Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014

Samankaltaiset tiedostot
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle

SISÄLLYS. TerveysKampus

Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Yhtymähallitus TerveysKampus hanke 312/00.01/2014. Yhall 185

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Kuntayhtymän hallitus

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

Valmistelija: tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen, puh , anne-mari.lappalainen(at)ylasavonsote.fi.

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

Terveyskampus hanke toteutusaikataulu

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta

Lausunto Terveyskampus, Vaihe 2 hankesuunnitelmasta

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN A-I SOVELTUVUUSARVIO SOVELTUVUUSARVION PERUSTELUJA

Yhtymähallitus Yhtymähallitus TerveysKampus hanke 312/00.01/2014. Yhall

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

INVESTOINNIT

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Assi. Miten suunnitellaan kokonainen keskussairaala? Projektiylilääkäri Paula Turunen

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntajohtajapäivät Kuopio

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen

SUURET RAKENNUSHANKKEET

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Hallinnon tilojen vuokrasopimuksen hyväksyminen

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI HYKS lautakunnan kokous OHEISMATERIAALI F

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 7308/ /2014

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2023

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014

Transkriptio:

1 Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014

2 1 SISÄLLYS 2 Tausta tilatarkastelulle... 3 3 Toiminnan muutostarpeet johtavat tilamuutoksiin... 4 3.1 Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen Ylä-Savossa... 5 3.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen... 5 3.1.2 Päiväkirurgia... 5 3.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta... 5 3.1.4 Vuodeosastotoimintojen... 5 3.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen... 6 4 TerveysKampus-Hankkeen valmistelu... 7 5 Hankkeen tavoitteet ja aikataulutus... 7 5.1 Hajallaan sijoitettavat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi... 8 5.2 Tilojen käyttöastetta nostetaan... 8 5.3 Aikataulutus... 8 6 muodostettavat palvelukokonaisuudet ja tilaratkaisuvaihtoehdot... 9 6.1 Palvelut yhden luukun periaatteella... 9 6.2 Vuodeosastotoiminnoista muodostetaan yhtenäinen akuuttivuodeosasto... 9 6.3 Psykiatrinen osastotoiminta saadaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti sijoitettua somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen.... 10 6.4 Vaihtoehto 1: nykyinen toimintamalli... 10 6.5 Vaihtoehto 2: Vuodeosastot terveyskeskuksessa ja ISA:ssa... 10 6.6 Vaihtoehto 3: vuodeosastot keskitetään ISA:an... 10 6.7 Vaihtoehto 4: Vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen... 11 6.8 Vaihtoehto 5: Uusi rakennus + olevien muutokset... 11 7 Vaihtoehtojen arviointi ja perustelut... 11 7.1 Taloudellisesti... 11 7.2 Toiminnallisesti... 12 7.3 Työvoiman säilymisen ja alueen elinvoiman kannalta... 12 8 Tilasuunnittelun perusratkaisut vaihtoehto 4 pohjalta... 13 Käytetyt lyhenteet: ISA = Iisalmen sairaala, TK = Iisalmen terveyskeskus, MT = mielenterveys- ja päihdepalvelut, R2 = Riistakadulla sijaitseva kiinteistö, joka on sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä, Allianssi = Meijerikadun ja Riistakadun kulmauksessa sijaitseva kiinteistö, jossa toimii mm. kehitysvammaisten päivätoiminta, Monitoimitalo = Riistakadulla sijaitseva Terveydenhuollon tukisäätiön kiinteistö, joka on vuokrattuna kokonaisuudessaan Sotelle

3 2 TAUSTA TILATARKASTELULLE Kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen jälkeen on tarkasteltu käytössä olevia tiloja, toiminnallisuutta ja mahdollisuutta tehostaa tilojen käyttöä. Kuntayhtymän tilat ovat pääosin vuokrattuna jäsenkunnilta. Lisäksi omassa omistuksessa ovat Iisalmen sairaalan ja Koljonvirran sairaalan kiinteistöt sekä nk. R2 kiinteistö Riistakadun varrella Sairaalan ja Ilvolasäätiön kiinteistöjen välissä. Yhteensä kiinteistöjä on käytössä n. 69.000 m2. Iisalmen kaupungin alueella kuntayhtymällä on tällä hetkellä käytössä n. 29.000 m2. Tilakustannukset (ylläpito, vuokrat, poistot) ovat osa palvelutuotannon kustannuksia. Tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat ovat myös perusta tehokkaalle toiminnalle, terveydelle, työviihtyvyydelle ja asiakaspalvelulle. Vuosina 2011 ja 2012 tehty kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehotuksista. Kuntayhtymällä on käytössä toimintamalli sisäilmaongelmiin. Kuntayhtymän toiminnan aikana on ilmennyt terveysongelmia tiloissa, joita on jouduttu poistamaan käytöstä, uhka tilojen sulkemisesta tai tilat on peruskorjattu. Iisalmen kaupungin alueella näitä kiinteistöjä ovat: R2 (Riistakatu, ennen mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytössä), tilat poistettu käytöstä terveydellisistä syistä. Kuntokartoitus tehty ja arvoidut peruskorjauskustannukset ovat 1,5 milj.. Omistajana on kuntayhtymä. Ns. Allianssin tilat (Meijerikatu), kehitysvammaisten päivätoiminta ja Mtt-palveluja. Tilat on peruskorjattu vaikeiden sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjatut tilat on otettu uudelleen käyttöön heinäkuussa 2014. Omistajana on Iisalmen kaupunki. Osassa Monitoimitalon (Ylä-Savon terveydenhuollon tukisäätiön) tiloja on todettu sisäilmaongelmia ja toiminnat jouduttiin siirtämään pois vuoden 2014 aikana peruskorjauksen vuoksi. Säätiö on toteuttanut peruskorjauksen kesän 2014 aikana ja tilat voidaan ottaa uudelleen käyttöön syksyllä 2014. Tiloihin siirtyy työterveyshuolto. Asuntoihin sijoitetuista vastaanottotiloista luovutaan, koska ne eivät sovellu työtilakäyttöön. Koljonvirran kiinteistö: kuntokartoitus tehty ja arvio peruskorjauskustannuksista on noin 8 milj.. Käynnissä on selvitys tilojen jatkokäytön mahdollisuuksista. Kuntayhtymän omistama tila. Tilasta on käytössä vain noin 20 % (psykiatrinen osasto). Kokonaispinta-ala n. 5500 m2. Sairaalan kiinteistön peruskorjaustarpeita on useissa eri kohteissa: vuodeosasto eivät täytä nykyisiä määräyksiä hygieniatilojen sekä potilashuoneiden osalta. Keittiötilat eivät vastaa toiminnan tarpeita ja ovat osittain kunnoltaan heikot. Kiinteistön viemäröinti on alkuperäinen ja joitakin kriittisiä kunnostuskohteita on suoritettava pikaisesti. Lisäksi kuntayhtymän toiminta-alueella Vieremän kunta joutui purkamaan terveyskeskuskiinteistön kokonaan (merkittävät sisäilmaongelmat) ja investoi uudisrakennukseen. Merkittävä peruskorjaus on käynnissä myös Kiuruveden terveyskeskuksessa.

4 Edellä esitettyjen tilaongelmien vuoksi on jouduttu jo yli kahden vuoden ajan jatkuvasti käyttämään väistötiloja osassa toimintoja. Hajallaan olevat epätarkoituksenmukaiset tilat johtavat tehottomuuteen ja ovat myös asiakkaan palvelun kannalta huonoja ratkaisuja. Lisäksi tehoton tilankäyttö aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Tällä hetkellä ylimääräisiä tilakustannuksia muodostuu vuosittain n. 460.000, jotka voitaisiin säästää esitetyillä uudella tehokkaammalla tilojen käytöllä. Kokonaisuudessa on arvoitu, että tilojen käytön tehostaminen toisi noin 700.000 euron säästöt vuositasolla. 3 TOIMINNAN MUUTOSTARPEET JOHTAVAT TILAMUUTOKSIIN Toiminnan muutokset ja investoinnit koskevat lähipalveluja ja ovat riippumattomia soteratkaisuista: Iisalmen sairaalan vuodeosasto-tilat eivät täytä nykyajan määräyksiä mm. hygieniatilojen ja potilashuoneiden osalta, peruskorjaustarve on ollut jo useita vuosia, vuodeosastopalvelut ovat lähipalveluja Iisalmen terveyskeskuksessa on jo valmiina nykymääräykset täyttävät vuodeosastotilat, joita voidaan peruskorjauksella muuntaa yhdistettäviin vuodeosastotarpeisiin, vuodeosastopalvelut ovat lähipalveluja yhdistämällä vuodeosastot akuuttivuodeosastoiksi, voidaan turvata riittävä vuodeosastopaikkatarve tulevaisuudessakin Koljonvirran psykiatrinen osasto on odottanut sijoituspaikkaa muiden palvelujen yhteyteen jo vuodesta 2011 asti. Osasto toimii erillään ja toimintaan sekä tiloihin liittyy merkittäviä lisäkustannustekijöitä, potilas- ja henkilökunnan turvallisuuteen liittyviä riskejä. AVI on edellyttänyt tiloihin peruskorjauksia ja olemme tiloissa jatkoajalla. Ylimääräiset kiinteistön ylläpitokustannukset ovat vuodessa n.330.000. Psykiatrinen osasto liittyy kiinteänä osana psykiatrisen hoidon avopalveluihin ja avohoitopainotteiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Osaston yhteydessä sijaitsee myös selviämisasema. Psykiatrinen osasto on myös välittömässä yhteydessä päivystystoimintaan. Palvelukokonaisuus on täysin sote-lainsäädännön mukaista integraatiota ja lähipalvelua. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja palveluketju on joustava. Esimerkkinä lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista ja sote-lainsäädännön mukaista integraatiota paikallistasolla. Sairaalan leikkaustoiminta keskittyy entistä enemmän päiväkirurgiaan ja pääosa nykyisestä poliklinikkatoiminnasta jatkuu suunnitellusti riippumatta soteratkaisuista, koska ko. toiminnat on järkevää tuottaa lähipalveluna alueen asukkaille palvelun taloudellisuuden ja saavutettavuuden vuoksi.

5 3.1 PALVELUJEN INTEGROINTI JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUJEN TURVAAMINEN YLÄ-SAVOSSA Jo voimassa oleva Paras-lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli palvelujen yhtenäistäminen on edellyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Nyt valmisteilla oleva Sote-uudistus edellyttää tätä integraatiota. Meillä pääasiassa sairaalan kiinteistössä toimivat erikoissairaanhoidon poliklinikat, leikkaustoiminta ja osastotoiminta ovat olleet edelleen erillisiä erikoissairaanhoidon palveluja, eivätkä ne toimi yhtenäisenä prosessina perusterveydenhuollon toimintojen kanssa. Lähetekäytäntöjä, jonokäytäntöjä jne. on edelleen olemassa ja nämä toimintatavat aiheuttavat tehottomuutta sekä erityisesti asiakkaan kannalta viivytyksiä palvelujen saavutettavuudessa. Sairaalan toiminnan selvityksen loppuraportti käsitellään lähiaikoina, mutta raportin tulokset ovat jo hyödynnettävissä toiminnan suunnittelua varten. Sairaalan toiminnasta on tehty asiantuntijaselvitys ja sen pohjalta hallituksen asettama työryhmä on työstänyt toiminnan linjauksia. Keskeisiä linjauksia ovat: 3.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen niissä toiminnoissa, jotka voidaan kustannustehokkaasti huomioiden käytettävissä olevat resurssit, tuottaa omana toimintana. Leikkaustoiminnan tulevaisuuden näkymistä on myös keskusteltu sairaanhoitopiirin kanssa ja siitä vallitsee yhtenäinen näkemys. Ns. raskas kirurgia (proteesikirurgia) tulee keskittymään laajemman alueen toiminnaksi tulevaisuudessa, mutta sitä on järkevää jatkaa niin kauan, kuin meillä on käytettävissä ammattitaitoinen henkilökunta ja toimivat asianmukaiset tilat ja välineet. 3.1.2 Päiväkirurgia tulee entisestään lisääntymään leikkausmenetelmien kehittyessä ja näitä toimintoja on järkevä pitää alueellamme asiakkaiden palvelun saatavuudenkin näkökulmasta. Koska on kyse lyhyistä toimenpiteistä, on järkevää tuottaa ne alueella ja välttää näin turhaa matkustamista esim. Kuopioon. Kaihikirurgia on yksi esimerkki. 3.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta on vakiintunutta toimintaa, jota on järkevää jatkaa omana toimintana Ylä-Savon alueella. Toiminta on luonteeltaan sellaista lähipalvelua, jota myös valtakunnalliset linjaukset edellyttävät sote-integraatiolta. Valtaosa erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintaa on luontaisessa yhteydessä perusterveydenhuollon toimintaan ja näin ollen on toiminnallisesti järkevää yhdistää ko. toiminnat myös samoihin tiloihin. Tämä nopeuttaa erityisesti palvelujen saatavuutta asiakkaan kannalta samalla tehostaen toimintaa, poistaen suurelta osin mm. lähetekäytännöt. Palvelut on saatavissa ns. yhdeltä luukulta. Sairaalan kiinteistöön jää edelleen leikkaustoiminta, erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintoja, dialyysi, päivystystoiminta, röntgen ja laboratoriotoiminnat. 3.1.4 Vuodeosastotoimintojen kokonaistarkastelu ja valtakunnalliset linjaukset edellyttävät toimintojen yhtenäistämistä ns. akuuttivuodeosastotoiminnoiksi. Tällä hetkellä vuodeosastotoimintoja on sekä Iisalmen terveyskeskuksen tiloissa että Sairaalan tiloissa. Yhteensä vuodeosastopaikkoja on vajaat 90. Vuodeosastopaikkojen tarpeesta on tehty selvitys vuoteen 2030 saakka. Käytettävissä olevien ennusteiden mukaan nykyiset osastopaikat riittävät 5-10 vuoden tarpeeseen ja tämän jälkeen paikkatarve lisääntyy vähitellen. Vuodeosastotoiminnat on selvitetty asiantuntijaselvityksenä sairaalan selvityksen yhteydessä.

6 Vuodeosastojen yhdistäminen tuo toiminnallista tehokkuutta resurssien käytössä ja on myös taloudellisempaa toimintaa kuin tällä hetkellä. Vaihtoehtoisina ratkaisuina on tarkasteltu vuodeosastojen sijoittumista joko terveyskeskuksen kiinteistöön tai sairaalan kiinteistöön. Näille ratkaisuille on myös laskettu kustannusarviot alustavassa suunnittelussa. Sairaalan nykyiset vuodeosastotilat eivät täytä enää hygieniamääräyksiä mm. wc-tilojen osalta ja lisäksi käytössä on suuria potilashuoneita, joita ei pidetä asiakkaan palvelun kannalta nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisina. Sairaalan vuodeosastojen peruskorjaus ja nykyaikaistaminen on joka tapauksessa toteutettava. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastotilat ovat peruskorjatut yhtä osastoa lukuun ottamatta ja tilat ovat hyvin toimivat ja nykyaikaiset. Vaihtoehtotarkasteluissa vuodeosastojen sijoittaminen terveyskeskukseen tulee kokonaisuutena edullisemmaksi kuin vastaava yhtenäistäminen sairaalan kiinteistöön. Vaihtoehtotarkastelussa on otettu huomioon psykiatrisen osaston sijoittamisen eri vaihtoehdot. 3.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen Keskeisimpiä kysymyksiä jo vuodesta 2011 saakka on ollut Koljonvirralla sijaitsevan osastotoiminnan siirtäminen somaattisen sairaanhoidon palvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteyteen. Osastotoiminta toimii nyt erillään muusta toiminnasta aiheuttaen jatkuvasti ylimääräisiä kustannuksia henkilöstön siirtyessä keskustassa sijaitsevien toimipisteiden ja Koljonvirran välillä. Lisäksi henkilöstön työturvallisuuden takaamiseksi on resursoitava sekä henkilöresursseihin, että muuhun turvatoimintaan. Asiakkaan kannalta palvelujen sijaitseminen erillään avotoiminnasta merkitsee palvelujen hankalaa saavutettavuutta ja vaikeuttaa mm. laitoshoidosta siirtymistä avohoitoon. Valtakunnallisten mielenterveyspalvelujen suositusten mukaisesti psykiatrinen sairaalahoito tulisi olla somaattisen hoidon läheisyydessä ja päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta muun päivystyksen yhteyteen. Tilaratkaisuissa on selvitetty eri vaihtoehdot toimintojen sijoittamiselle nykyisiin käytössä oleviin tiloihin. Lähtökohtana on ollut tilojen tehokas käyttö ja hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen. Edullisin ja toiminnallisin kokonaisratkaisu on osastotoimintojen sijoittaminen Sairaalan kiinteistön ensimmäiseen kerrokseen. On huomioitava, että osastotoiminta on luonteeltaan sellaista, että se ei häiritse tai aiheuta erityistoimia muuhun palvelutoimintaan nähden. Turvallisuusmääräykset ja toiminnan luonne otetaan huomioon suunnittelussa. Sairaalan kiinteistöön sijoitetaan mahdollisimman kattavasti myös muut mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnat, jolloin päästään nykyisestä hajasijoituksesta. Tämä parantaa sekä toiminnan tehokkuutta että asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja laatua.

7 4 TERVEYSKAMPUS-HANKKEEN VALMISTELU Hankkeen käynnistämisestä ja tilojen tarkastelusta on keskusteltu Iisalmen terveyskeskuksen osalta kaupungin johdon kanssa alkuvuodesta 2014. Lisäksi asiaa käsiteltiin tuolloin kuntajohtajakokouksissa. Samalla käynnistyi sairaalan selvitystyöryhmä, koska toiminnat ja tilaratkaisut nivoutuvat merkittävästi yhteen. Kaupungin kanssa yhteisesti sovittiin, että hankesuunnittelu toteutetaan ostopalveluna. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Katja Lintunen Insinööritoimisto Savolaiselta. Alustavia suunnitelmia toiminnan muutoksista ja tilaratkaisuista hankkeen eteenpäinviemiseksi esiteltiin laajassa talousseminaarissa 3.6.2014, jolloin pääosin kaikkien jäsenkuntien ja kuntayhtymän poliittinen ja virkamiesjohto sekä kuntayhtymän johto- ja esimiestaso sekä asiantuntijat olivat paikalla. Tuolloin myös sovittiin, että suunnittelua ja kustannusarviota tarkennetaan siten, että vaihtoehtoja voidaan käsitellä heti kesälomien jälkeen elokuussa. Kuntayhtymän johtoryhmä oli esittelemässä Iisalmen kaupunginhallitukselle suunnittelun tarkentumista ja toiminnan muutoksia 8.8.2014. Tämän jälkeen hankesuunnitelmaa on edelleen tarkennettu, sitä on esitelty kuntajohtajakokouksessa ja kuntayhtymän hallitukselle. Koko hankesuunnitelman ajan suunnittelussa ovat olleet mukana tehtäväalueiden päälliköt ja tarvittavat esimiehet, joiden asiantuntemusta ja näkemystä on hyödynnetty suunnittelussa. Yhtymähallitus on tutustunut tiloihin 2.9.2014 kokouksen yhteydessä ja hallitus kävi laajan lähetekeskustelun hankkeen valmisteluun liittyen. Johtoryhmä on nimennyt hankkeen valmisteluun laajan projektiryhmän, jonka tehtävänä on vastata valmistelusta, tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja analysoida ratkaisuja toiminnan, tilankäytön ja tulevaisuuden linjausten kannalta. Projektiryhmä vastaa myös hankkeen etenemisen tiedottamisesta henkilökunnalle. Projektiryhmässä ovat edustettuina toimialojen lisäksi ammattijärjestöjen edustus, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä viestintä. Hankkeen nykyvaihe on esitelty myös yhteistoimintaelimessä, yhteistyöryhmässä 25.8.2014. 5 HANKKEEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Hankesuunnittelussa on huomioitu palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 saakka käytettävissä olevien ennusteiden mukaan. Suunnittelussa on ennakoitu palvelutason säilyminen niin korkeana ja laadukkaana, että tulevissa Sote-ratkaisuissa palvelut säilyvät tällä alueella. Tilaratkaisujen on tuettava joustavasti tulevaa palvelutarjontaa. Lisäksi on huomioitu valmisteilla olevan sote-lainsäädännön vaatimukset palvelujen integraatiosta. Palvelujen turvaaminen laadukkaina on edellytys niiden säilymiselle alueellamme ja samoin se on edellytys myös työpaikkojen ja erityisosaamisen turvaamiselle. Suunnitellut ratkaisut tukevat alueen elinvoimaa. Toiminnasta lähtevät muutostarpeet on esitetty luvussa 3.

8 5.1 HAJALLAAN SIJOITETTAVAT TOIMINNOT KESKITETÄÄN SELKEIKSI PALVELUKOKONAISUUKSIKSI saman alan henkilöstö lähekkäin jolloin vuorovaikutus ja tiedonsiirto paranevat henkilöstön toisten luokse siirtymiseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää samankaltaisia tiloja voidaan vähentää, kun tiloja saadaan yhteiskäyttöön 5.2 TILOJEN KÄYTTÖASTETTA NOSTETAAN ei yhdelle yksikölle korvamerkittyjä kokoontumistiloja, mikäli tilat soveltuvat myös muille yksiköille, kuten kokoustilat erikoisvarustellut vastanotot erotetaan yleisvastaanottotiloista, jotta mahdollisimman paljon tiloja saadaan yhteiskäyttöön tilaratkaisuin haetaan kustannustehokkuutta, lisäarvona mahdollinen vuokratiloista luopuminen Tärkeintä on turvata monipuolisen palvelun helppo saatavuus asiakkaalle joustavasti ja yhden luukun periaatetta noudattaen Hankesuunnitelmassa ei tehdä yksittäisten toimintojen tilasuunnittelua, vaan haetaan periaatteelliset suunnitteluratkaisut, joilla voidaan määrittää toimintojen mahtuminen ja kustannustaso 5.3 AIKATAULUTUS Aikataulun määrittää Koljonvirta. Koljonvirta on joko saneerattava tai suljettava. Toiminta sisäilmaongelmaisissa tiloissa on jatkoajalla Sairaalan kiinteistössä on peruskorjausvajetta ja potilastilat eivät vastaa nykyvaatimuksia Osastopaikkojen tarve sekä vastaanotto- ja toimistotilojen tarpeet on selvitetty ja ovat perusta hankesuunnitelmalle Suunnitteluresurssit projektin toteuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa on selvitetty. Rakentamisen kannalta investointiaika on hyvä, koska alueella ei ole kilpailevia projekteja tiedossa ja rahoituksen nykyinen taso on merkittävän edullinen Hankesuunnitelmassa on myös huomioitu väistötilojen järjestelyt ja suunnitelmalla pystytään toteuttamaan peruskorjaukset ilman ulkopuolisia väistötilaratkaisuja, mikä tuo merkittävät säästöt kokonaiskustannuksiin. Sairaalan peruskorjaukseen liittyy keittiön peruskorjaus. Iisalmen kaupungille on esitetty selvityksen tekemistä siitä, onko kaupungin alueella tarvetta yhtenäistää suurkeittiötoimintaa. Ellei tällaista tarvetta ilmene, sisällytetään keittiön saneeraus investointiohjelmaan suunnitelmavuosille.

9 6 MUODOSTETTAVAT PALVELUKOKONAISUUDET JA TILARATKAISUVAIHTOEHDOT 6.1 PALVELUT YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA Erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen toiminnan prosessit yhdistetään ja toiminnat sijoitetaan samoihin tiloihin pääasiassa Iisalmen terveyskeskuksen tiloihin. Nämä muutokset ovat toteutettavissa ilman investointeja. Esimerkkinä naisten klinikka, lapsiperheiden palvelut ovat kattavasti neuvolatoiminnasta lastenlääkärin palveluihin samoissa tiloissa. 6.2 VUODEOSASTOTOIMINNOISTA MUODOSTETAAN YHTENÄINEN AKUUTTIVUODEOSASTO Potilasta ei tarvitse siirtää eri osastoille, vaan hän saa tarvitsemansa hoidon hoitoisuuden mukaan samassa paikassa. Yhtenäiset tilat, yhtenäinen henkilökunta ja toiminta mahdollistavat tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan esim. leikkauspotilaiden erityistarpeet, infektiopotilaiden eristysmahdollisuus, muistipoliklinikan toiminnat jne.

10 6.3 PSYKIATRINEN OSASTOTOIMINTA SAADAAN VALTAKUNNALLISTEN SUOSITUSTEN MUKAISESTI SIJOITETTUA SOMAATTISEN SAIRAANHOIDON JA MUUN PERUSPALVELUTOIMINNAN YHTEYTEEN. Usein psykiatrinen asiakas on myös somaattisen sairaanhoidon palvelun piirissä sekä sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Asiakkaan kannalta palvelun saatavuus ja laatu paranevat oleellisesti. 6.4 VAIHTOEHTO 1: NYKYINEN TOIMINTAMALLI Kiinteistömassa 29.000 br-m2 Tilatehokkuus 83 % (+ osa tiloista käytössä 1-2 krt /vko) Kustannusarvio 16 milj., (Koljonvirta, sairaala ja TK peruskorjaus) Iisalmen TK, välitön ilmastoinnin parantaminen 100.000, peruskorjaus 3-5v. 3 milj. (siipi 1:n 1-3 kerros), yhteensä 3,1 milj. Koljonvirta: MT-osastot erillään edelleen ISA: Polit (erikoisth, labra, vuodeosastoja 2 kpl, EA, röntgen, puheterapia, leikkaussalit ) TK: vuodeosasto, neuvolat, hallinto, MT-palveluita, ohjuri Pohjolaportti: hallinto Meijerinkatu: MT-palveluita Tilakustannukset vaikuttavat jo nyt kaikkien kuntien osalta, koska ne sisältyvät palvelun hintaan Koljonvirran kiinteistön ylläpito maksaa 330.000 / vuosi ylimääräistä kustannusta 6.5 VAIHTOEHTO 2: VUODEOSASTOT TERVEYSKESKUKSESSA JA ISA:SSA Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 9 milj. (tilamuutos- ja peruskorjausinvestoinnit sairaala ja TK) Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj.. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj., yhteensä 5,3 milj. Terveyskeskukseen jää yksi vuodeosasto, 2 muutetaan täysin MT-osastotoimintaan. 2 vuodeosastoa peruskorjataan ISA:an nykyisiin tiloihin. MT:n avopalvelut sijoittuvat sekä TK:n että ISA:n puolelle. tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta 6.6 VAIHTOEHTO 3: VUODEOSASTOT KESKITETÄÄN ISA:AN Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 10 milj. Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj.. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj., yhteensä 5,3 milj. Sairaalan tilat peruskorjataan vuodeosasto- ja vastaanottokäyttöön. Terveyskeskuksen 2. kerroksen tilat peruskorjataan MT-osastoiksi ja avopalveluiden toimistokäyttöön. Osa lääkärivastaanotoista on TK:ssa, osa ISA:ssa, neuvolatoiminnat ISA:ssa tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta

11 6.7 VAIHTOEHTO 4: VUODEOSASTOJEN KESKITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSEEN Kiinteistömassa 22.700 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Investointikustannusarvio 4,5 milj. Sairaalan (ISA) osuus on noin 3,1 milj., josta n. 2,0 milj. peruskorjauksen osuus. Iisalmen osuus (ITK) n. 1,5 milj., joka jakaantuu suurin piirtein puoliksi normaalin peruskorjaustarpeen ja toiminnan muutosten välillä Terveyskeskuksen vuodeosastoille pieniä muutoksia Lääkärivastaanotot keskitetään pääosin TK:n 1 kerrokseen. ISA:n puolelle jää Labroratorio, EA, röntgen ja tilavarusteluriippuvaiset poliklinikat (korva, nenä, silmä, gastro) MT-osastot ja avopalvelut vapautuviin tiloihin ISA:an. Tilakustannukset sisältyvät palvelujen hintoihin ja näin ollen hinnanmuodostus vaikuttaa kaikkien kuntien käyttämiin palveluihin, koska suuri osa palveluista on seudullista palvelua 6.8 VAIHTOEHTO 5: UUSI RAKENNUS + OLEVIEN MUUTOKSET Kiinteistömassa > 25.000 br m2 Tilatehokkuus < 100 % (osa nykyisistä tiloista jäisi vajaakäytölle) Kustannusarvio: uudisrakennus n. 10-15 milj. Merkittävä kustannusten nousu tilakustannuksissa ja vuokrissa, mikä vaikuttaa pääosaan palvelujen hinnoista kaikille kunnille 7 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI JA PERUSTELUT Vaihtoehtoisista ratkaisuista on tarkemmin tarkasteltavaksi noussut Vaihtoehto 4, jossa vuodeosastotoiminnat sijoittuvat Iisalmen terveyskeskukseen ja psykiatrinen osastotoiminta sairaalan kiinteistöön. Ratkaisua puoltavat: 7.1 TALOUDELLISESTI sairaalan kiinteistö ja terveyskeskuksen kiinteistö muodostavat koko sote-palvelujen ytimen, Kampus-alueen, joissa joka tapauksessa palvelutoiminta tulee jatkumaan laajana huolimatta valtakunnallisista ratkaisuista. Tilat ovat ydintoiminnan edellytys kaupungin alueella edullisin ratkaisu kokonaisinvestointina tilatehokuuden kasvu lähes 28 % saavutetaan käyttötaloudessa tilakustannusten ja toiminnan tehostumisen säästöjä, joiden nettovaikutus on arvioitu olevan vuositasolla n. 500.000 (huomioitu säästöt sekä tila- että muissa toimintakustannuksissa, vuokra- ja korkokustannusten sekä poistojen nousu) kokonaan poistuvat kiinteistöjen vuokra- ja ylläpitokustannukset yhteensä yli 400.000 muut toimintakustannussäästöt ovat noin 240.000 vuodessa, kun muutokset on toteutettu ja toiminnot integroitu Investointien aiheuttama vuokrakustannusten tason nousu terveyskeskuksen osalta n. 50.000 /vuosi laskien rahoituskulujen alentuessa. Iisalmen sairaalan osalta investointien tuloslaskelmavaikutus olisi korkeimmillaan ensimmäisenä vuonna n. 160.000 (korot ja poistot) rahoituskulujen osalta laskien pääoman alentuessa.

12 Iisalmen kaupungin osalta kaupunki saa investoinnin takaisin vuokrakustannuksista kuoletusaikana. Vuokrakustannusten laskentaperusteet ovat yhtenäiset ja järjestelmää ylläpitää Iisalmen kaupunki. 7.2 TOIMINNALLISESTI perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu ja vahvistaa palvelujen säilymisen Ylä-Savon Soten toiminta-alueen kunnissa. Ilman toteutettavaa integraatiota palvelujen keskittäminen kauemmaksi maakuntaan on todennäköistä. Integraatiotavoite on kirjattu valmisteilla olevaan sote-lakiin. psykiatrisen osastotoiminnan säilyminen alueella on merkittävä palvelujen kokonaisuuden kannalta. Jos avopalvelut ja osastotoiminta eriytetään esim. keskittämällä osastotoiminta maakuntaan, on merkittävä riski kustannusten kasvuun ja avopalvelupainotteisen mallin rapautumiseen osittain. vuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen akuuttivuodeosastotoiminnaksi tehostaa toimintaa, luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja parantaa asiakkaan palvelua. Asiakkaan hoitomaksu määräytyy hoitoisuuden mukaan eikä ole tilariippuvainen. 7.3 TYÖVOIMAN SÄILYMISEN JA ALUEEN ELINVOIMAN KANNALTA toiminnalliset ratkaisut vahvistavat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen mahdollisuuksia kuntayhtymämme toiminta-alueen asukkaille jatkossakin, koska poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen integraatio toteutuu konkreettisesti palvelutoiminnassa. Lisäksi sairaalan leikkaustoiminta, erikoispoliklinikkatoiminta ja näitä tukevat toiminnot sekä päivystystoiminta voidaan turvata hanke vahvistaa TerveysKampus-alueella tuotettavien seudullisten palvelujen keskittymää ja parantaa palvelujen saatavuutta palvelun tuottamisen edellytyksenä ammattitaitoisen työvoiman säilyminen ja saatavuus alueella mikäli erikoissairaanhoidon palveluja mukaan lukien mm. psykiatrisen hoidon osastotoimintaa ei voitaisi jatkaa alueellamme, merkitsi se erityisosaamisen ja työvoiman siirtymistä muualle ja palvelujen merkittävää saatavuuden heikkenemistä alueellamme. Kyseisten palvelujen piirissä työskentelee useita satoja työntekijöitä. On kyse myös merkittävästä verotulojen menetyksestä alueen kunnille, mikäli palveluja tukevia ratkaisuja ei toteuteta.

13 8 TILASUUNNITTELUN PERUSRATKAISUT VAIHTOEHTO 4 POHJALTA Toimintojen sijoittelu Kampus-alueelle Riskien arviointi on kiinteä osa valmistelua

14 Väistötilasuunnitelma pyritään toteuttamaan ilman ulkopuolisia tilaratkaisuja Sairaalan tilasuunnitelman periaateratkaisu

15

Iisalmen terveyskeskus 16

17

Alustavat kustannusarviot 18

19