LUPAPÄÄTÖS Nro 4/04/2 Dnro Psy-2002-y-172 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 4/04/2 Dnro Psy-2002-y-172 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kivinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia ja geologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 6 Pohjaveden tila... 8 Melutilanne ja liikenne... 8 Muut kuormittavat toiminnat... 8 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 8 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Alueen kalatalous... 9 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta Tuotteet ja tuotanto Poltto- ja voiteluaineet Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Työmaaliikenne Jälkihoito ja -käyttö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu...19 Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 21

3 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Katselmus MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATI- MUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Pulkkilan kunnan Hyvärilän kylässä noin 10 kilometriä Pulkkilan keskustasta länteen Siikajoen vesistöalueella. HAKEMUS Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Kivinevan turvetuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. Tarkoitus on jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa 459,5 ha:n laajuisella turvetuotantoalueella ja ottaa energiaturvetuotantoon lisäalue, jonka sarkapinta-ala on 35,3 ha. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Naarastenojaan ja edelleen Lamujokeen sekä Myllyojaan ja edelleen Leuanjärveen. Hakija on lisäksi pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen 35,3 ha:n laajennusalueella ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista sekä esittänyt euron pankkitakauksen tai muun hyväksyttävän vakuuden asettamista siltä varalta, että lupapäätös myöhemmin kumottaisiin tai muutettaisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Vesioikeuden antamassa, mm. Kivinevan turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräyksessä 9 Vapo Oy on velvoitettu lupaehtojen tarkistamishakemuksen tekemiseen mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 66/95/2 ja vesiylioikeuden päätös nro 176/1996 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 33/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 01/0084/4. Korkein hallintooikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuksen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 64/00/2 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 02/0047/3 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Hakija on tehnyt seuraavia tiloja koskevat vuokrasopimukset: , , , , , , ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2003) Kivineva on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia ja geologia Kivineva sijoittuu Siikajoen vesistöalueen (57) Siikajoen keskiosan alueelle (57.02), tarkemmin Leuanojan lähialueelle (57.028) sekä Lamujoen vesistöalueelle (57.06), tarkemmin Naarastenojan lähialueelle (57.069). Naarastenojan ja Lamujoen yhtyessä Naarastenojan valuma-alueen pinta-ala on 77 km 2 ja Lamujoen valuma-alueen pinta-ala noin 830 km 2. Myllyojan valuma-alue sen laskiessa Leuanjärveen on 36 km 2. Leuanojan valuma-alue sen yhtyessä Siikajokeen on 144 km 2. Lamujoen valuma-alue Jylhänrannalla, missä Lamujoen vedet ja Uljuan altaalta tulevat Siikajoen vedet yhtyvät, on 979 km 2. Kivinevan valumavedet johdetaan Naarastenojaan sen alkupäässä. Myllyojaan Kivinevan vedet johdetaan ojan keskivaiheilla. Naarastenojan alkupäässä valuma-alue muodostuu lähinnä suoalueesta, josta osa on ojitettua. Kivinevan alapuolella sijaitsee Jyletnevan turvetuotantoalue, jonka vedet johdetaan myös Naarastenojaan. Valuma-alueella on myös peltoja ja asutusta, joista suurin osa on keskittynyt valuma-alueen keski- ja alaosaan Naarastenojan varrelle sekä alueen pääteiden varsille. Valumaalueella sijaitsevat Hyvärilän ja Latvan kylät. Kivinevan turvetuotantoalueelta Naarastenojaan laskee vedet yhteensä 103,1 ha:n suuruiselta alalta, mikä on 1 % Naarastenojan valuma-alueen pinta-alasta. Jyletnevan (112,9 ha) ja Kivinevan tuotantoalueet yhdessä muodostavat 2,8 % Naarastenojan valumaalueen pinta-alasta. Edellä olevassa ei ole otettu huomioon Kivinevan turvetuotantoalueeseen kuuluvan Naarastenojan eteläpuolisen lisäalueen pintaalaa (noin 97 ha). Kyseisen lisäalueen kuormitusta ja vesistövaikutuksia on arvioitu erikseen hakemuksen liitteenä 3 olevassa päivätyssä selvityksessä.

6 Myllyojaan laskee Kivinevan turvetuotantoalueelta vedet 291 ha:n suuruiselta alalta, mikä on 8 % Myllyojan valuma-alueen pinta-alasta. Myllyojan valumaalueesta suurin osa on ojitettua tai ojittamatonta suota. Kangasmaastoa on huomattavasti vähemmän. Valuma-alueella sijaitsee kaksi järveä: Viitastenjärvi ja Kivijärvi, joihin Kiviojan vedet eivät kuitenkaan laske. Asutusta ja peltoa on lähinnä Viitastenjärven rannalla. Kivinevan vedet johdetaan Myllyojaan noin 3 km ennen Leuanjärveä. Naarastenojan, Myllyojan ja Leuanojan virtaamia voidaan arvioida Jylhänrannan valuma-alueen vertailujakson valuman perusteella. Jylhänrannan valuma-arvot ja niiden perusteella lasketut Naarastenojan, Myllyojan ja Leuanojan virtaamat eri jaksoilla ovat seuraavat: Jylhänranta Naarastenoja Myllyoja Leuanoja l/s km 2 l/s l/s l/s Mq 8, Hq 160, Nq 0, Mq (kesä syys) 6, Hq (kesä syys) 24, Nq (kesä syys) 1, Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Kivinevan tuotantokelpoisesta turvetuotantoalueesta on 338,8 hehtaaria tuotantokuntoista aluetta ja 23,9 hehtaaria valmisteltavana olevaa aluetta. Lisäksi Naarastenojan eteläpuolisen 96,8 hehtaarin suuruisen lisäalueen kunnostus on aloitettu vuonna 2002 puuston raivauksella ja Naarastenojan pohjoispuolisen 35,3 hehtaarin suuruisen uuden lisäalueen kunnostus on tarkoitus aloittaa heti luvan saamisen jälkeen. Lähiympäristö on lähinnä metsämaata sekä metsäojitettua suota. Kivinevan eteläosassa noin 100 metrin päässä turvetuotantoalueesta sijaitsee peltoalue. Lähimmät rakennukset sijaitsevat noin metrin päässä turvetuotantoalueesta etelään maantien nro 88 varrella. 6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kivinevan eteläosan vedet johdetaan Naarastenojaan ja pohjoisosien vedet Myllyojaan. Vedenlaatua on tarkkailtu Naarastenojan suulla ja Myllyojan alapuolisessa Leuanjärvessä sekä Kivijärvestä Myllyojaan laskevassa Kiviojassa. Lamujoen vedenlaatua ja laajemmin Siikajoen pääuoman vedenlaatua on tarkasteltu turvetuotantoalueiden lupakäsittelyä varten laaditussa koko Siikajoen vesistöalueen kattavassa vedenlaadun yleiskatsauksessa. Naarastenoja Vedenlaatua on tarkasteltu Naarastenojan suulla, mistä on tarkkailutuloksia vuodesta 1985 lähtien. Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1998 lähtien voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa vuorottelevat intensiivisen tarkkailun ja alueellisen tarkkailun vuodet. Naarastenojan vedenlaatua on tarkkailtu ainoastaan alueellisen tarkkailun vuonna Ennen vuotta 1998 Naarastenojan vedenlaadun tarkkailu oli vuosittaista. Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Naarastenojan vedenlaatu on vesistöjen yleisluokituksen mukaan välttävä. Vesi on humuspitoista, ravinteikasta ja väriltään tummaa. Vedessä on runsaasti rautaa ja kiintoainetta ja vesi on

7 sameaa. Hapen kyllästysaste oli kevättalvella selvästi alentunut, ja kesälläkään se ei ollut kovin korkea. Naarastenojan vedenlaatu on heikompi kuin Lamujoen pääuomassa. Naarastenojan happitilanne on yleensä kesällä ollut tyydyttävä tai hyvä, mutta talvella usein välttävä. Veden ph on yleensä ollut melko lähellä neutraalia, keskimäärin 6,7. Alhaisimmillaan se on ollut vuoden 1987 elokuussa, 5,5. Sähkönjohtavuus on ollut 3,6 43 ms/m. Maksimi mitattiin , jolloin vedenlaatu oli erityisen huono. Naarastenojan veden tumma väri johtuu humuksen suuresta määrästä sekä korkeasta rautapitoisuudesta. Rautapitoisuus on yleensä ollut 4 9 mg/l. Naarastenojan vesi on ollut varsin runsasravinteista ja ravinteista suuri osa on ollut epäorgaanisessa muodossa. Erityisesti fosforista suuri osa on ollut fosfaattina. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet melko korkeita sekä kesällä että talvella. Naarastenojan happitilanne on ollut paras tarkastelujakson alussa, huonontunut 1980-luvun loppupuolella ja sen jälkeen tilanne on pysynyt melko ennallaan. Kiintoainepitoisuus ja COD Mn olivat kesällä alhaisia vuosina 1985 ja 1986, minkä jälkeen pitoisuudet nousivat selvästi. Vuodesta 1987 vuoteen 2000 pitoisuuksissa on kuitenkin ollut laskeva suunta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet keskimääräistä korkeampia vuosina ja Leuanjärvi ja Kivioja Vedenlaatua on tarkasteltu Myllyojan alapuolisessa Leuanjärvessä ja Myllyojaan ennen Leuanjärveä laskevassa Kiviojassa. Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1998 lähtien voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa vuorottelevat intensiivisen tarkkailun ja alueellisen tarkkailun vuodet. Leuanjärven ja Kiviojan vedenlaatua on tarkkailtu ainoastaan alueellisen tarkkailun vuonna Ennen vuotta 1998 Leuanjärven ja Kiviojan vedenlaadun tarkkailu oli vuosittaista. Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Leuanjärven vedenlaatu oli vesistöjen yleisluokituksen mukaan välttävää. Vesi oli tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Vesi oli myös sameaa ja kesällä kiintoainepitoisuus oli korkea. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat vuonna 2000 reheville vesille tyypillisellä tasolla. Happitilanne oli talvella tyydyttävä ja kesällä hyvä. Leuanjärven happipitoisuus on yleensä ollut kesäisin hyvä ja talvella tyydyttävä. Veden ph on ollut 6,1 7,1 ja sähkönjohtavuus 3 5,7 ms/m. Leuanjärven vesi on ollut hyvin tummaa ja kesinä ja 1996 väriluku on ollut erityisen korkea. Veden tumma väri johtuu korkeasta humuspitoisuudesta sekä rautapitoisuudesta. Talvella väriluku, rautapitoisuus ja COD Mn olivat huomattavasti alhaisempia kuin kesällä. Leuanjärven typpi- ja fosforipitoisuus kertovat järven rehevyydestä. Kesän kokonaistyppipitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 1992 lähtien. Fosforipitoisuus puolestaan on kasvanut. Epäorgaanisten ravinteiden osuus on kesällä ollut melko pieni ja talvella korkeampi. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet kesällä ajoittain melko korkeita. Kesän 1992 korkea kiintoainepitoisuus on yhden näytteenottokerran tulos. Vuoden 2000 tarkkailutulosten perusteella Kiviojan vedenlaatu on hieman parempi kuin Leuanjärvessä. Happitilanne on yleensä ollut hyvä. Ravinnepitoisuudet ovat hieman alhaisempia kuin Leuanjärvessä, mutta kertovat silti veden rehevyydestä. Myös Kiviojan vesi on tummaa sekä humus- ja rautapitois- 7

8 ta. Rautapitoisuus on keskimäärin ollut 4,5 mg/l. Veden ph on ollut 5,7 7,4 ja sähkönjohtavuus 5 5,8 ms/m. Kiviojan happitilanteessa ei ole ollut suuria muutoksia. Vuonna 2000 happitilanne oli kuitenkin hieman huonompi kuin 1990-luvun puolivälissä. Kesän kokonaistyppipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas fosforipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan. Kivinevalta lähteneen veden laatu on ollut selvästi heikompi kuin läheisessä Kiviojassa. Kivinevan humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin Kiviojassa. Kiviojan vedenlaatua parantaa yläpuolisen Kivijärven vaikutus. Siikajoki ja Lamujoki Sekä Siikajoen pääuoman että Lamujoen vesi on tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Uusimman ympäristöviranomaisten tekemän vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan pääosa Siikajoen vesistöalueesta kuuluu luokkaan "välttävä". Lamujoki Kortteisen alapuolelta Ristisenojalle saakka sekä Pyhännänjoki ja Siikajoen pääuoma Pyhännänjoen yläpuolella kuuluvat luokkaan "tyydyttävä" ja Lamujoki Kortteisen yläpuolella luokkaan "hyvä". Muista sivuuomista Kärsämänjoki Mankilanjärven yläpuolella kuuluu luokkaan "tyydyttävä". 8 Pohjaveden tila Lähin pohjavesialue on noin 2,5 km tuotantoalueen eteläpuolella sijaitseva Oltavankankaan ( ) III-luokan pohjavesialue. Melutilanne ja liikenne Liikenne työmaatiellä on pääasiassa turvetuotantoon liittyvää. Hakemuksessa ei ole selostettu alueen muuta liikennettä. Kivinevan eteläpuolella kulkevan maantien nro 88 varrella on asutusta lähimmillään noin metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta, joten alueella on muutakin kuin turvetuotantoon liittyvää liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Hakemukseen on liitetty arvio koko turvetuotannon vaikutuksista Siikajoen vesistöalueella. Selvityksestä käy ilmi, että koko Siikajoen vesistöalueella on tai on suunnitteilla yhteensä 34 turvetuotantoaluetta. Lamujoen alueelle lasketaan vesiä lisäksi osalta Konnunsuota, Joutennevalta, Kurenluijannevalta, osalta Piipsannevaa sekä Jyletnevalta. Lisäksi Jylenneva on tarkoitus ottaa turvetuotantoon. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on noin 4 km länteen sijaitseva soidensuojeluohjelmaan kuuluva Köyry-

9 rimmen alue, joka on myös Natura-alue (FI , Haapaveden lintuvedet ja suot). 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asutuskeskittymä, Hyvärilä, sijaitsee tuotantoalueen lounaispuolella. Matkaa asutukseen on tuotantoalueen laidalta noin 2 kilometriä. Kun Naarastenojan eteläpuolinen lisäalue otetaan tuotantoon, lähimmät asuintalot sijaitsevat noin metrin päässä maantien nro 88 varrella. Alueen kalatalous Naarastenojan kalatalouskäyttö on hyvin vähäistä. Ojalla harrastetaan lähinnä satunnaista onkikalastusta. Oja on varsin pitkä ja se voinee toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueena. Leuanjärvi on tyypillinen latvajärvi, jolla on kalataloudellista merkitystä lähinnä keväisen hauenpyynnin vuoksi. Järvi on varsin suosittu kalastuspaikka, jossa kalastaa arviolta noin 20 kalastajaa. Kalastusta harjoitetaan verkoilla ja katiskoilla. Kalastus keskittyy hauen verkkopyyntiin keväällä. Katiskoja käytetään myös myöhemmin kesällä. Hauen ohella saaliiksi saadaan ahventa ja särkeä. Saalismääristä ei ole käytettävissä tietoja, mutta saalista saataneen kuitenkin varsin hyvin. Kalastus Leuanojalla on hyvin vähäistä. Ojan suualueella on satunnaista katiskakalastusta. Lamujoella on tehty kalastustiedustelu vuonna 2000 Ruonasenojalta lähtien jokisuulle. Tiedustelu kohdistettiin kaikkiin rantatilojen omistajiin. Rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 44 % eli yhteensä 71 taloutta. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkokalastusta harjoitettiin lähinnä alkukesällä touko kesäkuussa. Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2000 oli noin kg, mistä haukea oli 37 %, särkeä 24 %, lahnaa 12 %, ahventa 11 % sekä kirjolohta 10 %. Muita kalalajeja saatiin vähän. Talouskohtainen saalis oli 19 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis on esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalastaa myös jokivarren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. Heillä kalastus painottuu koskialueille istutetun pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen sekä harjuksen pyyntiin. Kalastusta haittaavina tekijöinä kyselyssä mainittiin kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Lamujoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, kirjolohi, taimen, harjus, made, särki, säyne ja kiiski. Lamujoen koskikalastoon on kuulunut pääasiassa kivennuoliainen, kivisimppu, särki, made, ahven ja harjus. Koskialueilla on esiintynyt satunnaisesti myös taimenta, salakkaa, mutua ja kiiskeä. Lamujokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta, puronieriää, harjusta ja rapua. Leuanojaan tai Leuanjärveen ei ole tehty viime vuosina kalanistutuksia. Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolella Piippolan kunnan alueella Kortteiselle asti.

10 10 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja sen laajuudesta Ympäristölupaa on haettu Kivinevan turvetuotantoalueelle jyrsinpolttoturpeen tuotannon jatkamiseen enimmillään 494,8 ha:n alalla. Tuotantokunnossa olevaa alaa on auma-alueet mukaan lukien yhteensä 338,8 hehtaaria. Kunnostustoimet ovat käynnissä Naarastenojan pohjoispuolisilla lohkoilla 6 ja 8, yhteensä 23,9 hehtaarin alalla, sekä Naarastenojan eteläpuolisilla lohkoilla 1 ja 2, yhteensä 96,8 hehtaarin alalla. Lisäksi tuotantoalueeseen kuuluu Naarastenojan pohjoispuolinen täysin valmistelematon uusi alue (lohko 7), jonka pinta-ala on 35,3 hehtaaria. Uuden alueen kunnostustoimet on tarkoitus aloittaa heti luvan myöntämisen jälkeen. Tuotannosta poistettua pinta-alaa on yhteensä 31,4 ha ja arviolta tuotannosta tulee poistumaan noin 230 ha vuoteen 2011 mennessä. Tuotteet ja tuotanto Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä sekä imuvaunumenetelmällä. Uusilla alueilla voidaan alkuvaiheessa tuottaa myös ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3. Kivinevalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun. Kivinevan turve soveltuu toimitettavaksi myös Fortum Power and Heat Oy:n Haapaveden turvelauhdevoimalaitokselle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 320 litraa tuotantokaudessa. Lisäksi dieselkäyttöisten pumppaamoiden (2 kpl) kulutus on litraa vuodessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Kivinevalla ei käytetä tuotantotoiminnassa tai siihen liittyvissä toimissa muita kemikaaleja. Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Suolta on yhteys Hyvärilän kylän kautta maantielle nro 88, mistä edelleen länteen valtatielle E 75. Valmistelussa olevalla Naarastenojan eteläpuolisella alueella on oma tieyhteys etelään suoraan maantielle nro 88.

11 11 Työmaaliikenne Kivinevan turve toimitetaan käyttäjille ympäri vuoden toimitusjaksojen kestäessä muutamasta viikosta kuukauteen riippuen käyttökohteiden kulutusmäärästä. Tuotantokoneet on sijoitettu työmaalle pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Lisäksi etelässä on tieyhteys Jyletnevalle turvekoneiden siirtämistä varten. Jälkihoito ja -käyttö Kivinevalla on tähän mennessä poistettu tuotantokäytöstä turpeen loppumisen vuoksi vasta yksittäisiä alueita tai sarkoja lohkoilla 1 ja 3 5. Näiden tuotannosta poistettujen alueiden pinta-ala on yhteensä 31,4 ha. Tuotantopintaalan poistuminen Kivinevalla on tulevalla lupakaudella merkittävää. Poistumaennusteen mukaan 4 5 vuoden kuluessa poistuu tuotannosta noin 80 hehtaaria ja vuonna 2011 tuotannosta on arviolta poistunut noin 230 hehtaaria. Turvetuotannon Kivinevalla arvioidaan loppuvan kokonaisuudessaan vuosina Poistuminen on kuitenkin vaiheittaista siten, että pinta-alaa poistuu saran osa tai sarka kerrallaan eri puolilla tuotantoaluetta, eikä hakija ole näin ollen tehnyt tarkkaa lohkokohtaista poistumaennustetta. Näiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään alkuvaiheessa tämän hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Siinä vaiheessa, kun alueita poistuu suurempina kokonaisuuksina, poistumaarvion mukaan noin vuodesta 2005 lähtien, pyritään niiden vedet johtamaan tuotantolohkojen vesiensuojelurakenteiden ohi. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista esittää tarkkaa suunnitelmaa toimenpiteistä. Hakija on katsonut, että näistä toimenpiteistä on riittävää esittää suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ennen alueen luovuttamista tai jälkikäyttöön siirtämistä suopohjalla tehdään siistimistöitä siten, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuotetut turvevarat poistetaan alueelta ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Mikäli alueiden lopullinen jälkikäyttömuoto ei jälkihoitovaiheessa ole selvillä, hakija pyrkii toimillaan edistämään tuotannosta poistuneiden alueiden luontaista kasvittumista muun muassa välttämällä tarpeetonta liikkumista koneilla kyseisillä alueilla. Kivinevalla tuotannosta poistuneiden alueiden pääasiallisena jälkikäyttömuotona on hakijan käsityksen mukaan todennäköisimmin metsätalous tai viljelykäyttö. Koska alue on osaksi vuokrattu, tullaan vuokra-alueet jälkihoitotöiden suorittamisen jälkeen palauttamaan sopivina kokonaisuuksina takaisin vuokranantajille vuokrasopimusten edellyttämässä kunnossa. Alueiden jälkikäytöstä päättää maanomistaja. Hakija ei ole tässä vaiheessa suunnitellut omistuksessaan olevien maaalueiden viljelemistä tai metsittämistä turvetuotannon loputtua. Poistuneet alueet toimivat aluksi tuotannon tukialueina ja, kun niistä muodostuu sopivia tuotantoalueesta erotettavissa olevia kokonaisuuksia, tullaan viljelyyn soveltuvat

12 alueet todennäköisesti ottamaan peltoenergiatuotantoon eli ruokohelpiviljelyyn. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kivinevan nykyinen vesienkäsittely laskeutusaltailla ja suunnitelma osan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi pintavalutuksella toteuttaa vanhoille tuotantoalueille soveltuvista vesienkäsittelymenetelmistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT). Alueelle ei ole muuta teknisesti toteuttamiskelpoista ja taloudellisesti kannattavaa vesiensuojelumenetelmää. Kivinevan Naarastenojaan laskevan alueen jäljellä oleva tuotantokelpoinen pinta-ala pienenee vuosi vuodelta. Hankealueen läheisyydessä ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvia alueita, koska lähialueen suot ovat metsäojitettuja. Kemiallisen puhdistusmenetelmän toteuttaminen pienelle ja kahteen osaan jakaantuneelle sekä käyttöiältään lyhyelle tuotantoalueelle muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Naarastenojan eteläpuolella kunnostettavana olevalle alueelle on suunniteltu pintavalutuskenttä. Kivinevan Myllyojaan laskevan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi on suunniteltu pintavalutuskenttä 89,7 hehtaarin tuotantoalueelle ja 35,3 hehtaarin laajennusalueelle. Kivinevalla tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotantomenetelmän valinta perustuu asiakkaan tarpeisiin sekä tuotantokentän olosuhteisiin (kosteus, kentän mataluus, pohjamaalaji jne.). Valittu menetelmä vaikuttaa jonkin verran pöly- ja melumääriin. Hakija on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään vähemmän pöly- ja meluhaittoja aiheuttavia tuotantokoneita, joiden soveltuvuus kulloisiinkin tuotanto- ja ympäristöolosuhteisiin on aina tapauskohtaisesti ratkaistava. Koska Kivinevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita, ei menetelmäksi ole kuitenkaan tarpeen valita ympäristöperusteilla muuta kuin tuotantoteknisesti parhaiten soveltuva menetelmä. Kivinevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on tavanomainen ja jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Turvetuotantotyön luonne, tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä ja työmaan laajuus huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, mistä syystä liikuteltavat polttoainesäiliöt ovat ainoa tuotantoteknisesti käyttökelpoinen säilytystapa polttoaineille. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Kivinevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa ja sertifioitu syksyllä 2001.

13 13 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Laskeutusaltaat (14 kpl) toimivat vesienkäsittelymenetelmänä koko tuotantoalueella. Lisäksi tuotannossa olevan 89,7 ha:n suuruisen alueen sekä 35,3 ha:n suuruisen suunnitellun lisäalueen (lohko 7) vedet johdetaan suunnitelman mukaan sulan maan aikana pintavalutuskentän 1 kautta Myllyojaan ja kunnostettavana olevan 96,8 ha:n suuruisen alueen (lohkot 1 ja 2) vedet sulan maan aikana pintavalutuskentän 2 kautta Naarastenojaan. Myös tähän mennessä tuotannosta poistuneiden alueiden (31,4 ha) vedet johdetaan olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kautta alapuolisiin vesistöihin. Laskeutusaltaat on varustettu pintapuomeilla sekä lietteenläjitysaltailla. Lisäksi kaikilla lohkoilla on lietesyvennykset sekä päisteputkiin asennetut lietteenpidättimet. Koko tuotantoalue on eristysojitettu. Toimenpiteet mataloituneilla tuotantokentillä Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Kivinevan turvetuotantoalueen valumavesien määrää ja laatua sekä kuormitusta on tarkkailtu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailun yhteydessä. Tuotantovaiheen tarkkailusuona Kivineva on ollut vuosina Vuosina Kivineva oli erityistarkkailusuona, jolloin Kivinevalla mitattiin virtaamia. Ennen vuotta 2000 Kivinevan kuormitukset on arvioitu laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella, kuitenkin vuosina Kivinevalla mitattujen virtaamien perusteella. Kivinevalta purkautuneen veden laatu vuosien keskiarvona oli: kiintoaine 11 mg/l, COD Mn 61 mg/l, Kok.P 109 µg/l, Kok.N µg/l, NH 4 -N 630 µg/l ja Fe µg/. Kivinevan keskivalunta vuosien keskiarvona oli 7,2 l/s km 2. Kivinevan kuormitus on vuosien tuotantokausilta (touko syyskuu) ollut keskimäärin bruttoarvoina 34 kg/d kiintoainetta, 172 kg/d CODMn, 0,29 kg/d fosforia ja 6,4 kg/d typpeä ja nettoarvoina 37 kg/d kiintoainetta, 64 kg/d CODMn, 0,14 kg/d fosforia ja 5,3 kg/d typpeä. Tuotantokauden keskimääräinen nettokuormitus Kivinevalta Myllyojaan on arvion mukaan 4,0 kg/d kiintoainetta, 61 kg/d CODMn, 0,10 kg/d fosforia ja 3,3 kg/d typpeä ja Naarastenojaan 2,0 kg/d kiintoainetta, 28 kg/d CODMn, 0,04 kg/d fosforia ja 1,5 kg/d typpeä. Vuositasolla Myllyojaan kohdistuvan nettokuormituksen on arvioitu olevan noin kg/a kiintoainetta, kg/a CODMn, 28 kg/a fosforia ja kg/a typpeä ja Naarastenojaan kohdistuvan nettokuormituksen noin kg/a kiintoainetta, kg/a CODMn, 11 kg/a

14 fosforia ja 438 kg/a typpeä. Kuormituksesta keskimäärin 72 % kohdistuu Myllyojaan ja 28 % Naarastenojaan. Myllyojaan johdettavien vesien tuotantopinta-alaksi on laskelmissa oletettu 316 ha ja Naarastenojaan johdettavien vesien tuotantopinta-alaksi 101 ha. Kuormitusarviot on laskettu vesienkäsittelymenetelmien mukaisesti. Suunnitellun uuden 35,3 ha:n suuruisen lisäalueen (lohko 7) kuntoonpanovaiheen aikaisen Myllyojaan kohdistuvan nettokuormituksen on vuositasolla arvioitu olevan noin kg/a kiintoainetta, kg/a CODMn, 8,6 kg/a fosforia ja 808 kg/a typpeä Lisäalueen ollessa kuntoonpanossa on tuotantovaiheen kuormitus noin 10 % pienempi. Edellä olevan lisäksi on erikseen arvioitu Kivinevan Naarastenojan eteläpuolisen, noin 97 hehtaarin suuruisen lisäalueen (lohkot 1 ja 2) kuormitusta. Lisäalueella on tehty raivaustöitä vuonna 2002, mutta muita kuntoonpanotöitä alueella ei ole tehty. Kuntoonpanovaiheen kuormitusarvio perustuu Pohjois- Pohjanmaan alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisiin vuosien ominaiskuormituslukuihin. Tuotantovaiheen kuormitusarviossa on käytetty kesän ja syksyn osalta pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ja talven ja kevään osalta laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisiä vuosien ominaiskuormituslukuja. Eteläisen lisäalueen tuotantokauden aikainen nettokuormitus on arvion mukaan noin 0,2 kg/d kiintoainetta, 5,9 kg/d COD Mn, 10 g/d fosforia ja 0,4 kg/d typpeä. Kuntoonpanovaiheessa lisäalueen kesäaikainen kuormitus on tuotantovaihetta suurempaa erityisesti kiintoaineen osalta. Kuntoonpanovaiheessa kuormitus on arvion mukaan suurinta keväällä. Vuositasolla kuntoonpanovaiheen nettokuormitus on noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 24 g/a fosforia ja 610 kg/a typpeä. Lisäalueen tuotantovaiheen nettokuormitus on vuositasolla arvioituna selvästi kuntoonpanovaihetta alhaisempaa, noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 4 g/a fosforia ja 320 kg/a typpeä. Turvetuotanto Kivinevan eteläisellä lisäalueella nostaa Naarastenojaan kohdistuvaa nettokuormitusta noin % nykyisen tuotantoalueen kuormituksesta. Lisäalueen tuotantovaiheen aikana Naarastenojaan kohdistuva Kivinevan nettokuormitus yhteensä on noin 2,2 kg/d kiintoainetta, 34 kg/d COD Mn, 50 g/d fosforia ja 1,9 kg/d typpeä. Tämä on vajaa 40 % Kivinevan koko vesistökuormituksesta. Pinta-alaan suhteutettuna Kivinevan eteläisen lisäalueen kuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin vanhan tuotantoalueen kuormitus tehokkaammasta vesienkäsittelystä johtuen. Vuositasolla arvioituna Kivinevan turvetuotantoalueen yhteenlaskettu nettokuormitus Myllyojaan ja Naarastenojaan on kaiken kaikkiaan noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 32 g/a fosforia ja kg/a typpeä. 14 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisvaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa vuotoja maaperään poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi.

15 15 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen; mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu ja tärinä Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Toiminnassa syntyy vuosittain vähäinen määrä sekajätettä sekä noin 400 l jäteöljyä ja 60 kg muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat Työmaan tukikohta-alueella on jätteiden keräilyä varten järjestetty keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Kivinevan jätteiden keräilypaikkaan toimitetaan myös viereisellä Jyletnevan tuotantoalueella syntyvät jätteet. Kivinevan ja Jyletnevan jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa alueen tuotantourakoitsija. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kivinevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Kivinevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Toiminnan harjoittamisella ei aiheuteta sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat kiellettyjä luonnonsuojelulailla tai sen nojalla annetuilla määräyksillä, tai erityistä luonnonolosuhteiden vaarantumista. Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Naarastenojan vedenlaatu on ollut yleisluokitukseltaan välttävä. Veden väriluku on kesällä ollut pääasiassa välillä , ja ravinnetasoltaan Naaras-

16 tenoja on ollut rehevä: fosforipitoisuus noin µg/l ja typpipitoisuus noin µg/l. Epäorgaanisia ravinteita vedessä on ollut runsaasti, joten tuotantoa rajoittaa jokin muu tekijä kuin ravinteiden saatavuus, esimerkiksi tummasta väristä johtuva valon puute ja virtausolot. Kivinevan kuormitus ei yksinään nosta merkittävästi Naarastenojan kiintoainepitoisuutta tai COD Mn :ää, mutta Kivinevan ja Jyletnevan yhteiskuormitus on merkittävämpi. Kiintoainepitoisuuden nousu on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. COD Mn lisääntyy noin 3 mg/l (brutto), mikä on noin 12 % Naarastenojan kesäajan pitoisuustasosta. Naarastenojan kokonaisfosforitaso on ollut niin korkea, että Kivinevan tai Kivinevan ja Jyletnevan yhteiskuormituksen aiheuttaman pitoisuuslisän merkitys on melko vähäinen. Naarastenojan valuma-alueen turvetuotannon kuormitus kuitenkin omalta osaltaan lisää Naarastenojan kokonaisfosforipitoisuutta. Turvetuotannon kokonaistyppikuormituksen merkitys Naarastenojan vedenlaatuun on sen sijaan merkittävämpi. Naarastenojan kesän 2000 keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 670 µg/l, joten Kivinevan typpikuormituksen osuus tästä on 5 7 % ja Jyletnevan ja Kivinevan yhteisen typpikuormituksen osuus %. Naarastenoja olisi tummavetinen, humuspitoinen ja runsasravinteinen ilman valuma-alueen turvetuotantoakin. Kivinevan ja Jyletnevan kuormitus kuitenkin osaltaan vaikuttaa humuspitoisuuden ja sitä kautta väriluvun kasvuun. Joen pitoisuustaso huomioon ottaen fosforikuormituksen merkitys on suhteellisen vähäinen, mutta typpikuormituksen merkitys selvästi suurempi. Ilman turvetuotannon kuormituksen vaikutusta Naarastenojan typpipitoisuus olisi merkittävästi alhaisempi. Kivinevan kuormituksen vaikutuksia on tarkasteltu myös Lamujoessa Naarastenojan alapuolella. Sekä Kivinevan että Kivinevan ja Jyletnevan yhteiskuormituksen vaikutukset Lamujoen kiintoaineen, COD Mn :n ja fosforin määriin jäivät vähäisiksi. Typpipitoisuus sen sijaan nousee Kivinevan kuormituksen vaikutuksesta 3 5 µg/l ja Kivinevan ja Jyletnevan yhteiskuormituksen vaikutuksesta 7 11 µg/l. Lamujoen alaosan kokonaistyppipitoisuus on lievästi rehevän vesistön tasoa, mitä se olisi myös ilman Naarastenojan valuma-alueen turvetuotannon kuormitustakin. Turvetuotanto kuitenkin omalta osaltaan nostaa typpipitoisuuksia Lamujoessa. Kivinevan Naarastenojan eteläpuolella sijaitsevan lisäalueen (97 ha) ottaminen turvetuotantoon ei aiheuta olennaisia muutoksia purkuvesistön vedenlaatuun, mutta kuormitus lisää omalta osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä. Kivinevan turvetuotantoalue muodostaa 8 % Myllyojan koko valuma-alueen pinta-alasta. Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutus Myllyojan vedenlaatuun on huomattava. Kesän keskivirtaamatilanteessa Kivinevan nettokuormitus nostaa Myllyojan fosforipitoisuutta 5 µg/l ja kokonaistyppipitoisuutta 160 µg/l. Kiintoaineen nettokuormituksen aiheuttama pitoisuusmuutos on vähäinen, mutta COD Mn lisääntyy 3 mg/l. Bruttokuormitusta tarkasteltaessa muutokset ovat selvästi suurempia. Myllyojan kautta Kivinevan vedet laskevat Leuanjärveen, jossa vesi on ollut väriltään tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Happitilanne Leuanjärvessä on yleensä talvellakin ollut vähintään tyydyttävä. Kivinevan kuormituksen vaikutus Leuanjärven vedenlaatuun on huomattava. Leuanjärven veden COD Mn on ollut mg/l, mistä arvioitu Myllyojan kautta tulevan Kivinevan nettokuormituksen osuus on noin 10 %. Kiintoainepitoisuus Leuanjärvessä on vaihdellut paljon, mutta erityisesti ylivalumatilanteissa Kivinevan kiintoainekuormituksen vaikutus on havaittavissa Leuanjärvessä. Leuanjärvi aiheuttaa pienestä koostaan huolimatta huomattavaa virtauksen hidastumista, jolloin kiintoaine sedimentoituu pohjaan, joten Kivinevan kuormitus on osaltaan 16

17 aiheuttanut Leuanjärven pohjan liettymistä. Myös valuma-alueen metsäojitukset ovat vaikuttaneet järven liettymiseen. Leuanjärven veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut kesäisin yleensä noin µg/l ja typpipitoisuus vuodesta 1995 lähtien µg/l. Kivinevan kuormituksen vaikutus ravinnetasoon on huomattava. Erityisesti Leuanjärven kokonaistyppipitoisuus nousee merkittävästi Kivinevan kuormituksen takia. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat olleet Leuanjärvessä alhaisia, erityisesti epäorgaanista typpeä on ollut vähän. Leuanjärvi on siten ollut ainakin ajoittain typpirajoitteinen, joten Kivinevan typpikuormitus lisää myös Leuanjärven rehevyystasoa. Leuanjärvi on matala ja kasvittunut. Kivinevan kuormituksesta suurin osa sedimentoituu ja sitoutuu Leuanjärvessä, joten Kivinevan kuormituksen vaikutus vedenlaatuun Leuanjärven alapuolella lienee merkittävästi vähäisempi kuin järven yläpuolella Myllyojassa. 17 Vaikutus kalatalouteen Lamujoen sekä Leuanjärven ja Leuanojan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jonka kannat ovat Lamujoen vesistöalueella taantuneet. Harjus kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti koko Lamujoen alueella. Leuanojan alaosalla harjus on lisääntynyt satunnaisesti. Leuanojan vedenlaatu on kuitenkin turvetuotannosta riippumatta niin heikko, ettei se ole merkittävää lisääntymisaluetta. Lamujoella turvetuotannon kuormitus on osaltaan heikentänyt vedenlaatua, mutta se ei ole kuitenkaan estänyt istutuksista peräisin olevan rapukannan elpymistä pyyntivahvaksi 1980-luvun lopulla. Lamujoella parhaat rapualueet ovat Launolan ja Pulkkilan osakaskuntien koskialueilla eli noin 3 km Naarastenojan alapuolelta lähtien alavirtaan. Lamujoen, Leuanjärven ja Leuanojan lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Lamujoella ja todennäköisesti Leuanjärvellä jo pitkään ja niitä voisi esiintyä myös ilman Kivinevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Leuanjärvellä kalastus keskittyy keväiseen hauenpyyntiin, ja silloin makuvirheitä ei juuri esiinny. Käytännössä Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Kunnostettavana olevan Naarastenojan eteläpuolisen lisäalueen (97 ha) kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan pinta-alaan suhteutettuna samantasoisia kuin nykyisen tuotantoalueen kalataloushaitat. Vesistövaikutusarvion mukaan Kivinevan kuormitus tulee jatkossa olemaan selvästi pienempää kuin edellisessä lupahakemuksessa arvioitiin. Myös Kivinevan kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevissa vesioikeuspäätöksissä on arvioitu.

18 18 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kivinevan turvetuotantotoiminta ei ennakolta arvioiden aiheuta maaperän saastumisvaaraa eikä vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Tuotantoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pölyn vaikutus Kivinevan pääasiallisena tuotantomenetelmänä on jyrsinpolttoturpeen tuotanto. Lähiympäristön maankäyttö sekä asutuksen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen tuotannosta ei aiheudu sanottavaa pölyhaittaa tuotantoalueen ulkopuolelle. Liikenteen aiheuttama pölyäminen voi aiheuttaa satunnaisesti haittaa. Melun vaikutus Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Aivan Kivinevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Häiritsevien tai ohjearvot ylittävien meluhaittojen aiheutuminen asutukselle ei ole todennäköistä. Myös lähimmälle luonnonsuojelualueelle on tuotantoalueelta matkaa yli kaksi kilometriä. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosiksi kalataloustarkkailun osalta. Hakija on esittänyt, että kalataloustarkkailua jatketaan yhteistarkkailuna. Hakija on liittänyt hakemukseensa päivätyn Siikajoen turvetuottajien yhteisen esityksen Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailuun kuuluu päiväkirjan pito tuotantoalueella tapahtuvasta toiminnasta, ympäristönsuojelutoimista, tarkkailusta, häiriöistä ja kaikista muista mahdollisista tapahtumista, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai päästöihin. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Lista päiväkirjojen vastuuhenkilöistä tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjat arkistoidaan mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten. Tarkkailusoiden käyttötarkkailun tiedot toimitetaan tarkkailua hoitavalle konsultille mennessä. Tuottajat ilmoittavat merkittävimmistä kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä konsultille jo tuotantokauden aikana. Päästötarkkailu Hakemukseen liitetyn päästötarkkailuohjelman mukaan tarkkailun periaatteena on, että osa turvetuotantosoista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja lopuille soille päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perus-

19 teella mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Tarkkailusuot vaihtuvat kahden vuoden välein siten, että samalla alueella olevat tuotantoalueet ovat yhtä aikaa tarkkailussa. Siikajoen vesistöalueella päästötarkkailuun valittujen soiden tarkkailutulosten perusteella lasketaan kesäajan (touko syyskuu) ominaispäästöt tuotantosoille. Lisäksi vuosipäästöjen arvioinnissa käytetään yhden ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon tarkkailutuloksia sekä tarvittaessa vuosipäästöjen arviointia täydennetään muiden lähistöllä sijaitsevien ympärivuotisten tarkkailusoiden tutkimustuloksilla. Vuodesta 2003 alkaen ympärivuotinen tarkkailu toteutetaan Järvinevalla. Kaikilta tarkkailusoilta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla jatkuvatoimisin mittalaittein. Tarkkailujaksona ovat viikot Virtaamamittarit voidaan asentaa paikoilleen myös aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Vesinäytteet otetaan kaikilta tarkkailusoilta kahden viikon välein. Tarkkailujaksona ovat viikot Vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan vuosittain yhdellä suolla ottamalla vesinäytteet myös vesiensuojelurakenteiden yläpuolelta. Vakionäytteiden lisäksi tuottaja voi ottaa ylimääräisiä näytteitä poikkeustilanteissa, esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. Ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvan suon virtaamaa mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Virtaaman mittaus on jatkuvaa. Ohjelman mukainen näytteenottotiheys on: Kausi Näytemäärä Talvi marraskuu tulva-aika 1 näyte/kk Kevät tulva-aika (min. 3 viikkoa) 1 näyte/viikko Kesä tulva-aika syyskuun puoliväli 1 näyte/2 viikkoa Syksy syyskuun puoliväli lokakuu 1 näyte/2 viikkoa 19 Näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset (tuotantovaiheen lisämääritykset 3 kertaa kesän aikana): Perusmääritykset Lisämääritykset Kiintoaine PO 4 -P Kok.P NH 4 -N Kok.N NO 2 -N + NO 3 -N COD Mn Fe Kaikki analyysit tehdään SFS-standardeja noudattaen. Vaikutustarkkailu Esitetyn ohjelman mukainen vesistötarkkailu sisältää vaihtuvan tarkkailun sekä vuosittain toistuvan tarkkailun. Vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuosina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaattitarkkailulla ja pohjaeläinseurannalla. Vaihtuvan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat kulloinkin päästötarkkailun tarkkailukohteena olevien turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä. Vesistötarkkailupisteitä on 2 3 päästötarkkailusuota kohden. Tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä kulloinkin

20 tarkkailussa olevan sivujoen suulla. Näytteet otetaan samanaikaisesti päästötarkkailunäytteiden kanssa. Vesistötarkkailunäytteet otetaan kuitenkin päästötarkkailusta poiketen kerran kesä elokuussa sekä kerran kevättalvella. Näytteistä tehdään samat määritykset kuin päästötarkkailussa sekä lisäksi määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus ja väri. Vuosittain toistuvan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Siikajoen vesistöalueella voimakkaimmin turvetuotannon kuormittamilla alueilla. Vuosittain toistuvan tarkkailun näytteenoton ajankohdat sekä määritykset ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Pohjaeläinnäytteet otetaan potkuhaavilla (standardi SFS 5077) syyskuussa sähkökoekalastuskohteilta samoina vuosina kuin tehdään koekalastuksia. Näytteenottokohteet keskitetään sivujoille, joilla on eniten turvetuotantoalueita. Näytteitä otetaan Luohuanjoelta, Savalojalta ja Lamujoelta kultakin kahdesta kohteesta. Kivinevan kalataloustarkkailu on toteutettu Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hyväksytty vuosille Hakija on esittänyt, että kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan jatkossakin osana yhteistarkkailua. Kivinevan olosuhteissa ei toiminnan aiheuttamaa pölyämistä ja melua ole tarpeen tarkkailla tuotantoalueella tai sen ympäristössä. 20 Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kolmen viikon kuluessa näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, ympäristökeskukselle ja niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sijaitsevat. Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Siikajoella tarkkailussa olevien kuntoonpanosoiden tarkkailutulosten raportti liitetään päästötarkkailuraporttiin erillisenä liitteenä. Ennen vuosiyhteenvedon kirjoittamista tarkkailusoiden kuormitustiedot ja luonnonhuuhtoumaa koskeva laskentamenettely toimitetaan kommentoitavaksi tarkkailuvelvollisille ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen kootaan vuosiyhteenveto, johon liitetään myös vesistötarkkailun raportointi. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Vedenlaadun intensiivitarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Lisäksi tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle neljännesvuosittain rekisteriin siirrettävässä muodossa. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kuormitustarkkailutulosten yhteydessä. Raportit toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle.