Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden
Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet 2010-2060:ennuste) Seuraavan kymmenen vuoden aikana (2010-2020) n.350.000 suomalaista siirtyy työelämästä eläkkeelle. * * Yht. 0-14 15-49 50-64 65-2010 5378165 886705 2385792 1161683 943985 Osuus % 16,5 44,3 21,6 17,6 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste &.Eurostat, People by age classes
Suomi ei ole yksin ikääntymishaasteen kanssa, vaan koko Euroopan mantere ikääntyy seuraavan 50 vuoden kuluessa. Suomi kulkee kuitenkin ikääntymisjunan ensimmäisessä vaunussa. Eurostat julkisti kaikille 27 nykyiselle jäsenmaalle laaditun väestön ennusteen. Tuon ennusteen mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde olisi EU 27- maiden korkein v. 2019. Ennusteen mukaan vuoteen 2039 mennessä Suomen ohi kiilaavat kuitenkin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Italia. Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste & Eurostat, People by age classes
1. Vanhuuden kustannukset ovat vain yksi puoli tarinasta. 2. Ilmiön toinen puoli on jäänyt vähemmälle huomiolle. IKÄ ON UUSI NOKIA Kun suuret ikäluokat ikääntyvät, syntyy uudenlaisten kuluttajien joukko: aktiivisten, terveiden ja vauraiden ihmisten massa. Heillä on aikaa ja halua nautiskellä elämästä- ja varaa maksaa siitä, että joku tyydyttää heidän tarpeensa. Muutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaimmillaan muutos synnyttää uuden Nokian. Suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus kehittää ikääntymisen ympärille uusia liiketoimintamalleja- joista voi leipoa jopa vientikelpoisia. Lisäksi mahdollisuudet on palveluissa joita ulkomaalaiset tulevat hakemaan Suomesta. Lähde: Talouselämä, Rainisto 6/2010
Millaisia kuluttajia ovat suuret ikäluokat-harmaat pantterit? Ensiksi: Asiantuntijat korostavat, koska suuret ikäluokat ovat niin suuri ryhmä, ei saisi yleistää. Yleistetään kuitenkin: Ainakin he ovat aiemmin eläkkeelle siirtyneitä varakkaampia. Velat on maksettu pois. He ovat aktiivisempia, kaupunkilaisempia ja terveempiä. Tämä joukko on ensimmäinen moderni nuorisosukupolvi, joka on omaksunut piirteitä nuorisokulttuurista. Tämä heijastuu vieläkin, kun he kuluttavat, he usein tavoittelevat nuoruutta. Ikääntyneet eivät halua eristäytyä omiin eläkeläisyhtiesöihinsä. He eivät ole nuukia samalla tavalla, kuin vanhemmat ikäpolvet. Heidän kulutusaste on työssäkäyviä korkeampi. He eivät halua ostaa niinkään tavaroita, kuin palveluita.
Millaisia kuluttajia ovat suuret ikäluokat-harmaat pantterit? Lähivuosina kasvaa kaikenlaiset hyvinvointipalvelut. Vasta 2020 luvulla lisääntyy rajummin terveyspalvelut. Minkälaisen muuttoliikkeen suuret ikäluokat käynnistävät? Vapaa-ajan asunnot, kakkosasuminen, vai Espanjan lämpöön, kotiseudulleen, kasvukeskuksiin palveluiden perässä vai elämys-hyvinvointimatkailuun. Ihmiset maailmalla ovat valmiita matkustamaan saadakseen laadukasta hoitoa, esim: esteettistä kauneushoitoa, leikkauksia, tutkimuksia. Varmaan myös väestö Euroopassa ovat kiinnostuneita yhdistelmästä matkailu, kulttuuri, luonto, hyvinvointipalvelut.
Matkailupalveluiden käsitemäärittelyt I/II Kulttuurimatkailu tarkoittaa matkailua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on perehtyä kohteen kulttuuriseen vetovoimaan. Kulttuuri voidaan ymmärtää monella tavalla, ja käsitteenä se on monimuotoinen. Kulttuurin katsotaan sisältävän henkisen ja aineellisen kulttuuriperinteen, korkea- ja populaarikulttuurin, koulutuksen, urheilun, harrastustoiminnan ja erilaiset alakulttuurit. Ympäristössämme kulttuuri esittäytyy erilaisina kulttuuri- ja vapaaajan palveluina, jotka tuottavat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Tapahtumamatkailu määrittyy kulttuurimatkailun alaluokaksi. Tapahtumamatkailu on nimensä mukaan matkustamista toiselle paikkakunnalle tapahtumaan osallistumisen vuoksi. (Vuoristo 2003: Swarbrooke&Horner 1999). Luontomatkailuaktiviteeteilla tarkoitetaan luonnossa liikkumista joko ohjatusti tai itsenäisesti. Yleensä aktiviteetit vaativat reitistöjä, tulentekopaikkoja yms. rakenteita tueksi. Liikkuminen tapahtuu joko lihasvoimin (hiihto, laskettelu, pyöräily, vaellus, retkeily, soutu, kanootilla liikkuminen) tai moottoriajoneuvolla (moottorikelkka, mönkijä, mopo, moottorivene). Ohjattuja aktiviteetteja ovat esim. safarit sekä ohjatut kalastus- ja metsästysretket. Osa luontomatkailuaktiviteeteista on selvästi ns. liikuntamatkailua, jossa matkailijan käyttämien matkailupalvelujen kokonaisuus liittyy aktiiviseen liikuntaan (Verhelä & Lackman 2003).
Matkailupalveluiden käsitemäärittelyt II/II Wellness/ Hyvinvointimatkailu nähdään kattavana kokonaisuutena, johon kuuluu useita erilaisia palveluja ja tuotteita, jotka on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämään mielen, sielun ja kehon hyvinvointia. Hyvinvointimatkailussa tavoitellaan siis fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se liittyy ns. wellness-ajatteluun (keskeistä on se, että tehtyjen valintojen odotetaan edistävän terveyttä kaikilla em. osa-alueilla). Lisäksi tähän kuuluvat hemmottelu, nautiskelu ja hyvän mielen tavoittelu. Terveydenhoitomatkailuun kuuluvat matkat, joiden aikana matkailija on lääketieteellisen toimenpiteen kohteena. TYKY-matkailu on yhdistelmä terveydenhoito- ja hyvinvointimatkailua (TYKY = työnantajan työntekijöilleen järjestämä työkyvyn ylläpitoon tähtäävä toimminta). (Suontausta & Tyni 2005; Hentinen 2005; Kairamo 2005.) Kokous- ja liikematkailu tarkoittaa lähinnä työ- ja kokousmatkailua, mutta tämän strategian yhteydessä käsitteen alle on otettu myös työhyvinvointi toimintaan liittyvä matkailu, incentive matkailu, sekä yritysten ym. yhteisöjen matkoja omistamilleen lomaosakkeille tai huoneistoille. Käsitemääritelmät ovat aina hiukan häilyviä. Käytännössä edellätehtyjä määritelmiä tuleekin peilata erityisesti matkailijan motiiveihin ja käyttäytymiseen.
MATKAILUN KASVUSUUNTA: lähimatkailu, osallistuva matkailu, sosiaalinen matkailu, vapaa-aikaasuminen, pidempiaikainen oleskelu, joustava elämäntapa ja kakkosasuminen, etätyö. LYHYESTI TULEVAISUUDESTA Matkailukysyntää muovaavat väestön ikääntyminen, perhemuotojen monimuotoistuminen, sinkkutalouksien lisääntyminen ja työelämän vaatimusten kasvu. Kuluttajat odottavat matkailutarjonnalta joustavuutta, erinomaista hintalaatu-suhdetta ja/tai hinta-määrä-suhdetta. Lisäksi palveluista odotetaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaista huomioimista ja välittämistä. Matkailua on kehittävä ja johdettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kuluttajat ovat yhä huolestuneempia omasta terveydestään ja turvallisuudestaan ja vaativat matkustamisen varmuutta. Kuluttajat ovat kykenevämpiä käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja siten vertailemaan erilasia matkailu- matkustusvaihtoehtoja. Median, markkinoinnin ja kaupankäynnin painopiste siirtyy sähköisiin sovelluksiin: sosiaaliseen mediaan, e-markkinointiin ja online varauksiin. Menestys riippuu näiden sovellusten nopeassa käyttöönotossa ja kehittämisessä.
~KIITOS~