1/22 HALLINTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston x.x.2010 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2011 1. Luku Yleiset määräykset 1 Perustehtävä Sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoivan. 2 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: yhtymävaltuuston työjärjestys tarkastussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö ympäristöterveydenhuollon johtosääntö arkistosääntö Tarkemmat ohjeet tämän hallintosäännön soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa yhtymähallitus. Mitä tässä hallintosäännössä on sanottu viranhal ti joista kos kee sovel tuvin osin myös työsopimus suh tees sa olevia työntekijöitä. 2. Luku Päätöksenteko ja kokousmenettely 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouk sensa päättämänään aikana ja pai kas sa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja kat soo ko kouksen tar peelliseksi tai enemmistö toi mielimen jä senistä tekee puheenjoh tajal le esityksen sen pitämisestä.
2/22 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hä nen es tyne enä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsus sa on ilmoi tetta va ko kouk sen aika ja paik ka sekä kokouksessa käsi tel tävät asiat. Esi tys lista lähe te tään ko kous kut sun yh teydes sä. Kutsu yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokoukseen on annetta va vä hin tään viisi (5) päi vää ennen kokous ta. Näistä määräyksistä voidaan kui tenkin poiketa, jos asian erityinen kii reelli syys sitä vaa tii. Kokouskutsu on toimielimen jäsenten lisäksi annet tava kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä ko kouksessa käsi tel lyiksi, asiat voidaan siirtää jat koko kouk seen, johon ei tar vitse antaa eri kut sua. Ko kou ksesta poissa olleille on kuitenkin py rittävä anta maan tieto jat kokokouksesta. 7 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saa pumasta ko koukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Mil loin jäsen on esteel linen käsitte le mään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osal lis tua jon kin asian käsittelyyn, hänen on kutsuttava varajäsenensä kokouk seen sitä asiaa käsittelemään. Kutsun varajäsenelle voi toimittaa myös toimielimen esittelijä tai hänen määräämänsä. 8 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohta ja toteaa läsnä olevat sekä ko kouk sen laillisuuden ja päätösvaltai suuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjes tyk sessä, jollei toi mielin toisin päätä. Toimielin voi päättää yksimielisesti ottaa kä siteltäväk si sel lai senkin asian, jota ei ole mainittu kokouskut sussa. 9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on joh taa asioi den käsit telyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että va rapuheen johtaja ovat poissa tai esteel lisiä jossakin asi assa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tila päinen pu heenjoh-
3/22 taja, joka valitaan iältään vanhimman toimielimen jäsenen johdolla. 11 Läsnäolo- ja puheoikeus Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jä senten li säksi läs nä olo- ja puheoikeus: yhtymähallituk sen kokouksessa yhtymävaltuuston pu heenjohta jal la ja varapuheen johtajilla, toimialajohtajilla, johtajaylilääkärillä, kansanterveystyön vastuulääkärillä, hallintoylihoitajalla ja talouspäälliköllä muun toimielimen kokouk sessa halli tuksen puheenjoh ta jalla ja sairaanhoitopiirin joh tajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Hallituksen edustuksesta yhtymävaltuuston ko kouksessa mää rätään yhtymävaltuus ton työjärjestyksessä. Toimielin nimeää pöytäkirjanpitäjän. 12 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä 13 Esittely Yhtymähallitus voi määrätä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan lisäksi muihin toimielimiin edusta jansa, jolla on läsnä olo- ja puheoikeus toimieli men kokouk sessa. Asiat päätetään hallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viran halti jan esitte lys tä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esit telijä on muutta nut esityslis talla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on teh nyt pää töksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu eh dotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on pois tettava esityslis talta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esitte lee sai raanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun vi ran haltijan toimi maan esittelijä nä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä hallituk sessa on esit teli jän huo lehditta va siitä, että ne johtavat vi ran haltijat ja henkilöstö, joita asia koskee ovat voi neet perehtyä asiaan. Mikäli asian valmistelija on muu kuin asian esittelijä, tulee myös hänen valmistelussa asiasta esittämänsä kanta ilmetä valmisteluasiakirjasta. Henkilöstöryhmää koskevana perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty.
4/22 Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsi tellään pu heen johtajan selostuksen poh jalta ilman viranhaltijan esit telyä. 14 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatet tava jäse nen tai muun läsnäoloon oikeutetun hen ki lön es teellisyys toimielimen rat kais tavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä pöytäkirjaan. 15 Äänestys ja vaalit 16 Pöytäkirja Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on sovel tuvin osin voi mas sa, mitä yhtymävaltuuston työjärjestyk sessä määrätään. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpi täjä. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja pöytäkirjan pitäjä varmentaa sen. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päät tämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Yhtymähallituksen pöytäkirja lähetetään sähköisesti tiedoksi jäsenkunnille. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1. järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika, yksittäisen jäsenen saapumis- ja poistumisaika ja asiakohta, mikäli se poikkeaa kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, -järjestys, -esitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen sekä eriävä mielipide 3. laillisuustietoina: oikaisuvaatimisohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus;
5/22 merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä. Pöytäkirjaan liitetään ohjeet, joissa annetaan tarpeel liset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan lii tettä vässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviran omai nen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhal tijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 17 Päätöspöytäkirja ja päätösluettelo Viranhaltijan on pidettävä pöytäkirjaa päätöksistään. Viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 18 Hallituksen otto-oikeus Hallituksen alaisen toimielimen käsiteltävänä olleen päätöksen tai viranhaltijan tekemän päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai sairaanhoitopiirin johtaja. Hallituksen alaisen jaoston toimialaan liittyvistä viranhaltijan tekemästä päätöksestä otto-oikeus on jaostolla tai jaoston puheenjohtajalla, ellei yhtymähallitus ole jo ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Otto-oikeutta on käytettävä seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava sille tekemistään päätöksistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä niistä asioista tai asia ryhmistä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä seitsemän (7) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkas tamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määrä aika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei jossakin yksit täistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituk sen käsiteltäväksi. 3. Luku Yhtymähallitus ja jaostot 20 Yhtymähallituksen tehtävät
6/22 Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei jaostojen tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja osavuosikatsaukset sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. hyväksyy sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvista avustuksista 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalain 66 :ssä säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työnte-
7/22 kijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat mikäli ne eivät kuulu perusterveydenhuollonjaoston, sosiaalijaoston tai ympäristöterveydenhuollonjaoston toimivaltaan 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen jaostoille tai viranhaltijoille. 22 Hallituksen alaisten jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voimavarojen suuntaamisesta, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtia alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsitellä ja tehdä esitys toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimia toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa 23 Perusterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii perusterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi (5) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Perusterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii perusterveydenhuollon toimialajohtaja. 24 Perusterveydenhuoltojaoston ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty perusterveydenhultojaoston päätettäväksi, ratkaisee perusterveydenhuoltojaosto seuraavat toimialaansa kuuluvat asiat: 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston
8/22 määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen tai jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Perusterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 25 Sosiaalijaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii sosiaalijaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Sosiaalijaoston esittelijänä toimii sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja. 26 Sosiaalijaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7.päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, 8. tekee esityksen hallinto-oi keu delle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön
9/22 määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, 9. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle 27 Ympäristöterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja. 28 Ympäristöterveydenhuoltojaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättä viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 7. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat sekä valvontatutkimusohjelmat 8. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 9. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja -suunnitelmaesityksen 10. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 11. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 12. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 13. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 14. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista
10/22 15. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 16. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista 29 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän kokoonpano Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän nimeää yhtymähallitus jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin johtajan esityksestä. Sairaanhoitopiirin edustaja toimii perusturvatyöryhmän yhdyshenkilönä ja huolehtii ryhmän avustamisesta. 30 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävät Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävänä on ainakin: hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seurantatehtävä kuntakohtaisten palvelujen arviointi kuntakohtaisen suorite- ja taloustoteuman seuranta poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen. 31 Kuntajohtajaneuvottelukunta Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu kuntajohtajaneuvottelukunta. Kuntajohtajaneuvottelukunnan tehtävänä on arvioida ja seurata palvelusopimusten toteutumista, valmistella omistajaohjauksen vuosiaikataulun mukaiset kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon kokoukset. 4. Luku Organisaatio ja johtaminen 32 Tulosalueet Piiri jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: erikoissairaanhoidon tulosalue, perusterveydenhuollon tulosalue, sosiaalipalvelujen tulosalue ja tukipalvelujen tulosalue. Lisäksi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikkö. 33 Tulosyksiköt Yhtymähallitus päättää tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin. 34 Lähipalveluyksikkö Jäsenkunnassa toimiva lähipalveluyksikkö muodostaa tulosyksikön. Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö toimii raportointivastuullisena tulosaluejohtajan
11/22 alaisuudessa Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö osallistuu kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän toimintaan sen pysyväisluontoisena jäsenenä. 35 Työyksiköt (= kustannuspaikat) Tulosyksiköt jakautuvat tarvittaessa työyksiköihin (kustannuspaikkoihin). Tulosalueen toimialajohtaja nimeää tarvittavat työyksiköt kuultuaan ennen nimeämistä talouspäällikköä. 36 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan yleiset tehtävät Esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellises ti, 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjes telystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kun tayhtymän muiden sekä ulkopuo listen toimintojen kanssa. 37 Sairaanhoitopiirin johtaja Kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kuntayhtymähallituksen alaisena sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kuntayhtymähallituksen puolesta sekä saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikön johtajana. Sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena toimii yksi toimialajohtajista. 38 Toimialajohtaja Tulosaluetta johtaa toimialajohtaja. Toimialajohtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Toimialajohtajan tehtävänä on:
12/22 1. Johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja hallintoa 2. Vastata tulosalueen talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta 3. Vastata tulosalueen toiminnan yhteensovitta misesta sairaanhoito piirin tavoitteiden ja muiden tulos alueiden toi minnan kans sa. Toimialajohtaja voi toimia myös tulosyksikön johtajana yhtymähallituksen päättämässä laajuudessa. Toimialajohtaja raportoi tulosalueensa toiminnasta ja taloudesta sairaanhoitopiirin johtajalle. 39 Johtajaylilääkäri Johta jaylilääkäri toimii erikoissairaanhoitolain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Johtajaylilääkärin tehtäviin sisältyvät myös erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä 40 Kansanterveystyön vastuulääkäri Kansanterveystyön vastuulääkäri toimii kansanterveyslain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa oman vastuualueensa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta Kansanterveystyön vastuulääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Vastuulääkärin tehtäviin sisältyvät myös perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä 41 Hallintoylihoitaja Hallintoylihoitaja vastaa hoito- ja hoivatyön kokonaissuunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä toimialajohtajien, ylihoitajien sekä hoito- ja hoivatyön lähiesimiesten kanssa sekä vastaa tehtäväalueensa tieteellisestä tutkimus-, koulutusja kehittämistoiminnasta. Hallintoylihoitaja raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. 42 Talouspäällikkö Talouspäällikkö vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen laadinnasta, talousraportoinnista ja tilastoinnista, rahoituksesta sekä toimialaan-
13/22 sa kuuluvista sopimusasioista, säännöistä sekä kuntayhtymän hankinnoista. Talouspäällikkö toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Talouspäällikkö raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle ja tulosalueen toimialajohtajalle. 43 Tulosyksikön päällikkö Tulosyksikköä johtaa tulosyksikön päällikkö. Tulosyksikön päällikön tehtävänä on: 1. Johtaa, suunnitella ja kehittää tulosyksikkönsä toimintaa ja hallintoa 2. Vastata tulosyksikön talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta 3. Vastata tulosyksi kön toiminnan yhteensovittamisesta muiden tulos yksikköjen toi minnan kans sa. Tulosyksikön päällikkö raportoi yksikkönsä taloudesta ja toiminnasta tulosalueen toimialajohtajalle. 44 Työyksikön esimies Työyksikön esimies johtaa työyksikön toimin taa sekä vastaa sen yhteensovittamisesta muiden työyksikköjen toi minnan kans sa. Työyksikön esimies raportoi yksikkönsä taloudesta ja toiminnasta tulosyksikön päällikölle. 45 Johtoryhmät Sairaanhoitopiirissä on johtoryhmä, jonka tehtävänä on tukea sairaanhoitopiirin johtajaa ja toimialajohtajia toimintojen suunnittelussa, kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Sairaanhoitopiirin johtaja nimeää johtoryhmän. Johtoryhmä kokoontuu piirin johtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Sairaanhoitopiirin johtaja voi kutsua kokoukseen asiantuntijoita. Toimialajohtaja nimeää kullekin tulosalueelle oman johtoryhmänsä. Johtoryhmä kokoontuu toimialajohtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Johtoryhmien jäsenet vastaavat sisäisestä tiedottamisesta tulosalueellaan ja yksiköissään. Henkilöstö voi nimetä yhden edustajan ja varaedustajan johtoryhmään. Johtoryhmien kokouksista tehtävät pöytäkirjat/muistiot toimitetaan yhtymähallituksen jäsenille tiedoksi. 46 Päätöksenteko ja toimivallan siirtäminen
14/22 Sairaanhoitopiirin joh taja sekä toimialajohtajat tekevät kukin joht amaansa toimintaa kos kevat, halli tuksen oh jeissaan tarkemmin yksi löimät pää tök set. Edellä mainitut johtajat voivat kirjallisella päätöksellä siirtää tässä säännössä annettua pää tösval taansa alaisilleen viran hal tijoille. Tulosalueen ylihoitaja / ylihoitajat ovat toimialajohtajan alaisia. Edelleen delegointi ei ole sallittua. Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Mikäli viranhaltija on estynyt (poissa viran toimi tuksesta tai esteelli nen) teke mään pää töksiä; noudatetaan seuraavaa menettelyä: vara henkilö tai viran sijainen tekee päätökset ilman eri valtuutusta, jos sellainen on ni metty, jos sijaista ei ole, tai viranhaltija on jäävi, tekee pää tökset ilman eri val tuutusta viran haltijan esi mies. Päätösvalta siirretään kirjallisella yksilöidyllä pää töksellä toistaiseksi tai erityi sestä syystä mää räajaksi. Päätösvalta voi daan siirtää vain ala isena toimivalle viran halti jal le. Päätösval lan siirtä mistä koskevista päätök sistä lähetetään tiedot arkistovastaavalle sai raanhoi to piirin arkis tossa pidet tävää päätös re kis teriä varten. Kuntalain mukaisesti päätösvallan edelleen siirtä misen suo ritta nut vi ranhal tija ei voi ottaa alais ensa päät tämää yksittäistä asiaa pää tettä väkseen, vaan pää töksen ottaminen hallituk sen käsiteltä väk si voi ta pahtua vain hallintosäännön 18 19:ssä kuva tulla tavalla. Silloin kun hallintosäännössä mainittu vi ranhalti ja on siirtänyt pää tös valtaansa toiselle viran haltijal le, ei tämä voi enää siirtää päätös valtaan sa kol man nelle viran haltijalle. 5. Luku Toimivalta henkilöstöasioissa 47 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan sekä työsopimussuhteeseen ja työntekijään liittyvistä asioista, joista on säädetty laissa, päättää yhtymähallitus, ellei tässä hallintosäännössä ole muuta määrätty. 48 Viran perustaminen, lakkauttaminen ja muuttaminen työsuhteeksi sekä palkkauksesta päättäminen Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yhtymävaltuusto.
15/22 Yhtymähallitus päättää sairaanhoitopiirin virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. Perustetun viran tehtäväkohtaisen palkkauksen vahvistaa asianomaisen viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen, päättää samalla tehtäväkohtaisesta palkasta sairaanhoitopiirissä hyväksytyn työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen päättää palkan henkilökohtaisesta harkinnanvaraisesta osasta yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Palvelusaikaan perustuvat lisät päättää kuitenkin henkilöstöpalveluyksikön päällikkö. 49 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita tämän säännön mukaan viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden viran julistaa haettavaksi kuitenkin yhtymähallitus. Avoimista viroista ja työsopimussuhteista pidetään luetteloa henkilöstötoimistossa. 50 Kelpoisuusehdot Luvat avointen tehtävien täyttöön myöntää sairaanhoitopiirin johtaja kuultuaan asianomaista tulosalueen johtoryhmää ja keskushallinnon johtoryhmää Sairaanhoitopiirin johtaja Ylempi korkeakoulututkinto, sosiaali- ja / tai terveydenhuollon sekä kunnallista kokemusta hallinto- ja johtotehtävissä. Johtajaylilääkäri / Erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtaja Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys kuntayhtymässä edustettuna olevalla erikoisalalla ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtotehtävissä. Kansanterveystyön vastuulääkäri / Perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtaja
16/22 Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtotehtävissä. Hallintoylihoitaja Terveystieteiden ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto sekä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus ja kokemusta alansa hallinto- ja johtamistehtävistä. Sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa 272/2005 pääasiassa hallinnollisiin sosiaalihuollon johtotehtäviin vaadittava kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito, tai terveystieteiden maisteri tai vastaava aikaisempi tutkinto sekä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus ja riittävä kokemus alansa hallinto- ja johtamistehtävistä tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä kokemus johtamistehtävissä. Tukipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja Virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja -hallinnon tehtävissä sekä johtamistehtävissä. Terveysvalvonnan johtaja Laillistettu eläinlääkäri tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä edellä mainittujen lisäksi riittävä käytännön kokemus terveysvalvonnan alalta Talouspäällikkö: Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja -hallinnon tehtävissä sekä riittävä kokemus hallinto- ja johtamistehtävissä. Henkilöstöpäällikkö: Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä kokemus kunnallistalouden ja -hallinnon tehtävissä sekä riittävä kokemus esimiestehtävissä. Sosiaali-/potilasasiamies Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 272/2005 mukainen sosiaaliasiamieheltä vaadittava kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Viestintäpäällikkö Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä kokemus viestintävastuullisen tehtävistä
17/22 Turvallisuuspäällikkö Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys riskienhallintaan ja riittävä kokemus turvallisuustehtävistä Henkilöstön kelpoisuusehdot niiden virkojen ja työsuhteiden osalta, joita ei ole määrätty laissa, asetuksessa tai tässä säännössä, määritellään erillisellä päätöksellä. Henkilöstön kelpoisuusehdot määrittelee se viranomainen, jolla on oikeus ottaa hänet palvelukseen. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa 51 Henkilöstövalinnat Yhtymävaltuusto päättää sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin, kansanterveystyön vastuulääkärin, tulosalueiden toimialajohtajien ja hallintoylihoitajan virkaan ottamisesta, avoimen viran hoidosta ja yli kaksitoista (12) kuukautta kestävästä sijaistuksesta. Yhtymähallitus päättää 1 mom. lueteltujen viranhaltijoiden enintään kaksitoista (12) kuukautta kestävästä sijaistuksesta, keskushallinnon hallintoyksikköön kuuluvien viranhaltijoiden valinnoista sekä valitsemiensa viranhaltijoiden sijaisista. Tulosalueen toimialajohtaja päättää alaisensa henkilöstön valinnasta sekä näiden sijaisista. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää lain sallimissa rajoissa se, joka ottaa palvelussuhteeseen. V Virka/työsuhteeseen ottamisen edellytyksenä on, että siihen otettava henkilö antaa ottamisesta päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin Ehdollisesti suoritetun vaalin vahvistamisesta päättää yhtymävaltuuston suorittaman vaalin osalta yhtymähallitus ja hallituksen suorittaman vaalin osalta vaalin esitellyt viranhaltija sekä muiden virkojen osalta virkavaalin suorittanut viranhaltija Todistusta terveydentilasta ei kuitenkaan tarvita, ellei valinnan suorittava viranomainen pidä sitä tarpeellisena, silloin kun virka/työsopimussuhde täytetään enintään kuuden kuukauden ajaksi. 52 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen noudatetaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain määräyksiä. 53 Henkilöstön sijoittaminen
18/22 Sairaanhoitopiirin johtaja päättää henkilöstön siirtämisestä tulosalueelta toiselle kuultuaan toimialajohtajia ja asianosaisia. Toimialajohtajat päättävät alaisensa henkilöstön siirtämisestä omalla tulosalueellaan kuultuaan henkilöiden esimiehiä ja asianosaisia. 54 Sivutoimilupa ja sivutoimi-ilmoitus Sivutoimilupa on haettava, mikäli sivutoimen hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Muusta sivutoimesta on toimitettava sivutoimi-ilmoitus. Sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen myöntämisestä tai kieltämisestä päättää alaisensa henkilöstön osalta toimialajohtaja. Yhtymähallitus myöntää 51 1 ja 2 mom. lueteltujen viranhaltijoiden sivutoimiluvan. 55 Virantoimituksesta pidättäminen Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhtymävaltuusto. Sairaanhoitopiirin johtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhtymävaltuuston puheenjohtaja. Yhtymähallitus päättää valitsemiensa viranhaltijoiden virantoimituksesta pidättämisestä. Toimialajohtajat voivat päättää alaistensa viranhaltijoiden väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Yhtymähallituksen on käsiteltävä lopullinen virantoimituksesta pidättäminen viivytyksettä. 56 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden palvelusuhteen päättymisestä päättää yhtymävaltuusto. Yhtymähallituksella on oikeus valmistelun nopeuttamiseksi käynnistää hakuprosessiin liittyvät toimenpiteet ennen valtuuston palvelusuhteen päättämistä koskevaa päätöstä. Yhtymähallitus päättää 51 2 mainitun keskushallinnon hallintoyksikön viranhaltijan palvelussuhteen päättymisestä. Toimialajohtaja päättää alaisensa henkilöstön palvelussuhteen päättymisestä. Henkilöstön lomauttamisesta päättää yhtymähallitus. Tässä pykälässä annettua päätösvaltaa ei voi delegoida. Se, joka päättää palvelussuhteen päättämisestä, päättää myös palvelussuhteen osa-aikaistamisesta.
19/22 Päättyminen koskee sekä irtisanomista, palvelussuhteen purkamista että palvelussuhteen purkautuneena pitämistä. Mikäli irtisanomisen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt, on sairaanhoitopiirin johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja hallituksen käsiteltävä asia ennen irtisanomista. 57 Muut henkilöstöasiat Muut, kuin tässä säännössä aiemmin mainitut henkilöstöasiat ratkaisee alaisensa henkilöstön osalta toimialajohtaja ja keskushallinnon hallintoyksikön henkilöstön osalta sairaanhoitopiirin johtaja seuraavasti: 1. päättää alaisensa henkilöstön tehtäväkuvista mukaan lukien kelpoisuusehdoista ottaen huomioon tämän säännön 52 :n määräykset 2. myöntää vuosiloman, 3. myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus sekä päättää sijaisen ottamisesta, 4. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman, 5. antaa alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen, 6. päättää koulutukseen osallistumisesta, 7. määrää/sopii henkilöstön tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön/-työstä sekä varallaoloon/varallaolosta, 8. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä ja 9. päättää harkinnanvaraiset palkantarkistukset 10. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta 11. antaa palvelussuhdetodistuksen Kohtia 4 ja 9 koskevista asioista yhtymähallitus antaa erilliset, tarkemmat ohjeet. Sairaanhoitopiirin johtajan osalta näistä asioista päättää yhtymähallitus lukuun ottamatta kohtia 2, 3 ja 5, joista päättää kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja 6. Luku Kuntayhtymän talous 58 Talousarvion täytäntöönpano Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa tulosalueille tulosalue kohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymähallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat tulosyksikkö- ja tehtäväkohtaiset käyttösuun nitelmat. Y Yhtymähallitus voi hallintosäännön 21 :n nojalla siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.
20/22 59 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpää töksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voi tehdä yhtymävaltuustolle. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vas taavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoi hin. 60 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymävaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnistä päättää sairaanhoitopiirin johtaja yhtymähallituksen vahvistamissa rajoissa. 61 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Käyt töomaisuudenperusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankin tamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymävaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkoh taiset poistosuunnitelmat. 62 Rahatoimen hoitaminen Yhtymävaltuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousar vion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää yhtymähallitus. Lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevat valtuutukset myöntää yhtymävaltuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä. 63 Maksujen määrääminen Yhtymävaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuis ta ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää toimialallaan asianomainen jaosto. 66 Riskien hallinta
21/22 Yhtymähallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän henkilöstön, omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 7. Luku Muut määräykset 67 Tiedottaminen Yhtymähallitus päättää sairaanhoitopiirin tiedottamisen linjauksista. Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiirin tiedottamista ja antaa siitä ohjeita. 68 Asukkaiden aloitteet Yhtymähallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä yhtymävaltuustolle luettelo kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista, ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Yhtymävaltuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, on sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika, ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 69 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen ja asiakirjojen allekirjoittaminen Sairaanhoitopiirin puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset sekä kirjelmät allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä. Päätökset, joita viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa päätöksen tekijä. Päätöksen perusteella tehtävät sopimukset ja muut sitoumukset allekirjoittaa talouspäällikkö lukuun ottamatta yhtymähallituksen päätökseen perustuvia sopimuksia ja muita sitoumuksia, jotka allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen pöytäkirjanpitäjä tai muu tehtävään määrätty henkilö. 70 Asiakirjojen lunastus Yhtymähallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista suorite taan kuntayhtymälle lunastusta. 71 Voimaantulo Tämä sääntö tulee voimaan 1.1.2011
22/22 Henkilöstövalintojen osalta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin ennen hallintosäännön voimaantuloa yhtymävaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen. 72 Säännön kumoaminen Tällä säännöllä kumotaan 15.10.2006 voimaantullut sairaanhoitopiirin hallintosääntö.