Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo FM Pia Puntanen

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti Liisa Tarjanne

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä

Pertunmaan kunnan strategia

ALUEELLINEN VETOVOIMA

instituutti kulttuurimatkailu

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Miten saada uusia asukkaita kylään?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

DIGITAALINEN KAUPUNKI Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISILLA KOTISEUTUPÄIVILLÄ JÄRJESTETYN VAIKUTTAMISKAMARIN TYÖPAJASTA (Koonnut Pirjo Tulikukka, 12.9.

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä. Liisa Bergius Keski-Suomen liitto

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

Ryhmätyöskentelyn purku Hankasalmi

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

Hirvensalmen kunta Korttelien 103 ja 104 asemakaavan muutokset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Kaupunki hyvinvoinnin mahdollistajana / Konsernihallinto / Sirpa Kynäslahti

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Mitä kulttuurimatkailu on?

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Kasvun ja oppimisen lautakunta liite nro 1 (1/9) KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikoski

Asuntomessujen oheiskohdehaun infotilaisuus 3.4. klo 15-16

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere Oulu Leena Olkkonen

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Transkriptio:

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus hyödyntää kulttuuriperintöään Mikkelin kaupungin strategia 2009 Kulttuuriperintö mukana tavalla tai toisella (historia, kulttuuri) maakuntastrategiasta kuntastrategioihin Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma-hanke 2011-2013, mukana myös Ristiina ja Hirvensalmi Budjetti 286 000

Mitä kulttuuriperintö on? Kulttuuriperintö-käsitteellä viitataan yleensä joukkoon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatkuvasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa ja perinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omistuksesta riippumatta. Siihen kuuluu kaikki ne ympäristön ominaisuudet, jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisesta vuorovaikutuksesta.

Suomennettuna ja konkretiana Aineellinen kulttuuriperintö Kiinteä: kiinteät muinaisjäänteet, rakennukset, ympäristöt, maisemat Irtain: arkistot, museo- ja taidekokoelmat jne. Aineeton Suullinen perinne, esittävät taiteet, sosiaaliset tapahtumat esim. juhlat, luontoa ja universumia koskevat traditiot, perinnekäsityö (Unesco) Kulttuuriperintö on parhaimmillaan aineellisen ja aineettoman vuoropuhelua Kulttuuriperintöä täytyy olla, se pitää tunnistaa, siitä pitää kertoa ja sitä pitää säilyttää, jotta sitä voi hyödyntää

Systemaattinen tarkastelu Muinaisjäänteet Alueiden rakentuminen Arkkitehtuuri Hallinto ja politiikka Elinkeinot Vapaa-aika, yhdistystoiminta Kansanperinne Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, urheilu Henkilöt Nykykulttuuri

ja yleisön näkemykset Kuusi yleisötilaisuutta, webropol-kysely Mistä on Mikkelin seudun kulttuuriperintö tehty? Kulttuuriperintö on tärkeää erityisesti seudun omaleimaisuuden, identiteetin ja tunnettavuuden rakentajana sekä matkailun sisältönä Arvostetaan: vesistöt, paikat ja rakennettu ympäristö, esihistoria, asutushistoria, sotahistoria, aineeton perinne Vaaditaan: lisää arvostusta, tietoa etenkin virkamiehille ja päättäjille, kulttuuriperinnön kouluopetusta Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat

1. Savon syntyseutu - esihistoria, varhaisvaiheet ja sen jäänteet

2. Rajalla - kahden valtakunnan intressipiirien törmäyksessä, sotilasasutus, kartanot, Savon Prikaati, päämaja, maavoimien esikunta, Vänrikki Stoolin tarinat

3. Kaskikansan perilliset - itäinen kulttuuriperintö ja mentaliteetti, maatalous, metsät ja metsäteollisuus, vesistö, vesillä kulkeminen, saaristolais- ja vapaa-ajanasutus

4. Hallinnon kaupunki ja kaupunkilaiset - rakennettu ympäristö, vallan kamarit, hyvinvointi-suomi, kansalaisyhteiskunta, harrastukset

5. Torilla ja kaupanteossa - markkinat, tori, kaupankäynti, taloudellinen aktiivisuus, palveluelinkeinot

6. Moderni Mikkeli nopea muutos 1960-70 luvuilla, palvelukaupungin rakentuminen, nykykulttuuri, arki, kärjet, perinteen ja modernin vuoropuhelu, tulevaisuus, kaupunki ja maaseutu Kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja vaalimisessa on tärkeää kulttuurinen kestävyys. Kulttuuriperintö luo jatkuvuutta menneestä tulevaan: arjessa elävä kulttuuriperintö muistuttaa meitä menneisyydestä ja luo identiteettiä, nykyarjesta taas nousevat tulevaisuuden kulttuuriperinnön ainekset.

Kulttuuriympäristön hyödyntäminen Maankäyttö ja kaavoitus, uudisalueet, täydennysrakennus, taustatiedon merkitys Hyvä ympäristö vetovoimatekijänä Kerroksellisuuden arvostus Millaisia rakennettuja ympäristöjä meillä on ja mitä ne kertovat meistä? Esim. asuinalueiden profiilit ja arvostus

Tarpeita kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemiselle ja hyödynnettävyydelle kaupunkisuunnittelu, rakennusvalvonta, muu tekninen toimi Koulutus sisällöistä asiakkaan kohtaamisesta TIEDOTUS Sisäinen Ulkoinen Prosessit Kartta järjestelmä Sisäinen yhteistyö Tunnistaminen Rakennusinventointi rakennustutkija teemat Keskitetty tietopankki järjestelmä systeemi ylläpidetty Omat Kiinteistöt Hoito

Tekeillä Rakennusinventointi, modernin Mikkelin tunnistaminen, maakuntaliiton tietojärjestelmän käyttö Kaupungin omistamien rakennusten kulttuurihistoriallinen tarkastelu, salkutus Vanhojen rakennuslupien sähköinen luettelo Kulttuurihistoriallisten kohteiden vienti StellaWeb - järjestelmään Koulutus virkamiehille ja kulttuuriperinnön huomioiminen prosesseissa

Kulttuuriperintökasvatus Varhaiskasvatus peruskoulu aste kansalaisopisto Ydinkysymys: kuinka Hirvensalmen esimerkki Varhaiskasvatus lorukortit Oppimateriaalit sähköiseen opsiin, ala- ja yläkoulut, linkitys Kulttuuripolkuun, opettajien veso Kyläkirjojen digitointi toinen

Hyödyntäminen yritystoiminnassa Pilotit esimerkkejä kulttuuriperinnön hyödyntämismahdollisuuksista Historiatekstit I-IV Kauppakeskus Stellan katalogeissa Maatilan ja suvun historia tuotteistuksen lähteenä Puutarhainventointi ja kasvien kulttuurihistoria tuotteistuksen taustamateriaalina Ruuan kulttuurihistoriaa Mikkelin seudulta/ekoneum Sota ja rauha suhteita Venäjään ja venäläisiin/miset Oy 1-2 pilottia vielä mahdollisia, aineettoman, sähköisen parista?

..jatkuu Heritage - verkosto Halutaan nostaa kulttuuriperintökohteiden tunnettavuutta Museot, kirkot, nähtävyydet, matkailukohteet kohteista jotka ovat tai käyttävät kulttuuriperintöä ei ole puutetta Toimivan verkoston luominen ja merkki jatkotoimiksi, nyt tausta-aineistoja Teemalliset karttareitit ja polut eri aiheista Nostaa esille kulttuuriperinnön eri aihepiirejä, paikalliset näkökulmat Paikallisten ja matkailijoiden käyttöön

Kulttuuriperintöportaali ja ohjelma, toimintamalli Mikkelin kaupungin nettisivujen yhteyteen portaali, joka esittelee alueen kulttuuriperintöä ja linkittää eteenpäin aiheen äärelle Valtuusto hyväksyy kulttuuriperintöohjelman, sisältö, toimenpiteet, vastuutahot, seuranta ja uudistaminen Toimintamalli kuinka kunnat voivat toimia hyödyntääkseen omaa kulttuuriperintöään identiteetin ja imagon vahvistajana sekä alueen vetovoimatekijänä