LUPAPÄÄTÖS Nro 3/04/2 Dnro Psy-2002-y-131 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 3/04/2 Dnro Psy-2002-y-131 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2004 1 ASIA Jyletnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 318 90101 OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO ANNETTU JULKIPANON JÄLKEEN... 1 HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia ja geologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 6 Pohjaveden tila... 6 Melutilanne ja liikenne... 7 Muut kuormittavat toiminnat... 7 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Alueen kalatalous... 7 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta... 8 Tuotteet ja tuotanto... 8 Poltto- ja voiteluaineet... 8 Liikennejärjestelyt...8 Työmaan liikennejärjestelyt... 8 Työmaaliikenne... 9 Jälkihoito ja -käyttö... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 10 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 10 Päästöt pintavesiin... 10 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 10 Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä... 11 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 11 Päästöt ilmaan... 11 Melu ja tärinä... 12 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 12 Jätteiden määrä ja laatu... 12 Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat... 12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 12 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 12 Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön... 13 Vaikutus kalatalouteen... 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14 Pölyn vaikutus... 14 Melun vaikutus... 14 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 14 Käyttötarkkailu... 14 Päästötarkkailu... 15 Vaikutustarkkailu...16 Raportointi... 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 17 Työmaan paloturvallisuus... 17 Muut riskit ja häiriötilanteet... 17 Ympäristövahinkovakuutus... 17

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 18 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset... 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 18 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 18 Lausunnot... 18 Muistutukset... 20 Hakijan kuuleminen ja vastine... 23 MERKINTÄ... 26 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 26 KÄSITTELYRATKAISU... 26 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 27 LUPAMÄÄRÄYKSET... 27 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27 Päästöt vesiin... 27 Päästöt ilmaan... 28 Melu ja tärinä... 28 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 28 Varastointi... 28 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 28 Toiminnan lopettaminen... 28 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 29 Kalatalousmääräys... 29 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 29 RATKAISUN PERUSTELUT... 29 Käsittelyratkaisun perustelut... 29 Lupaharkinnan perusteet... 30 Luvan myöntämisen edellytykset... 30 Lupamääräysten perustelut... 30 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 30 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 32 Kalatalousmääräys... 32 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATI- MUKSIIN... 33 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 36 Päätöksen voimassaolo... 36 Lupamääräysten tarkistaminen... 36 Korvattavat päätökset... 37 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 37 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 37 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 37 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 37 KÄSITTELYMAKSU... 37 Ratkaisu... 37 Perustelut... 38 Oikeusohje... 38 MUUTOKSENHAKU... 39 3

4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jyletnevan turvetuotantoalue sijaitsee Pulkkilan kunnan Hyvärilän kylässä noin 9 kilometriä Pulkkilan keskustasta länteen Siikajoen vesistöalueella. HAKEMUS Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Jyletnevan turvetuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. Enimmillään 109,2 ha:n laajuisella turvetuotantoalueella on tarkoitus jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa (noin 30 000 m 3 vuodessa). Tuotantoalueen vedet johdetaan neljän laskeutusaltaan kautta Jyletojaan ja edelleen Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen. Arvion mukaan vuonna 2011 tuotantoala on enää 15 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Vesioikeuden 14.12.1995 antamassa, mm. Jyletnevan turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräyksessä 9 Vapo Oy on velvoitettu lupaehtojen tarkistamishakemuksen tekemiseen 31.12.2002 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 31.12.2002. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 14.12.1995 nro 66/95/2 ja vesiylioikeuden päätös 20.11.1996 nro 176/1996 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 30.6.2000 nro 33/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 29.8.2001 nro 01/0084/4. Korkein hallintooikeus on 20.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuksen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 18.12.2000 nro 64/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 25.2.2002 nro 02/0047/3 Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset: 617-401-1-36, 617-401-1-48, 617-401-1-50, 617-401-7-52, 617-401-878-11. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2003) Jyletneva on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia ja geologia Jyletneva sijoittuu Siikajoen vesistöalueen (57) Lamujoen vesistöalueelle (57.06), tarkemmin Naarastenojan lähialueelle (57.069). Naarastenojan ja Lamujoen yhtyessä Naarastenojan valuma-alueen pinta-ala on 77 km 2 ja Lamujoen valuma-alueen pinta-ala noin 830 km 2. Lamujoen valuma-alue Jylhänrannalla, missä Lamujoen vedet ja Uljuan altaalta tulevat Siikajoen vedet yhtyvät, on 979 km 2. Jyletoja laskee Naarastenojaan noin 3 km ennen kuin Naarastenojan vedet laskevat Lamujokeen. Naarastenojan alkupäässä valuma-alue muodostuu lähinnä suoalueesta, josta osa on ojitettua. Valuma-alueen alkupäässä sijaitsee Kivinevan turvetuotantoalue, jonka vedet johdetaan myös Naarastenojaan. Valuma-alueella on myös peltoja ja asutusta, joista suurin osa on keskittynyt valuma-alueen keski- ja alaosiin Naarastenojan varrelle sekä alueen pääteiden varsille. Valumaalueella sijaitsevat Hyvärilän ja Latvan kylät. Jyletnevan turvetuotantoalueen pinta-ala (112,9 ha) muodostaa 1,5 % Naarastenojan valuma-alueesta. Kivinevan (103,1 ha) ja Jyletnevan tuotantoalueet yhdessä muodostavat 2,8 % Naarastenojan valuma-alueesta. Naarastenojan virtaama voidaan arvioida Jylhänrannan valuma-alueen vertailujakson 1976 2001 valuman perusteella. Jylhänrannan valuma-arvot ja niiden perusteella lasketut Naarastenojan virtaamat eri jaksoilla ovat seuraavat: Jylhänranta Naarastenoja l/s km 2 l/s Mq 8,9 682 Hq 160,4 12 348 Nq 0,8 63 Mq (kesä syys) 6,6 507 Hq (kesä syys) 24,5 1 888 Nq (kesä syys) 1,4 109 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan tuotannossa. Lähiympäristö on lähinnä metsämaata sekä metsäojitettua suota. Lähin asutuskeskus on noin kahden kilometrin päässä ja lähimmät rakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä turvetuotantoalueen eteläreunasta.

6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vedenlaatua on tarkkailtu Naarastenojan suulla vuodesta 1985 lähtien. Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1998 lähtien voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa vuorottelevat intensiivisen tarkkailun ja alueellisen tarkkailun vuodet. Naarastenojan vedenlaatua on tarkkailtu ainoastaan alueellisen tarkkailun vuonna 2000. Ennen vuotta 1998 Naarastenojan vedenlaadun tarkkailu oli vuosittaista. Lamujoen vedenlaatua ja laajemmin Siikajoen pääuoman vedenlaatua on tarkasteltu turvetuotantoalueiden lupakäsittelyä varten laaditussa koko Siikajoen vesistöalueen kattavassa vedenlaadun yleiskatsauksessa. Naarastenoja Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Naarastenojan vedenlaatu on vesistöjen yleisluokituksen mukaan välttävää. Vesi on humuspitoista, ravinteikasta ja väriltään tummaa. Vedessä on runsaasti rautaa ja kiintoainetta ja vesi on sameaa. Hapen kyllästysaste oli kevättalvella selvästi alentunut, ja kesälläkään se ei ollut kovin korkea. Naarastenojan vedenlaatu on heikompi kuin Lamujoen pääuomassa. Naarastenojan happitilanne on yleensä kesällä ollut tyydyttävä tai hyvä, mutta talvella usein välttävä. Veden ph on yleensä ollut melko lähellä neutraalia, keskimäärin 6,7. Alhaisimmillaan se on ollut vuoden 1987 elokuussa, 5,5. Sähkönjohtavuus on ollut 3,6 43 ms/m. Maksimi mitattiin 19.3.1996, jolloin vedenlaatu oli erityisen huono. Naarastenojan veden tumma väri johtuu humuksen suuresta määrästä sekä korkeasta rautapitoisuudesta. Rautapitoisuus on yleensä ollut 4 9 mg/l. Naarastenojan vesi on ollut varsin runsasravinteista ja ravinteista suuri osa on ollut epäorgaanisessa muodossa. Erityisesti fosforista suuri osa on ollut fosfaattina. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet melko korkeita sekä kesällä että talvella. Naarastenojan happitilanne on ollut paras tarkastelujakson alussa, huonontunut 1980-luvun loppupuolella ja sen jälkeen tilanne on pysynyt melko ennallaan. Kiintoainepitoisuus ja COD Mn olivat alhaisia vuosien 1985 ja 1986 kesinä, minkä jälkeen pitoisuudet nousivat selvästi. Vuodesta 1987 vuoteen 2000 pitoisuuksissa on kuitenkin ollut laskeva suunta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet keskimääräistä korkeampia vuosina 1992 1994 ja 1996. Siikajoki ja Lamujoki Sekä Siikajoen pääuoman että Lamujoen vesi on väriltään tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Vuosien 1994 1997 vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosa Siikajoen vesistöalueesta kuuluu luokkaan "välttävä". Lamujoki Kortteisen alapuolelta Ristisenojalle saakka sekä Pyhännänjoki ja Siikajoen pääuoma Pyhännänjoen yläpuolella kuuluvat luokkaan "tyydyttävä" ja Lamujoki Kortteisen yläpuolella luokkaan "hyvä". Pohjaveden tila Lähin pohjavesialue on noin 2,2 km tuotantoalueen kaakkoispuolella sijaitseva Launonkankaan (11617006) III-luokan pohjavesialue.

7 Melutilanne ja liikenne Hakemuksessa ei ole selostettu alueen muuta liikennettä. Suolle johtavan tien varressa lähin asuintalo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta, joten alueella lienee vähäistä muuta liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Hakemukseen on liitetty arvio koko turvetuotannon vaikutuksista Siikajoen vesistöalueella. Selvityksestä käy ilmi, että koko Siikajoen vesistöalueella on tai on suunnitteilla yhteensä 34 turvetuotantoaluetta. Lamujoen alueelle lasketaan vesiä lisäksi osalta Konnunsuota, Joutennevalta, Kurenluijannevalta sekä osalta Piipsannevaa ja Kivinevaa. Lisäksi Jylenneva on tarkoitus ottaa turvetuotantoon. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on noin 8 km länteen sijaitseva soidensuojeluohjelmaan kuuluva Köyryrimmen alue, joka on myös Natura-alue (FI1100001, Haapaveden lintuvedet ja suot). Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asutuskeskittymä, Hyvärilä, sijaitsee tuotantoalueen lounaispuolella. Matkaa asutukseen on tuotantoalueen laidalta noin 2 kilometriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä Jyletnevan tuotantoalueen eteläreunasta. Alueen kalatalous Naarastenojan kalatalouskäyttö on hyvin vähäistä. Ojalla voi olla lähinnä satunnaista onkikalastusta. Oja on varsin pitkä ja se voinee toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueena. Lamujoella on tehty kalastustiedustelu vuonna 2000 Ruonasenojalta lähtien jokisuulle. Tiedustelu kohdistui kaikkien rantatilojen omistajiin. Rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 44 % eli yhteensä 71 taloutta. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkokalastusta harjoitettiin lähinnä alkukesällä touko kesäkuussa. Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2000 oli noin 1 350 kg, mistä haukea oli 37 %, särkeä 24 %, lahnaa 12 %, ahventa 11 % sekä kirjolohta 10 %. Muita kalalajeja saatiin vähän. Talouskohtainen saalis oli 19 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis on esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalastaa myös jokivarren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. Heillä kalastus painottuu koskialueille istutetun pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen sekä harjuksen pyyntiin. Kalastusta haittaavina tekijöinä kyselyssä mainittiin kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen.

Lamujoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, kirjolohi, taimen, harjus, made, särki, säyne ja kiiski. Lamujoen koskikalastoon on kuulunut pääasiassa kivennuoliainen, kivisimppu, särki, made, ahven ja harjus. Koskialueilla on esiintynyt satunnaisesti myös taimenta, salakkaa, mutua ja kiiskeä. Lamujokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta, puronieriää, harjusta ja rapua. Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolella Piippolan kunnan alueella Kortteiselle asti. 8 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta Jyletnevan alue on kokonaisuudessaan sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten. Tuotantokelpoista pinta-alaa on jäljellä yhteensä 109,2 ha, johon sisältyy 6,1 ha auma-alueita. Tuotannosta poistettua pinta-alaa on 3,7 ha. Tuotteet ja tuotanto Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä. Matalimmilta tuotantolohkoilta ja tuotannon loppuvaiheessa pienemmiltä pinta-aloilta jyrsinturvetta tullaan tuottamaan myös joko imuvaunulla tai mekaanisella vaunulla. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 30 000 m 3. Jyletnevalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Oulun Energian käyttöön Toppilan voimalaitokselle. Jyletnevan turve soveltuu toimitettavaksi myös Fortum Power and Heat Oy:n Haapaveden turvelauhdevoimalaitokselle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa käytetään joko diesel tai -polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 15 600 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 120 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Jyletnevalla ei käytetä muita kemikaaleja. Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Suolta on yhteys Hyvärilän kylän kautta maantielle nro 88, mistä edelleen länteen valtatielle E 75. Lisäksi pohjoisessa on tieyhteys Kivinevalle turvekoneiden siirtämistä varten.

9 Työmaaliikenne Turvetta toimitetaan pääkäyttökohteisiin Ouluun ympäri vuoden toimitusjaksojen kestäessä muutamasta viikosta kuukauteen riippuen käyttökohteiden kulutusmäärästä. Tuotantokoneet on sijoitettu työmaalle pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Jälkihoito ja -käyttö Tuotantopinta-alan poistuminen Jyletnevalla on tulevalla lupakaudella merkittävää. Poistumaennusteen mukaan 5 6 vuoden kuluessa poistuu noin 60 hehtaaria tuotannosta ja vuonna 2011 tuotannossa on arviolta enää noin 15 hehtaaria. Turvetuotannon Jyletnevalla arvioidaan loppuvan kokonaisuudessaan vuosina 2012 2014. Poistuminen on kuitenkin vaiheittaista siten, että alueita poistuu saran osa tai sarka kerrallaan eri puolilla tuotantoaluetta, eikä hakija ole näin ollen tehnyt tarkkaa lohkokohtaista poistumaennustetta. Näiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään alkuvaiheessa tämän hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Siinä vaiheessa, kun alueita poistuu suurempina kokonaisuuksina, poistumaarvion mukaan noin vuodesta 2006 lähtien, pyritään niiden vedet johtamaan erilleen tuotantolohkojen vesiensuojelurakenteiden ohi. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista esittää tarkkaa suunnitelmaa toimenpiteistä. Hakija on katsonut, että näistä toimenpiteistä on riittävää esittää suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ennen alueen luovuttamista tai jälkikäyttöön siirtämistä suopohjalla tehdään siistimistöitä siten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Mikäli alueiden lopullinen jälkikäyttömuoto ei jälkihoitovaiheessa ole selvillä, hakija pyrkii toimillaan edistämään tuotannosta poistuneiden alueiden luontaista kasvittumista muun muassa välttämällä tarpeetonta liikkumista koneilla kyseisillä alueilla. Jyletnevalla tuotannosta poistuneiden alueiden pääasiallisena jälkikäyttömuotona on hakijan käsityksen mukaan todennäköisimmin metsätalous tai viljelykäyttö. Koska alue on osaksi vuokrattu, tullaan vuokra-alueet jälkihoitotöiden suorittamisen jälkeen palauttamaan sopivina kokonaisuuksina takaisin vuokranantajille vuokrasopimusten edellyttämässä kunnossa. Alueiden jälkikäytöstä päättää maanomistaja. Hakija ei ole tässä vaiheessa suunnitellut omistuksessaan olevien maaalueiden viljelemistä tai metsittämistä turvetuotannon loputtua. Poistuneet alueet toimivat aluksi tuotannon tukialueina ja kun niistä muodostuu sopivia tuotantoalueesta erotettavissa olevia kokonaisuuksia, tullaan viljelyyn soveltuvat alueet todennäköisesti ottamaan peltoenergiatuotantoon eli ruokohelpiviljelyyn.

10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Jyletnevalla tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmän valinta perustuu asiakkaan tarpeisiin sekä tuotantokentän olosuhteisiin. Valittu menetelmä vaikuttaa jonkin verran pöly- ja melumääriin. Hakija on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään vähemmän pöly- ja meluhaittoja aiheuttavia tuotantokoneita, joiden soveltuvuus kulloisiinkin tuotanto- ja ympäristöolosuhteisiin on aina tapauskohtaisesti ratkaistava. Koska Jyletnevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita, ei menetelmäksi ole kuitenkaan tarpeen valita ympäristöperusteilla muuta kuin tuotantoteknisesti parhaiten soveltuva menetelmä. Jyletnevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on tavanomainen ja jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Turvetuotantotyön luonne, tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä ja työmaan laajuus huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, mistä syystä liikuteltavat polttoainesäiliöt ovat ainoa tuotantoteknisesti käyttökelpoinen säilytystapa polttoaineille. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Jyletnevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa ja sertifioitu syksyllä 2001. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Tuotantopinta-ala auma-alueineen on yhteensä 109,2 ha. Laskeutusaltaat toimivat vesienkäsittelymenetelmänä koko tuotantoalueella. Laskeutusaltaat on varustettu pintapuomeilla sekä lietteenläjitysaltailla. Lisäksi kaikilla lohkoilla on lietesyvennykset sekä päisteputkiin asennetut lietteenpidättimet. Koko tuotantoalue on eristysojitettu. Tuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti kuuden eri laskeutusaltaan kautta Jyletojaan ja edelleen Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajoen pääuomaan.

11 Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Jyletnevan turvetuotantoalueen valumavesien määrää ja laatua sekä kuormitusta on tarkkailtu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailun yhteydessä. Tuotantovaiheen tarkkailusuona Jyletneva on ollut vuosina 1998 1999. Vuosina 1997 ja 2000 2001 Jyletneva oli erityistarkkailusuona, jolloin Jyletnevalla mitattiin virtaamia. Tulevan kuormituksen arvio on tehty vuosien 1999 2001 kuormitustulosten perusteella. Jyletnevalta purkautuneen vedenlaatu vuosien 1998 1999 keskiarvona oli: kiintoaine 12 mg/l, COD Mn 48 mg/l, Kok.P 82 µg/l, PO 4 -P 32 µg/l, Kok.N 2 167 µg/l, NO 2+3 -N 125 µg/l, NH 4 -N 742 µg/l ja Fe 5 965 µg/l. Jyletnevan keskivalunta vuosien 1997 2001 keskiarvona oli 10,4 l/s km 2. Jyletnevan kuormitus on vuosien 1994 2001 tuotantokausilta (touko syyskuu) ollut keskimäärin bruttoarvoina 13 kg/d kiintoainetta, 51 kg/d CODMn, 0,085 kg/d fosforia ja 2,2 kg/d typpeä ja nettoarvoina 4 kg/d kiintoainetta, 18 kg/d CODMn, 0,034 kg/d fosforia ja 1,7 kg/d typpeä. Tuotantokauden keskimääräinen bruttokuormitus Jyletnevalta on arvion mukaan 11 kg/d kiintoainetta, 68 kg/d CODMn, 0,07 kg/d fosforia ja 2,9 kg/d typpeä ja nettokuormitus 0 kg/d kiintoainetta, 13 kg/d CODMn, 0,03 kg/d fosforia ja 2,0 kg/d typpeä. Vuositasolla nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 1 909 kg/a kiintoainetta, 2 336 kg/a CODMn, 8 kg/a fosforia ja 595 kg/a typpeä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisvaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa vuotoja maaperään poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi. Jyletnevalla polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että riskit öljyn joutumisesta maaperään minimoidaan. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen; mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös

asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. 12 Melu ja tärinä Turvetuotantoalueelta kantautuva melu on yleensä paikallista ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydessä. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maan pintaa pitkin. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Toiminnassa syntyy vuosittain talous-/sekajätettä sekä noin 100 l jäteöljyä ja 20 l muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet kerätään työmaalla niille tarkoitettuihin jätesäiliöihin. Työmaalta ne toimitetaan edelleen Ekokem Oy:lle. Jätteiden edelleen toimittamisesta laaditaan vuosittain jätehuoltosuunnitelma. Jyletnevan jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa alueen tuotantourakoitsija. Aumojen peittona käytetyt muovit on toistaiseksi kerätty tuotantoalueelle kasoihin ja peitetty niin, etteivät ne pääse leviämään ympäristöön ennen jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamista. Jatkossa muovit tultaneen paalaamaan ja toimittamaan poltettavaksi energiakäyttöön ja edelleen jalostettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Jyletnevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta uusia muutoksia maisemaan. Jyletnevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Toiminnan harjoittamisella ei aiheuteta sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat kiellettyjä luonnonsuojelulailla tai sen nojalla annetuilla määräyksillä, tai erityistä luonnonolosuhteiden vaarantumista.

13 Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Naarastenojan vedenlaatu on ollut yleisluokitukseltaan välttävä. Veden väriluku on kesällä ollut pääasiassa välillä 250 400. Ravinnetasoltaan Naarastenoja on ollut rehevä: fosforipitoisuus noin 50 100 µg/l ja typpipitoisuus noin 1 000 µg/l. Epäorgaanisia ravinteita vedessä on ollut runsaasti, joten tuotantoa rajoittaa joku muu tekijä kuin ravinteiden saatavuus, esimerkiksi tummasta väristä johtuva valon puute ja virtausolot. Jyletnevan kuormitus ei yksinään nosta merkittävästi Naarastenojan kiintoainepitoisuutta tai COD Mn :n määrää, mutta Jyletnevan ja Kivinevan yhteiskuormitus on merkittävämpi. Kiintoainepitoisuuden nousu on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. COD Mn lisääntyy noin 3 mg/l (brutto), mikä on noin 12 % Naarastenojan kesäajan pitoisuustasosta. Naarastenojan kokonaisfosforitaso on ollut niin korkea, että Jyletnevan tai Jyletnevan ja Kivinevan yhteiskuormituksen aiheuttaman pitoisuuslisän merkitys on melko vähäinen. Naarastenojan valuma-alueen turvetuotannon kuormitus kuitenkin omalta osaltaan lisää Naarastenojan kokonaisfosforipitoisuutta. Turvetuotannon kokonaistyppikuormituksen merkitys Naarastenojan vedenlaatuun on sen sijaan merkittävämpi. Naarastenojan kesän 2000 keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 670 µg/l, joten Jyletnevan typpikuormituksen osuus tästä on 7 11 % ja Jyletnevan ja Kivinevan yhteisen typpikuormituksen osuus 12 18 %. Naarastenoja olisi tummavetinen, humuspitoinen ja runsasravinteinen ilman valuma-alueen turvetuotantoakin. Jyletnevan ja Kivinevan kuormitus kuitenkin osaltaan vaikuttaa humuspitoisuuden ja sitä kautta väriluvun kasvuun. Joen pitoisuustaso huomioon ottaen fosforikuormituksen merkitys on suhteellisen vähäinen, mutta typpikuormituksen merkitys selvästi suurempi. Ilman turvetuotannon kuormituksen vaikutusta Naarastenojan typpipitoisuus olisi merkittävästi alhaisempi. Jyletnevan kuormituksen vaikutuksia on tarkasteltu myös Lamujoessa Naarastenojan alapuolella. Sekä Jyletnevan että Jyletnevan ja Kivinevan yhteiskuormituksen vaikutukset Lamujoen kiintoaineen, COD Mn :n ja fosforin määriin jäivät vähäisiksi. Typpipitoisuus sen sijaan nousee Jyletnevan kuormituksen vaikutuksesta 4 7 µg/l ja Jyletnevan ja Kivinevan yhteiskuormituksen vaikutuksesta 7 11 µg/l. Lamujoen alaosan kokonaistyppipitoisuus on lievästi rehevän vesistön tasoa, mitä se olisi myös ilman Naarastenojan valuma-alueen turvetuotannon kuormitustakin. Turvetuotanto kuitenkin omalta osaltaan nostaa typpipitoisuuksia Lamujoessa. Jyletnevan kuormitus tulee jatkossa olemaan samaa tasoa kuin aikaisemmin, joten Jyletnevan kuormituksen takia Naarastenojan ja Lamujoen vedenlaadussa ei arvioida tapahtuvan muutoksia jatkossa. Vaikutus kalatalouteen Lamujoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jonka kannat ovat Lamujoen vesistöalueella taantuneet. Harjus kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti koko Lamujoen alueella. Lamujoella turvetuotannon kuormitus ei ole estänyt istutuksista peräisin olevan rapukannan elpymistä pyyntivahvaksi 1980-luvun lopulla. Lamujoella par-

haat rapualueet ovat Launolan ja Pulkkilan osakaskuntien koskialueilla eli noin 3 km Naarastenojan alapuolelta lähtien alavirtaan. Lamujoen lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Lamujoella jo pitkään ja niitä voisi esiintyä myös ilman Jyletnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Jyletnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesistövaikutusarvion mukaan Jyletnevan kuormitus tulee jatkossa olemaan selvästi pienempää kuin mitä arvioitiin edellisessä lupahakemuksessa. Myös Jyletnevan kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevissa vesioikeuspäätöksissä on arvioitu. 14 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Jyletnevan turvetuotantotoiminta ei ennakolta arvioiden aiheuta maaperän saastumisvaaraa eikä vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Tuotantoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pölyn vaikutus Jyletnevan pääasiallisena tuotantomenetelmänä on jyrsinpolttoturpeen tuotanto Haku-menetelmällä. Lähiympäristön maankäyttö sekä asutuksen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen tuotannosta ei aiheudu sanottavaa pölyhaittaa tuotantoalueen ulkopuolelle. Liikenteen aiheuttama pölyäminen voi aiheuttaa satunnaisesti haittaa. Melun vaikutus Aivan Jyletnevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Häiritsevien tai ohjearvot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä. Myös lähimmälle luonnonsuojelualueelle on tuotantoalueelta matkaa noin kaksi kilometriä. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosiksi 1998 2003 kalataloustarkkailun osalta. Hakija on esittänyt, että kalataloustarkkailua jatketaan yhteistarkkailuna. Hakija on liittänyt hakemukseensa 22.8.2002 päivätyn Siikajoen turvetuottajien yhteisen esityksen Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailuun kuuluu päiväkirjan pito tuotantoalueella tapahtuvasta toiminnasta, ympäristönsuojelutoimista, tarkkailusta, häiriöistä ja kaikista muista

mahdollisista tapahtumista, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai päästöihin. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Lista päiväkirjojen vastuuhenkilöistä tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjat arkistoidaan mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten. Tarkkailusoiden käyttötarkkailun tiedot toimitetaan tarkkailua hoitavalle konsultille 1.11. mennessä. Tuottajat ilmoittavat merkittävimmistä kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä konsultille jo tuotantokauden aikana. 15 Päästötarkkailu Hakemukseen liitetyn päästötarkkailuohjelman mukaan tarkkailun periaatteena on, että osa turvetuotantosoista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja lopuille soille päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Tarkkailusuot vaihtuvat kahden vuoden välein siten, että samalla alueella olevat tuotantoalueet ovat yhtä aikaa tarkkailussa. Siikajoen vesistöalueella päästötarkkailuun valittujen soiden tarkkailutulosten perusteella lasketaan kesäajan (touko syyskuu) ominaispäästöt tuotantosoille. Lisäksi vuosipäästöjen arvioinnissa käytetään yhden ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon tarkkailutuloksia sekä tarvittaessa vuosipäästöjen arviointia täydennetään muiden lähistöllä sijaitsevien ympärivuotisten tarkkailusoiden tutkimustuloksilla. Vuodesta 2003 alkaen ympärivuotinen tarkkailu toteutetaan Järvinevalla. Kaikilta tarkkailusoilta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jatkuvatoimisin mittalaittein. Tarkkailujaksona ovat viikot 20 38. Virtaamamittarit voidaan asentaa paikoilleen myös aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Vesinäytteet otetaan kaikilta tarkkailusoilta kahden viikon välein. Tarkkailujaksona ovat viikot 20 38. Vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan vuosittain yhdellä suolla ottamalla vesinäytteet myös vesiensuojelurakenteiden yläpuolelta. Vakionäytteiden lisäksi tuottaja voi ottaa ylimääräisiä näytteitä poikkeustilanteissa, esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. Ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon virtaamaa mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Virtaaman mittaus on jatkuvaa. Ohjelman mukainen näytteenottotiheys on: Kausi Näytemäärä Talvi marraskuu tulva-aika 1 näyte/kk Kevät tulva-aika (min. 3 viikkoa) 1 näyte/viikko Kesä tulva-aika syyskuun puoliväli 1 näyte/2 viikkoa Syksy syyskuun puoliväli lokakuu 1 näyte/2 viikkoa Näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset (tuotantovaiheen lisämääritykset 3 kertaa kesän aikana):

16 Perusmääritykset Lisämääritykset Kiintoaine PO 4 -P Kok.P NH 4 -N Kok.N NO 2 -N + NO 3 -N COD Mn Fe Kaikki analyysit tehdään SFS-standardeja noudattaen. Vaikutustarkkailu Esitetyn ohjelman mukainen vesistötarkkailu sisältää vaihtuvan tarkkailun sekä vuosittain toistuvan tarkkailun. Vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuosina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaattitarkkailulla ja pohjaeläinseurannalla. Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat kulloinkin päästötarkkailun tarkkailukohteena olevien turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä. Vesistötarkkailupisteitä on 2 3 päästötarkkailusuota kohden. Tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä kulloinkin tarkkailussa olevan sivujoen suulla. Näytteet otetaan samanaikaisesti päästötarkkailunäytteiden kanssa. Vesistötarkkailunäytteet otetaan kuitenkin päästötarkkailusta poiketen kerran kesä elokuussa sekä kerran kevättalvella. Näytteistä tehdään samat määritykset kuin päästötarkkailussa sekä lisäksi määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus ja väri. Vuosittain toistuvan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Siikajoen vesistöalueella voimakkaimmin turvetuotannon kuormittamilla alueilla. Vuosittain toistuvan tarkkailun näytteenoton ajankohdat sekä määritykset ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Pohjaeläinnäytteet otetaan potkuhaavilla (standardi SFS 5077) syyskuussa sähkökoekalastuskohteilta samoina vuosina kuin tehdään koekalastuksia. Näytteenottokohteet keskitetään sivujoille, joilla on eniten turvetuotantoalueita. Näytteitä otetaan Luohuanjoelta, Savalojalta ja Lamujoelta kultakin kahdesta kohteesta. Jyletnevan kalataloustarkkailu on toteutettu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hyväksytty vuosille 1998 2003. Hakija on esittänyt, että kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan jatkossakin osana yhteistarkkailua. Jyletnevan olosuhteissa ei toiminnan aiheuttamaa pölyämistä ja melua ole tarpeen tarkkailla tuotantoalueella tai sen ympäristössä. Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kolmen viikon kuluessa näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, ympäristökeskukselle ja niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sijaitsevat. Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Siikajoella tarkkailussa olevien kuntoonpanosoiden tarkkailutulosten raportti liitetään päästötarkkailuraporttiin erillisenä liitteenä. Ennen vuosiyhteenvedon kirjoittamista tarkkailusoiden kuormitustiedot ja luonnonhuuhtoumaa koskeva laskentame-

nettely toimitetaan kommentoitavaksi tarkkailuvelvollisille ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen kootaan vuosiyhteenveto, johon liitetään myös vesistötarkkailun raportointi. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Vedenlaadun intensiivitarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Lisäksi tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle neljännesvuosittain rekisteriin siirrettävässä muodossa. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kuormitustarkkailutulosten yhteydessä. Raportit toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle. 17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 :n tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Sisäasiainministeriö on antanut 26.4.2000 uuden ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Tuotantotoiminnan ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaalle vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Muut riskit ja häiriötilanteet Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.

18 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Voimassa olevan vesienjohtamisluvan ehtojen mukaisesti Jyletnevan osalta on maksettu vuosittaista vesiensuojelumaksua 168 euroa (1 000 mk) ja kalatalousmaksua 303 euroa (1 800 mk). Kalatalousmaksu tuli kohdistaa Siikajoen kalaston hoitoon. Maksut säilyvät entisen suuruisina aina tästä hakemuksesta annettuun lainvoimaiseen päätökseen saakka. Ottaen huomioon edellä mainittu kalastolle ja kalastukselle arvioitu haitta ja tuotantoalueen pienenevä pinta-ala hakija on katsonut, että kohtuullinen kalatalousmaksu annettavan päätöksen lainvoimaisuutta seuraavasta vuodesta vuoteen 2008 on arviolta 200 euroa vuodessa ja vuodesta 2009 lähtien 100 euroa vuodessa. Kalatalousmaksu tulee edelleen käyttää Siikajoen kalaston hoitoon. Tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa ei arvioida aiheutuvan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 26.3. 25.4.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 26.3.2003 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnilta sekä edellä mainittujen kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Pulkkilan kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen mukaan vuoden 2003 maakuntakaavaehdotuksessa Jyletnevan alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi, jota koskevat kaavan yleismääräykset vesistön kuormituksen vähentämisestä valtakunnallisen vesiensuojeluohjelman mukaisesti sekä määräykset jälkihoidon ympäristövaikutusten käsittelystä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa. Alueiden käytön, vesivaraviranomaisen tai luonnonsuojeluviranomaisen näkökulmasta hankkeelle ei ole esteitä. Ympäristökeskus on todennut, että luvan saaja on velvoitettu esittämään vesiensuojelun tehostamissuunnitelma nyt haettavan luvan yhteydessä. Hakemuksen mukaan pintavalutusta, kemiallista käsittelyä tai virtaamansäätöä ei voida käyttää alueella. Muita mahdollisia vesiensuojelun tehostamiskeinoja hakemuksessa ei ole pohdittu, vaikka hakijalla olisi ollut aikaa miettiä ja kokeilla alueelle soveltuvia muita tehostamiskeinoja. Alapuolisen vesistön vedenlaadun parantaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Perustason vesiensuojeluratkaisujen lisäksi alueelle tulee ottaa käyttöön vesiensuojelua

tehostavia menetelmiä. Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate edellyttää rakenteiden toiminnan seurantaa ja riittävää sekä huolellista kunnossapitoa. Ympäristökeskus on todennut, että Jyletnevan kuormitusta on arvioitu asianmukaisesti ja arvioissa on käytetty Jyletnevalta mitattua kuormitustietoa. Ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia pöly- tai meluhaitoista, joten pöly- ja meluvaikutuksia ei ole tarve tarkkailla. Tuotannon loppuvaiheen vesiensuojelu tulee hoitaa asianmukaisesti eikä vesiensuojelun taso saa laskea ainakaan laskeutusmenetelmää huonommaksi. Mikäli ojarakenteita ei pystytä olosuhteista johtuen käyttämään, on vesienkäsittely hoidettava vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Tilanteeseen, missä ojissa ei ole vesistöpäästöjä pidättäviä rakenteita ollenkaan tai laskeutusaltaat eivät enää toimi suunnitellulla tavalla, ei tule joutua. Tavoitteena tuotannon loppuvaiheessa tulee olla tuotantoedellytysten turvaaminen riittävin kuivatusjärjestelyin ja asianmukaisin vesiensuojelumenetelmin siten, että tuotannon loppuun saattaminen ei pitkity. Tuotannosta poistuvat alueet tulee saattaa mahdollisimman pian alueelle soveltuvan uuden maankäyttömuodon piiriin tai ainakin ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaan tilaan. Toimenpiteet alueiden siistimiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti vaiheistaen tuotannon päättymisen myötä. Vesiensuojelua tulee jatkaa myös tuotannosta poistuneilla alueilla siihen saakka, kunnes alueet siirtyvät uuteen käyttöön. Jos lupakauden aikana tehdään poistuvilla alueilla hakemuksen mukaisesta tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesienjohtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on muutoksista ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetty periaate vesistötarkkailun keskittämisestä samalle alueelle, kuin missä kuormitustarkkailusuot sijaitsevat, onnistuu hyvin yhteistarkkailun puitteissa. Myöskään turvetuotantosoille esitetty menettely vesistötarkkailuun kuuluvien kohteiden jaksottamisesta ei ole ristiriidassa vesistöaluekohtaisten vesistötarkkailujen kanssa. Ympäristökeskus on korostanut, että tarkkailuvelvollisten tulee huolehtia tarvittavien kohteiden sisällyttämisestä vesistöaluekohtaiseen vesistötarkkailukokonaisuuteen siten, että vesistötarkkailutietoa kertyy ympäristölupamenettelyä varten. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset seurannat tulee olla käynnistettyinä viimeistään vuonna 2006. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että turvetuotannon vesistötarkkailu toteutetaan jatkossakin vesistöaluekohtaisen yhteistarkkailusuunnitelman puitteissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 mukaista on suunnata turvetuotantoa jo tuotannossa oleville alueille, josta Jyletnevan tapauksessa on kyse. Turvetuotantoa Jyletnevalla voidaan edelleen jatkaa. Käyttö- ja kuormitustarkkailu tulee toteuttaa siten, että toiminnasta ympäristöön kohdistuva kuormitus ja sen ympäristövaikutukset voidaan luotettavasti arvioida ja selvittää. Vesistötarkkailu tulee jatkossakin toteuttaa Siikajoen vesistöalueen yhteistarkkailun puitteissa. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Jyletnevan turvetuotantoalueelle voidaan myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ja siten, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Luvan saaja on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaisuutta seuraavan vuoden alusta vuoteen 2008 saakka 310 euron ja vuodesta 2009 alkaen 140 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloustarkkailu 19

3. Pulkkilan kunta voidaan toteuttaa osana Siikajoen yhteistarkkailua. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset alueen hoidosta ja vesiensuojelun järjestämisestä tuotannon päätyttyä. Kunnanhallitus on vaatinut, että vesiensuojelutoimia on tehostettava ja on otettava käyttöön laskeutusaltaita tehokkaampaa tekniikkaa erityisesti Lamujoen rapu- ja harjuskannan turvaamiseksi. 4. Siikalatvan kuntayhtymän ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen 5. Ruukin kunta Lausunnon antaja on Pulkkilan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena vaatinut, että Jyletnevan tuotantoalueen sarkaojien lietteenpidättimien kunto tulee tarkastaa, lietetaskut puhdistaa ja rikkoontuneet laitteet uusia. Turvetuotantoalueelta johdettavien vesien tarkkailu ja valvonta tulee säilyttää vähintään entisellä tasolla. Lisäksi turvetuotannon aiheuttamaa melua tulisi seurata melumittauksin. Kunnanhallitus on vaatinut, että Siikajoen kuormitusta tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää ja vesienkäsittelyn osalta vaatia parasta mahdollista tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa, kuten puhdistaa selkeytysaltaat säännöllisesti ja pitää päisteputkien suotojärjestelmä kunnossa. Lisäksi fosfori- ja kiintoaineiden määrien tarkkailuun tulee kiinnittää huomiota. 6. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ruukin kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimivalla kuntayhtymällä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 20 Muistutukset 7. Launolan osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, että hakijan tulee vastata täysimääräisesti vesistölle, kalastolle ja ravustukselle aiheuttamistaan haitoista. Lisäksi hakijan on asetettava riittävä vakuus mahdollisten ympäristötuhojen korvaamiseksi. Turvetuotantoalueen vedet tulee pääsääntöisesti johtaa pintavalutuskenttien kautta alapuoliseen vesistöön. Kalatalousmaksua on maksettava niin kauan kuin toiminnasta aiheutuu haittoja kalastolle ja ravustukselle. 8. Revonlahden kalaveden osakaskunta Osakaskunta on pitänyt turvetuotannon aiheuttamana ongelmana Siikajoelle erityisesti rankkasateiden aiheuttamaa kiintoaineen karkaamista vesistöön ja sen aiheuttamaa mataloitumista. Osakaskunta on vaatinut kalatalousmaksujen moninkertaistamista. Joesta pyydystettävät kalat todettiin vuosien ajan keskikesällä ja myöhemminkin ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi makuvirheiden takia. Myös fosforipäästöihin tulisi kiinnittää huomiota. Osakaskunta on esittänyt, että turvetuottajalle asetettaisiin velvollisuus kompensoida kalataloushaitat hoitokunnalle suoritettavin maksuin. Hoitokunta puolestaan vastaisi istutuksista. Nykyisen käytännön mukaan kalat istutetaan kalastusalueen toimesta ja sellaisille alueille, joille ei ole kalastajilla menemis-

tä. Edelleen osakaskunta on pidättänyt puheoikeuden turvetuotannon aiheuttamista ennalta arvaamattomista kalavahingoista. Lisäksi osakaskunta on uudistanut soveltuvin osin kaikki asiassa aikaisemmin esittämänsä vaatimukset. Erityisesti osakaskunta on pyytänyt ottamaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Vaasan hallinto-oikeuden 25.2.2002 antamasta päätöksestä nro 02/0047/3 tehtyjen valitusten johdosta ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 18.12.2000 antaman päätöksen nro 64/00/2. 21 9. AA Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Sikoniemi RN:o 14:38 omistajana ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. AA on todennut, että Lamujoen vedenlaatu on huonontunut ja humus lisääntynyt viimeisten vuosien aikana Haapaveden kaupungin lietealtaiden sekä turvetuotantoalueiden päästöjen johdosta. AA on toivonut, että Lamujoen vesistön tila selvitettäisiin. Muistuttaja on vaatinut hakijan velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta ansionmenetyksestä sekä vedenlaadun huonontumisesta johtuvista hajuhaitoista, mikäli lupa myönnetään ja rapukanta tuhoutuu. 10. BB 11. CC:n kuolinpesä / DD 12. EE Muistuttaja on ilmoittanut harjoittavansa nahkiaisen pyyntiä 15.8. 30.10. joka vuosi ja katsonut turvetuotannon aiheuttavan Siikajoessa pyydysten likaantumisen sekä makuhaittojen ilmenemisen nahkiaisissa ja kaloissa siinä määrin, että ne eivät kelpaa myyntiin. Muistuttaja on vaatinut korvauksena 3 090 euroa vuodessa ylimääräisestä työstä, joka aiheutuu pyydysten puhdistamisesta ja nahkiaisten kuljetuksesta Turveojaan. Lisäksi muistuttaja on vaatinut kalaverkkojen likaantumisesta sekä kaloissa ilmenneiden makuvirheiden aiheuttamasta haitasta korvauksena 3 490 euroa vuodessa. Muistuttaja on vaatinut kaikkia turvetuottajia yhteisvastuullisesti korvaamaan yllä mainitut haitat. DD on kuolinpesän omistaman Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Niemenkoski RN:o 14:6 osalta kiinnittänyt huomiota Lamujoessa veden pinnalla olevaan ruskeaan turpeeseen ja veden hajuun. Jokiuoman pohjan ja rantojen liettymistä ja rehevöitymistä ilmenee sekä katiskat ja rapupyydykset limoittuvat ja rapukanta heikkenee. Muistuttaja on vaatinut, että haittojen poistamiseksi ja estämiseksi ravinnekuormitusta vesistöön tulisi vähentää, vesiensuojelua tehostaa viivytyksettä ja kuormitustarkkailua lisätä, jotta Lamujoki säilyisi puhtaana. Lisäksi hakijan tulee ottaa täysi vastuu aiheuttamistaan haitoista Lamujoen vesistölle, kalastolle ja ravuille ja asettaa riittävä vakuus mahdollisen ympäristön ja rapukannan tuhoutumisen korvaamiseksi. Muistuttaja on Pulkkilan kunnan Launolan kylässä sijaitsevan tilan Koskikyöstilä RN:o 9:37 omistajana todennut Lamujoen olevan ylikuormitettu turvetuotantoalueiden päästöillä, mikä ilmenee joen rehevöitymisenä, veden värin