SOTESTA 28.4.2015 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2015 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa TAYS Länsi- Pohja HYKS Lappi Päijät- Häme OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Etelä-Karjala Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2013, noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 314 16,0 64 200 8,7 403 555 54,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 76 782 10,4 5. K-Pohjanmaa 78 284 10,5 YHTEENSÄ 741 135 100,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala MUONIO KOLARI PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI SIMO INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI PUDASJÄRVI SAVUKOSKI TAIVALKOSKI KUUSAMO Oulun yliopistollinen HAILUOTO OULU sairaala SUOMUSSALMI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI 4 JOKI RAAHE RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN Keski-Pohjanmaan keskussairaala KANNUS KOKKOLA ALAVIESKA YLIVIESKA SIEVI HAAPAVESI NIVALA KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO II PYHÄNTÄ KEMIJÄRVI POSIO SALLA Lapin keskussairaala KAJAANI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO Pasi Parkkila 2014
Väestömuutos
Kasvukeskukset vuonna 2030 Kartalle merkitty kunnat, joissa väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010 2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus 20.11.2010 Kuntaliitto/JAH Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2010-2030 henkilöitä 65 000 32 500 6 500
Kuntien tuloveroprosentit maakunnittain v. 2014 Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu keskim. 20,68%
KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2013, VAKIOITU Lähde: KELA, Suomi=100 164,6 100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit PPSHP KA 137,7 56,4 *) *) manner-suomi Pasi Parkkila 2014
SAIRASTAVUUS- INDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2009-2011, VAKIOITU Suomi = 100 Lähde: THL THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) PPSHP 118,5 Kainuu 111,5 K-PSHP 105,4 LPSHP 118,7 LSHP 106,8 ERVA-ALUEET KYS 118,7 OYS 118,5 TAYS 99,1 TYKS 97,7 HYKS 88,5 Pasi Parkkila 2014
Kuntatalousohjelma 2016-2019
TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V. 2013 Itä-Savo 112 784 1649 119 2 664 90 756 1453 139 136 714 1370 146 71 792 1348 126 98 871 1230 121 129 689 1297 149 142 772 1206 137 73 777 1250 138 162 667 1199 194 156 674 1166 187 163 617 1212 182 65 790 1186 114 146 601 1179 228 26 749 1232 134 67 787 1067 158 143 712 1074 142 121 690 1125 130 98 698 1111 158 146 628 1092 174 120 620 1005 244 Kainuu Pohjois-Savo Länsi-Pohja Lappi Vaasa E-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso K-Pohjanmaa V-Suomi P-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi P-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Hki ja Um. VLP PTH ESH YKS YHT. 2 438 2 366 2 337 2 320 2 264 2 257 2 238 2 222 2 184 2 173 2 156 2 153 2 142 2 079 2 072 2 066 2 065 2 041 1 989 KYS TYKS OYS TAYS HYKS 106 147 104 135 122 733 635 745 706 625 1032 1250 1207 1201 1143 232 140 205 127 171 2 229 2 193 2 178 2 154 2 012 Koko maa 124 676 1139 188 0 500 1000 1500 2000 2500 2 126
TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V. 2013 Menot kansansairauksien summaindeksillä korjattuna /as Nettomenot /as Suomi ka.
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSKEHITYKSEN SELITTÄJÄT (bkt-osuuden kasvu) OECD1980-2002, Martins 2006 Ikääntyminen 1/3 Uudet hoitomenetelmät ja lääkitykset 2/3
MEDIKALISAATIO Ihmisen tutkimisen ja häntä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen Potilaiden vaateet ovat kasvaneet Potilaat haluavat päästä erikoissairaanhoitoon ja tutkimuksiin Lääkärien jatkohoitoon ja tutkimuksiin lähettämisen kynnys madaltunut
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto Ihmisten ja väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne
MIHIN VASTATTAVA!!! MENOJEN KASVUA HILLITTÄVÄ Rahoitus TULOJEN TASAUSTA TARVITAAN - verotulojen tasaus - valtionosuudet Rakenteet KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Koneen toimivuus YHDENVERTAISET PALVELUT
LINJAUKSET TERVEYDENHUOLTOLAKI 2007-2008 1.5.2011, ei järjestelmäratkaisuja (STM 2008:28) paraslainsäädäntö VÄLIMÄKI I (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen 2010 2011 Väliraportti 29.12.2010 Loppuraportti 27.4.2011
VÄLIMÄKI II (Palvelurakennetyöryhmä) Väliraportti 21.3.2012 Loppuraportti 11.1.2013 SELVITYSMIEHET (STM 19.3.2013) PETTERI ORPON KOORDINAATIOTYÖRYHMÄN LINJAUS 8.5.2013 JÄRJESTÄMISLAKITYÖRYHMÄ Väliraportti 27.6.2013 Loppuraportti 19.12.2013
LINJAUKSET Parlamentaarinen sopimus 23.3.2014 Tarkennukset 25.6.2015 HE 324/2014 vp 4.12.2014 Perustuslakivaliokunta: 19.2.2015 ja 5.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 5.3.2015:.
ERITYISVASTUUALUEET 2015 JA YLIOPISTOLLISET SAIRAALAT väestö 31.12.2013 OULU KUOPIO TAMPERE TURKU HELSINKI
Hyvää 4-vuotissotekaudella Onnistuttu tunnistamaan näin ei edetä -vaihtoehdot
Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos 2000-2013, (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015
TERVEYDENHUOLLON MENOT (OECD) V.2012 (ostovoimapariteetilla korjatut) USA Norja Sveitsi Alankomaat Itävalta Saksa Tanska Kanada Luxemburg Belgia Ranska Ruotsi Australia Irlanti Japani Suomi Islanti OECD Iso-Britannia Italia Uusi-Seelanti Espanja Slovenia Portugali Kreikka Israel Korea Slovakia Tsekki Unkari Chile Puola Viro Meksiko Turkki MENOT / AS. US $ 8 745 6 140 6 080 5 099 4 896 4 811 4 698 4 602 4 578 4 419 4 288 4 106 3 997 3 890 3 649 3 559 3 536 3 484 3 289 3 209 3 172 2 998 2 667 2 457 2 409 2 304 2 291 2 105 2 077 Pohjoismaat 1 803 1 577 1 540 1 447 1 048 984 0 2 000 4 000 6 000 8 000 OSUUS % BKT:sta muutos %-yksikköä 1995-2012 3,7 3,9 1,3 2,1 1,2 1,5 2,9 2,1 3,3 3,5 3,0 1,6 2,2 2,0 1,9 1,4 2,6 0,6 2,1 1,2 1,8 0,8 2,3.. 0,6 3,8 0,9 0,1 2,2 1,6 1,3 1,1.. 2,9 Pasi Parkkila 2014
VAIHTOEHTOJA ETEENPÄIN (Sos)+terv kuntayhtymä Maakuntahallinto: Va+Ve Aluemalli: Va+Ve
Soten tarvevakioiduista 2012 menoista POHJOISELLA SOTE- ALUEELLA
Sairaanhoitopiirit: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v. 2012 (THL 2014)
OYS-ERVAn kunnat: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v. 2012 (THL 2014)
SoTe:n NETTOKUSTANNUKSET, / asukas SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TARVE (TARVEKERROIN) JA SOTE:N NETTOKUSTANNUKSET /AS. V. 2009-2013 (Lähde:THL ja Sotkanet) Tarve matala, korkeat kustannukset HAILUOTO SIIKALATVA PUDASJÄRVI Tarve korkea, korkeat kustannukset PYHÄJÄRVI VAALA LIMINKA Suomi TYRNÄVÄ OULU II PPSHP YLIVIESKA LUMIJOKI KALAJOKI KÄRSÄ- KUU- MÄKI ALAVIESKA SAMO TAIVALKOSKI UTAJÄRVI HAAPAJÄRVI OULAINEN NIVALA PYHÄNTÄ SIEVI SIIKAJOKI RAAHE HAAPAVESI MUHOS MERIJÄRVI PYHÄJOKI KEMPELE Tarve matala, alhaiset kustannukset Tarve korkea, alhaiset kustannukset Pasi Parkkila 2015 SoTe-PALVELUIDEN TARVEKERROIN (SUOMI=1)
Ryhmä 2: Mikä selittää alhaisia kustannuksia? 160 150 SAVUKOSKI PELKOSENNIEMI RYHMÄ 1: Tarve korkea, kustannukset korkeat 140 130 ENONTEKIÖ UTSJOKI HAILUOTO SOTEN TARVE- VAKIOIDUT MENOT, NETTO (KOKO MAA = 100) 120 110 100 90 80 RYHMÄ 3: Tarve matala, kustannukset alhaiset KOKO MAA TYRNÄVÄ OULU OYS- ERVA SIIKAJOKI MERIJÄRVI PYHÄJOKI RYHMÄ 2: LIMINKA KEMPELE Tarve korkea, LUMIJOKI kustannukset alhaiset - MIKSI? 70 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 SOTE-PALVELUJEN TARVEKERROIN (KOKO MAA = 1) UTAJÄRVI LESTIJÄRVI
Väestö, keskiväkiluku v. 2013 (THL 2015) Enontekiö Pelkosenniemi Savukoski Utsjoki Hailuoto Lestijärvi Utajärvi Siikajoki Merijärvi Pyhäjoki Kempele Liminka Lumijoki Tyrnävä Oulu 0 50000 100000 150000 200000 250000 1886 965 1127 1282 993 827 2948 5595 1165 3334 16494 9505 2072 6628 192323 Ryhmän kuntien keskiarvo: 1250 2773 45 404
Väestön muutos vuodesta 2013 vuoteen 2030 (%) (THL 2015) Enontekiö Pelkosenniemi Savukoski Utsjoki Hailuoto Lestijärvi Utajärvi Siikajoki Merijärvi Pyhäjoki Kempele Liminka Lumijoki Tyrnävä Oulu -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 30-4 -16-12 2 1-17 -14-3 -3-5 19 24 16 17 15 Ryhmän kuntien keskiarvo: -6-8 18
Väestöntiheys v. 2013, asukkaita / km 2 (THL 2015) Enontekiö Pelkosenniemi Savukoski Utsjoki Hailuoto Lestijärvi Utajärvi Siikajoki Merijärvi Pyhäjoki Kempele Liminka Lumijoki Tyrnävä Oulu 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 0,2 0,5 0,2 0,2 5,0 1,7 1,8 5,3 5,0 6,2 151 15,0 9,8 14 64 Ryhmän kuntien keskiarvo: 1 4 51
Taajama-aste (Tilastokeskus 2013) KOLARI Enontekiö Pelkosenniemi Savukoski Utsjoki Hailuoto Lestijärvi Utajärvi Siikajoki Merijärvi Pyhäjoki Kempele Liminka Lumijoki Tyrnävä Oulu 0 20 40 60 80 100 120 49 30 37 40 28 54 36 48 47 39 70 96 79 61 70 96 Ryhmän kuntien keskiarvo: 38 48 80
Kotona asuvat 75 v. täyttäneet v. 2013, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL 2015) Ryhmän kuntien keskiarvo: 87 88,4 88,6 Vihreä alue osoittaa STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen kotona asuvien osuudesta (91-92 %).
Omaishoidon tuen 75 v. täyttäneet asiakkaat v. 2013, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL 2015) Ryhmän kuntien keskiarvo: 8,9 5,9 4,4 Vihreä alue osoittaa STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen osuudesta (6-7 %).
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 v. täyttäneet asiakkaat v. 2013, % vastaavanikäisistä (THL 2015) Ryhmän kuntien keskiarvo: 15,1 20,8 13,8 Vihreä alue osoittaa STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen osuudesta (13-14 %).
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat v. 2013, % vastaavanikäisistä (THL 2015) Ryhmän kuntien keskiarvo: 9,9 9,7 8,3 Vihreä alue osoittaa STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen osuudesta (6-7 %).
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet v. 2013, % (THL 2015) Ryhmän kuntien keskiarvo: 5,3 4,5 3,7 Vihreä alue osoittaa STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen osuudesta (2-3 %).
10 väestömäärältään suurinta kuntaa OYS-ERVA-alueella* 160 150 Tarve matala, kustannukset korkeat Tarve korkea, kustannukset korkeat 140 130 SOTEN TARVE- VAKIOIDUT KUSTANNUKSET, NETTO (KOKO MAA = 100) 120 110 KOKKOLA OYS-ERVA 100 90 KOKO MAA OULU ROVANIEMI RAAHE TORNIO YLIVIESKA KALAJOKI KEMI KUUSAMO 80 Tarve matala, kustannukset alhaiset KEMPELE 70 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 SOTE-PALVELUJEN TARVEKERROIN (KOKO MAA = 1) Kainuun kunnat eivät ole mukana, koska kuntakohtaisia tietoja tarvevakioiduista kustannuksista ja tarvekertoimesta ei vuonna 2012 ollut. Tarve korkea, kustannukset alhaiset
MIHIN VASTATTAVA!!! MENOJEN KASVUA HILLITTÄVÄ Rahoitus TULOJEN TASAUSTA TARVITAAN - verotulojen tasaus - valtionosuudet Rakenteet KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Koneen toimivuus YHDENVERTAISET PALVELUT
Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 KAIKKI shp:t Terveyden- ja sosiaalihuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Ero: tarve - netto /as Terveyden- ja vanhustenhuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi tai tehohyöty euroa ALUE /as Suomi=100 Suomi= 1,00 Suomi= 100 Suomi ka. /as Suomi=100 Suomi=1,00 Suomi=100 Suomi ka. SoTe Th+vlp 0 Itä-Savo 3917 133 1,11 120-773 2963 136 1,12 121-630 -34 680 587-28 272 027 Lappi 3455 118 1,06 111-380 2529 116 1,06 109-237 -44 952 227-27 993 146 Vaasa 3106 106 0,98 108-239 2407 110 0,98 112-294 -40 126 831-49 465 500 Kymenlaakso 3394 116 1,08 107-246 2459 113 1,07 105-118 -42 897 816-20 667 211 K-Pohjanmaa 3259 111 1,04 107-229 2423 111 1,04 107-173 -17 204 816-13 024 001 Satakunta 3195 109 1,03 106-185 2415 111 1,02 108-203 -41 529 520-45 743 973 Varsinais-Suomi 2914 99 0,98 102-46 2180 100 0,97 103-62 -21 784 401-29 452 803 Kainuu 3392 115 1,14 102-53 2509 115 1,14 101-17 -4 135 575-1 289 465 Hki ja Uusimaa 2639 90 0,89 101-30 1905 87 0,88 99 26-46 593 409 41 083 063 Pohjois-Savo 3332 113 1,13 100-3 2532 116 1,14 102-44 -677 290-10 817 570 Etelä-Savo 3342 114 1,14 100 6 2471 113 1,15 98 39 643 982 4 092 272 Länsi-Pohja 3194 109 1,09 99 19 2453 112 1,08 104-98 1 201 477-6 342 504 Pohjois-Karjala 3268 111 1,12 99 24 2395 110 1,13 97 70 4 045 800 11 927 170 Pirkanmaa 2839 97 0,98 99 32 2175 100 0,98 102-33 15 567 146-16 421 752 Kanta-Häme 2908 99 1,00 99 34 2133 98 1,00 98 45 5 946 710 7 949 795 Keski-Suomi 2968 101 1,03 98 59 2245 103 1,03 100 9 16 105 764 2 385 438 E-Pohjanmaa 3140 107 1,10 97 86 2367 108 1,11 98 46 17 115 488 9 173 316 Päijät-Häme 2894 99 1,02 96 111 2137 98 1,02 96 86 23 753 769 18 266 687 Etelä-Karjala 2945 100 1,05 95 143 2261 104 1,05 98 35 18 978 545 4 690 184 P-Pohjanmaa 2844 97 1,05 92 228 2133 98 1,05 93 151 91 915 874 61 165 523 Ero: tarve - netto /as KUSTANNUSPOIKKEAMA EUROINA - merkki edessä: "käyetty liikaa", ilman miinusta: tehokkuuden tuoma "säästö" Pasi Parkkila 2014 Perusdatan lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin
Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 OYS ERVA, sairaanhoitopiirit Perusdatan lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden- ja sosiaalihuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Ero: tarve - netto /as Terveyden- ja vanhustenhuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi tai tehohyöty euroa ALUE /as Suomi=100 Suomi= 1,00 Suomi= 100 Suomi ka. /as Suomi=100 Suomi=1,00 Suomi=100 Suomi ka. SoTe Th+vlp 0 Lappi 3455 118 1,06 111-380 2529 116 1,06 109-237 -44 952 227-27 993 146 K-Pohjanmaa 3259 111 1,04 107-229 2423 111 1,04 107-173 -17 204 816-13 024 001 Kainuu 3392 115 1,14 102-53 2509 115 1,14 101-17 -4 135 575-1 289 465 Länsi-Pohja 3194 109 1,09 99 19 2453 112 1,08 104-98 1 201 477-6 342 504 P-Pohjanmaa 2844 97 1,05 92 228 2133 98 1,05 93 151 91 915 874 61 165 523 Ero: tarve - netto /as KUSTANNUSPOIKKEAMA EUROINA - merkki edessä: "käyetty liikaa", ilman miinusta: tehokkuuden tuoma "säästö" Pasi Parkkila 2014
AALTO-yliopisto (1/2015): Kaikkein tehokkaimpien kuntien pohjalta laskettu rationointipotentiaali sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä / vuosi sh-piireittäin Sairaanhoitopiirien vertailu tehokkaimpien 15 kunnan tasoon 2 599 / as Nettokustannukset 2013 M Nettokustannukset / as 2013 laskeva Väestö 2013 Tarvekerroin Manner-Suomi 5 410 389 17 363 3 209 100 100 14 064 2 599 3 300 Itä-Savon 44 663 176 3 951 111 106 124 2 775 53 Lapin 118 252 435 3 676 105 107 329 2 785 105 Kainuun 77 109 282 3 663 114 112 224 2 905 58 Etelä-Savon 104 605 373 3 563 114 110 300 2 865 73 Pohjois-Savon 248 332 878 3 535 113 124 804 3 239 73 Kymenlaakson 174 165 608 3 491 108 108 493 2 833 115 Länsi-Pohjan 64 428 224 3 483 109 119 200 3 098 25 Pohjois-Karjalan 169 304 580 3 423 112 115 504 2 979 75 Etelä-Pohjanmaan 198 888 666 3 348 110 102 529 2 659 137 Keski-Pohjanmaan 78 261 262 3 346 103 105 216 2 761 46 Vaasan 168 480 561 3 329 98 86 381 2 263 180 Satakunnan 224 745 737 3 281 102 96 566 2 519 171 Päijät-Hämeen 213 485 685 3 208 103 105 583 2 732 102 Keski-Suomen 250 571 801 3 196 103 111 724 2 888 77 Varsinais-Suomen 473 096 1 503 3 176 98 104 1 281 2 708 221 Etelä-Karjalan 132 304 418 3 163 106 99 344 2 597 75 Pirkanmaan 519 849 1 643 3 161 98 97 1 316 2 531 328 Kanta-Hämeen 175 477 549 3 126 100 94 433 2 465 116 Sairastavuusindex Tehokkaimpien kustannustaso, tarvekertoimella kohdistettuna M Tehokkaimpien kustannustaso / as Rationointipotentiaali M Pohjois-Pohjanmaan 402 257 1 257 3 124 105 119 1 234 3 068 23 Helsingin ja Uudenmaan 1 572 123 4 726 3 006 89 85 3 479 2 213 1 247
MITÄ ALUEELLA TEHTÄVÄ
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut 10.3.2009 Hannu Leskinen 47
AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2000-2011, ERIKOISSAIRAANHOITO 450 000 400 000 AVOHOITOKÄYNNIT 431 064 + 28,6 % 350 000 341 589 300 000 250 000 335 183 272 644 HOITOPÄIVÄT -20,2 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
SAIRAANSIJOJEN määrän (vahvistetut) kehitys v. 1990-2010 PPSHP.ssä 2 500 2344 2 000 1 500 1536 1 000 808 1120 855 Yhteensä Somaattiset 974 728 500 265 Psykiatriset 246 0 1990 1995 2000 2005 KS 2010 Pasi Parkkila 2010
Yhteistyö tehostajana: Erva -koordinaattori OYS-erva Erva-strategia hyväksyttiin toukokuussa 2011 Järjestämissopimus käsittelyyn hallituksissa lokakuussa 2013 ja valtuustoissa marras- joulukuussa 2013 NordLab aloitti toiminnan 1.1.2013 Palveluyksikköselvitykset 2013- (patologia, kuvantaminen) Medieco 1.7.2011 KPP-hanke Yhteiset professuurit Yhteisiä erikoislääkäreitä Erva -arviointiylilääkäri Erikoistuvien lääkäreiden lomaetuuksien säilyminen siirryttäessä keskussairaalasta toiseen Ensihoitokeskus VIRVE-päällikkö
Kaupungilta / kunnilta PPSHP:lle kehitysvammahuolto radiologia 2011 seudullinen apuvälinekeskus 2011 gastroenterologit silmälääkärit apteekki psykiatrian vuodeosastot Monetra Välinehuolto, ravintohuolto (valmisteilla)
Yliopistosairaalan kannattaa tutkia Arviointi HUS:ssa tehdyn tieteellisen tutkimuksen vaikutuksista potilaiden hoitoon (Karma, Lindqvist & Viinikka, Duodecim 2014; 130:326-32) Kaikkiaan 82 % HUS:n tutkijoista ilmoitti tutkimustulostensa johtaneen diagnostisiin, hoidollisiin tai kuntoutuksellisiin muutoksiin kliinisessä työssä Sairaanhoidon johtajista 91 % arvioi tehdyn tieteellisen tutkimustyön parantaneen henkilökunnan ammattitaitoa, 87 % arvioi tutkimustyön parantaneen toiminnan vaikuttavuutta ja 83 % toiminnan tuottavuutta
Yo-sairaaloiden tekemä tutkimus- ja kehitystyö tärkeää Lähes kaikki hoitoketjujen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen perustuu yo-sairaaloissa tai niiden läheisyydessä tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön Tutkimustyö luo asiantuntemusta, jonka yhdistäminen kliiniseen työhön on keskeistä uusien hoitojen kehittämisessä ja käyttöönotossa Yo-sairaaloiden asiantuntijoiden varassa Kliiniset tutkimukset Hoitosuositukset Terveydenhuollon menetelmien arviointi Alan oppikirjat
MITEN PS-SOTELLA EDETÄÄN? PS-ORY PS-JORY PS-VALMISTELURYHMÄ PS-JORY 27.2.2015 PP-ORY PP-JORY PP-SOTERYHMÄ
The Sunken Boat, 2005 Dreiseitl Herbert Toppilansaari