab Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Asko Keronen YHTEYSHENKILÖ Jari Viherkoski, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto HMV Oy, puh. 09 612 6670, jari.viherkoski@arkhmv.fi Helsinkiin, Viikin Latokartanoon valmistui kesällä 2012 tähän mennessä Suomen suurin 104 asuntoa käsittävä puukerrostalohanke. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuvan puukerrostalokorttelin muodostaa viisi 3-4 -kerroksista taloa, joissa on yhteensä 6 300 kerrosalaneliömetriä. Asuntoosakeyhtiöitä on kaksi. Asunnoista 41 eli kaksi taloa kuuluu asunto-osakeyhtiö Mäntyyn ja 62 asuntoa eli kolme taloa Rauduskoivuun. Hanke oli osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Latokartanon puukerrostalot perustuvat Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmään, joka sisältää kertopuurakenteisen pilari-palkkirungon, välipohjat, kattoelementit ja puuelementteinä toimitetut ulkoseinät. Lisäksi talojen parvekerakenteet ja aurinkolipat on tehty Kerto- ja liimapuurakenteisina. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmä on myös varsin kustannustehokas, sillä se mahdollistaa betonirakentamista ratkaisevasti nopeamman rakentamisaikataulun, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoi
materiaalihukan. Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmää on kehitetty usean vuoden ajan rakennusalan johtavien asiantuntijoiden verkostona, ja puukerrostaloja on rakennettu järjestelmää hyödyntäen Suomen lisäksi muun muassa Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Viikissä haluttiin panosta myös energiatehokkuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen. Talojen elinaikainen hiilijalanjälki todettiin mittauksissa jopa 45 % pienemmäksi kuin keskiverrolla uudella betonirakenteisella kerrostalolla. Rakennukset ovat myös energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Latokartanon puukerrostalokortteli on arkkitehtuuriltaan hyvin lämminhenkistä ja viihtyisää. Kerrostaloja on kahta eri tyyppiä, jotka ovat molemmat pistetalon eri variaatioita. Osassa rakennuksista on harjakatot ja osassa pulpettikatot. Harjakattojen harja on asetettu totutusta poiketen rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Myös kohteet pulpettikatot on toteutettu hyvin loivina. Rakennusten julkisivuissa on käytetty näyttävää yli 30 senttimetriä leveää ja 42 millimetriä paksua Metsä Woodin Kuningaspaneelia, joka on valmistettu liimapuusta. Pisimmillään jopa 12 metriä pitkä julkisivupaneeli luo taloille harmonisen ja selkeän linjan. Paneeleissa on käytetty kahta eri ruskean sävyä seinäpinnasta riippuen. Myös parvekkeiden liimapuurakenteet jatkavat samaa puurakentamisen tuntua korostavaa värimaailmaa. Rakennuksissa on käytetty myös valkoisia ulkoverhouslevyjä, lähinnä ikkunoiden yhteydessä. Hanketta on esitelty PUU-lehdessä 2/2011.
SEINÄJOEN LINTUVIITA 2 Sijainti: Lintuviita 2, 60150 Seinäjoki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: 3 100 k-m² Asuntojen lukumäärä: 50 Rakennukset: Yksi 6-kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 2013 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Lakea Oy Rakennusliike: Rakennus K. Karhu Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto AT Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pertti Ruuskanen ja Stora Enso Building and Living YHTEYSHENKILÖ Nimi: Timo Mantila Puhelinnumero: 050 581 8097 Sähköpostiosoite: info@lakea.fi Seinäjoen Lintuviita 2 on Lakea Oy:n ja Stora Enso Building and Livingin yhdessä toteuttama kerrostalohanke Seinäjoella. Kohde on täydennysrakentamista ja rakennettiin pieneen puistikkoon Lintuviidan ja Kasperinviidan risteykseen. Kohde käsittää ensi vaiheessa yhden 6-kerroksisen puukerrostalon, joka perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin. Rakennus on
valmistunut joulukuussa 2013. Vireillä on lisäksi asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi toisen vaiheen rakentamisen samaan kortteliin. Lintuviita 2 valmistui Lakea Kiinteistöt Oy:n omistukseen ja se rahoitettiin valtion korkotukilainoituksella. Rakennuksen väestönsuojan ja varastot sisältävä pohjakerros tehtiin betonista ja loput viisi kerrosta Stora Enson CLT-rakenteisista tilaelementeistä, jotka tehtiin Stora Enson Hartolan tehtaalla. Puulevyssä on pystytty minimoimaan perinteisen puurakentamisen ongelmat kuten painumat ja kutistuminen. Puurakentamisen riskirakenne, välipohja, on ratkaisussa tuulettuva ja toisaalta vettä pitävä. Esimerkiksi mahdollinen palonsammutusjärjestelmän aktivoitumisen aiheuttama vesi ei pääse välipohjarakenteeseen. Rakennus oli valmistuessaan suurin CLT-tilaelementein toteutettu asuinkerrostalohanke koko Euroopassa.
KIINTEISTÖ OY TURUN PALVELUKOTI Sijainti: Ruissalontie 19, 20200 Turku Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Palvelutalo Kerrosalaneliömetrit: 3 000 k-m² Asuntojen lukumäärä: 54 (palveluasuntoa) Rakennukset: Yksi 4-kerroksinen palvelutalo Valmistumisvuosi: 2014 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Lakea Oy Rakennusliike: NCC Rakennus Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy Rakennesuunnittelu: KPM-Engineering YHTEYSHENKILÖ Nimi: Timo Mantila Puhelinnumero: 050 581 8097 Sähköpostiosoite: info@lakea.fi Kiinteistö Oy Turun palvelukoti on Lakea Oy:n on rakennuttama palvelutalo Turun Iso-Heikkilässä. Palvelutalo on nelikerroksinen. Pohjakerros toteutettiin betonirakenteisena ja loput kolme kerrosta puurakenteisina. Lakean omistukseen tulevaan kiinteistöön tuli 54 palveluasuntoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Kiinteistöä käyttävät myös avopalvelun asukkaat. Tilat vuokraa MediVida Oy. Rakennus toteutettiin Stora Enso Building Solutions Finland Oy:n puumoduulitekniikalla. CLT-levyistä tehdyt puumoduulit tulivat taloon Stora Enson tehtailta Pälkäneeltä ja Hartolasta. Tilaelementtejä
käytettäessä tuotanto tapahtuu teollisesti kuivissa sisätiloissa, jolloin voidaan varmistaa rakentamisen laatu ja nopea toimitusaikataulu. Puurakentamiskonseptin avulla rakennus saatiin käyttöön normaalia rakennustapaa nopeammin, noin puolessa vuodessa hankkeen käynnistymisestä. Rakennus valmistui huhtikuussa 2014.
JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA 1, 2 ja 3 Sijainti: Syöttäjänkatu 1, 40520 Jyväskylä Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli Alueen / tontin koko: 9 920 m² Kerrosala-neliömetrit: 11 084 k-m² Asuntojen lukumäärä: 186 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Kolme 6-8-kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2015 (Puukuokka 1, 2017 (Puukuokka 2), 2019 (Puukuokka 3) YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Lakea Oy Rakennusliike: JVR-Rakenne Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: OOPEAA arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pertti Ruuskanen Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Timo Mantila Puhelinnumero: 050 581 8097 Sähköpostiosoite: info@lakea.fi Lakea Oy ja Stora Enso toteuttavat yhdessä energiatehokkaan kerrostalohankkeen Jyväskylään, noin kahden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Kuokkalan alueelle rakennettava Puukuokka on erittäin
näkyvällä paikalla, lähellä Jyväskylä asuntomessualuetta 2014. Puukuokka koostuu kolmesta 6 8- kerroksisesta puukerrostalosta, joiden kerrosala on yhteensä n. 10 000 k-m². Ensimmäinen ja toinen Puukuokan rakennuksista (Puukuokka 1 ja 2) ovat jo valmistuneet ja kolmas valmistuu vuonna 2018. Hanke perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin ja toteutetaan tilaelementtitekniikalla. Puukuokka 1.lle myönnettiin vuoden 2015 valtakunnallinen Puupalkinto sekä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto. Puukuokka 1 on esitelty Puulehdessä 3/2015 ja koko kortteli Puulehdessä 1/2019.
HASO & HEKA, ESKOLANTIE 4 Hankkeen nimi: Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot Kaupunki / kunta: Helsinki Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Alueen / tontin koko: 8 441 m² Kerrosala-neliömetrit: 7 700 k-m² Asuntojen lukumäärä: 90 Ensisijainen rakennustyyppi: Neljä 5-7-kerroksista pistetaloa Kustannusarvio: 18 000 000 Valmistumisvuosi: 2015 Helsinkiin, Pukinmäen keskustaan, entiselle vanhustentalon tontille, Eskolantien varteen rakennettiin 5-7-kerroksisia puukerrostaloja. Rakennusoikeutta oli yhteensä 7 700 kerrosalaneliömetriä. Siitä puolet tullaan toteutettiin ARA-vuokrakohteena ja puolet asumisoikeus / hitas-kohteena. Eskolantie 4:ään rakennettiin yhteensä neljä puukerrostaloa. Ne ovat hahmoltaan noppamaisia ja ne on sijoitettu kulmittain katuun nähden, jolloin asuntoja saadaan avattua parempiin ilmansuuntiin. Samalla tiiviiseen rakennusrintamaan saadaan väljyyttä, näkymä tieltä suojellulle päiväkodille säilyy eikä kadun vastakkaisella puolella olevien talojen yksityisyys vaarannu. Pukinmäen hankkeen urakkakilpailu käynnistettiin 2012 kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka kuluessa laadittiin tarjouspyyntöasiakirjat suunnittelun ja rakentamisen yhteiskilpailun muodossa käytävään urakkakilpailuun. Urakkakilpailun voitti SRV Rakennus Oy. Kohteen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo. Kohde on esitelty Puulehdessä 3/2015.
PUUMERA Hankkeen nimi: Vantaan asuntomessujen 2015 puukerrostalo PuuMera Kaupunki / kunta: Vantaa Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Kerrosala-neliömetrit: 11 800 k-m² Asuntojen lukumäärä: 186 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 7-kerroksinen asuinkerrostalo Valmistumisvuosi: 2015 Vantaan asuntomessualueelle (2015) rakennettiin puukerrostalo kortteliin 23170. Kohde on rakennusliike Reponen Oy:n, Suomen Vuokrakodit Oy:n, TA-Asumisoikeus Oy:n ja Vantaan kaupungin yhteistyön tuloksena syntynyt Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo. Rakennus valmistui Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015. Puukerrostalossa on 86 asuntoa, joista 107 on vuokra-asuntoja ja 79 asumisoikeusasuntoja. Rakennus on korkeimmalta kohdaltaan 7-kerroksinen. Kerrostalon alin kerros tehtiin betonirakenteisena ja sen yläpuoliset asuinkerrokset puurakenteisina. Rakentamis- ja rakennuksen käyttökustannukset ovat perinteisin menetelmin rakennettuihin rakennuksiin verrattuna kilpailukykyisiä. Kohde täyttää VTT:n määrittelemän passiivienergiatason. PuuMera on vahvoilla myös hiilijalanjälkivertailussa, asumisviihtyisyydessä ja kotimaisuusasteessa. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä PuuMera-puukerrostalo viitoittaa suuntaa uudentyyppiselle kerrostalorakentamiselle ja kiinteistökehitykselle. Innovatiivinen elementtisuunnittelu ja työmaatekniikka pohjautuvat ratkaisuihin, joita Rakennusliike Reponen on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa Heinolan Vierumäelle vuonna 2011 valmistunutta Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa varten. Vantaan Kivistössä PuuMera-puukerrostalon rakentaminen tapahtui laadun ja kosteusturvallisuuden takaamiseksi säältä suojassa. Työmaalla tapahtuva rakentaminen oli myös nopeaa, sillä puuelementit ja
puurakenneosat saapuvat kotimaisilta tehtailta suoraan rakennuspaikalle asennusvalmiina. Asuntomessut toteutettiin Kivistössä, Länsi-Vantaalla, Kehäradan varrella. Asuntomessujen myötä toivotaan puukerrostaloasumiselle syntyvän kysyntää myös omistusasumismarkkinoilla ja hankkeen yksi päätarkoitus on olla esimerkkinä madaltamassa kynnystä rakentaa puukerrostaloja ylipäänsä. Kohde on esitelty Puulehdessä 3/2015.
SAARIJÄRVEN OMATOIMI - IKÄÄNTYVIEN YHTEISÖTALO Hankkeen nimi: Omatoimi Ikääntyvien yhteisötalo Kaupunki / kunta: Saarijärvi Alueen käyttötarkoitus: ikääntyvien yhteisöasuminen Alueen / tontin koko: n. 4 500 m² Kerrosala-neliömetrit: 1 905 k-m² Asuntojen lukumäärä: 24 Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 4-kerroksinen asuinkerrostalo Kustannusarvio: 4 145 844 Valmistumisvuosi: 2015 Saarijärven Sivulanpellon alueelle, aivan keskustan tuntumaan, on ideoitu ja kaavoitettu 4-kerroksinen puukerrostalo ikääntyvien yhteisöasumiseen. Kyseessä ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo, vaan yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva ikäihmisten asuinkerrostalo yli 55-vuotialle. Jokaisella yksineläjällä tai pariskunnalla on oma asunto, mutta myös yhteisiä tiloja ja aktiviteettimahdollisuuksia on runsaasti. Alueen asemakaava on tehty hankkeesta käydyn opiskeli-jaideakilpailun pohjalta. Alueen asemakaava hyväksyttiin 6.6.2011. Talon arkkitehtisuunnittelun on tehnyt arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for peripheral architecture ja rakennesuunnittelun Insinööritoimisto Pertti Ruuskanen Oy. Hanketta tuki Raha-automaattiyhdistys RAY 1 186 000 eurolla. Kohde on valmistunut 15.5.2015. Sivulanpellon alueelle on lisäksi varattu mahdollisuus rakentaa kolme muuta 4-kerroksista puukerrostaloa (1 300 k-m² + 1 300 k-m² + 1 300 k-m²) sekä kaksi 6-kerroksista puukerrostaloa (3 000 k-m² + 3 000 k-m²).
IIN KIRJALAN PUUKERROSTALO Hankkeen nimi: Asunto Oy Iin Kirjala Kaupunki / kunta: Ii Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Alueen / tontin koko: 2 287 m² Kerrosala-neliömetrit: 1 200 k-m² Asuntojen lukumäärä: 15 Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 4-kerroksinen puukerrostalo Kustannusarvio: n. 3 000 000 Valmistumisvuosi: 2015 Oulun lähistöllä sijaitsevan Iin kunnan keskustaan on vuonna 2015 valmistunut Suomen ensimmäinen vapaarahoitteinen puukerrostalo. Hankkeen puuosatoimittajana ja rakentajana oli kunnassa sijaitseva Iin Fasadi Oy, jonka tavoitteena on kehittää energiatehokasta kestävän kehityksen rakentamista. Talo on 4- kerroksinen ja alimmassa kerroksessa on Iin kunnallinen hammashoitola. Ylemmissä kolmessa kerroksessa on yhteensä 15 asuinhuoneistoa. Rakennuksessa on kerrosalaneliömetrejä yhteensä 1 200 k-m². Kohteessa yhdistyvät puurakentamisen ekologisuus ja asumisen turvallisuus. Kaikissa huoneistoissa, parvekkeilla ja luhtikäytävillä on sprinklausjärjestelmä. Myös esteettömyys on huomioitu suunnitteluratkaisuissa.
SEINÄJOEN MÄIHÄ Hankkeen nimi: Seinäjoen asuntomessujen 2016 puukerrostalot Kaupunki / kunta: Seinäjoki Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalokortteli Alueen / tontin koko: n. 5 700 m² Kerrosala-neliömetrit: 1 873 k-m² Asuntojen lukumäärä: 28 asuntoa (1-vaihe) Ensisijainen rakennustyyppi: yksi 5-kerroksinen asuinkerrostalo Valmistumisvuosi: 2016 (1-vaihe "Mäihä") Seinäjoen Pruukinrantaan on tulossa kaikkiaan kolme massiivipuurunkoista moduulirakenteista puukerrostaloa. Ensimmäinen näistä taloista valmistui Seinäjoen asuntomessuille 2016. Tontin luovutuksesta järjestettiin kilpailu keväällä 2015. Asuntomessujen laatutyöryhmä valitsi "Mäihä" nimimerkillä tehdyn luonnossuunnitelman toteutettavaksi. Kohteen rakennuttaja on Lakea Oy. Mäihän arkkitehtisuunnittelusta ovat vastuussa Markku Hedman ja Sini Kotilainen; Arkkitehdit a-live. Mäihä on 5-kerroksinen CLT-tilaelementeistä rakennettu puukerrostalo, jossa on 28 Lakea omaksi -rahoitusmallin mukaista asuntoa. Mäihä on tarjonnut asukkaiden tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan joustavaa asumista sekä monikäyttöisiä yhteistiloja. Asunnon ostajalla on ollut tavanomaisten materiaaleja ja kalusteita koskevien valinnan vaihtoehtojen lisäksi mahdollisuus vaikuttaa myös asuntonsa tilaratkaisuun ja huonejakoon. Mäihässä asunnon tilaratkaisu on ollut mahdollisuus joustaa myös rakennuksen elinkaaren aikana: esimerkiksi tilava kaksio muuntuu väliseinillä kompaktiksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi ja ylellinen kolmio neljän asuinhuoneen asunnoksi. Mäihän erityistavoitteena on ollut pientalomaisten laatutekijöiden kuten pienimuotoisen kasviharrastuksen mahdollistavien viljelyerkkerien, suurten ja suojaisien ulkotilojen, sekä asuntokohtaisten vaate- ja kodinhoitotilojen yhdistäminen kerrostaloasumiseen. Puolilämpimät asuinhuoneen kokoiset ulkotilat lisäävät asunnon käytön mahdollisuuksia ja avautuvat korkeiden lasiseinien kautta useaan asunnon huonetilaan.
Kohde on esitelty Puulehdessä 2/2016.
IMATRA TYYPPIKERROSTALO Hankkeen nimi: Imatran ensimmäinen Koskisen Oy tyyppikerrostalo Kaupunki / kunta: Imatra Alueen käyttötarkoitus: Asuintalo Kerrosala-neliömetrit: 964 k-m2 Asuntojen lukumäärä: 13 Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 3-kerroksinen pienkerrostalo Imatralle valmistui vuoden 2016 lopussa Koskisen Oy:n ensimmäinen tyyppikerrostalon muunnelma. Se rakentuu puurakenteisista suurelementeistä. Talon suunnittelussa on keskitytty minimoimaan neliökustannukset, jotka ovat noin viisi prosenttia pienemmät kuin tavallisessa puukerrostalossa. Yksiportainen ja kolmikerroksinen puukerrostalo rakentuu rinteeseen. Betonisen kellarikerroksen päälle rakentuvassa puukerrostalossa on yhteensä 13 osakeasuntoa, joiden koot vaihtelevat 32 neliömetrin yksiöistä 86 neliömetrin ja neljän huoneen perheasuntoihin. Koskisen tyyppikerrostalo rakentuu puurakenteisista suurelementeistä. Talon suunnittelussa on keskitytty minimoimaan neliökustannukset, jotka ovat noin viisi prosenttia pienemmät kuin tavallisessa puukerrostalossa. Tyyppikerrostaloa on ollut Koskisen taloteollisuuden lisäksi suunnittelemassa Vuorelma Arkkitehdit, Sweco Rakennetekniikka Oy ja Rakennusliike Reponen.
HELSINGIN HONKASUON PUUKERROSTALOKORTTELI Hankkeen nimi: Helsingin Honkasuon puukerrostalokortteli Kaupunki / kunta: Helsinki Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Kerrosala-neliömetrit: 7 400 k-m² Asuntojen lukumäärä: 116 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Kaksi 4-kerroksista kerrostaloa Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tontin varaamisen Honkasuolta Suomen Vuokrakodit Oy:lle puurakenteisen asuinkerrostalohakkeen suunnittelua ja toteutusta varten. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 33366/1 oli merkattu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Asemakaavassa tontin rakennusoikeudeksi oli merkitty 7 400 k-m². Tontille oli mahdollista rakentaa noin sata asuntoa. Kohde on toteutettu puurakenteisena, kestävän kehityksen ja matalaenergiarakentamisen periaatteita edistävänä passiivitasoisena asuinrakennushankkeena. Kyseessä on ollut ensimmäinen passiivienergiatasoon tähtäävä puurakentamisen kerrostalohanke Helsingissä. Hankkeesta puolet on toteutettu vapaarahoitteisena vuokrakohteena ja puolet asumisoikeuskohteena erikseen hyväksyttävän asumisoikeustoimijan kanssa. Ensimmäinen talo valmistui joulukuussa 2016 ja toinen alkuvuodesta 2017.Honkasuon ensimmäiset puukerrostalot on suunnitellut Vuorelma Arkkitehdit Oy ja rakentanut Rakennusliike Reponen Oy. Kortteli on osa tulevaa tiivistä ja persoonallista puutalojen kaupunkikylää. Honkasuolla painotetaan ekologisesti kestävää rakentamista. Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Asemakaavassa on annettu määräyksiä matalaenergiarakentamisesta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Puurakentamisella ja aloituskortteleiden ekokriteereillä on pyritty pienentämään hiilidioksidipäästöjä. Hulevesien hallinnassa on suosittu luonnonmukaisia viivytysmenetelmiä. Honkasuon kevytkaukolämpöjärjestelmä on uusi tekninen sovellus. Puistojen viljelypalstoilla asukkaat voivat kasvattaa lähiruokaa. Honkasuo sijaitsee Malminkartanon pohjoisosassa ja rajautuu Vantaan Myyrmäkeen.
KAJAANIN RAJAVARTIOSTON PUUKERROSTALOT Hankkeen nimi: Kajaanin Rajavartioston puukerrostalot Kaupunki / kunta: Kajaani Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli Alueen / tontin koko: n. 6 600 m² (3 tonttia yhteensä) Kerrosala-neliömetrit: 1 200 k-m² Asuntojen lukumäärä: 15 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 3 4-kerroksinen puukerrostalo Kainuun rajavartioston varusmiesten koulutuksen loppumisen (2008) jälkeen alueen tontit ovat siirtyneet Senaatti-kiinteistöiltä kaupungin omistukseen vuonna 2013. Alueella toimii enää esikunta. Alueelle on tehty asemakaavamuutos, jonka tavoite on mahdollistaa alueen kehitys asuinalueena historiallisessa ympäristössä, minne sijainnin ja hyvän saavutettavuuden vuoksi sopivat julkiset ja yksityiset palvelut. Alueen kulttuurihistoriallisen suojelun tavoite on alueen ominaispiirteiden vaaliminen kohteen merkityksen turvaavasti. Kaavamuutosalue sijaitsee Petäisenniskan kaupunginosassa kilometri kaakkoon kaupungin ydinkeskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin 12 hehtaaria. Asemakaava perustuu alueen arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen Paraatipaikat, Kirsti Sivèn & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Alueella on mahdollisuus toteuttaa korttelin 99 tonttien 5 8 rakennukset puukerrostaloina. Yhdelle neljästä tontista rakennetaan kehitysvammaisten asumisyksikkö, joka todennäköisesti toteutetaan muulla kuin puurungolla mutta kolme muuta on varattu puurakentamiselle. Kyseessä on siis 1 3 pientä puukerrostaloa omilla tonteillaan. Rakennukset ovat 3 4-kerroksia. Kunkin tontin korkeimman rakennusmassan kerrosluku on neljä ja rakennusoikeus 700 k-m², muutoin kerrosluku on kolme ja rakennusoikeus 500 k-m². Lisäksi tontille saa rakentaa yksikerroksisen autonsäilytyspaikan. Rajamiehentien varressa olevat korttelin 99 tontit 5-8 ovat irrallaan Rajavartioston muusta alueesta ja kytkeytyvät Rajalähiön kerrostaloihin. Rakennukset voivat tällöin muodostaa oman muusta alueesta hieman poikkeavan kokonaisuuden. Rakennusten väreissä haetaan yhtäläisyyttä läheiseen Hunajakujan pientaloalueeseen. Tonteilla mahdollistetaan puukerrostalojen rakentaminen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Kuhmon Woodpoliksen kanssa.
Ensimmäinen kerrostalo on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilaama, ja siitä tulee 15-paikkainen asumispalveluyksikkö kehitysvammaisille. Rakennukseen tulee neljä kerrosta, ja sen koko on valmiina noin 1200 kerrosalaneliömetriä. Rakentaja on Rakennusliike Halonen Oy, CLT-levyt on valmistanut kuhmolainen Oy CrossLam Kuhmo Ltd ja n Elementti Sampo Oy puolestaan on valmistanut varsinaiset rakennuselementit CLT-levyistä.
HIRSIKERROSTALO NAAVA CHALET Hankkeen nimi: Naava Chalet Kaupunki / kunta: Ähtäri Alueen käyttötarkoitus: Matkailualue Kerrosala-neliömetrit: 1181 k-m² Asuntojen lukumäärä: 16 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Yksi 4-kerroksinen puukerrostalo Valmistunut: 2016 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Naava Villas Oy Rakennusliikkeet: Rakennus Tikkamäki Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Janne Kantee, arkkitehti SAFA, Honkatalot Runkotoimitus: Honkatalot YHTEYSHENKILÖ Kari Vainio, Puh. 040 560 8455, kari@naavaresort.fi, Naava Villas Oy Naava Chalet on nelikerroksinen hirsirakenteinen kerrostalo Ähtärin matkailualueella. Hirsirakenteinen kerrostalo sijaitsee matkailualueen keskeisellä paikalla Ähtäri ZOO:n, Hotelli Mesikämmenen ja Naava Resortin läheisyydessä. Naava Chalet täydentää kokonaisuutta, johon sisältyy huviloita ja spa-rakennus. Rakennuksessa on 16 lomahuoneistoa, joista jokaisesta huoneistosta avautuvat näkymät Hankavedelle. Huoneistojen koot vaihtelevat 43 m2 kaksioista 108 m2 kattohuoneistoihin. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Honkatalon SAFA arkkitehti Janne Kantee. Honkatalot toimitti kohteeseen myös runkomateriaalin.
Naava Chaletin runko koostuu painumattomasta hirrestä. Rakennuksen lamellihirsi koostuu kuusesta ja on mahdollistanut suuret ikkuna-aukot rakennuksessa, kuten päätyjen kattohuoneistojen ja keskiosan kaksikerroksisten huoneistojen suuret lasiseinät. Kerrostalon hissikuilu ja rinnettä vasten painuva ensimmäinen kerros ovat betonirakenteiset. Ylempien kerrosten välipohjat on kannateltu puusta ja teräksestä valmistetuilla ristikkokannattimilla ja yläpohja liimapuupalkein. Toiminnallisen palosuunnittelun avulla saatiin rakennuksessa puupintaa näkyviin sisätiloihin normaalia laajemmin. Puupintaa on näkyvissä esim. julkisivuissa, käytävissä ja huoneistoissa. Toiminnallisen palomitoituksen avulla on myös paikoittain onnistuttu jättämään kantavia palkkeja näkyviin, tuoden ne osaksi kohteen arkkitehtuuria. Kohdetta rakentaessa käytettiin hyväksi paikallista rakennusosaamista. Kohteessa pääurakoitsijana toimi Rakennus Tikkamäki Oy ja LVI-töistä vastasi Ähtärin Vesi ja Lämpö Oy.
TAMPEREEN VUOREKSEN KOUKKURANNANKATU Hankkeen nimi: Tampereen Vuoreksen Koukkurannankatu 10 Kaupunki / kunta: Tampere Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Kerrosala-neliömetrit: 3200 k-m² Asuntojen lukumäärä: 53 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: kaksi 4-kerroksista CLT-tilaelementtirakenteista asuinpuukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2017 Tampereen vuokratalosäätiö (VTS Kodit) on Tampereen kaupungin vuonna 1970 perustama säätiö. Säätiö on halunnut lähteä mukaan puukerrostalorakentamiseen, koska: 1) Säätiöllä on halu edistää kestävän kehityksen periaatteita ja uusiutuvien materiaalien käyttöä asuntotuotannossa Tampereen kaupungin ja valtion tavoitteiden pohjalta; 2) Tukea VTS-kotien markkinointia; 3) Asuntomarkkinassa puukerrostalorakentaminen on osa tuotekehitystä; 4) Puukerrostalorakentamisesta saadaan julkisuushyötyä; 5) Saada aikaan lisää kilpailua rakennusteollisuuteen ja erityisesti kilpaileva tuote betonielementtirakentamiselle; 6) Osaamisen lisääminen puukerrostalorakentamisprosessiin ja 7) Osoittaa, että on mahdollista tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja puuelementeistä rakentamalla. Arkkitehtisuunnittelijana on toiminut Marco Casacrande. Urakkamuotona on ollut jaettu urakka (tilaajalla on hankintasopimus jokaisen toimittajan kanssa erikseen): Pääurakoitsija: Rakennus Mi&Re Oy; märkätilaelementit: Parmarine Oy; CLT-tilaelementtitoimittaja: Elementti Sampo Oy, Kuhmo; CLT-levyt Oy CrossLam Kuhmo Ltd. Hanke on toteutettu ARA-kustannusraamiin.
HELSINGIN HONKASUON SIKLAN PUUKERROSTALOT Hankkeen nimi: Helsingin Honkasuon Siklan puukerrostalot Kaupunki / kunta: Helsinki Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Kerrosala-neliömetrit: 3200 k-m² Asuntojen lukumäärä: 43 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: neljä 3-kerroksista asuinpuukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2017 (asuntojen luovutus lokakuussa 2017) Sikla Oy on uusi toimija puukerrostalorakentamisessa. Yhtiö perustettu vuonna 2007. Yhtiön toimesta on valmistumassa neljä 3-kerroksista vapaarahoitteista puukerrostaloa Helsingin Honkasuolle. Kohteiden suunnittelijana on toiminut arkkitehti Antti Heikkilä Oy Järvenpäästä. Kaikki asunnot on myyty. Asuntojen luovutus on lokakuussa 2017. Yhtiö uskoo puukerrostalorakentamiseen ja haluaa olla lähitulevaisuudessa markkinassa suurin toimija Suomessa. Yhtiötä kiinnostaa puukerrostalojen kilpailukyky ja siinä erityisesti asukkaiden maksuhalukkuus puuratkaisuista puukerrostaloissa. Yhtiö on tarjoamassa seuraavia puukerrostalokohteita Tampereen Vuoreksen Isokuusen alueelle.
JOENSUUN PIHAPETÄJÄ Hankkeen nimi: Joensuun Pihapetäjä energiatehokas puukerrostalo Kaupunki / kunta: Joensuu Alueen käyttötarkoitus: Kerrostalokortteli Kerrosala-neliömetrit: 2100 k-m² Asuntojen lukumäärä: 40 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: yksi 4-kerroksinen CLT-tilaelementtipuukerrostalo Valmistumisvuosi: 2017 Rakennuttaja: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (KKES) Lisää tietoa hankkeesta: www.joensuunpihapetaja.fi/
HELSINGIN KUNINKAANTAMMEN TAIDEMAALARINKADUN PUUKERROSTALOT Sijainti: Helsinki, Kuninkaantammi Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloja Kerrosalaneliömetrit: 3 115 k-m² Asuntojen lukumäärä: 58 Ensisijainen rakennustyyppi: Kaksi 4-kerroksista puukerrostaloa Kustannusarvio: 11 800 000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: A-Kruunu Oy Rakennusliikke: Rakennusliike Reponen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: ARK-house Arkkitehdit Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy YHTEYSHENKILÖ Rakennuttamispäällikkö Eero Lehtomäki, A-Kruunu Oy, 040 173 5220, eero.lehtomaki@akruunu.fi Helsinkiin, Kuninkaantammeen, Taidemaalarinkatu 6:een on rakennettu kaksi 4-kerroksista puukerrostaloa. Puukerrostalot on rakennettu Rakennusliike Reposen PuuMera-konseptin mukaisesti passiivitaloiksi, joten niiden lämmitysenergian kulutus on tavanomaista pienempi. Asunnot ovat vuokra-asuntoja. Hanke on ollut Helsingin "Kehittyvä kerrostalo" -projektiin liittyvä tutkimuskohde, jossa on vertailtu monelta näkökannalta puu- ja betonirakentamista hankkeen koko suunnittelun ja rakentamisen ajalta. Lisäksi tullaan tekemään seurantatutkimusta rakennuksen valmistumisen jälkeiseltä kahdelta vuodelta. Kohde on esitelty Puulehdessä 1/2019.
PORIN TUOMARINKULMAN PUUKERROSTALO Sijainti: Pori, Kuukkari Alueen käyttötarkoitus: Senioreille suunnattu asuinkerrostalo Alueen / tontin koko: 1 126 m² Kerrosalaneliömetrit: 1 460 k-m² Asuntojen lukumäärä: 23 Rakennustyyppi: 3-kerroksinen asuinkerrostalo Kustannusarvio: 6 400 000 Valmistumisvuosi: 2018 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy Tuomarinkulma Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Rakennusliike: Pääurakoitsija JJM Rakentajat Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehdit Rudanko & Kankkunen Oy Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy YHTEYSHENKILÖ Hilla Rudanko, Pääsuunnittelija, Arkkitehdit Rudanko & Kankkunen Oy,puh. 040-718 7671, hilla@rudanko-kankkunen.com Tuomarinkulma on Porin Kuukkarin alueelle toteutettu senioreille suunnattu asuin- ja palvelukortteli. Kortteli rajautuu Riihikatuun, Tuomarinkatuun, Ratakatuun ja Neuvosmiehenkatuun. Korttelin uudisrakennus on 3-kerroksinen CLT-rakenteinen puukerrostalo. Puukerrostalo on sovitettu pientalovaltaisen puukaupunginosan mittakaavaan vaihtelemalla harjan kulmaa ja jakamalla talon massa neljään volyymiin. Korttelissa säilyy palvelurakennuksena vanha yksikerroksinen puutalo, jossa tarjotaan asumisen palveluja. Pihapiiriä on täydennetty pihan ympärille rakennetuilla piharakennuksilla ja oleskelupaikoilla. Uudiskerrostalon kellarin on sijoitettu pysäköintihalli. Kohteen tavoitteena on ollut luoda ainutlaatuinen yhteisöllinen senioriasumisen puukortteli, jossa yhdistyvät vanha ja uusi puurakentaminen. Rakennuksen paikalta on purettu vanha punatiilinen asuinkerrostalo. As Oy Tuomarinkulman osakkeet ja tontin omistaa Svenska Kulturfonden i Björneborgin (SKiB) Werner Petrellin rahasto.
Kohde on esitelty Puulehdessä 1/2019.
JÄRVENPÄÄN PUUSINFONIA Sijainti: Järvenpää, Loutti Alueen / tontin koko: 1 500 m² Kerrosalaneliömetrit: 1 158 k-m² Asuntojen lukumäärä: 27 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: 3-kerroksinen asuinpuukerrostalo Kustannusarvio: 3 832 700 Valmistumisvuosi: 2018 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy Järvenpään Puusinfonia / Talokolmikko Oy Rakennusliike: Perustava Oy, Apeko Oy Materiaalitoimittajat: LapWall Oy (puuelementtien toimitus ja pystytys) Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Antti Heikkilä Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Jukka SIlver YHTEYSHENKILÖ Ilkka Rainio, toimitusjohtaja, Talokolmikko Oy, puh. 0400 823 000, ilkka.rainio@talokolmikko.fi
TURUN Linnanfältti, Moderni puukaupunkialue Sijainti: Fleminginkatu-Amiraalistonkatu-Kalastajankatu 20100, Turku Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostaloalue (sisältää myös liiketiloja) Kerrosala-neliömetrit: Arviolta uudisrakentamista 47 000 k-m2 Asuntojen lukumäärä: n. 850 asuntoa Rakennukset: 2 5 -kerroksiset asuinkerrostalot Valmistumisvuosi: alue valmistuu arviolta 2020-luvun alkuvuosina YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttajat: Lehto Asunnot Oy, NCC Rakennus Oy, KS Kodit Oy, Lakea Oy, YH-Antura, Bonava Suomi Oy (tilanne 03/2019) Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Sigge Arkkitehdit Oy, Schauman Arkkitehdit Oy, Suunnittelulinja Finland Oy, Arkkitehtitoimisto YHTEYSHENKILÖ Katja Tyni-Kylliö, Kaavoitusarkkitehti, Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, puh. 050 310 1663, katja.tyni-kyllio@turku.fi Mika Rajala, Arkkitehti, Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, puh. 050 401 7821, mika.rajala@turku.fi Turun Linnanfältin puukerrostaloalue sijaitsee Turun linnan ja Aurajoen läheisyydessä. Alue kytkeytyy historiallisesti tärkeisiin Kakolanmäen ja Port Arthurin puutalomiljööseen. Puurakentamisella on täydennetty perinteisiä olemassa olevia puutalokortteleita, samalla eheyttäen ja uudistaen alueen yhdyskuntarakennetta. Turun Linnanfältin alueen puurakentaminen ei pyri kopioimaan historiallisia puurakennusalueita, vaan täydentää aluetta kokeellisella ja modernilla puurakentamisella. Alueella ollaan pyritty
kaupunkikeskustamaisuuteen visuaalisesti ja toiminnallisesti umpikortteleilla, autopaikoituksen toteuttamisella kellareihin ja pihakansien alle, sekä tuomalla alueelle asumista, työpaikkoja, palveluja ja tehostamalla joukkoliikennettä. Linnanfältin alueen korttelit koostuvat 2-5 kerroksisista puukerrostaloista. Osassa kortteleista yhdistyvät historiallinen puurakentaminen sekä uudisrakentaminen. Osa kortteleista koostuu kokonaan uudisrakennetuista kerrostaloista. Turun kaupunki ja Finnlines Oyj tarjosivat Linnanfältin aluetta yhdeksi valtion puurakentamisen edistämisohjelman 2004-2010 valtakunnalliseksi pilot-hankkeeksi. Vuonna 2005 Alueesta valmistui Oulun, Tampereen ja Helsingin arkkitehtikoulusta yhteensä kolme diplomityötä, joiden pohjalta tehtiin alueen asemakaavaluonnos. Asemakaavaluonnos hyväksyttiin 13.2.2007, jonka jälkeen järjestettiin 1.4.- 12.9.2008 tontinvarauskilpailu. Vuosina 2009-2010 rakennussuunnitelmia hiottiin ja tehtiin sopimus puurakentamisen reunaehdoista. Vuonna 2011 suunnittelualueelle kuitenkin asetettiin rakennuskielto, ja toteutussuunnitelmia tarkennettiin. Uusi asemakaavaluonnos hyväksyttiin 19.06.2012, ja lopulta 15.02.2014 Linnanfältin asemakaava astui voimaan. Linnanfältti on yksi Moderni puukaupunki -hankkeen valtakunnallisista kärkihankkeista ja alueen uudisrakentaminen aloitettiin 2017. Alueen kehittämisen aloittamisesta rakennustöiden aloittamiseen on kulunut yli kymmenen vuotta, ja lähes kaikki tontinluovutuskilpailussa hankkeeseen valitut osapuolet ovat vaihtuneet hankeen kehityksen aikana. Linnanfältin alueen arvioidaan valmistuvan 2020-luvun alkuvuosina. Alueelle on jo valmistunut neljä kohdetta ja käynnissä on kolme rakennustyömaata (tilanne 03/2019.) Valmistuneita kohteita alueella ovat Asunto Oy Turun Kalastajankatu (kaksi 2-kerroksista luhtitaloa), Asunto Oy Turun Puulinna (kaksi 3-4-kerroksista kerrostaloa), Asunto Oy Turun Amiraali (kaksi 2-3-kerroksista kerrostaloa), Asunto Oy Turun Amiraali 1 (kaksi 2-3-kerroksista kerrostaloa). Kerrostaloja on rakennettu mm. runkorakenteisista suurelementeistä sekä ranka- ja CLT-tilaelementteistä. Asunto-osakeyhtiöt Turun Kalastajankatu, Turun Puulinna ja Turun Amiraali valmistuivat vuonna 2018, ja As. Oy Turun Amiraali 1 valmistui 2019 vuoden alussa. Valmistuneiden kohteiden perusteella on arvioitu alueelle tulevan 850 uutta asuntoa noin 1500 asukkaalle. Alue pyritään rakentamaan mahdollisimman samanaikaisesti valmiiksi, joten loppujen kohteiden rakentaminen on tarkoitus alkaa 1-2 vuoden sisällä. Vuoden 2019 aikana alueelle on arvioitu valmistuvan YH-Priimus Oy (yksi 4-kerroksinen kerrostalo), Asunto Oy Turun Marinum (kolme 2-3-kerroksista kerrostalo) sekä As. Oy Turun Linnanfältin Lyhdynkantaja (yksi 5-kerroksinen kerrostalo). Linnanfältin alueelle luodaan modernilla arkkitehtuurilla ja ympäristötaiteella vahva omaleimainen identiteetti. Julkisen- ja katutilan toteutuksesta vastaa Turun kaupunki. Alueen ympäristötaiteen toteuttamisesta vastaa turkulainen kuvanveistäjä Mika Natri. Lisää Linnanfältin Moderni puukaupunki hankkeesta sivulta https://www.turku.fi/linnanfaltti
JYVÄSKYLÄN SEMINAARINMÄKI Sijainti: Jyväskylä, Seminaarinmäki Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalokortteli Alueen / tontin koko: noin 2 300 m² Kerrosalaneliömetrit: 4 167 k-m² Asuntojen lukumäärä: 103 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: kaksi 4-kerroksista puukerrostaloa Kustannukset: 12 milj. YHTEISTYÖKUMPPANIT Arkkitehtisuunnittelu: Verstas arkkitehdit Rakennesuunnittelu: A-insinöörit, Kuopio Elementtitoimitus: Elementti Sampo Oy YHTEYSHENKILÖ Jouni Liimatainen, rakennuttajakonsultti, Jwood Oy, 0400 644 701, jouni.liimatainen@jwood.fi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö on rakennuttanut kaksi 4-kerroksista puukerrostaloa Hämeenkadun, Hannikaisenkadun ja Vapaudenkadun rajaamalle tontille. Rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2018 ja kohde valmistui joulukuussa 2018. Paikka sijaitsee aivan yliopistokampuksen tuntumassa ja alle kilometrin etäisyydellä Jyväskylän ydinkeskustasta. Kohteen asunnot on suunniteltu
opiskelija-asunnoiksi ja ne ovat kooltaan keskimäärin noin 30 m²:n yksiöitä. Kohde on toteutettu ARArahoitteisena. Asunnot muodostuvat tehdasvalmisteisista, CLT-rakenteisista tilaelementeistä. Rakennuspaikka on edellyttänyt paaluperustuksia.
KIRKKONUMMEN KARTANONRANNAN KONSULINTORNI Sijainti: Kirkkonummi, Kartanonranta Alueen käyttötarkoitus: Puukerrostalo Alueen / tontin koko: 2 588 m² Kerrosalaneliömetrit: 1 200 k-m² Asuntojen lukumäärä: 19 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo Kustannusarvio: 3 500 000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: RaceCon Consulting Oy Rakennusliikkeet: Alavus Tilaelementit Oy (ATE) Materiaalitoimittajat: Alavus Tilaelementit Oy (ATE) Suunnittelijat: Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit a-live, Rakennesuunnittelu: SWECO Oy YHTEYSHENKILÖ Keijo Ullakko, 040 549 7250, keijo@ullakko.net RaceCon Consulting Oy on rakennuttanut Kirkkonummen Kartanonrantaan Sundsbergin luonnonkauniille alueelle Konsulinkaaren varteen As Oy Kirkkonummen Konsulintorni nimisen 4-kerroksisen puukerrostalokohteen. Rakennus on CLT-runkoinen. Kohde valmistui alkuvuodesta 2019. Konsulintornin suunnittelusta on vastannut Arkkitehdit a-live. Pääsuunnittelija on toiminut arkkitehti Markku Hedman, joka on modulaarisen asuntosuunnittelun uranuurtaja Suomessa. Hankkeen projektiarkkitehtina toimi arkkitehti Leif Lindegren. Konsulintornissa olennaista on, että hinta on hiottu moduulirakentamisen keinoilla betonirakenta-
misen kanssa kilpailukykyiseksi. Toteutuksen hinta saatiin kilpailukykyieksi hyödyntämällä CLT:n hyviä ominaisuuksia ja yksinkertaistamalla suunnittelua kuitenkin niin, että palo- ja äänitekniikan vaatimukset otetaan huomioon. Hankkeen elementtitoimituksesta on vastannut Alavus Tilaelementit Oy ATE. Konsulitornissa on pyritty luomaan pientalon tunnelmaa yhdistettynä kerrostaloasumisen helppouteen. Hyvin suunniteltujen moduulien avulla asunnot on saatu muunneltaviksi, mikä on asunnon ostotilanteessa yhä tärkeämpi ominaisuus.
SEINÄJOEN TUOHI Sijainti: Seinäjoki, Pruukinranta (2016 asuntomessualue) Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Alueen / tontin koko: 4 939 m² Kerrosalaneliömetrit: 2 541 k-m² Asuntojen lukumäärä: 44 Ensisijainen rakennustyyppi: 6-kerroksinen puukerrostalo Kustannusarvio: 7 285 000 (velaton hinta) YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Lakea Oy / As Oy Seinäjoen Tuohi Suunnittelijat: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Casagrande Laboratory Center of Urban Research Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy YHTEYSHENKILÖT Petri Iloviita, projektipäällikkö, Lakea Oy, 050 434 2050, petri.iloviita@lakea.fi Asunto Oy Seinäjoen Tuohi on ollut ensimmäinen Lakean Sydänpuu-konseptilla rakennettu puukerrostalokohde. Rakennus valmistui joulukuussa 2018. Sydänpuu-konsepti yhdistää betoni- ja puurakentamisen ennennäkemättömällä tavalla ja mahdollistaa entistä turvallisemman, tasalaatuisemman ja kustannustehokkaamman moduulirakentamisen. Innovaatiolle on haettu patentti. Talo on kuusikerroksinen tilaelementtirakenteinen puukerrostalo, jossa on lisäksi betonirakenteinen kellarikerros. Tuohi sijaitsee Kniipinkujalla, Pruukinrannan kauniilla asuntoalueella, kesän 2016 asuntomessutalo Mäihän vieressä. Järvenrannan läheisyydessä sijaitseva Tuohi on modernin puurakentamisen mallikoti, joka hurmaa luonnonmukaisuudellaan, upealla sijainnillaan ja lämpimän viihtyisällä yleisilmeellään. Lisätietoa osoitteesta: https://www.lakea.fi/uudiskohteet/as-oy-seinaejoen-tuohi/
HELSINGIN JÄTKÄSAAREN WOOD CITY Sijainti: Helsinki, Jätkänsaari Alueen käyttötarkoitus: Toimistoja, hotelli, liiketiloja ja asumista Alueen / tontin koko: n. 8 300 m² Kerrosalaneliömetrit:27 200 k-m², josta asumista 8 200 k-m², hotelli 7 000 k-m² ja toimisto 12 000 k-m² Asuntojen lukumäärä: 98 Ensisijainen rakennustyyppi: maksimissaan 8-kerroksisia puukerrostaloja YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Stora Enso ja SRV Yhtiöt Oyj (hotelli ja toimisto), Helsingin ATT (asuminen) Rakennusliikkeet: SRV Yhtiöt Oyj Materiaalitoimittajat: LVL-puurunkotoimitus: Stora Enso Suunnittelijat: Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy YHTEYSHENKILÖ Johanna Karessuo, hankekehityspäällikkö, SRV Yhtiöt Oyj, 040 730 9313, johanna.karessuo@srv.fi Wood City on SRV:n ja Stora Enson yhteistyössä kehittämä ainutlaatuinen puukortteli, joka sijoittuu merkittävälle paikalle Helsingin Jätkäsaaren sisääntulonäkymään. Wood Cityyn rakentuu kaksi asuinkerrostaloa, toimistotalo ja hotelli. Rakennukset ovat kahdeksankerroksisia. Lisäksi kortteliin tulee kolmikerroksinen, kaikille yhteinen pysäköintitalo. Wood Cityn puukorttelin rakennustyöt käynnistyivät loppuvuodesta 2015. Helsingin Asuntotuotantotoimistolle ATT:lle rakennettavat kaksi puukerrostaloa valmistuivat maaliskuussa 2019. Puurakenteisen toimistotalon rakennustyöt käynnistettiin kesäkuussa 2018. Yhteensä noin 13 000 kerrosneliötä käsittäviin tiloihin tulee peliyhtiö Supercellin pääkonttori. Rakennus valmistuu tämän hetkisten arvioiden mukaan syksyllä 2020. Kokonaisuuteen kuuluvan hotellirakennuksen sijoittaja- ja vuokralaisneuvotteluita käydään parhaillaan. Wood Cityn kortteli valmistuu kokonaisuudessaan vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Hankkeessa on ollut kunnianhimoisena tavoitteena toteuttaa kaupunkikortteli, joka valmistuttuaan edustaisi uusinta suomalaista ympäristöystävällistä puurakentamisen teknologiaa. Hanke perustuu Stora Enson massiivipuulevypohjaiseen Urban Multi Storey-konseptiin, jota on kehitetty eteenpäin yhteistyössä korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Wood City-korttelin on tarkoitus edustaa ilmastonmuutosta hillitsevää rakennustapaa, joka saavuttaa ympäristötavoitteet mm. rakennusmateriaalien vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja alhaisen valmistuksenaikaisen
energiankäytön sekä rakennusten pienen energiankulutuksen avulla. Kohteesta pidettiin 16.2. 14.8.2012 arkkitehtikutsukilpailu, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus "Stories". Lisätietoa osoitteesta: www.woodcity.fi
TURUN PERNON PUUKERROSTALOT (KIINT.OY GOLIATHIN SALMI) Sijainti: Turku, Perno (Ruotsinsalmenkatu 6) Alueen käyttötarkoitus: Vuokra-asuntoja Alueen / tontin koko: 7 131 m² Kerrosalaneliömetrit: 2 665 k-m² Asuntojen lukumäärä: 31 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: Kaksi 4-kerroksista puukerrostaloa YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Koy Goliathin Salmi Rakennusliike: Rakennus-Salama Oy Materiaalitoimittajat: Koskisen Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Lundén Architecture Company Rakennesuunnittelu: SWECO Oy, vastaava rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Kimmo Jylhä YHTEYSHENKILÖ Jori Salama, Toimitusjohtaja, Rakennus-Salama, 040 535 0822, jori.salama@rakennus-salama.fi Kiinteistöosakeyhtiö Goliathin Salmi koostuu kahdesta nelikerroksisesta puukerrostalosta, joiden asuntoihin sijoittuu Turun telakan työntekijöille suunnattua majoituspalvelua. Majoituspalvelusta vastaa Forenom. Puukerrostalot sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä telakasta ja Turun keskustaan on noin 30 minuutin yhteys julkisella liikenteellä. Kerrostalojen rakentamisesta vastasi rakennusliike Rakennus-Salama Oy, joka aloitti rakennustyöt 05/2018. Rakennukset valmistuivat 05/2019. Kiint.oy Goliathin arkkitehtuurissa on panostettu selkeään skandinaaviseen ilmeeseen. Yksinkertaisia rakennusmassoja rikkoo epäsäännöllinen aukotus, sekä julkisivuista ulos työntyvät parvekkeet. Rakennusten asuntojen koot vaihtelevat yhden huoneen asunnoista neljän huoneen asuntoihin.
Arkkitehtonisilla ratkaisuilla on pyritty löytämään laadukas ja kilpailukykyinen vaihtoehto teräsbetonirakentamiselle. Kohteiden toteutus perustuu Koskisen Oy:n tyyppikerrostaloon. Kerrostalojen kantavat rakenteet koostuvat rankarunkoisista suurelementeistä. Koskisen Oy:n mukaan heidän tyyppikerrostalollansa päästään noin 5% säästöihin neliökustannuksissa verrattuna tavalliseen puukerrostaloon. Koskisen tyyppikerrostaloja jatkokehittämässä on ollut mm. Lundén Architecture Company ja Rakennus-Salama. Koskisen tyyppikerrostalo-konseptilla on toteutettu jo 9 kohdetta.
ROVANIEMEN RIIHIPELLONPUISTON PUUKERROSTALO (DAS KELO) Sijainti: Rovaniemi, Rantavitikka Alueen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Alueen / tontin koko: n. 3 000 m 2 Kerrosalaneliömetrit: 4 583 k-m 2 Asuntojen lukumäärä: 103 asuntoa Ensisijainen rakennustyyppi: 8-kerroksinen puukerrostalo valmistunut: 7/2019 Kustannukset: n. 10,5 miljoonaa YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Domus Arctica säätio sr Rakennusliikkeet: Pääurakoitsija Lapin mestarirakentajat Oy Materiaalitoimittajat: tilaelementit Elementti-Sampo Oy, märkätilaelementit Parmarine Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy YHTEYSHENKILÖ Marko Närhi, projektin johto, Prodeco Oy, Lappi, puh.050 593 7208, marko.narhi@ains.fi DAS Kelo on Domus Arctica säätiön rakennuttama 8-kerroksinen CLT-rakenteinen puukerrostalo, joka sijaitsee Lapin yliopiston ja Lapin Ammattikorkeakoulun kampusalueen keskellä. Alue kaavoitettiin kumppanuuskaavaratkaisuna ja se sai Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa 2018 kunniamaininnan puukampuskaavasta. Hanke toteutettiin ARA-rahoitteisena vuokratalokohteena, jonka kohderyhmä ovat opiskelijat. Rakentaminen aloitettiin 6/2018, ja rakennus on valmistunut 7/2019.
Puukerrostalon nimi Kelo kuvastaa sen olemusta. Julkisivuverhoilu koostuu vaakasuuntaisesta kuusilaudasta, joka on väriltään kelohongan harmaa. Harmaan sävyn vastapainoksi osa asuntojen ikkunapinnoista on päällystetty erivärisillä kalvoilla. Värien käyttö on ollut rohkeaa myös kohteen sisätiloissa, esimerkiksi käytävillä olevat metsämarjojen ja metsän kasvien värejä toistavat tekniikkakuilut. Puupintaa on kohteessa näkyvissä käytävissä, rappusissa, alakatoissa ja lattiapinnoissa. Rakennuksen pohjakerros tehtiin paikallavalubetonista. Maantasokerrokseen sijoittuvat Domus Arctica -säätiön toimisto, väestönsuoja, sekä rakennuksen yleisiä tiloja. Muut kerrokset rakennettiin CLT-tilaelementeistä, ja niihin sijoittuvat rakennuksen 103 asuntoa. Tavoitteena oli rakentaa pienen ekologisen jäljen yhteisöllinen kerrostalo. Lähtökohtina kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet. Kohteen yhteyteen viereiselle tontille sijoittuu autokatos neljälle autolle, jonne varataan yhteiskäyttöisen sähköauton latauspiste. Rakennuksen omalle tontille ei varata autopaikkoja, mutta katettuja pyöräpaikkoja kohteessa on 150 kappaletta. Napapiirin Energia ja Vesi toimittaa puukerrostaloon huoneistokohtaiset etäluettavat kylmä- ja lämminvesimittarit sekä etäluentapalvelun. NEVE toimitti kohteeseen myös aurinkosähköjärjestelmän, josta saatava energia varastoidaan sähkövarastoon. Päälämmitysmuotona on kaukolämpö, jonka tukena on jäteveden lämmön talteenotto.
LIGHTHOUSE JOENSUU Sijainti: Joensuu, Penttilänranta Alueen käyttötarkoitus: Vuokra-asuntoja Alueen / tontin koko: 1 400 m 2 Kerrosalaneliömetrit: 5 935 k-m 2 Asuntojen lukumäärä: 117 Ensisijainen rakennustyyppi: 14-kerroksinen puukerrostalo Valmistunut: 8/2019 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Runkorakenteen materiaalitoimittaja: Stora Enso Oyj Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy Rakennesuunnittelu: Joensuun Juva Oy/A-Insinöörit Suunnittelu Oy Toiminnallinen palomitoitus: Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy YHTEYSHENKILÖ Jarmo Ojalainen, Toimitusjohtaja, Joensuun Elli, puh.050 329 5220, jarmo.ojalainen@joensuunelli.fi Joensuuhun valmistunut Lighthouse Joensuu on 14 kerroksellaan suomen korkein puurakenteinen kerrostalo (tilanne 9/2019). Kohde on Suomen ensimmäinen yli 8-kerroksinen puukerrostalo. Kerrostalon poikkeuksellisen korkeuden vuoksi kohteeseen tehtiin toiminnallinen palomitoitus, sekä kehitettiin uusia ratkaisuja kantokyvyn ja paloturvallisuuden osalta. Uudenlaisia ratkaisuja käytettiin myös hankkeen materiaalivalinnoissa. Lukuun ottamatta ensimmäistä betonirunkoista kerrosta, kohteen kantavat seinät ovat viilupuuta (LVL) ja välipohjat ristiin liimattua massiivipuulevyä (CLT). Paloturvallisuuden lisäämiseksi julkisivut verhoiltiin pääosin kivipohjaisella kuitulevyllä.
Rakennuksen puuosiin sitoutuu Stora Enson tutkimuksen mukaan yhteensä n. 1 600 tonnia hiilidioksidia. Kyseinen hiilidioksidimäärä vastaa 700 henkilöauton keskimääräisiä vuotuisia päästöjä Suomessa. Lighthouse Joensuu on tarjonnut myös merkittävän tutkimusalustan. Karelia-ammattikorkeakoulu käynnisti tutkimushankkeen, jonka avulla kerättiin tietoa yli 8-kerroksisen kohteen suunnittelusta ja toteutuksesta. Lighthouse Joensuusta kerättävää tietoa olivat mm. rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toimivuus, rungon siirtymät ja äänitekninen toimivuus. Tutkimusten tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä dokumentoidaan ja raportoidaan mm. opinnäytetöiden ja julkaisujen muodossa. Lighthouse Joensuuta alettiin rakentaa tammikuussa 2018 ja se valmistui syksyllä 2019. Kohde on saanut ARA-rahoituksen, sillä kohteen asunnot on tarkoitettu opiskelijoiden vuokra-asunnoiksi. Rakennuksessa on yhteensä 117 asuntoa, joista 91 on yksiötä ja 26 kaksioita. Rakennuksen yleiset tilat kuten sauna, pesutupa ja väestönsuoja sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä, betonirunkoisessa kerroksessa. Kohde esitellään PUU-lehdessä 3/2019
JOENSUUN METLA - TALO Sijainti: Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja laboratoriorakennus Pinta-ala: 7 653 br-m² Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen tutkimuskeskus Valmistumisvuosi: 2004 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Rakennusliike: Rakennusliike A. Taskinen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy YHTEYSHENKILÖ Antti-Matti Siikala, Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto SARC Oy, puh. 09 6226 1825, siikala@sarc.fi Puurakenteinen Metla -talo valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle. Metla -talon rakentamista varten järjestettiin vuonna 2002 arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli suunnitella puurakenteinen toimiva ja innostava työympäristö metsäntutkijoille ja samalla edistää suomalaisen puun innovatiivista käyttöä. Lisäksi haluttiin rakennuksen avulla korostaa metsäntutkimuksen erityisasemaa Joensuun yliopiston kampusalueella. Nämä ehdot täytti parhaiten SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala
ehdotuksellaan Puumerkki. Metla -talo oli valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Metsäntutkijoille tehdyssä talossa on kokeiltu sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen ratkaisuja innovatiivisella tavalla. Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Talossa on tilat yhteensä yli 200 työntekijälle, useita kokoustiloja, aularavintola ja moderni laboratorio. Metlalaisten lisäksi talossa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Metla-talosta tuli valmistumisensa jälkeen merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut yli 25 000 vierasta, ja se on myös voittanut useita niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin palkintoja. Rakennukseen kehitettiin parhaita ulkomaalaisia esimerkkejä soveltaen pilari-palkki-laatta - runkojärjestelmä, joka toteutettiin 7,2 metrin moduuleissa. Ratkaisu tekee mahdolliseksi muuntojouston, väliseinämuutokset ja jopa julkisivumuutokset. Rakenteista pilarit ja palkkien alaosat ovat liimapuuta. Palkkien yläosat ovat betonia. Runkoa jäykistävät teräsbetoniset porrashuoneet ja IV-kuilut. Välipohjien kotelolaatat on valmistettu massiivipuuaihioista ja niiden päälle valetusta 80 mm:n betonilaatasta. Välipohjat toimivat liittorakenteena, mikä lisää jäykkyyttä sekä parantaa värähtelyominaisuuksia ja käyttömukavuutta. Perustus ja alapohja ovat teräsbetonirakenteisia. Alapohjan alla on koneellisesti tuuletettu ryömintätila ja huoltokäytävä. Ulkoseinän umpiosat tehtiin 1,8 x 7,2 m kokoisina, puurankaisina nauhaelementteinä, jotka jäykistettiin sisäverhousvanereillla, ja ulkoverhouksena käytettiin ponttilautaa. Elementit kannatettiin reunapilareista teräskonsoleilla. Metla-talo noudattaa Joensuun yliopistokampuksen rakeisuutta ja suhdemaailmaa, mutta erottuu selkeän muotonsa ja voimakkaan materiaalitunnun vuoksi. Rakennus näyttäytyy ulospäin suljettuna puisena arkkuna, jonka hahmossa korostuu vanhoista purkuhirsistä koostuvien seinien rajaama esipiha. Hirsiseinät toimivat porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle kuljettaessa. Tutkimuskeskuksen toimistosekä laboratoriotilat kiertyvät muuta ympäristöä ylemmäs nostetun sisäpihan ja aulan ympärille. Sisäpihaa hallitsevat tervattu, ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila, sekä aulan perinteisistä tukinuittopuomeista innoituksensa saaneet vinopilarit. Rakennuksen runkosyvyys, julkisivujen ja käytäväseinien aukotus mahdollistavat luonnonvalonsaannin kaikkiin työskentelytiloihin ja lisäävät tilojen avaruutta ja viihtyisyyttä. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla Tutkimus puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutuksista: lue lisää Metlan sivuilta.
FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO) Sijainti: Tuulikuja 2, 02100 Espoo Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimistorakennus Pinta-ala: 13 048 br-m² Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimistorakennus Valmistumisvuosi: 2005 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Kiinteistö Oy FMO Tapiola Rakennusliike: PEAB Seicon Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Helin & Co Architects Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto WSP Suunnittelu Kortes Oy YHTEYSHENKILÖ Pekka Helin, Arkkitehti, Helin & Co Architects, puh. 0207 577 800, pekka.helin@helinco.fi Finnforest Oyj järjesti Modular Office -arkkitehtikilpailun keväällä 2003. Tehtävänä oli suunnitella puurakenteinen toimistotalo noin 240 työntekijälle. Rakennukseen sijoittuivat Finnforestin toimitilat sekä muita yhtiöitä. Kilpailun tavoitteena oli arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan korkeatasoinen, toimiva ja joustava toimistotalosuunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on käytetty kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti oivallisella tavalla. Suunnitelman tuli olla myös teollinen tuote, joka on muunneltavissa kooltaan ja kokoonpanoltaan erilaisiin tilanteisiin. Voittajaksi valittiin ehdotus Sydänpuu. Elokuussa 2005 valmistunut rakennus oli valmistuttuaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. FMO Tapiolan rakentamiseen sovellettiin viime vuosina Finnforestin, VTT:n ja TKK:n puutekniikanlaboratorion yhteistyönä kehitettyjä uusia puutuoteratkaisuja. Työmaavaiheessa keskityttiin erityisesti asennus- ja työmaan kosteudenhallintakysymyksiin. FMO:ssa oli myös useita ensi kertaa kaupallisessa käytössä olevia ratkaisuja.
FMO:n kantava pilari-palkki-runko sekä välipohjan kotelolaatat ovat kertopuuta. Kellarikerros, hissikuilut ja jäykistävät porrastornit ovat betonia. Katon jäykistävät ristikot ovat terästä. Julkisivut ovat kohdetta varten kehitettyjä kertopuurunkoisia elementtejä, joissa ikkuna on kiinteä osa rakennetta. Rakennuksen pääasiallinen julksivuverhous on halkaistua liimapuulankkua, jonka koko on ruhtinaalliset 42 x 312 mm. Paksusta lankusta saatiin hyvin säänkestävä ja pitkäikäinen paneelijulkisivu. Julkisivut koottiin tehtaalla valmiiksi, pintakäsitellyiksi kuorielementeiksi, mikä nopeutti rakentamista, ja samalla saatiin kaunis, piilokiinnityksellä toteutettu verhous. Samaa elementtitekniikkaa käytettiin lämpöpuusta tehdyissä aurinkosäleiköissä, joista näyttävin on kartiomoduulin aurinkosuoja. Itäjulkisivuun on sijoitettu lisäksi kolme liimapuista parvekekehää. Sisustamisessa on käytetty runsaasti kertopuuta. Helposti muunneltavien väliseinäelementtien runko on niin ikään kertopuuta. Innovaatioina sisustuksessa on toimistohuoneiden sisälasiseinien karmit, jotka ovat tammiviilutettuja tai tervalepän sävyyn kuullotettua kertopuuta. Toimistohuoneiden liukuovet ovat tervaleppäviilulla pinnoitettua kertopuulevyä. FMO -malli mahdollistaa massoittelultaan ja hahmoltaan yksilöllisten puurakenteisten toimistorakennusten suunnittelun ja toteutuksen käyttäen hyväksi modulaarisia runko-, julkisivu- ja verhouselementtejä. Perustana on sarja yksinkertaisia, suorakulmaisia toimistomoduuleita, joita voidaan täydentää kaarevilla erikoismoduuleilla. Muista eroava eteläpäädyn kartiomainen moduuli Eteläviitta, korostaa muodollaan rakennuksen merkitystä maamerkkinä ja samalla mahdollisuuksia toteuttaa käytetyistä puutuotteista perusmoduulia vapaampaa arkkitehtuuria. Moduulit kätkevät sisäänsä tilajärjestelmän, jossa sisätilojen korkeat aulat ja ulkotilan puoliatriumit vuorottelevat. Työtilat lomittuvat näihin niin, että yksiköistä avautuu vaihtelevia näkymiä Tapiolaan ja ympäröivään luontoon. Työn ympäristöt ovat mitoiltaan pieniä ja ne sopivat yksilölliseen työskentelyyn tai ryhmätyöhön. Tavoitteena on sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vuorovaikutus sekä miljöö, joka edistää keskittymistä. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 4/2005 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.com-sivustolla.
PILKE Sijainti: Ounasjoentie 6 (Arktikum-aukio), 96200 Rovaniemi Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Toimisto- ja näyttelyrakennus Pinta-ala: 5 589 br-m² Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen toimisto- ja näyttelyrakennus Valmistumisvuosi: 2010 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Metsähallitus Rakennusliike: Palmberg Rakennus Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto-Palo-Rossi-Tikka Oy Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy YHTEYSHENKILÖ Teemu Palo, Arkkitehti, Arkkitehtityöhuone APRT Oy, puh. 010 424 0104, tpa@aprt.fi Rovaniemen Ounasjoen törmälle rakennettu Pilke on Metsähallituksen uusi toimitalo. Talossa on 135 ihmisen työpaikka sekä pohjoisten metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus Pilke. Pilke-talo ilmentää Metsähallituksen ympäristölinjausta, ja siksi lähtökohtana sen rakennusmateriaaliksi oli puu. Puurakenteisen Pilkkeen hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosa vastaavan teräs- tai betonirakennuksen päästöistä.
Pilkkeen kantava rakenne koostuu liimapuisista pilareista ja parhaimmillaan jopa 1,5 metrin korkuisista palkeista. Kellarikerros on betonia. Pilari-palkki-runko on jäykistetty betonisilla porrashuoneilla ja hissikuilulla. Puiset primääri- ja sekundäärirakenteet ovat näkyvissä sisätiloissa. Julkisivu on koottu puisista ulkoseinäelementeistä. Välipohja muodostuu kantavien puisten palkkien päälle asennetusta havuvanerista ja pintabetonilaatasta. Yläpohja ja vesikatto on rakennettu kattoristikoista kantavien liimapuupalkkien päälle. Kallistukset ja vedenpoisto on hoidettu hanhenselkäperiaatteen mukaisesti. Paloteknisesti Pilke jakautuu kahteen osaan, joita erottaa koko rakennuksen korkuinen osastoiva seinä. Rakennuksessa on sprinkleri- ja savunpoistojärjestelmät tunnistimineen. Ylimmän kerroksen avokäytävät sulkeutuvat palotilanteessa savuverholla, jolloin rakennuksesta pääsee ulos turvallisesti. Pilkkeen pääsisäänkäynti on Ounasjoentien puolella, rakennuksen terävässä kulmassa. Sisääntulosta avautuu koko rakennuksen korkuinen aulatila ensin ylöspäin ja sitten alas näyttelytilaan. Avaruus, luonnonvalo ja tilan tuntu ovat Pilkkeen keskeiset elementit. Ounasjoen puoleisella julkisivulla on koko rakennuksen korkuiset ikkunat, jotka tuovat maiseman silmien eteen heti sisään astuttaessa. Suuren ikkunapinnan ääressä on osin kolmen kerroksen korkuinen kahvio. Näkymä Lainaalle, Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan, oli yksi talon suunnittelun tärkeistä lähtökohdista. Toimistohuoneet kiertävät kahden suuren aulatilan ympärillä. Toimistotilojen joustavan muuntelun mahdollistavat helposti siirrettävät puuväliseinät. Huoneita yhdistää avokäytävä, jonka ansiosta yhteys säilyy myös kerrosten välillä. Käytävien kaiteet ovat tammea ja vihreäksi sävytettyä lasia. Pohjakerroksessa sijaitsee tiedekeskus Pilke. Koko rakennuksen korkuinen näyttelytila kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä. Tilaan laskeudutaan pääaulasta tammiportaita pitkin. Näyttelytilan lattiaa peittää tummaksi käsitelty pölkkylattia. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty tummaksi käsiteltyä kuusta, jonka elävä pinta on jätetty näkyväksi. Ikkunoiden smyygilaudat ovat Metsähallituksen värejä mukaillen vihreät. Julkisivun vihreää löytyy myös sisätiloista pääaulan korkeaan seinään maalatusta kuviosta sekä porraskäytävistä. Aulan tummassa lattiassa ja erilaisissa puupinnoissa toistuvat julkisivun värit ja materiaalit. Runsas puun käyttö tuo Pilkkeeseen kodikkuutta ja lämpöä. Pehmeät ja pintarakenteeltaan epäyhtenäiset puupinnat saavat aikaan miellyttävän akustiikan korkeassa ja avarassa tilassa. Pilkerakennus itsessään on tiedekeskuksen suurin näyttelyesine. Se on ekologisena puurakennuksena esimerkki puun kestävästä ja nykyaikaisesta käytöstä. Kohde on esitelty PUU-lehdessä 1/2011 sekä Puuinfon kansainvälisellä puuwoodholzbois.comsivustolla. Lue lisää myös Metsähallituksen Pilke-sivustolta.
SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA Hankkeen nimi: Suomen Luontokeskus Haltia Kaupunki / kunta: Espoo Alueen käyttötarkoitus: Luontokeskus Alueen / tontin koko: n. 1,5 hehtaaria Kerrosala-neliömetrit: 3 534 br-m² Ensisijainen rakennustyyppi: yksi 2-3 -kerroksinen näyttely- ja kokousrakennus Kustannusarvio: n. 15 000 000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Nuuksiokeskus Oy (Pöyry CM Oy palkattu) Rakennusliikkeet: YIT Materiaalitoimittajat: Eridomic Oy (Stora Enso) Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Tanskanen Oy YHTEYSHENKILÖT toimitusjohtaja Timo Kukko, 0500 186 182, timo.kukko@metsa.fi projektipäällikkö Simo Hakkarainen, 050 409 2470, simo.hakkarainen@storaenso.com Suomen luontokeskus Haltia on kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä näyttelykeskus pääkaupunkiseudulla, Espoon Nuuksiossa. Keskus sijaitsee Solvallan urheilupuiston läheisyydessä, noin 35 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja 17 kilometriä Espoon keskuksesta.