Kerrostalorakentaminen Suomessa

Transkriptio

1 PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa klo Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi) Puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, TKT, arkkitehti

2 Suomen asuntotilastoja 2016 Asuntorakentamisen osuus koko rakennuskannasta on noin 65 % (kerrosalan mukaan) Suomen väkiluku on 5,492 milj. asukasta Suomessa on 2,98 milj. asuntoa Tarkoittaa noin 2 asukasta / asunto Jokaista suomalaista kohti on noin 40 h-m 2 asuinpinta-alaa Asuntojen keskikoko n. 80 h-m 2 (kaikki asunnot mukana) Rakennetaan vuosittain noin uutta asuntoa

3 Kerrostalorakentaminen Suomessa Kerrostaloasuntoja on 1,324 milj. Tarkoittaa 44 % kaikista asunnoista Suomessa on noin asuinkerrostaloa Suomalaisessa kerrostalossa on keskimäärin 22 asuntoa Kerrostaloasunnon keskikoko on 57 h-m 2 (kaikki kerrostaloasunnot mukana) Kerrostaloasunnon keskikoko uudisasuntotuotannossa on noin 60 h-m 2 (+/- 3 h-m 2 ) Rakennetaan vuosittain noin kerrostaloasuntoa

4 - Yleisin kerrostalo on 4 6 -kerroksinen - Lähes 99 % on lamelli- tai pistetaloja - Keskipinta-alat: yksiö 35 h-m 2, kaksio 55 h-m 2, kolmio 80 h-m 2 (kaksio on yleisin huoneistotyyppi) - Betoni, tiili ja rappaus ovat yleisimmät julkisivumateriaalit

5 Puu on Suomen yleisin rakennusmateriaali

6

7 Vapaa-ajan Rakennukset, 99 %

8 Pientalot, 85 %

9 Viimeisimmät asukasbarometrit: Kerrostaloasumisen suosio on ollut kasvussa!

10

11 Suomalaiset puukerrostalot YLÖJÄRVI, 1996; 3 taloa, 19 asuntoa JYVÄSKYLÄ 2014; 1 talo, 58 asuntoa Puukuokka 1 OOPEAA (arkkit. Anssi Lassila) Arkve Oy arkkit. Jussi Vepsäläinen : max. 4-kerrosta : max. 8-kerrosta Rakennettu mennessä: - 47 taloa asuntoa 11

12 Suomen tulevat puukerrostalohankkeet Tilanne 3 / 2016 TEM / MSO Puuinfo Oy Tulollaan: yli puukerrostaloasuntoa! 2016??? - Helsinki, Kuninkaantammi (58) - Helsinki, Honkasuo (100) - Helsinki, WoodCity (98) - Turku, Linnanfältti (450) - Tampere, Vuoreksen Isokuusi (458) - Espoo, Tuuliniitty (334) - Seinäjoki (64) - Imatra (13) - Tuusula - Joensuu - Kajaani

13 Puiset pilvenpiirtäjät? Itävalta, Wien 24 kerrosta, 2016 Lontoo, 9 kerrosta, 2008 Bergen, Norja 14 kerrosta, 2015

14

15

16

17 Riihimäki, Peltosaari Puun uusia mahdollisuuksia: Lähiötalojen energiakorjaukset (TES) + Lisäkerrokset >>> Korjaustarve taloa lähiökrs.taloasuntoa Puiset lisälämmöneristyselementit Puujulkisivut mahdollisia

18 Lisäkerrosrakentamisessa on kasvupotentiaalia puurakentamiselle! Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Lujatalo Oy

19 Paloturvallisuus Paloluokat P1, P2, P3 REI 60 R (Resistance); Kantavuus E (Integrity); Tiiviys I (Insulation); Eristävyys 60; Palonkestoaika 19

20

21 PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt Palosuojattu puu Puutuotteet yleensä Huokoinen puukuitulevy Testaamattomat tuotteet Betoni Sementtikuitulevyt Palosuojattu puu Tiili Lasi D-s2, d2 Teräs D = lämmöntuottoa ja liekin leviämistä kuvaava merkintä s2 = savuntuottoa kuvaava merkintä d2 = palavien pisaroiden muodostumista kuvaava merkintä

22

23 Vuonna 2014 yht kerrostalotulipaloa, joissa kuoli 26 ihmistä

24 Korkeapainevesisumutekniikka; vesimäärä 0,5 mm / m 2 / min. Hintavaikutus noin 100 / h-m 2

25 Palovaarallisin yhdistelmä: yli 45-vuotias, eronnut, yksi asuva alkoholisoitunut ja tupakoiva mies

26 Ääneneristys Askeläänen tasoluku R w 53 db Ilmaääneneristävyys L n,w 55 db

27

28 Pitkäaikaiskestävyys 28

29 Asukkaita varten Haluttavia rakennuksia

30 Puu vai betoni? Betoni: Puu: kg / m kg / m 3 - n. 200 / m 3 - Tukki / m 3 - Sahatavara 200 / m 3 - CLT 500 / m 3

31 CLT

32 Tilaelementit Markku Karjalainen

33 Suomen kerrostalorakentaminen ja puun käyttömahdollisuudet Suomeen rakennetaan vuosittain noin kerrostaloasuntoa Suomalaisen kerrostaloasunnon keskipinta-ala on 57,0 h-m 2 Asunnon huoneistoala kerrosalaksi 57,0 x 1,23 = 70,0 k-m 2 Puuta kuluisi koko CLT-puukerrostalotuotantoon vuodessa: x 70,0 k-m 2 x 0,58 m 3 / k-m 2 = m 3 Metsät kasvaa: m 3 / m 3 x 100 vrk = 0,5 vrk Markku Karjalainen

34 Nopeus Hintakilpailukyky

35 Rakentamisen muutostrendit Ilmastomuutoksen torjunta Kestävä kehitys Hiilijalanjälki Resurssitehokkuus Energiatehokkuus Kiertotalous Biotalous >>> Puurakentaminen!