Sisältö Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki.2 5 Painopistealue 2: Paras arkenakin Painopistealue 3: Kaupunkielämää Painopistealue

Samankaltaiset tiedostot
Unelmien Porvoo 2030 P O R V O O N K A U P U N K I S T R AT E G I A L U O N N O S

Porvoon KauPunKistrategia Luonnos

Unelmien Porvoo Porvoon Kaupunkistrategia

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Unelmien Porvoo K A U P U N K I S T R AT E G I A N K Ä R J E T J A TAV O I T T E E T L U O N N O S

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Rohkeasti aikaansa edellä

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

Perustehtävä ja arvot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Tulevaisuuskyselyn tulokset. Demos Helsinki Sonja Nielsen

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus. Vuoden 2014 raportti ja suunnitelma vuodelle 2015

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Asunto ensin -periaate

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kiteen kaupunki Kaupunkistrategia Sivu 1 (5)

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Lasten hyvinvointi Helsingissä

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Toimialojen tavoitteet

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Päihdeavainindikaattorit

ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 1/2012.

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus

Johtaminen uudessa organisaatiossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Transkriptio:

Sisältö Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki.2 5 Painopistealue 2: Paras arkenakin..6 12 Painopistealue 3: Kaupunkielämää...13 14 Painopistealue 4: Ilmastotyön edelläkävijä.15

Painopistealue 1: Suosituin kotikaupunki Korkea työllisyysaste sekä laadukas asuminen ja työelämä ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta erittäin merkittäviä. Monipuoliset asumisen- ja työvaihtoehdot houkuttelevat uusia asukkaita ja varmistavat laadukkaiden palvelujen kestävän rahoituksen. Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Suomen viihtyisin ja vetovoimaisin kotikaupunki Mahdollistamme edullisia vuokra-asuntoja eri puolille kaupunkia. Konsernihallinto, A-asunnot Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutuminen kyllä/ei Toimeentulotukea saaneet 25 64- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä vähenee Laadittavan asunto-ohjelman mukaisia kohtuuhintaista asumista tukevia toimenpiteitä on toteutunut. Kohtuulliset asumiskustannukset vähentävät toimeentulotuen tarvetta. Menestyvät ja kasvavat yritykset Sijoitamme maahanmuuttajia tasapuolisesti kaupungin eri alueille. Tuemme työpaikkaomavaraisuutta ja yrittäjyyttä Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman toimenpiteiden mukaisesti. A-asunnot ja Y-säätiö Kaupunkikehitys, Posintra Maahanmuuttajille osoitettujen ensiasuntojen määrä ja sijainti Työllisyysaste Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Ensiasunnot sijaitsevat eri kaupunginosissa. Työllisyysaste ja työpaikkaomavaraisuus kasvavat. Työikäisten määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin (huoltosuhde) pysyy vastaavan kokoisten kaupunkien tasolla. Vastuullinen työllistäjä Lisäämme työllistymisvaikutuksia pitkäaikaistyöttömien palveluissa, mm. monipuolisemmat työtehtävät ja oppilaitosyhteistyö. Tarjoamme monipuolisia palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja sekä tuemme jatkotyöllistymistä. Henkilöstöjohto, työllisyyspalvelut Henkilöstöjohto, työllisyyspalvelut Pitkäaikaistyöttömien osuus Palkkatukipaikkojen määrä Osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömien määrä keskimäärin kuukaudessa enintään 700. Lisääntyy 20 prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuonna 2018 palkkatukipaikkojen määrä oli 80. 2

Porvoon huoltosuhde on pysynyt koko maan keskiarvon tasolla. Porvoon sairastavuusindeksi on vastaavan kokoisiin kaupunkeihin, kuten Hyvinkää ja Lohja, verrattuna matalampi eli väestö on keskimääräistä terveempää. Uudenmaan alueeseen verrattuna Porvoon väestön sairastavuus on korkeampi. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. 3

Työttömien osuus työvoimasta on laskenut suotuisan työllisyystilanteen ansiosta ja se oli vuoden 2018 lopussa 8,2 prosenttia työvoimasta. Nuorisotyöttömien osuus 18 24 -vuotiaasta työvoimasta oli laskenut. Vuoden 2018 lopussa nuorisotyöttömyys oli laskenut 11,6 prosenttiin työllisyystilanteen paranemisen sekä nuorten koulutukseen ja työllistämiseen kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta. Työvoimaan luetaan kaikki 18 74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut Porvoossa ja kasvua tapahtui erityisesti toimeentulotuen siirtyessä Kelaan 2017. Vuodelle 2018 kasvu tasaantui. Myös nuorten osuus toimeentulotuen saajista lisääntyi vuonna 2017, mutta on kääntynyt laskuun 2018 perusteella työllisyystilanteen parantuessa. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat alentuneet vuonna 2018, mikä johtunee myönteisestä työllisyyskehityksestä. Toimeentulotukea saavien nuorten osuus on Porvoossa vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa Uudellamaalla sekä hieman korkeammalla kuin Uudenmaan maakunnassa. Myös työikäisten osuus on vastaavalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa, mutta matalammalla tasolla kuin Uudellamaalla. Tavoitteena on, että toimeentulotukea saaneiden osuus ja määrä pysyvät enintään vuoden 2018 tasolla. 4

Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana. 5

Painopistealue 2: Paras arkenakin Palveluita kehittämällä lisäämme asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Eri-ikäiset porvoolaiset harrastavat aktiivisesti ja erityisesti kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa. Lapset ja nuoret myös viihtyvät koulussa entistä paremmin ja yhä useampi nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Alle kouluikäiset osallistuvat laajasti monipuolisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti syrjäytymisriskissä oleville, mikä lisää väestön terveyttä ja kaupungin viihtyisyyttä sekä ehkäisee asunnottomuutta. Lähiöissä on tarjolla monimuotoista ja viihtyisää asumista luonnonläheisessä ympäristössä. Asukkaat, kolmas sektori ja yritykset ovat aktiivisesti mukana tekemässä hyvää arkea. Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Vaivaton ja Kyselyiden ja mittausten tulokset. sujuva arki Mittaamme säännöllisesti palveluiden laatua ja saavutettavuutta kaupungin keskeisissä peruspalveluissa. Toimialat ja tehtäväalueet, toimialajohtajat/tehtäväalueiden johtajat ja yksiköiden päälliköt Asiakaskokemusta mitattaessa vähintään 90 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä (esimerkiksi vaihtoehdot 3 tai 4 asteikolla 1-4 mitattaessa). Otamme entistä enemmän asukkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. Toimialat ja tehtäväalueet, toimialajohtajat/tehtäväalueiden johtajat Toteutettujen toimenpiteiden määrä, esim. palvelumuotoilu, asukasraadit ja -forumit Kaikissa keskeisissä peruspalveluissa on käytössä prosessi asukkaiden osallistamiseksi. Oppimisen ja kasvamisen kaupunki Turvaamme harrastusmahdollisuuksia eri lähtökohdista tuleville, muun muassa LiiKu-passin käyttöä laajennetaan lapsiperheisiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, lapsi- ja perhepalvelut ja Liiku-työryhmä Kouluterveyskyselystä mittarit: viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa, 4. ja 5. luokkalaiset harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa, yläkoululaiset sekä lukio ja ammatillinen 1. ja 2. vuosi Prosenttiosuus nousee vuoden 2021 loppuun mennessä. 2017 vuoden lopussa: - 4 5 lk. 82 % - 8 9 lk. 90 % - lukio 1 2 94 % - ammatillinen 1 2 77 % Kehitämme koulutustapoja ja toimintakulttuuria kouluissa ja oppilaitoksissa. Tarjoamme monipuolisia varhaiskasvatuspalveluita. Koulutuspalvelut ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Varhaiskasvatuspalvelut Kouluterveyskyselystä mittari: pitää koulunkäynnistä - 8 9 lk. - lukio 1 2 - ammatillinen 1 2 Varhaiskasvatuksen osallistumisaste Prosenttiosuus nousee vuoden 2021 loppuun mennessä. 2017 vuoden lopussa: - 8 9 lk. 57 % - lukio 1 2 64 % - ammatillinen 1 2 81 % Osallistumisaste on 78 % vuoden 2021 lopussa. 76 % vuoden 2018 lopussa. 6

Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Haemme mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta - malliin ja käynnistämme mallin mukaisia toimenpiteitä. Nuorisopalvelut ja nimetty työryhmä Porvoo hyväksytään mukaan, kyllä/ei Haetaan mukaan 2019. Porvoo saa Unicefin Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen vuonna 2021. Turvallinen, hyvinvoiva ja tasavertainen kaupunki asukkaille Kokeilemme ja otamme käyttöön uusia nuorten jatko-opintovalmiutta tukevia työtapoja. Koulutuspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Toisen asteen rehtorit Posintra Nimetty työryhmä, jossa edustajat mm. näistä tahoista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat Vähenee 8 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä ja strategian mukaan 7 prosenttiin 2022. 2017 vuoden lopussa 10 prosenttia. Vahvistamme lasten ja nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisin toimenpitein. Lisäämme maahanmuuttajien ohjausta työelämään kotouttamissuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Toimialat ja tehtäväalueet Maahanmuuttajapalvelut, maahanmuuttotoimikunta Kouluterveyskyselystä mittarit: kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä kahden viimeisen viikon aikana - 8 9 lk. - lukio 1 2 - ammatillinen 1 2 Kotouttamissuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen kyllä/ei Prosenttiosuus nousee 30 %:iin vuoden 2021 loppuun mennessä. 2017 vuoden lopussa: - 8 9 lk. 28,1 % - lukio 1 2 27,8 % - ammatillinen 1 2 28,3 % Vähintään 3 toimenpidettä toteutuu Kohdennamme terveyttä edistäviä toimenpiteitä syrjäytymis- ja sairastumisriskissä oleville. Tarjoamme asumisen ongelmiin ja häätöasioihin riittävät tukipalvelut nuorille, aikuisille ja perheille. Sosiaali- ja terveystoimen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ryhmä Konsernihallinto, A-asunnot Sosiaalityön yksiköt Nuorisopalvelut Kelan sairastavuusindeksi Asunnottomat yksinäiset 1000 asukasta kohti Tavoitteena on, että porvoolaisten sairastavuus kääntyy laskuun ja on tulevaisuudessa matalammalla tasolla kuin Uudellamaalla keskimäärin (87,2 vuonna 2017). Porvoossa vuoden 2017 lopussa 89,6 %. Asunnottomien yksinäisten määrä on enintään 0,4 / 1000 asukasta kohti Vuoden 2018 lopussa 0,3 / 1000 asukasta 7

Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Fiksut arkiliikkumisen mahdollisuudet Toteutamme turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Toteutamme esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä. Turvallisuustyöryhmä Kuntatekniikka Toteutuneet turvallisuustoimenpiteet Vähintään 5 Porvoon turvallisuussuunnitelman mukaista toimenpidettä toteutetaan Toteutuneiden toimenpiteiden määrä Vähintään 2 toimenpidettä toteutettu Aktiivisesti hyvinvoinnistaan vastuun ottavat asukkaat Mahdollistamme lähiökehitystyöllä asukkaiden omaehtoista toimintaa. Lähiökehitystyöryhmä Lähiökehityksen vuosisuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen. 80% toteutuu vuosittain Mahdollistamme vapaaehtoistyö eri-ikäisten parissa. Vapaaehtoistyön koordinaattori vapaaehtoistyö.fi -palvelua käyttäneiden määrä 40 uutta tehtävää/vuosi Tuemme aktiivisesti ikäihmisten toimintakykyä liikunta- ja kulttuuripalveluilla ikääntyville. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Ruori Ikäihmisten palvelutarjottimen tapahtumien määrä Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä Tapahtumien määrä lisääntyy Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä vähenee vuoden 2021 loppuun mennessä 2017 vuoden lopussa 297,5 hoitojaksoa 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä 8

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on taas kääntynyt lievään nousuun. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle pystytään osoittamaan opiskelupaikka toisella asteella. Lisätoimenpiteitä tarvitaankin nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn, jotta nuoret saavat suoritettua toisen asteen tutkinnon. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaitten ja käyntien määrä 1000 asukasta kohden on vähentynyt edelleen vuoden 2018 aikana, mikä johtuu osin muuttuneesta tilastoinnista. Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuo-tiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. 9

Asunnottomien osuus 1000 asukasta kohden on noussut vuonna 2017, mutta vähentynyt taas vuoden 2018 aikana muita vastaavan kokoisia kaupunkeja matalammalle tasolle. Asunnottomuuden ehkäisyssä on tärkeässä roolissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden varmistaminen, mihin kaupunki voi omalla asuntopolitiikallaan osaltaan vaikuttaa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vastaava ikäisestä väestöstä on laskenut hieman, mutta on edelleen muita vastaavan kokoisia kuntia korkeammalla tasolla. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuus on noussut ja on myös hieman muita vastaavan kokoisia kuntia korkeammalla tasolla. Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. 10

Oppilaat ja opiskelijat, jotka ovat kokeneet vahvaa positiivista mielenterveyttä kahden viikon aikana mittari on vuonna 2017 otettu käyttöön kouluterveyskyselyssä. Porvoon yläkouluissa oltiin muiden vastaavan kokoisten kaupunkien Hyvinkään ja Lohjan sekä Uuttamaata korkeammalla tasolla. Ammatillisissa oppilaitoksissa oltiin samalla tasolla kuin Uusimaa ja koko maa sekä vastaavan kokoisten kaupunkien huomattavasti korkeammalla tasolla. Lukioissa oltiin Uuttamaata ja koko maata alemmalla tasolla ja vastaavan kokoisten kaupunkinen hieman korkeammalla tasolla. Indikaattorit ilmaisevat niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jotka ovat kokeneet vahvaa positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana. Indikaattori perustuu kysymykseen: alla on esitetty joitain väittämiä tunteista ja ajatuksista. Valitse vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa kokemuksiasi viimeisen kahden viikon aikana? 1) olen tuntenut itseni toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen, 2) olen tuntenut itseni hyödylliseksi, 3) olen tuntenut itseni rentoutuneeksi, 4) olen käsitellyt ongelmia hyvin, 5) olen ajatellut selkeästi, 6) olen tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin ja 7) olen kyennyt tekemään omia päätöksiä asioista. Vastausvaihtoehdot: 1) ei koskaan (1 piste), 2) harvoin (2 pistettä), 3) silloin tällöin (3 pistettä), 4) usein (4 pistettä) ja 5) koko ajan (5 pistettä). Pistemäärästä lasketaan keskiarvo, ja indikaattorissa ovat mukana vähintään neljä pistettä saaneet vastaajat. Vastaajan on täytynyt vastata kaikkiin osioihin. Indikaattori perustuu positiivista mielenterveyttä mittaavaan WEMWBS-mittariin (Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale). 11

Opiskelijat, jotka pitävät koulunkäynnistä on laskenut lukioissa ja on vastaavan kokoisten kaupunkien ja Uuttamaata alemmalla tasolla. Yläkouluissa on hieman laskenut ja ammatillisissa oppilaitoksissa on hieman noussut vuonna 2017. Koulu on nuorelle tärkeä kehitysympäristö, missä he viettävät suuren osan arkipäivistään. Myönteiset koulukokemukset ovat yhteydessä paremmaksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Indikaattorit ilmaisevat niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa, jotka pitävät koulunkäynnistä melko tai hyvin paljon. 12

Painopistealue 3: Kaupunkielämää Porvoossa kannustetaan kokeilemaan uutta hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Kaiken ikäisille asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää mielekästä tekemistä, osallistua vapaaehtoistyöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan. Asukkaat edistävät aktiivisesti yhteisön hyvinvointia, keskustassa, lähiöissä ja kylissä, yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten ja kaupungin työntekijöiden kanssa. Viihtyisä ympäristö ja monipuoliset tapahtumat edistävät eri-ikäisten yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät yksinäisyyttä. Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Viihtyisä, elävä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta Kuntatekniikka Kaupunkisuunnittelu Eurot / ulkotilojen määrä Porvoon keskustan elinvoimaluku Panostamme julkisiin ulkotiloihin kaupunkikeskustassa ja rakennamme kävelykeskustaa, joka palvelee erilaisia käyttäjäryhmiä. Torin asemakaavamuutos: kyllä/ei Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman mukaiset tavoitetasot Vuoteen 2021 mennessä torin asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville Kehitämme läntisen jokirannan vetovoimatekijäksi. Siellä asukkaat viihtyvät ja siellä järjestetään monipuolisia tapahtumia. Kaupunkikehitys Posintra Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Yritykset Yhdistykset Alueelle tulevien yritysten määrä (vuokrasopimukset, kpl) Kaavan toteutuminen Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman mukaiset tavoitetasot Vuoteen 2021 mennessä läntisen jokirannan asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville Vahva yhdessä tekemisen meininki Lisäämme ja vakiinnutamme yhteisöllistä ruokailua, liikuntaa, kulttuuria ja muuta toimintaa. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Uusien kokeilujen määrä Vähintään 2 kokeilua vuodessa Digitaalisen muutoksen kärjessä Luomme verkkopohjaisen alustan, jonka kautta kaupungin tiloja lainataan/vuokrataan asukkaiden käyttöön. Vastuutaho: digitaalisten palveluiden kehittämisyksikkö Verkkopohjainen alusta luotu: kyllä/ei. Verkkopohjainen alusta on luotu Keskeisimmissä peruspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiointikanava tai kehitetään nykyisiä käyttäjälähtöisemmiksi. Kehitysjohtaja, toimialajohtajat Digiohjelman mukaiset. Tavoitetaso ja arviointi digiohjelman mukaisesti. Porvoon tavoitetaso on tarjota digitoitavissa olevat palvelunsa sähköisesti ja varmistaa, että kuntalaiset käyttävät sähköisiä kanavia. 13

Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Rohkeat kokeilut Toteutamme hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä rohkeita kokeiluja, esim. sukupolvien välinen vuorovaikutus, Green Care -toiminta ja osallistuva budjetointi. Hyvinvointiryhmä Kokeilujen määrä vähintään yksi kokeilu/vuosi Yksinasuvien 75-vuotiaiden osuus on kääntynyt nousuun ja yksin asuvien määrä kaikista asuntokunnista on lisääntynyt. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. 14

Painopistealue 4: Ilmastotyön edelläkävijä Ilmastotyö tuo Porvooseen lisää hyvinvointia ja terveyttä edistävää kaupunkiympäristöä. Porvoolaiset koulut, päiväkodit, kotitaloudet ja yritykset elävät kestävää arkea ja ottavat aktiivisesti osaa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen. Tuemme asukkaiden kestäviä elämäntapoja ja innostamme asukkaita aktiivisesti ympäristöystävällisiin valintoihin. Profiloidumme kestävän liikkumisen kaupunkina, jolla on toimiva syöttö ja joukkoliikenne, jaettuja kyytejä ja liikkumista palveluna. Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoite 2021 Hiilineutraali kaupunki Kaavoituksella sekä katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulla edistämme pyöräily- ja jalankulkupainotteisten kortteleiden ja alueiden muodostumista. Kehitämme keskustan hidas-, pyöräilyja kävelykatu liikennejärjestelmää. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden toteutuminen kyllä/ei Vähintään 3 toimenpidettä toteutuu Kestävä arki Kehitämme ja otamme käyttöön ilmastoystävällisiä ruokareseptejä. Edistämme kasvisruoan osuuden lisäämistä päiväkodeissa ja kouluissa. Liikelaitos Tilapalvelut Kasvisruoan osuus. Tavoitetaso ja arviointi Ilmasto-ohjelman mukaisesti Kiertotalouskaupunki Mahdollistamme erilliskerättävien jätteiden tehokasta syntypaikkalajittelua kaikissa kaupungin toimitiloissa. koko kaupunkiorganisaatio Erilliskeräykseen liittyneiden kaupungin omien kiinteistöjen osuus. Tavoitetaso ja arviointi Ilmasto-ohjelman mukaisesti 15