NRO 1 2010 Pieksämäen konepajan kuopus arvostaa työpaikkaansa. s. 16 18
Sisällys RAUTATIELÄINEN 1 18.2.2010 RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi 10 VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro: Haluan, että pärjäämme kilpailussa 12 JaaEi 13 Yt-neuvottelut junatoimistoista päättyivät 14 Ratapäivillä ennakoitiin rautateille valoisaa tulevaisuutta 17 Pieksämäen konepajalla on reilu meininki 19 Radan varrelta 20 Kiljavan kurssit kevät 2010 22 Vaihdehallin rokkiveljekset 26 Liiton talvipäivät Jämsän Koskenpäässä 27 Vapaa-ajan toimintaa 28 Osastot toimivat 31 SAL-lomat Rokkia ja rautateitä. s. 22 24 MAARIT UUSIKUMPU Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. JUSSI PÄIVIÖ Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Cargon yt-neuvotteluissa on päästy sopimukseen muun muassa junatoimistojen eli tuotantopöytien sijainneista. s. 13 2 Rautatieläinen 1 2010
Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Eläke pelissä Työmarkkinajärjestöjen eläkepeli työurien pidentämisestä on tällä erää vihelletty poikki. Työelämän uudistuksia pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuun alussa. Iso kiista syntyi ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaamisesta eli lisäpäivien tai eläkeputken poistamisesta. Lisäpäivillä ikääntynyt työtön pysyy ansiosidonnaisella päivärahalla, kunnes eläke alkaa juosta. Eläkeputken poisto näytti olevan Elinkeinoelämän keskusliitolle eli EK:lle elämääkin suurempi kysymys. Eikä ihme, voittosummana työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta työnantajat nettoaisivat muhkeat sata miljoonaa euroa työnantajien työttömyysturvamenojen vähennyksenä. SAK:n mukaan EK haki tällä vain taloudellista hyötyä eli työnantajien kustannusten rajua supistamista. Työurien pidentämiseen lisäpäivien poistolla ei kuitenkaan olisi mainittavaa vaikutusta. Hyvässä työllisyystilanteessa lisäpäivien poistaminen pidentäisi keskimääräisiä työuria alle kuukauden, korkean työttömyyden oloissa vain muutaman päivän. SAK:n mukaan työmarkkinajärjestöjen yhteinen työryhmä on kuitenkin löytänyt keinot, joilla suomalaisten työuria voitaisiin pidentää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Kepin tilalle ryhmä esittää laajaa toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on paitsi keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen, myös työurien pidentäminen muutoin. Toimenpide-esitykset koostuvat työkyvyn edistämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta sekä työuran pidentämisestä alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantamisesta koko työuran aikana. Duunarikielelle käännettynä: kun työelämän riisto, hiostaminen ja liika tehostaminen laitetaan kuriin, saadaan jokunen vuosi pituutta työuralle. Myös valtiosihteeri Raimo Sailas on astunut pelikentälle raportteineen, ja hänen siirtonsa on taas niin sailasta, niin sailasta että. Hänen mukaansa pitäisi puhua kolmen lisävuoden sijasta neljästä. Kukahan seuraavaksi siirtää maalia kauemmaksi ja kuka lopulta jaksaa maaliin asti? Pitkään työelämässä huhkineista Duunarikielelle käännettynä: kun työelämän riisto, hiostaminen ja liika tehostaminen laitetaan kuriin, saadaan jokunen vuosi pituutta työuralle. ja lähellä eläkeikäänsä olevista eläkepeli voi tuntua kovin epäreilulta. Peliä kun joutuu seuraamaan katsomon puolelta, vaikka pelissä on panoksena oman eläkkeen lisäksi terveys ja elämä. Maarit Uusikumpu päätoimittaja KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin 040 5039 934 vastaa arkisin klo 9 15. Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen 1 2010 3
Yhteisöissä tapahtuu Rautatieliikenteen kauko-ohjaus laajenee Poriin ja Raumalle Porin ja Rauman alueet liitetään rautateiden kauko-ohjauksen piiriin ja liikenteenohjausta alueen radoilla ja ratapihoilla ryhdytään hoitamaan keskitetysti Tampereelta. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön helmikuun alussa siten, että ensimmäisessä vaiheessa käyttöönotto koskee Porin aluetta. Liikenneviraston mukaan alueiden liittäminen osaksi laajempaa Tampereen kauko-ohjausjärjestelmää mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja aiempaa tehokkaamman liikennetilanteen hallinnan. Kauko-ohjauksen käyttöönoton ajan rataosalla on paikallisia nopeusrajoituksia sekä muutoksia vaihteiden ja turvalaitteiden käytössä. Tämän vuoksi Tampereen ja Porin välillä liikennöivät junat saattavat jäädä 5 10 minuuttia myöhään aikataulustaan. Jatkoyhteydet Tampereelta eteenpäin pyritään kuitenkin säilyttämään normaaleina. Tarvittaessa jatkoyhteydet hoidetaan korvaavin kuljetuksin. Käyttöönottovaihe aiheuttaa myös raidemuutoksia. Harjavallassa henkilöjunien käytössä on kahden raiteen sijasta tilapäisesti vain yksi raide. Matkustajia opastetaan kuulutuksin. Raidemuutoksia saattaa tulla myös Porissa, jossa kauko-ohjauksen käyttöönoton yhteydessä myös aseman nykyiset raidenumerot muuttuvat. Kauko-ohjauksen lisäksi myös junien automaattinen kulunvalvonta (JKV) laajenee, kun Porin, Rauman ja Mäntyluodon ratapihat sekä rataosuus Pori-Mäntyluoto liitetään kulunvalvonnan piiriin. JKV on tärkeä osa rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamista. VR:n rakennemuutos ei vaikuta henkilöstörahaston toimintaan VR-konsernin uusi organisaatiorakenne astui voimaan vuoden alusta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä mittareineen pohditaan uudelleen rakennemuutoksen osana. Uusi rakenne ei kuitenkaan aiheuta muutoksia VR-konsernin henkilöstörahaston toimintaan. Rahaston jäsenten jo kertyneet rahasto-osuudet säilyvät ennallaan. Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän, mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Johdon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt eivät ole rahaston jäseniä. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan jäsenille yhtiökohtaisesti kullekin jäsenelle kalenterivuoden aikana kertyneiden työssäolokuukausien suhteessa. Sijoitustoiminnan tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä, yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuotoista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys, kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahastoosuus on saajan veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. Rahastopalvelu RP Oy:n fuusioiduttua tämän vuoden alusta Silta Oy:n kanssa VR-konsernin Henkilöstörahaston hallinnoimisesta vastaa Silta Oy. Rautatieläisten Liiton edustajina henkilöstörahaston hallituksessa ovat Veikko Malinen ja Jyrki Fahlström. VR-konsernin henkilöstörahaston jäsen ten jäsenkirjeet ovat luettavissa rahaston sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.silta.fi/hr-palvelut/elakejahenkilostorahapalvelut kohdasta kirjaudu jäsenpalveluun. Jäsenpalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Lisätietoja: Silta Oy, Henkilöstörahastopalvelu Jäsenpalvelu, puh. 020 7595 645, www.silta.fi 4 Rautatieläinen 1 2010
Yhteisöissä tapahtuu Rautatieläisten Liitto: Työtuomioistuimen päätös yllättävä Työtuomioistuin tuomitsi Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton (RVL) viime vuoden kesäkuussa pidetystä valtion omistajaohjausta koskeneesta toimintapäivästä sakkoihin. Rautatieläisten Liitto sai 8 000 euron sakot. Myös toimintapäivään osallistuneet osastot tuomittiin 400 800 euron hyvityssakkoihin. Rautatieläisten Liiton mukaan työtuomioistuin on tulkinnoissaan viime vuosina jatkuvasti kiristänyt työrauhavelvoitetta. Nyt se laajensi sitä yhteiskunnallisiin mielenilmauksiin. Liitto pitää tuomion perusteluita toimintapäivän ajallisesta yhteydestä VR Cargon 1 200 hengen lomautuksiin ontuvina. Se ihmettelee myös sitä, ettei valtion omistajaohjauksen toiminnan kritisointi toimintapäivän muodossa olisi laillista. Työtuomioistuimen tulkinta avaa kyseenalaisen oikeudellisen tulkinnan tulevaisuutta silmällä pitäen. Tiukasti tulkittuna tuomioistuimen perustelut merkitsisivät sitä, ettei valtion omistajapolitiikasta vastaavien poliittisten päättäjien, kuten ministerien ja heidän johdollaan toimivan omistajaohjauksen kritisointi yhteiskunnallisen mielenilmauksen muodossa olisi poliittinen kysymys, liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala pohtii. Liitto hämmästelee myös osastoille tuomittuja sakkoja, koska osastot eivät ole tehneet työtaistelusta mitään päätöksiä vaan päätös tehtiin liiton hallituksessa. Työtuomioistuimen päätös on tehty, ja sitä tietenkin noudatetaan. Työtaistelu oli kuitenkin moraalisesti oikeutettu ja sillä oli vaikutusta. Jatkossakin toiminnallisia päätöksiä tehdään ajassa, kulloinenkin tilanne harkiten ja sen jälkeen tarvittaessa toimien, Mauriala toteaa. Liiton mukaan rautatieläisten toimintapäivä valtion omistajapolitiikan koventumista ja työelämän huonontumista vastaan on vauhdittanut julkista keskustelua omistajapolitiikasta. Muun muassa muiden valtionyhtiöiden toimet on nostettu keskusteluun. Lisäksi liitossa uskotaan, että toimintapäivällä oli vaikutusta VR:n toimintatapaan. Toimintapäivän jälkeen VR käynnisti vuoteen 2012 ulottuvan pitkäjänteisen muutosohjelman. OIKAISU Rautatieläinen-lehden numerossa 8/2009 sivulla 11 jutussa Liittovaltuuston uutisia kuvatekstissä kerrottiin erheellisesti kuvassa olevan miehen nimeksi Tuomas Kärkkäinen. Oikea nimi on Tuomas Seppänen. Liikennevirasto aloitti toimintansa Liikennevirasto aloitti toimintansa tämän vuoden alusta. Liikennevirastoon yhdistyivät Tiehallinnon keskushallinto, Juhani Tervala. Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Viraston pääjohtajana on aloittanut Juhani Tervala. Rataosaston ylijohtajaksi on nimitetty Ossi Niemimuukko, joka on toiminut aiemmin Ratahallintokeskuksen ylijohtajana. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto tehtävänä on edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Virastossa työskentelee noin 700 henkilöä. Virasto aloittaa nykyisten virastojen toimitiloissa, kunnes pääsee yhteisiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2011. Ajantasaista tietoa saa viraston verkkosivuilta. Viraston perustamisen yhteydessä ministeriö päätti noin 130 henkilötyövuoden alueellistamisesta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamisen jälkeen Liikenneviraston henkilöstöstä 47 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rautatieläinen 1 2010 5
Painavasana Pakkaskelin uutisia Talvi yllättää aina suomalaiset, sanotaan. Rautatiemaailmassa asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. VR:llä on totuttu, että tuotanto pyörii ja ihmiset venyvät tilanteiden mukaan. Rautatiejärjestöjen hallinnot ottivat kantaa VR:n päivittäisjohtamisessa ilmenneisiin ongelmiin historiallisessa yhteiskokouksessaan Tampereella 13. 14.1. Viestimme oli, että muutosohjelmasta huolimatta on varattava riittävät henkilöstöresurssit kaikkiin niihin olosuhteisiin, joissa töitä joudutaan tekemään. Kokouksessa oli hyvä henki. Kerrankin kaikki kolme SAK:laista rautatiealan liittoa puivat yhdessä muutosohjelman tilannetta ja samalla keskusteltiin tulevaan työehtosopimuskierrokseen valmistautumisesta. Samaan aikaan liittoyhteistyövaihtoehtojen selvittäminen jatkuu. Kevään valtuustot saavatkin käsiteltäväkseen perusteellisen selvityksen siitä, miten voitaisiin rakentaa koko raideliikennettä koskeva liittokokonaisuus. Ajatuksemme on, että tällainen kokonaisuus tulisi rakentaa Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton nykyisten toimintojen ja sääntöjen perustalle. Samalla voitaisiin hyödyntää neuvottelujen kolmantena osapuolena olevan JHL:n suuren kokonaisuuden etuja, muun muassa sen neljäntoista aluetoimiston aktiiveille ja jäsenille tarjoamia palveluita, koulutusjärjestelmää sekä kehittyneitä talous- ja rekisteripalveluita. Meille tärkeää on myös, että kaikissa tilanteissa jatkossakin meillä säilyy itsenäinen neuvotteluoikeus työnantajan ja työnantajaliiton suuntaan tes- ja muissa keskeisissä kysymyksissä. Niiden tavoitteet päätämme itse ja myös hyväksymme neuvottelutuloksen demokraattisesti valituissa hallintoelimissä. Työnantaja on kutsunut Rautatieläisten Liiton ensimmäiseen tes-neuvottelutapaamiseen helmikuun puolivälissä. Siitä alkaa prosessi, joka huipentuu huhtikuussa tiiviisiin neuvotteluihin. Yleiskorotukset ovat toistaiseksi koko liittokentässä jääneet vaatimattomiksi, mikä on monissa liitoissa johtanut sopimusratkaisuun, jossa palkkaratkaisuista on voitava neuvotella uudelleen jo noin vuoden päästä taloudellisen tilanteen parannuttua. Tekstiosat voitaneen sen sijaan sopia pidemmäksi aikaa. SAK:n hallituksen asettamana tavoitteena onkin, että eri liittojen sopimusten kestot saataisiin yhdessä koordinoitua vuodenvaihteeseen 2012 2013. Samalla on neuvoteltava siitä, mikä osa muutosohjelman tuomasta tuloksen parantumisesta kuuluu ohjelman käytännössä toteuttaville työntekijöille. Samaan aikaan VR logistiikkaa koskevat ns. 450 yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Muutosta tapahtuu, mutta oleellista on, että jatkossakin tavaraliikenteen käytännön asiakasrajapinta hoidetaan paikan päällä: siellä missä asiakkaat ovat ja siellä, missä päivittäiset muutokset on itse harkiten tehtävä tarvittaessa nopeassa aikataulussa. Näin myös tämä keskeinen työ säilyy Rautatieläisten Liiton jäsenkunnan hoidettavana. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Viestimme oli, että muutosohjelmasta huolimatta on varattava riittävät henkilöstöresurssit kaikkiin niihin olosuhteisiin, joissa töitä joudutaan tekemään. 6 Rautatieläinen 1 2010
Veturimiesten liiton, Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton hallinnot pohtivat liittojen rajapintoja tammikuussa Tampereella. Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi Rautatiejärjestöjen yhteistyö tiivistyi, kun järjestöjen hallinnot kokoontuivat tammikuussa keskustelemaan ay-asioista. Yhteiskokoukseen Tampereella osallistui yli 60 Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton hallituksen jäsentä, pääluottamusmiestä ja järjestötoimihenkilöä. Kokoontuminen tässä laajuudessa oli historian ensimmäinen ja se oli yksi tapa vastata kenttäväen toiveisiin yhteistyön lisäämisestä. Tarpeelliseksi koetaan myös tasavertaisuutta lisäävän alueellisen yhteistyön kehittäminen. Järjestöjen välistä yhteistyötä on tähänkin asti ollut melko paljon. Esimerkiksi liittojen puhteenjohtajat tapaavat säännöllisesti ja yhteiskuntavaikuttamista on tehty perinteisesti yhteistyössä. Kuljetusliitoilla on myös yhteisiä tapaamisia. Päivittäisjohtamisessa ongelmia Tampereen kokouksen aluksi kukin puheenjohtaja kertoi omien liittojensa ajankohtaisista asioista. Kaikkia järjestöjä Rautatieläinen 1 2010 7
Toiminnan tehostaminen edunvalvonnassa, sopimustoiminnassa, viestinnässä, koulutuksessa, aluetoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa on välttämätöntä muuttuvassa toimintaympäristössä. työllistää tietenkin VR:n muutosohjelma ja kevään tes-neuvotteluihin valmistautuminen. Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen toi esiin yhtenä painopistealueena juuri järjestöjen yhteistyön kehittämisen. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala listasi yhteistyöasioina muun muassa yhteiskuntavaikuttamisen, nuorten osallistumisen edistämisen ja tes-neuvotteluihin valmistautumisen. Sekä RVL:ssä että Rautl:ssa kehitetään viestintää vastaamaan entistä paremmin jäsenten tarpeita. Esimerkiksi RVL:ssä meneillään oleva internetsivujen uudistus pohjautuu jäsentutkimuksessa esiin tulleisiin tarpeisiin. Rautl:ssa uudistetaan luottamusmiesjärjestelmää ja RVL:ssä uusi lm-järjestelmä otettiin käyttöön viime keväänä. Sisäänajovaiheessa otetaan oppia kokemuksista, joiden avulla toimintaa kehitetään edelleen. Veturimiehiä puhuttavat muun muassa työvuorot ja niiden muutokset sekä radioohjatun veturin käyttöönoton pelisäännöt. Tavaraliikenteen osalta työvuoromuutokset ovat jatkuvia. Tes-määräyksiä rikotaan toistuvasti ja tietoisesti, puheenjohtaja Risto Elonen kritisoi. Yhteisenä huolena tuotiin esiin päivittäisjohtamisen ongelmat. Kun VR:ssä keskitytään muutosohjelmaan, toimintojen päivittäisjohtaminen on jäänyt paitsioon. Asia koettiin niin tärkeäksi, että siitä laadittiin julkisuuteen yhteinen kannanotto. Kokousväkeä puhutti myös kevään tes-neuvottelut. Jokainen liitto muodostaa omat tavoitteensa, mutta mahdollisia yhteisiäkin tavoitteita löydettiin. Liittoyhteistyöselvityksiä tehdään Puheenjohtajat kertoivat myös meneillään olevista liittoyhteistyövaihtoehdoista: Toiminnan tehostaminen edunvalvonnassa, sopimustoiminnassa, viestinnässä, koulutuksessa, aluetoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa on välttämätöntä muuttuvassa toimintaympäristössä, Turtiainen totesi. RVL on ollut mukana 2008 aloitetussa kuljetusliittojen hankkeessa, jossa professori Harri Melin teki ensimmäisen selvitystyön. Rautatiejärjestöjen hallintojen yhteiskokouksessa keskusteltiin vilkkaasti rautatiealan tulevaisuudesta. 8 Rautatieläinen 1 2010
Kokousvalmisteluissa RautLin puheenjohtaja Vesa Mauriala (vasemmalla), RVL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Karri Peltola, RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja RautLin liittovaltuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen. Lauri Ihalainen on keskustellut hankkeessa mukana olevien liittojen sekä Rautatieläisten Liiton kanssa siitä, miten eri tahoilla asia nähdään tällä hetkellä. Tilannekatsauksen pohjalta liitot ratkaisevat mukanaolonsa jatkossa, Elonen kertoi. Hänen mukaansa Veturimiesten liiton päätös mukaanmenosta siirtynee uudelle vaalikaudelle. Pertti Savikko, Jukka Kämäräinen ja Reijo Karppinen pitivät rautatiejärjestöjen yhteisiä kokouksia tarpeellisena. RVL:ssä toisena vaihtoehtona on raideliikennealan yhteistyö. Tähän liittyvässä selvityksessä ovat mukana RVL:n lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Rautatieläisten Liitto. Mahdollisesti perustettava raideliikennealan ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä. Valtion satsattava rautatieliikenteeseen Ajankohtaisia ammattiyhdistyspolitiikan asioita valotti johtaja Matti Tukiainen SAK:sta. Hän totesi muun muassa, että liittojen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Jäsenliitot ratkaisevat itsenäisesti mahdolliset liittorakenteiden uudistukset. On lähdettävä jäsenistön ja kentän tarpeista. Tukiaisen mielestä ei ole yhdentekevää, kuka omistaa rautatiet. Nyt on kehitettävä VR:ää ja valtion on satsattava rautatieliikenteeseen. On käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet esimerkiksi lippujen hintoja tukemalla. Yhteisten tapaamisten halutaan jatkuvan Hallituksen jäsen Jukka Kämäräinen Rautatieläisten Liitosta ja hallituksen jäsen Reijo Karppinen Rautatievirkamiesliitosta pitivät liittojen yhteistilaisuutta hyvänä ideana. Tällaisen olisi voinut järjestää jo aiemmin ja jatkossa tämä olisi hyvä pitää ainakin kerran vuodessa, Karppinen mietti. Liitoille yhteisiä tarttumapintoja he näkivät erityisesti tes-tavoitteissa, työvuorojärjestelmän kehittämisessä, koulutuksessa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Sekä Kämäräinen että Karppinen uskovat useamman liiton yhteistyön ja kokoontumisten lisäävän asioiden painoarvoa ja liittojen painostusvoimaa. Kokous päättyi toteamukseen tapaamisen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. Tapaamisia aiotaan myös jatkaa. Teksti: Soile Olmari Kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 1 2010 9
VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro: Haluan, että pärjäämme kilpailussa Jos valtio ei laita enempää rahaa radanpitoon, kilpailutuksesta ei ole hyötyä. Kilpailu ei aukea 10 vuoden jälkeenkään, ellei ratakapasiteettia paranneta, totesi Mikael Aro vieraillessaan kolmen rautatiejärjestön yhteiskokouksessa Tampereella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR- Yhtymä Oy allekirjoittivat viime joulukuussa sopimuksen henkilöliikenteen järjestämisestä. Sopimus on viime joulukuussa voimaan tulleen EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen. Sopimuksessa ministeriö myöntää VR:lle yksinoikeuden kotimaan henkilöliikenteen harjoittamiseen kymmeneksi vuodeksi. Yksinoikeus koskee niitä rataosia, joilla VR jo liikennöi viime vuoden joulukuussa.. Muille rataosille voi tulla muita yrittäjiä. Yksinoikeus on vastinetta sille, että ministeriö asetti VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen. Lisäksi sovittiin uusista junayhteyksistä. Yksinoikeus ei kuitenkaan koske Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimivalta-alueen sisällä liikennöitävää lähiliikennettä. Arolla onkin vahva käsitys siitä, että vuonna 2015 päätettäneen sekä kaukoettä lähiliikenteen kilpailun avautumisesta. Hän olettaa, että vuoden 2016 alusta Helsingin lähiliikenne kilpailutetaan. Hän haluaa VR:n pärjäävän kilpailutuksessa. Kilpailulle on jo avattu rahtiliikenne ja rajat ylittävä henkilöliikenne, mutta maan sisällä henkilöliikennettä ei ole pakko kilpailuttaa. EU:ssa rautatieyhtiöistä suomalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset, belgialaiset ja portugalilaiset ovat kilpailun avautumista vastaan, Aro totesi. Kilpailijoita ei tavaraliikenteessä vielä ole, mutta kaksi yhtiötä on jättänyt viime Kaikkien on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä. VR:n pääjohtaja Mikael Aro olettaa, että Helsingin lähiliikenne kilpailutetaan vuoden 2016 alusta. 10 Rautatieläinen 1 2010
syyskuussa rautateiden tavarakuljetuksiin liittyvän turvallisuustodistushakemuksen silloiselle Rautatievirastolle. Tavoitteena on käynnistää kuljetuspalveluiden tarjoaminen Suomen rataverkolla. Nopeilla toimilla haetaan volyymikasvua Meneillään oleva VR:n muutosohjelma tähtää osaltaan kilpailussa pärjäämiseen. Nolla-tuloksella ei tulla selviämään muun muassa lähitulevaisuuden suurista kalustoinvestoinneista. Muutosohjelma etenee suunnitellusti ja muutos näkyy toimintatavoissa. Kokonaisuutta ja henkilöstöä on ajateltava samassa yhteydessä. Aro odottaa tehostamistoimenpiteiden vaikutusten alkavan näkyä numeroissa. Vaikka volyymit nousevat, meillä on isoja rakenteellisia haasteita. Arolle esitettiin huoli muutosohjelman toteutusvauhdista ja Cargon kohtalosta, vaikka kehittämisessä sinänsä ollaan mukana. Onko 2012 jälkeen VR Cargo kuljetusfirmaa olemassakaan? rautatieläisväki kysyi Arolta. VR Cargoa ei tietenkään lopeteta. Tarkoitus on olla vuonna 2015 siinä kunnossa, että kun kilpailu todennäköisesti avataan henkilöliikenteessä, kuljetuksia ei menetetä, Aro vastasi. Hän totesi, että nopeilla tehostamistoimilla pyritään kasvattamaan volyymia. Jos kustannustehokkuus ei parane, menetetään asiakkaita. RVL:n naisvaltaisilla aloilla eläköityminen ei ole ainoa ratkaisu. Toivoisin, että asiaa pohdittaisiin uudestaan esimerkiksi yli 50-vuotiaiden kohdalla, RVL:n pääluottamusmies Henry Kulin esitti. Aro myönsi, että tilanne on vaikea, mutta ei luvannut, että ketään ei siirrettäisi muutospooliin. Työvuoro-ongelmat kuntoon Epäilyksille siitä, että muutosohjelma vaikuttaisi kielteisesti junaturvallisuuteen ja päivittäisjohtamiseen, Aro totesi. En näe, että näillä toimenpiteillä on mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Turvallisuuden suhteen ei standardia ole alennettu. Sen sijaan talven sietokykyyn vaikuttavien eri toimijoiden yhteistyö ei Aron mielestä ole ehkä toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Kaikkien on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä. Rautatiejärjestöjen hallinnot ottivat kantaa VR:n päivittäisjohtamisessa ilmenneisiin ongelmiin historiallisessa yhteiskokouksessaan Tampereella 13. 14.1. Liitot vaativat meneillään olevan VR:n muutosohjelman toteuttamiseen lisäaikaa. Nyt tahti on niin kova, ettei henkilöstö pysy mukana. Näkyvimmin ongelmat ilmenevät muun muassa puutteellisena valmistautumisena talviliikenteen haasteisiin. Aikaisemmin talviliikenteen mahdollisiin ongelmiin varauduttiin hyvissä ajoin syksyisin. Nyt on keskitytty omistajaohjauksen vaatiman muutosohjelman läpiviemiseen ja unohdettu päivittäistoimintojen johtaminen. Viimeiset puoli vuotta muutosohjelma on hallinnut koko VR: n toimintaa. Muutosohjelmaa paimennetaan ja seurataan niin kuin omistaja haluaa. Henkilöstömääristä neuvotellaan, budjetointia tarkennetaan ja koko organisaatio uudistetaan. VR:llä on totuttu, että tuotanto pyörii ja ihmiset venyvät tilanteiden mukaan. Nyt koko muutosoh- Aro otti kantaa myös lähinnä veturimiesten esiin nostamiin työvuoro- ja VIP-järjestelmäongelmiin. Järjestelmä on yksi asia ja sopimuksista täytyy pitää kiinni. Työvuoro-ongelma pitää saada kuntoon. Teksti ja kuva: Soile Olmari Rautatieläisliitot: VR:n muutosohjelma syrjäyttää päivittäisjohtamisen jelman läpivienti ja organisaatiouudistus samanaikaisesti vievät kohtuuttomasti voimavaroja. Kaiken lisäksi liikenne- ja viestintäministeri vaatii myös VR:n henkilöliikenteelle omaa muutosohjelmaa. Muutosohjelmalle tarvitaan lisäaikaa Muutosohjelma ja henkilöstövähennyksiä on toteutettava luonnollisen poistuman tahtiin eikä valtion omistajana tule itse lisätä työttömiä. Muutosaikataulua tulee pidentää niin, että tarvittavat tekniset uudistukset valmistuvat ja henkilöstö saadaan koulutettua. Henkilöstön on pystyttävä keskittymään kunnolla myös VR:n perustehtävään eli henkilöiden ja tavaroiden turvalliseen ja täsmälliseen kuljettamiseen. Työturvallisuusopin professori Jorma Saari kirjoitti 1990-luvulla Helsingin Sanomissa, että turvallisuus ja virheet lähtevät yhteisön johdosta. Organisaation esimiehet ja mielipidejohtajat luovat ilmapiirin, joka ohjailee kaikkien tekemistä. Tämä pätee edelleen. Rautatieläinen 1 2010 11
Kiskot vievät mutta minne? JaaEi Menneen vuoden aikana saimme lukea, kuinka Euroopassa raideliikenteen kehittäminen on löytänyt uudet uomansa ja hankkeet etenevät vauhdilla. Vastataan asiakkaiden tarpeisiin, huolehditaan ympäristöstä ja ennen kaikkea huomioidaan matkustajanäkökulma ja tiedostetaan, ketä varten ollaan olemassa. Yleisesti ajatellen voisi kuvitella, että enemmistö päätöksistä ja toimista vaikuttavat ihmisiin ja arjen asiantuntijoina kansalaiset omaavat parasta asiantuntijuutta. Nuorena ja kenties naivinakin kansanedustajana olen saanut huomata, että ainakaan suomalaisen raideliikenteen kehittämisessä asiakas ei taidakaan olla kunniavieras, kuten muualla maailmassa näytetään ymmärretyn. VR lopetti Itä-Suomen yöjunaliikenteen reilut kolme vuotta sitten. Tilalle tuli liittymäliikenne Oulun yöjunalle ja aamuyöllä Kajaanista lähtevä Pendolino. Kokemukset osoittavat, ettei uusi käytäntö ole ollut erityisen toimiva ainakaan kainuulaisten näkökulmasta. Jatkuvasti tulee palautetta niin työssäkäyviltä, opiskeli joilta, eläkeläisiltä kuin järjestöjenkin edustajilta. Päivän koulutuksessa Helsingissä käyminen tarkoittaa 13 tunnin istumista saman vuorokauden aikana päiväjunissa. Yleensä aamulla ei ehdi mukaan tilaisuuksiin ajoissa, jos ei lähde jo edellisenä iltana liittymäjunaan. Myöskään aamuyöllä liikennöivä Pendolino ei Kainuun pitkillä etäisyyksillä ole toimiva ratkaisu. Alueen muista, Kajaania kauempana sijaitsevista, kunnista on lähdettävä jo yhden kahden aikaan yöllä ajamaan junalle, jotta ehtii mukaan. Ja aamuyöllä kesken unien herätetty kansalainen ei ole mikään aktiivisuuden ilmentymä päästessään perille Helsinkiin. Toiveikkaana otin vastaan tiedon, että liikenneministeriö, yhdessä alueellisten tahojen kanssa, käynnistää ulkopuolisen selvityksen mahdollisuuksista aloittaa sisämaan yöjunaliikenne uudelleen. Toivo hiipui, kun tajusin, että asia selvitetään saman konsulttiyrityksen toimesta, jonka raportille jo kerran perustettiin sisämaan yöjunaliikenteen lakkauttaminen. Suokaa anteeksi maalaisuuteni, mutta kuka haluaa kääntää teoriansa toiseksi hakemalla vaihtoehtoja ratkaisuun, jonka itse jo kerran osoitti kannattamattomaksi? Kaukana itäsuomalaisesta arjesta on konsulttifirman raportti, joka muun muassa pitää hyvänä, että kello 4.00 lähtevällä Pendolinolla ehtii Kajaanista Helsinkiin kello 10:een mennessä. Missä lienee käsitys kansalaisten tasa-arvosta liikenteen osalta, jos on hyvä, että kansalainen saapuu toista tuntia myöhässä, koulutuksiin, palavereihin ja kokouksiin? Onko hyvä, jos aamuyön hämärinä tunteina, usein väsyneenäkin liikenneturvallisuutta uhmaten, pyristelee satojen kilometrien matkan päästäkseen kello 4:n junaan. Todennäköisesti nykypäivän konsulttifirmojen tasa-arvoa kuvastaa sekin, että kunhan ihmiset sentään saman viikon nimissä pääsevät perille, niin senhän pitää riittää suomalaisen raideliikenteen tasaarvoiseen kehittämiseen. Silti unelmoin, että alueellisten tahojen ääntä kuunnellaan ja tasavertaiset ratkaisut löytyvät, mutta valitettavasti maalaisjärjellä näyttää harvoin olevan valtaa näissäkään ratkaisuissa. Merja Kyllönen kainuulainen kansanedustaja, (vas.) työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle? Rautatieläisten Liitto ja Rautatievirkamiesliitto ovat käynnistäneet selvitystyön Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikennealan ammatillisen yhteisjärjestön perustamisesta. Selvityksessä arvioidaan, voidaanko suomalaisen raideliikenteen edunvalvonta saada saman katon alle. Raideliikenne käsittää rautateiden lisäksi raitiotie- ja metroliikenteen. Suunnitteilla oleva ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä, ja Rautatieläisten Liiton sekä Rautatievirkamiesliiton osastot ja jäsenet siirtyisivät JHL:n jäseniksi. Raitiotie- ja metroliikenteen työntekijät ovat jo JHL:n edunvalvonnan piirissä. Uudella järjestöllä haetaan ensisijaisesti raideliikenteen edunvalvonnan tehostamista ja työtaisteluvoiman lisäämistä. Muita tavoiteltavia hyötyjä ovat edut, joita syntyy talouden, hallinnon, viestinnän, koulutuksen ja jäsenpalvelujen yhdistymisestä sekä yhteiskuntavaikuttamisen tehostumisesta. JHL:n jäsenillä on mahdollisuus hyödyntää myös eri puolella Suomea sijaitsevien neljäntoista aluetoimiston palveluja. Päätöksenteko perustettavasta yhteisjärjestöstä etenee liitoissa kunkin liiton omien sääntöjen mukaisesti. Rautatieläisten Liitto päättänee asiasta tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitteilla on uuden JHL:n yhteisjärjestön toiminnan käynnistäminen vuoden 2012 alussa. Maarit Uusikumpu 12 Rautatieläinen 1 2010