LUONNOS Kiinteiden merimerkkien tarkastuskäsikirja. Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus. Väyläviraston ohjeita xx/2019

Kiinteiden merimerkkien tarkastuskäsikirja Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Väyläviraston ohjeita xx/2019 Väylävirasto Helsinki 2019

Kannen kuva: Aarne Juvonen Trimcon Oy Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) Grano Kuopio 2019 Julkaisua myy/saatavana paino.kuopio@kopijyva.fi

OHJE 13.3.2019 VÄYLÄ/xxxx/xxxx/2019 kuuluu Väyläviraston taitorakenteiden hallintajärjestelmän ohjeistoon. Käsikirjassa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet kiinteiden merimerkkien perustietojen tarkistusta, vaurio- ja kuntoluokitusta sekä tarkastustulosten ja -valokuvien taitorakennerekisteripäivitystä varten. a käytetään kiinteiden merimerkkien tarkastus- ja taitorakennerekisteripalveluita suoritettaessa. Teknisen- ja ympäristöosaston johtaja Minna Torkkeli Silta-asiantuntija Markku Äijälä Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA xx Väylävirasto etunimi.sukunimi(at)vayla.fi Väylävirasto PL 33 puh. 0295 34 3000 kirjaamo@vayla.fi www.vayla.fi 00521 HELSINKI faksi 0295 34 3700 etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väyläviraston ohjeita xx/2019 6 Esipuhe Tämä ohje on vuonna 2013 ensimmäisen kerran julkaistun Kiinteiden merimerkkien tarkastuskäsikirjan toinen tarkistettu ja uudistettu painos. Tähän painokseen on lisätty vuonna 2017 käyttöön otetun Taitorakennerekisterin tietorakenteen mukaiset muutokset ja vaikutukset vaurioiden inventointiin sekä muutokset kuntoarvioiden antamiseen. Muutokset ovat merkittäviä tarkastustoiminnan kokonaisuuden ja Taitorakennerekisterin tarkastustietojen luotettavuuden kannalta. Ohjeen uusimistyötä ovat ohjanneet Matti Piispanen, Mika Lehtola sekä Arto Säilynojan Väylävirastosta. Ohjeen laatimisesta on vastannut Aarne Juvonen Trimcon Oy:stä. Helsingissä maaliskuussa 2019 Väylävirasto Tekniikka ja ympäristö -osasto

Väyläviraston ohjeita xx/2019 7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 9 1.1 Ohjeen käyttöalue... 9 1.2 Taitorakenteiden hallintajärjestelmä... 9 1.3 Kiinteiden merimerkkien yleistarkastusten tarkoitus... 10 1.4 Kiinteiden merimerkkien ylläpidon ja korjausten ohjelmointi... 11 1.5 Kiinteiden merimerkkien tarkastusprosessi Taitorakennerekisterissä... 11 1.6 Työturvallisuus... 12 1.7 Raportointi... 12 2 REKISTERITIETOJEN TARKASTUS... 14 2.1 Yleistä... 14 2.2 Tietosisällön päivitys... 14 2.2.1 Rakenteen tila... 14 2.2.2 Perustiedot... 15 2.2.3 Kunto ja tapahtumat... 16 2.2.4 Rakennetiedot... 17 2.3 Tarkastuspaikalla tehtävät mittaukset ja rekisteritietojen tarkastukset... 20 2.4 Tehostettu tarkkailu... 20 3 VAURIOTIEDOT... 22 3.1 Yleistä... 22 3.2 Vaurion inventoinnin vaiheet... 23 3.3 Vaurion sijainti... 23 3.4 Rakenneosa... 25 3.5 Materiaali... 25 3.6 Vauriotyyppi ja vaurioluokka... 26 3.7 Vaurion vaikutus kantavuuteen... 26 3.8 Vaurion syy... 27 3.9 Vaurioiden laajuus, lukumäärä ja yhdistely... 28 3.10 Valokuvaus... 28 3.11 Kiireellisyysluokka... 29

Väyläviraston ohjeita xx/2019 8 3.12 Toimenpide-ehdotus ja laajuus... 30 3.13 Tiedottaminen... 31 4 KIRJAUSSÄÄNTÖJÄ JA -OHJEITA... 32 4.1 Yleistä... 32 4.2 Vauriokirjaukset... 32 4.2.1 Rakenneosiin liittyviä kirjaussääntöjä... 32 4.2.2 Vaurioiden inventointiin ja yhdistelyyn liittyviä kirjaussääntöjä... 33 5 KUNTOARVIO JA TARKASTUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 34 5.1 Päärakenneosat... 34 5.2 Kuntoarviot... 35 5.2.1 Päärakenneosien ja koko kiinteän merimerkin kuntoarvio... 35 5.2.2 Seuraavan 10-v aikana tarvittavat toimenpiteet... 37 5.2.3 Ehdotus korjaustoimenpiteeksi... 37 5.2.4 Kommentit ja puutteet... 37 5.3 Seuraavat tarkastukset... 38 5.4 Tarkastuksen päättäminen... 39 6 VAURIOLUOKITUSTAULUKOT...40

Väyläviraston ohjeita xx/2019 9 1 Yleistä 1.1 Ohjeen käyttöalue kuuluu taitorakenteiden hallintajärjestelmän ohjeistoon. Ohjeessa käsitellään kiinteiden merimerkkien perustietojen tarkistusta ja vauriotietojen keräämistä sekä näiden tietojen käsittelyä ja hyödyntämistä. Tarkastuskäsikirjaa käytetään, kun tarkastustietoja luokitellaan, kirjataan tarkastuslomakkeisiin ja päivitetään Taitorakennerekisteriin. n käyttöalueena ovat ensisijaisesti Väyläviraston hallinnoimat: Linjamerkit Apu-, sektori- ja suuntaloistot Meri- ja tunnusmajakat (ei kuitenkaan merimajakoiden majakkarakennukset vaan ainoastaan majakkatornit) Tutka- ja reunamerkit Nämä em. kiinteät merimerkit kuuluvat tarkastusten piiriin koosta tai merkittävyydestä riippumatta. Kiinteiden merimerkkien tyyppejä on esitelty valokuvien Kiinteiden merimerkkien ylläpito-ohjeessa /3/. Väyläviraston kiinteiden merimerkkien tarkastusjärjestelmä ja -menetelmät on esitetty Taitorakenteiden tarkastusohjeessa /1/. Tässä kirjassa on esitetty ohjeelliset tarkastuksessa kirjattavat korjaustoimenpiteet. Tätä kirjaa ei kuitenkaan tule käyttää korjaussuunnittelun ohjeena vaan korjaussuunnittelussa käytetään kulloinkin voimassa olevia Väyläviraston ohjeita. 1.2 Taitorakenteiden hallintajärjestelmä Taitorakenteiden hallintajärjestelmä on taitorakenteiden omaisuudenhallintaa ohjaava järjestelmä, jonka tarkoituksena on auttaa päätöksentekijöitä määrittämään ne rahoituspuitteet ja toimenpiteet, joilla kiinteiden merimerkkien palvelutaso ja kunto saadaan pidetyksi halutulla tasolla. Tavoitteena on merkistön optimaalisen palvelutason löytäminen niin väylän käyttäjän kuin kunnossapitäjänkin kannalta, tämän tason ylläpitäminen ja pitkän aikavälin kehitysennusteiden tekeminen. Järjestelmää käytetään merimerkkitasolla seurattaessa kiinteiden merimerkkien kuntoa

Väyläviraston ohjeita xx/2019 10 valittaessa korjaustoimenpiteitä ja määritettäessä niiden kiireellisyysjärjestystä laadittaessa toimenpideohjelmia. Hallintajärjestelmä perustuu pitkälle kehitettyyn kiinteiden merimerkkien tarkastukseen ja kunnon arviointiin. Kiinteiden merimerkkien tarkastuksissa kerätyt tiedot viedään Taitorakennerekisterin tietokantaan, joka sisältää näiden kuntoa ja vaurioitumista kuvaavien tietojen lisäksi hallinnollisia tietoja, väylä- ja liikennetietoja, rakenne- ja mittatietoja sekä tietoja kiinteän merimerkin varusteista ja laitteista. Lisäksi tietokanta sisältää tietoja kiinteälle merimerkille tehdyistä korjauksista. Järjestelmän luotettavuuden kannalta on tärkeää, että tiedot ovat ajantasaisia ja oikeita. 1.3 Kiinteiden merimerkkien yleistarkastusten tarkoitus Yleistarkastusten avulla seurataan rakenteen kunnon kehittymistä koko rakenteen käyttöiän ajan. Tarkastustietoja käytetään hyväksi ylläpidon ohjelmoinnissa ja merimerkkien kunnon seurannassa. Erityisen tärkeää on, että tarkastuksista saatava tieto on mahdollisimman yhdenmukaista ja vertailukelpoista tilaajasta, tarkastajasta tai muista tekijöistä riippumatta. Kiinteää merimerkkiä tulee tarkastella kokonaisuutena ja vaurioiden kirjauksessa miettiä eri tekijöiden vaikutusta seuraavassa järjestyksessä: 1) Liikennöintiin vaikuttavat vauriot ja puutteet 2) Merimerkin kantavuuden kannalta oleelliset vauriot, puutteet ja ongelmat 3) Säilyvyyden kannalta oleelliset vauriot ja ongelmat 4) Merimerkin ja sijaintipaikan ulkonäköön vaikuttavat vauriot Silmämääräisessä tarkastuksessa syntyy aina tulkinta- ja näkemyseroja. Tarkastuskäsikirjan tarkoituksena on yhtenäistää tarkastuskäytäntö sellaiseksi, että suurin osa tarkastuksista saadaan yhdenmukaisiksi ja tarkastustulokset ovat koko maan alueella vertailukelpoisia. Kiinteiden merimerkkien yleisimmät vauriot ja puutteet sekä niiden kirjausohjeet on kuvattu tässä käsikirjassa. Kiinteän merimerkin kaikki näkyvissä olevat rakenneosat on tarkastettava. Tarkastajan tulee kirjata myös havaitsemansa vauriot ja puutteet, joiden vaurioluokitusta ei ole kuvattu vaurioluokitustaulukoissa. Kiinteän merimerkin yleistarkastuksen tuloksena saadaan mm. seuraavat merimerkin ylläpitoa palvelevat tiedot: 1) Kiinteän merimerkin ja päärakenneosien kuntotiedot 2) Seuraavan tarkastuksen ehdotettu tyyppi ja ajankohta 3) Korjaustoimenpide-ehdotukset 4) Arvio korjauskustannuksista

Väyläviraston ohjeita xx/2019 11 5) Lähtötietoja erilaisten tunnuslukujen laskemiseksi Tarkastajan tulee tehdä tarkastus ohjeiden ja näkemyksensä mukaisesti välittämättä esim. kiinteälle merimerkille tulevasta kuntoluokasta. Yleistarkastuksen perusteella kiinteä merimerkki otetaan tarvittaessa ylläpito-ohjelmaan, jolloin määritellään tarkemmin tehtävät toimenpiteet. 1.4 Kiinteiden merimerkkien ylläpidon ja korjausten ohjelmointi Tarkastustoiminta palvelee hanketasolla lähinnä ylläpito- ja korjaustöiden sekä tarkastusten ohjelmointia. Väylävirasto käyttää kiinteiden merimerkkien kunnon seurannassa kuntopisteitä sekä kuntoluokkaa, jatkossa todennäköisesti myös korjaus- ja uusimistarvelukua. Kiinteiden merimerkkien tarkastuksista laaditaan erillinen tarkastusraportti, joka toimii tilaajan ohjelmoinnin työkaluna. Tarkastusraportin sisältö on kerrottu kappaleessa 1.7 Raportointi. 1.5 Kiinteiden merimerkkien tarkastusprosessi Taitorakennerekisterissä Kiinteiden merimerkkien tarkastaminen on suositeltavaa suorittaa käyttäen taulutietokonetta tai älypuhelinta, jolloin merkin tarkastusta varten ei tarvitse tulostaa merkkiin liittyvää aineistoa Taitorakennerekisteristä. Tarkastuksen voi suorittaa mobiililaitteella joko suoraan Taitorakennerekisteriin tai käyttäen erillistä mobiilisovellusta. Kiinteän merimerkin tarkastamisen prosessi on suositeltavaa suorittaa seuraavassa järjestyksessä: 1. Kiinteän merimerkin tietosisällön tarkastaminen toimistolla ennen maastoon lähtöä. Toimistotyönä tarkastetaan ja päivitetään merimerkin rakennekuvaus sekä perustiedot. Tietosisällön päivittämisessä tulee huomioida seuraavat seikat: a. Aikaisemmin tarkastamattomissa ja ennen vuotta 2017 tarkastettujen merkkien rakennetietoja ei ole viety taitorakennerekisteriin. b. Ennen vuotta 2017 tarkastettujen merkkien perustiedoissa on puutteita. c. Tarkastuskäytännöt muuttuivat vuonna 2017, kun uusi taitorakennerekisteri otettiin käyttöön.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 12 2. Tarkastuspaikalla inventointisuunnan varmistaminen. 3. Tarkastuspaikalla yleissilmäys kiinteän merimerkin kunnosta, jossa havainnoidaan mahdolliset turvallisuusriskit ja vaurioiden kokonaismäärä. 4. Tarkastuspaikalla vauriokirjaukset sekä yleis-, rakenne- ja vauriokuvien ottaminen. 5. Tarkastuspaikalla kuntoarvioiden antaminen, seuraavan tarkastuksen määrittäminen, kommenttien kirjaaminen ja seuraavien 10 vuoden sisällä tehtävien toimenpiteiden määrittäminen. 6. Tarkastuspaikalla mahdollisesti tehtävät mittaukset ja rakennekuvauksen vertaaminen todelliseen olemassa olevaan rakenteeseen. Rakennekuvaus päivitetään tarvittaessa vastaamaan todellista rakennetta. Toimistolla maastotarkastuksen läpikäynti ja tarkastuksen kuittaaminen valmiiksi. 1.6 Työturvallisuus Kiinteiden merimerkkien yleistarkastuksissa noudatetaan tilaajan turvallisuusohjetta ja tuottajan laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. 1.7 Raportointi Taitorakennerekisteriin syötettävien tarkastustietojen lisäksi urakka-alueen tarkastetuista kiinteistä merimerkeistä laaditaan tarkastusraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: Ne kiinteät merimerkit, joissa on: o Kiireellisiä korjauksia (kiireellisyysluokan heti) vaativia vaurioita o Ylläpidollisia korjaustoimenpiteitä o Uusittavat tai peruskorjattavat merkit o Tehostettuun tarkkailuun otettavat merkit (tihennetty tarkastusväli) Muut sellaiset kiinteät merimerkit, joihin tulee kiinnittää ylläpidossa huomiota. Tällöin on kiinnitettävä huomiota erityisesti merimerkkeihin, joiden ylläpitotarve ei syystä tai toisesta tule riittävästi esille esim. kuntoluokan kautta. Hoitoon liittyvät kommentit Puutteet perustiedoissa

Väyläviraston ohjeita xx/2019 13 o VATU -tietojen puutteellisuus Kiireellisiä toimenpiteitä vaativat vauriot ilmoitetaan tarkastuskauden aikana kappaleen 3.13 Tiedottaminen mukaisesti.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 14 2 Rekisteritietojen tarkastus 2.1 Yleistä Kiinteiden merimerkkien tarkastajan tehtäviin kuuluu tarkastettavien merkkien Taitorakennerekisterin tietosisällön tarkastaminen ja päivittäminen tämän kappaleen mukaisesti. Tarkastettavaan ja päivitettävään tietosisältöön kuuluu Taitorakennerekisterin kohdat Perustiedot ja Rakennetiedot. Rakennetiedot on käsitelty kappaleessa 2.2.4 Rakennetiedot ja perustietojen päivityslaajuus esitetään kappaleessa 2.2 Tietosisällön päivitys. Taitorakennerekisterin perustietojen ja rakenneosien ominaisuustietojen tietokentät päivittyvät jatkuvasti Taitorakennerekisterin kehitystyössä. Näin ollen myös vaatimukset tietosisällön täydentämiseen tulevat päivittymään. Tarpeellisiksi koetuista Taitorakennerekisterin tietokentistä tai muista havainnoista esimerkiksi käytettävyyteen liittyen voidaan ilmoittaan rekisterin ylläpitäjälle kohdasta Anna palautetta (oman käyttäjätunnuksen vieressä oleva puhekupla oikeassa yläkulmassa). 2.2 Tietosisällön päivitys Tämän kohdan otsikointi vastaa Taitorakennerekisterin vasemman palstan vastaavia otsikkoja ja niiden alakohtia. Tässä on lueteltu vähimmäisvaatimukset tarkastustoimeksiannon yhteydessä tarkistettaville tiedoille. 2.2.1 Rakenteen tila Huom. Tämä löytyy kiinteän merimerkin nimen perässä olevasta valikosta vasemmassa yläreunassa. Tarkistetaan, että kiinteän merimerkin tila on oikein. Kiinteän merimerkin tila voi olla jokin seuraavista: Käytössä, Poistettu, Purettu ja Suunnitteilla. Edellä mainitut rakenteen tilat ovat selitetty ohjeessa Taitorakenteiden tiedon käsittely /2/. Lähtökohtaisesti tarkastettavan kiinteän merimerkin tila on Käytössä, mutta merkki voi olla myös poistettu käytöstä ja purettu, mutta tietoa ei ole päivitetty Taitorakennerekisteriin. Mikäli merkkiä ei löydy maastosta, tulee ottaa yhteyttä tilaajaan ja selvittää kiinteän merimerkin tila. Rakenteen tilaa ei muuteta tarkastuksen yhteydessä, vaan asiasta ilmoitetaan tilaajalle ja tila muutetaan tarvittaessa myöhemmin tilaajan suostumuksella.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 15 2.2.2 Perustiedot Yleistiedot Osa kiinteiden merkkien perustiedoista tulee Taitorakennerekisteriin Turvalaiterekisteristä (VATU). Turvalaiterekisteristä tulevat tiedot tarkistetaan ja virheellisistä sekä puutteellisista tiedoista ilmoitetaan tilaajalle tarkastusraportin yhteydessä kappaleen 1.7 mukaisesti. Seuraavat tiedot tulee päivittää Taitorakennerekisteriin: Rakennetyyppi: Rakennetyyppi määräytyy rakenteen päärakennusmateriaalin sekä staattisen rakenteen perusteella. Tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan, että rakennetyyppi oikein. Mikäli näissä tiedoissa on puutteita, ne korjataan tarkastustoiminnan yhteydessä. Kunnossapitäjä: Kunnossapitäjä: Väylävirasto Väylänpitäjä: Vesiväylät Sijaintikunta: Sijaintikunta tarkistetaan kartasta ja täydennetään tai korjataan tarvittaessa. Ympäristörasitus: Kiinteän merimerkin ympäristörasitus arvioidaan tarkastuksen yhteydessä seuraavasti: avovedessä rantavedessä (0 10 metriä rannasta) rannalla (0 20 metriä vesirajasta) Rantavyöhykkeellä (20 100 metriä vesirajasta) Rantavyöhykkeen ulkopuolella Jäiden vaikutus: Kirjataan huomiot liikkuvan jään aiheuttamista vaurioista, esim. rannalla olevan merkin siirtymiset ja ahtojään aiheuttamat vauriot. Meriveden vaikutus:

Väyläviraston ohjeita xx/2019 16 Merkataan, mikäli kiinteämerimerkki sijaitsee merialueella. Huomautukset: Epäilykset VATU-tietojen oikeellisuudesta ja muut perustietoihin liittyvät huomautukset. Korkeus juurelta: Mikäli korkeustieto puuttuu, mitataan tai arvioidaan kiinteän merimerkin korkeimman kohdan ja maan- tai vedenpinnan välinen etäisyys mahdollisuuksien mukaan. Vesisyvyys: Mahdollisuuksien mukaan mitataan tai arvioidaan vesisyvyys merkin juurella. Minimivaatimuksena on määrittää, onko vesisyvyys yli vai alle 3 metriä. Suunnitelma- ja rakennetietoja ei päivitetä. Uuden merkin rakentamisen tai merkin peruskorjauksen yhteydessä rakennetiedot päivitetään Taitorakennerekisteriin. Kiinteän merimerkin sijaintitieto tulee Taitorakennerekisteriin Turvalaiterekisteristä (VATU). Tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan, että kiinteä merimerkki on merkitty kartalle oikeaan paikkaan. Mikäli sijaintitieto on väärin, ilmoitetaan asiasta tilaajalle. 2.2.3 Kunto ja tapahtumat Kunto ja vauriot, tilanneraportti Tarkistetaan tarkastuksen valmiiksi kuittaamisen jälkeen, että tunnusluvut ovat loogisia verrattuna tarkastushavaintoihin ja edeltäviin tarkastuksiin. Tarkastajaa palvelevat tiedot Otsikon alta löytyy yleistä tietoa, joka tarkastajan on syytä huomioida ennen maastotöiden suorittamista. Tarkastajaa palvelevat tiedot tulee päivittää tarkastuksen jälkeen, mikäli niihin ilmenee täydennystarpeita. Tarkastajaa palvelevia tietoja ovat mm: Liikkumisrajoitukset o Puolustusvoimien harjoitusalueet o VTS-tutkat o Rauhoitusalueet

Väyläviraston ohjeita xx/2019 17 Tarvittavat tarkastusvälineet o Avaimet o Kiikarit Huomiot: Vapaamuotoinen kenttä, johon voidaan kirjoittaa tietoja, jotka auttavat tulevaisuudessa tarkastajia. 2.2.4 Rakennetiedot Kiinteiden merimerkkien tarkastamiseen liittyy olennaisena osana rakennekuvaus ja sen sisällön ymmärtäminen. Rakennekuvauksessa esitetään merimerkin rakenteet rakenneosatyyppeinä, joille vauriokirjaukset kohdennetaan. Mikäli vaurioitunutta rakenneosaa ei rakennekuvauksesta löydy, on se sinne lisättävä. Rakennekuvauksessa kiinteän merimerkin rakenteet kuvataan sellaisina kuin ne todellisuudessa esiintyvät rakenteessa. Rakennekuvaus ei siis ole ideaalitilanne millainen rakennekuvauksen pitäisi olla. Taitorakennerekisterissä ja sen rakennekuvauksessa kuvataan rakenteet Väyläviraston omaisuudenhallintaa, eikä pelkästään tarkastustoimintaa varten. Rakennekuvauksessa on siis myös sellaisia rakenneosatyyppejä, jotka eivät ole tarkastustoiminnan kannalta olennaisia. Rakennekuvaukset on muodostettu taitorakennerekisteriin vanhojen siltarekisteritietojen, valokuvien ja vanhojen suunnitelmien perusteella. Rakennekuvausten laajuus voi kohteittain vaihdella saatavilla olleen tiedon mukaan. Tarkastajan tehtäviin kuuluu rakennekuvauksen tarkistaminen ja sen päivittäminen vähintään Mer -standardeja (Mer-1 100) vastaavaksi. Mer -standardit löytyvät Taitorakennerekisteristä Rakennetiedot -välilehden alta. Rakennekuvauksessa eri rakenneosille on määritelty sijaintitiedot seuraavin perustein: Pituussuuntainen sijaintitieto määräytyy inventointisuunnan mukaisesti tukilinjoittain, jolloin väylän kulkusuunnasta katsoen ensimmäinen kiinteä rakenne on tukilinja 1 Poikittaissuunnassa sijaintieto on määritelty inventointisuunnan mukaisesti, joko vasemmalta oikealla tai tapauskohtaisesti suhteellisesti 0 1. o Lieriömäisissä yksitukisissa rakenteissa poikkisuuntainen sijaintitieto annetaan ilmansuunnan mukaisesti välillä 0 400 gon. Määritys tehdään 50 goonin tarkkuudella. Korkeussuunnan sijaintitieto määräytyy suhteellisesti siten, että alusrakenteen ja ylärakenteen raja on nollakohta.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 18 T1, o T1, o Kuva 1. Puurakenteisen linjataulun rakenneosien sijainnin määritys T1, T1, o h = T2, T2, h = Kuva 2. Puurakenteisen linjataulun rakenneosien sijainnin määritys

Väyläviraston ohjeita xx/2019 19 Rakenneosalle ei voi kirjata vauriota, ellei rakenneosaa ole olemassa rakennekuvauksessa. Rakenneosa voidaan lisätä tarkastuksen yhteydessä kuvan 5. mukaih = 1 T2 h = 0.3 T1 T3 h = Kuva 3. Harustetut linjataulun rakenneosien sijainnin määritys h = 1 T1 h = Tikkaiden ja hoitotason sijainti ilmansuunnan mu- Kuva 4. Yksitukisen kiinteän merimerkin rakenneosien sijainnin määritys Tarkastettavan kiinteän merimerkin rakennekuvaus on käytävä läpi ja täydennettävä tarvittaessa. Maastossa varmistetaan, että rakennekuvaus varmasti vastaa olemassa olevaa rakennetta.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 20 sesta Lisää uusi rakenneosa -kohdasta. Vaihtoehtoisesti rakenneosa voidaan lisätä myös muokkaamalla kiinteän merimerkin rakennekuvausta Taitorakennerekisterin Rakennetiedot välilehdellä. Kuva 5. Rakenneosan lisääminen vauriokirjauksen yhteydessä. Tyypillisiä tilanteita, jolloin tarkastaja joutuu lisäämään rakennekuvaukseen uusia osia ovat puuttumisvauriot. Tällöin lisätään rakennekuvaukseen osia, joita rakenteessa ei todellisuudessa ole. Vauriotyyppi Puuttuminen luo automaattisesti rakennekuvaukseen merkinnän Puuttuva sille rakenneosalle, jolle vaurio on kohdistettu. 2.3 Tarkastuspaikalla tehtävät mittaukset ja rekisteritietojen tarkastukset Taitorakennerekisterin tarkastustilassa on välilehti Rekisteritietojen tarkastus, joka tulee merkitä tarkastetuksi jokaisen kohdan osalta ennen kuin tarkastuksen voi kuitata valmiiksi. Tässä kohdassa on esitetty kiinteiden merimerkkien tietoja, mm. toiminnallinen tyyppi, sijainti, ympäristörasitus, meriveden vaikutus jne. Tämän kohdan tiedot tarkistetaan silmämääräisesti tarkastuspaikalla. Silmämääräisen tarkastelun perusteella tehdyt korjaukset ja lisäykset, huomautukset mahdollisista virheistä tai puutteista sekä mittaustulokset kirjataan kohtaan Korjattu tieto. Tämä korjattu tieto tulee päivittää Taitorakennerekisteriin. Tarkastaja päivittää Taitorakennerekisteriin ne tiedot, jotka hän pystyy varmuudella määrittämään. Tilaajalle ilmoitetaan, jos tarkastajan tekemät mittatietojen muutokset ovat oleellisia. Lisäksi ilmoitetaan, jos joku tieto on selvästi virheellinen eikä sitä voitu mitata tarkastuksen aikana. 2.4 Tehostettu tarkkailu

Väyläviraston ohjeita xx/2019 21 Taitorakennerekisterin tarkastustilassa on välilehti Rekisteritietojen tarkastus, joka tulee merkitä tarkastetuksi jokaisen kohdan osalta ennen kuin tarkastuksen voi kuitata valmiiksi. Tässä kohdassa on esitetty kiinteiden merimerkkien tietoja, mm. toiminnallinen tyyppi, sijainti, ympäristörasitus, meriveden vaikutus jne. Tämän kohdan tiedot tarkistetaan silmämääräisesti tarkastuspaikalla. Silmämääräisen tarkastelun perusteella tehdyt korjaukset ja lisäykset, huomautukset mahdollisista virheistä tai puutteista sekä mittaustulokset kirjataan kohtaan Korjattu tieto. Tämä korjattu tieto tulee päivittää Taitorakennerekisteriin. Tarkastaja päivittää Taitorakennerekisteriin ne tiedot, jotka hän pystyy varmuudella määrittämään. Tilaajalle ilmoitetaan, jos tarkastajan tekemät mittatietojen muutokset ovat oleellisia. Lisäksi ilmoitetaan, jos joku tieto on selvästi virheellinen eikä sitä voitu mitata tarkastuksen aikana.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 22 3 Vauriotiedot 3.1 Yleistä Tarkastuksiin liittyvät tiedot löytyvät Taitorakennerekisteristä Kunto ja tapahtumat -välilehdeltä. Välilehdelle on listattu kaikki kiinteän merimerkin tapahtumat, joista vaurioiden kehittymistä ja kiinteälle merimerkille tehtyjä toimenpiteitä on mahdollista tarkastella. Tarkastajan on syytä luoda yleissilmäys mahdollisiin kiinteälle merimerkille tehtyihin korjaustoimenpiteisiin ja edellisiin tarkastuksiin. Uuden tarkastuksen perustaminen tehdään valitsemalla Kunto ja tapahtumat osion valikosta Uusi tarkastus. Uutta tarkastusta perustettaessa syötetään seuraavat tiedot: Tarkastustyyppi Päivämäärä Vauriotietoja kirjattaessa on aina varmistettava, että vaurio kirjataan oikealle rakenneosalle. Aiemmin kirjatuille vaurioille kirjataan uusi havainto. Jos vauriota ei löydy, valitaan yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta, jotka avautuvat kirjaa havainto - painikkeen vieressä sijaitsevasta kolmesta pisteestä (ks. kuva 6): 1) Ei löydetty. Vauriota ei löydy ja vauriohavainto ei näy tulevissa tarkastuksissa. Havaintoa ei oteta huomioon kuntoarviota annettaessa. Valinnalla poistetaan rekisteristä turhat ja selvästi virheelliset kirjaukset. 2) Korjattu. Vaurio on korjattu ja se poistuu vauriokirjauksista. 3) Ei tarkastettu. Vauriota ei pystytty tarkastamaan esim. korkealla olevan veden pinnan vuoksi tai vaurio on havaittu tarkemmassa tarkastustyypissä (esimerkiksi erikoistarkastus tai laajennettu yleistarkastus). Vauriokirjaus jää näkyviin seuraavaan tarkastukseen. Päärakenneosan kuntoarvioinnissa vaurio huomioidaan aikaisemmassa tarkastuksessa tehdyn havainnon perusteella.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 23 Kuva 6. Vaihtoehdot, jos vauriolle ei kirjata uutta havaintoa. 3.2 Vaurion inventoinnin vaiheet Vauriotietojen kirjaamisessa voidaan erottaa kuvan 7 mukaiset vaiheet. Kuva 7. Vaurion kirjaamisen vaiheet 3.3 Vaurion sijainti Vaurion sijainti määritetään pituus-, poikki- ja korkeussuunnassa. Vauriolle ei kuitenkaan tarvitse antaa vauriokirjauksen yhteydessä sijaintia, mikäli rakenneosa määrittelee sen riittävän tarkasti (esimerkiksi kalliopultti 1 v tai vinoside 1-2 o). Vaurion sijainti tulee määrittää niin tarkasti, että vaurio pystytään varmuudella paikantamaan tulevissa tarkastuksissa. Vaurion sijaintia ei määritetä suhteessa rakeneosakohtaisesti, vaan suhteessa koko rakenteeseen.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 24 Vaurion pituussuuntainen sijainti Kiinteän merimerkin inventointisuunta määräytyy väylän kulkusuunnan mukaisesti siten, että väylältä katsoen ensimmäinen kiinteän merimerkin rakenneosa on tuki 1. Tukien välissä olevien rakenneosien vauriot määrätään seuraavasti, mikäli niitä ei voida sitoa rakenneosalle riittävän tarkasti: - Vaurio ilmoitetaan suhteellisena (esimerikki kuvassa 8) - Tai ilmansuunnan mukaisesti (esimerikki kuvassa 8) Vaurion poikkisuuntainen sijainti Poikkisuunnassa vaurion sijainti ilmoitetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti (katsottuna kiinteän merimerkin inventointisuuntaan) - Vain vasemmassa reunassa v - vain oikeassa reunassa o - molemmissa reunoissa v,o - koko poikkileikkauksen leveydellä v/o - suhteellisena välillä 0-1, missä 0 on rakenteen vasen reuna ja 1 oikea reuna. Sijainti voidaan antaa suhteellisena myös tietylle välille esim. 0.3-0.6. Tällöin sijainnin desimaalierottimena on piste ja sijainnin ääripisteiden erottimena yhdysviiva. Suhteellisen sijainnin tarkkuutena käytetään yhtä desimaalia. - numeroilla 0 ja 1 ei kuvata pelkästään rakenteen reunoilla sijaitsevia vaurioita vaan tällöin käytetään tunnuksia v tai o. Samoin koko poikkileikkauksen leveydellä sijaitsevaa vauriota ei kuvata suhteellisella sijainnilla 0-1. Vaurion korkeussuunnan sijainti Korkeussuunta määritetään yhden desimaalin tarkkuudella suhteellisena. - alusrakenteessa oleva vaurio ilmoitetaan välillä -1 0. - Ylärakententeessa oleva vaurio ilmoitetaan välillä 0 1.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 25 Sijainti: pituussuunnassa: 1.5 poikkisuunnassa: 0.5 korkeussuunnassa: Sijainti: pituussuunnassa: 1 poikkisuunnassa: 200 (vaurio etelän puoleisella sivulla) Kuva 8. Vaurion sijainnin määritys Vedenpinnan alaiset vauriot Vedenpinnan alaisten vaurioiden merkintää käytetään vaurioille, jotka ovat tarkastushetkellä kokonaan vedenpinnan alapuolella. Yleensä kirjausta käytetään sukellustarkastuksen yhteydessä. Kokonaan vedenpinnan alapuolella sijaitsevat vauriot ilmoitetaan korkeussuunnan sijaintikenttään lisättävällä merkinnällä w. 3.4 Rakenneosa Vauriot kirjataan rakennekuvauksessa oleville tai sinne tarvittaessa lisättäville rakenneosille. Kirjaukset tulee pääsääntöisesti tehdä rakenneosaryhmän kokoonpanon alimmalle tasolle huomioiden rakenneosien vauriokirjauksiin liittyvät yhdistelysäännöt, jotka ovat esitetty kappaleessa 4.2 Vauriokirjaukset. 3.5 Materiaali Rakenneosan materiaali määritellään rakennekuvauksessa. Vauriokirjauksen yhteydeyssä valitun rakenneosan materiaali tulee automaattisesti vauriolle. Materiaali voidaan kuitenkin vauriokirjauksen yhteydessä vaihtaa oletetusta ja antaa tarkentava materiaali vauriolle. Materiaalien mahdollisia tarkenteita ei voi muuttaa tai lisätä tarkastuksen yhteydessä. Huomiota vauriokirjausten materiaaleista: Muoveihin luetaan erilaiset polymeereistä valmistetut tarvikkeet kuten polyeteenistä valmistetut linjataululevyt (lasikuidusta valmistetuille linjataululevyille on oma parametri).

Väyläviraston ohjeita xx/2019 26 Kuitulaastilla tarkoitetaan erilaisia sementtipohjaisia tasoitteita, joita on vahvistettu yleensä muovikuiduilla. Muihin polymeereihin luetaan mm. polymeeripinnoitteet ja saumausmassat, jotka eivät sisällä bitumia tai kumibitumia esimerkiksi silikonit. Muihin polymeereihin kuuluu myös polymeerikomposiitit. Polymeerikomposiitteja ovat massat, joiden pääasiallisena sideaineena on joku polymeeri; yleensä epoksi tai akryyli. Immateriaalia käytetään esimerkiksi kirjattaessa vaurio Puuttuminen saumalle, joka ei tarvitse erillistä tiivistystä (materiaalia). Immateriaalilla kuvataan yleensäkin rakenneosia, joilla ei ole varsinaista materiaalia. 3.6 Vauriotyyppi ja vaurioluokka Vauriotyyppi valitaan Taitorakennerekisterin luettelosta. Vauriotyypiksi määritetään rakenneosaan ja materiaaliin sopiva, vauriota parhaiten kuvaava termi. Huom! Vauriotyyppi määrittää vaurion laajuuden mittayksikön. Vaurioluokat ovat: 1 = Lievä 2 = Merkittävä 3 = Vakava 4 = Erittäin vakava Vaurioluokka määritetään pääsääntöisesti käsikirjassa esitettyjen taulukoiden avulla. Myös ne vauriot, joista luokitustaulukkoa ei ole laadittu, luokitetaan vaurioluokkiin 1 4 vaurion vakavuuden, korjaustarpeen ja seurausvaikutusten perusteella, ellei jäljempänä esitetyissä kirjausohjeissa ole toisin rajoitettu. Edellisessä yleistarkastuksessa havaittujen korjaamattomien vaurioiden osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota vaurioasteen muutokseen. Yleisimmille vaurioille on laadittu vaurioluokitustaulukko kappaleessa 6 Vaurioluokitustaulukot. 3.7 Vaurion vaikutus kantavuuteen Vauriohavainnon kirjaamisen yhteydessä tarkastajan tulee arvioida vaurion rakenteellinen merkitys ja voiko vauriolla olla vaikutusta kiinteän merimerkin kantavuuteen. Vaikutusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kiinteälle merimerkille kohdistuvat kuormitukset rakenteen omasta painosta sekä erityisesti tuuli- ja jääkuormat. Eritystapauksena tulee huomioida myös helikopterin laskeutumises-

Väyläviraston ohjeita xx/2019 27 ta aiheutuva kuormitus, mikäli kiinteässä merimerkissä on helikopterin laskeutumisalusta. Mikäli tarkastaja arvioi, että vauriolla voi olla vaikutus kiinteän merimerkin kantavuuteen vauriokirjauksen yhteydessä lisätään valinta kohtaan Vaikutus kantavuuteen arvioitava. Vaurioluokitustaulukoissa on esitetty tietyille vaurioille ohjeita, milloin valintaa on syytä käyttää tai sitä on harkittava, mutta tarkastajan tulee arvioida merkinnän tarve myös muiden vaurioiden kohdalla. Huom! Merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä kiinteälle merimerkille, mutta merkintöjen perusteella tilaaja teettää oman harkintansa mukaan selvityksen asiantuntijalla tai poistaa merkinnän. Epäselvissä tapauksissa yleisohjeena voidaan pitää, että merkintä ennemmin lisätään kuin jätetään pois. 3.8 Vaurion syy Vaurion syy valitaan Taitorakennerekisterin valikosta löytyvistä valmiista vaihtoehdoista. Syyn selvittäminen voi yleistarkastuksessa olla vaikeaa, koska tarkastus on silmämääräinen. Syy on kuitenkin arvioitava, koska se on tärkeä tieto oikeiden korjausmenetelmien valinnassa.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 28 3.9 Vaurioiden laajuus, lukumäärä ja yhdistely Vaurion laajuus ilmoitetaan mahdollisimman tarkasti vauriotyypille määritettyä mittayksikköä käyttäen. Lähtökohtaisesti erilliset saman vauriotyypin vauriot kirjataan kukin omana vaurionaan. Mikäli esimerkiksi vaurioiden suuren määrän vuoksi on tarkoituksenmukaista, voidaan useat saman rakenneosan samantyyppiset ja vaurioitumisasteeltaan suunnilleen samanlaiset vauriot kirjata yhdeksi vaurioksi, jonka laajuus on kaikkien vaurioiden laajuuksien summa. Saman rakenneosan sisällä yhdisteltävien vaurioiden vaurioluokkien ero saa olla korkeintaan yksi vaurioluokka ja vaurio kirjataan tällöin vakavimman vaurion mukaisesti. Eri rakenneosien välillä yhdistelyä ei sallita. Yhdistelysäännöt on tarkemmin kerrottu kappaleessa 4.2 Vauriokirjaukset. 3.10 Valokuvaus kiinteistä merimerkeistä otetaan vähintään seuraavat valokuvat: A. Yleiskuvat kiinteästä merimerkistä (4 kpl): Kuva merkin edestä Kuva merkin takaa Kuva merkin molemmilta sivuilta B. Kuvat rakenteista: Kaikista kiinteän merimerkin perustuksista. o Perustusten kuvauksen tarkoituksena on havainnollistaa tilaajalle ja korjaussuunnittelijalle kiinteän merimerkin perustustapaa (samassa merkissä voi olla useita eri perustustapoja). o Kuva kohdennetaan oikealle rakenneosalle Rakennekuvaus - välilehden kautta. Linjataulun päivätunnuksen tukirakenteen kiinnittyminen ylärakenteeseen. o Valokuvasta tulee käydä ilmi kiinnitystapa. o Valokuvasta tulee käydä ilmi, onko päivätunnus tehty yksittäisestä levystä vai useammassa osassa. C. Kuvat vaurioista ja puutteista: Kaikista vaurioista otetaan valokuva.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 29 Vauriokuvista tulee selvitä myös vaurion laajuus. Tarvittaessa vauriosta otetaan useampi kuva. Esimerkiksi yksi kuva kauempaa, joka kertoo vaurion laajuuden ja toinen kuva lähempää, joka kuvaa vaurioitumisastetta tarkemmin. Valokuvauksessa tulee huomioida auringon aiheuttama vastavalo. Tarvittaessa kuvaussuuntaa voidaan muuttaa siten, että kuvista saadaan mahdollisimman laadukkaita (esim. kuva merkin edestä otetaan viistosta siten, että auringon valo ei heikennä kuvan laatua). Taitorakennerekisteri mahdollistaa useamman valokuvan ottamisen ja tallentamisen samasta vauriosta. Mikäli useampi valokuva selkeyttää tilannetta, on niitä suotavaa ottaa. Valokuvia ei tarvitse nimetä, eikä niistä poisteta exif-tietoja. Taitorakennerekisteriin vietävän valokuvan tiedostokoon tulee olla alle 50 megatavua. Suositus on, että valokuvia ei pakata ennen rekisteriin vientiä. Tarkastajan tulee huolehtia, että rekisteriin tallentuvat kuvat ovat valoisuudeltaan ja muulta laadultaan sellaisia, että kuvattava asia selviää. Vauriokuvissa vaurion laajuus tulee käydä ilmi valokuvista. 3.11 Kiireellisyysluokka Kiireellisyysluokka määritetään vauriokohtaisesti. Kiireellisyyttä määritettäessä otetaan huomioon vaurion vaarallisuuden ja vakavuuden ohella myös vaurion korjaamisen lykkäämisestä aiheutuvat seurausvaikutukset. Kiireellisyysluokkia on kolme: Heti Vaurio korjataan yksittäisenä toimenpiteenä nopealla aikataululla. Vaurio vaarantaa liikenneturvallisuuden tai heikentää kiinteän merimerkin rakenteita nopeasti. Luokkaan kuuluu esimerkiksi harusvaijereiden katkeaminen ja puurakenteen murtumisvauriot. Kiireellisyysluokan Heti vaurioista ilmoitetaan tilaajalle erikseen sähköpostilla tai puhelimitse. Ylläpitokorjaus (YPK) Vaurio korjataan yksittäisenä toimenpiteenä ennen peruskorjausta. Tällaisia vaurioita ovat esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvien varusteiden puutteet, harusvaijereiden löystyminen sekä linjataulujen päivätunnusten uusiminen. Kiireellisyysluokkaan kuuluvien vaurioiden ei kannata antaa edetä peruskorjaukseen asti tai ne on syytä tehdä yleisen turvallisuuden takia. Vauriot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voi teettää yksittäisenä työvaiheena yleensä ilman erillistä korjaussuunnitelmaa.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 30 Peruskorjaus (PK) Vaurio korjataan kiinteälle merimerkille tehtävän peruskorjauksen yhteydessä. Vauriota ei kannata korjata yksittäisenä toimenpiteenä. Luokkaan kuuluu mm. laaja-alaiset rapautumis- ja ruostumisvauriot sekä puurakenteiden lahovauriot. Kiireellisyysluokan valinnassa on huomioitava, että kiireellisyysluokalla Ylläpitokorjaus ei tule korostaa yksittäisen vaurion vakavuutta vaan se toimii tilaajan apuna korjauksien ohjelmoinnissa. Vaikka kiinteän merimerkin peruskorjaus tulisi tehdä piakkoin ei kiireellisyysluokkia määritetä ylläpitokorjauksiksi vaan peruskorjaustarve tulee ilmi vaurioluokista, päärakenneosien kuntoarvioista sekä tarkastuskohtaisista kommenteista ja ehdotuksesta korjaustoimenpiteeksi. Esimerkiksi vakavankin 3 tai 4 luokan rapautumisvaurion kiireellisyysluokka on peruskorjaus, jos se on luonteeltaan sellainen, joka kannattaa korjata vasta kiinteän merimerkin laajemman korjauksen yhteydessä. Vaurioiden kiireellisyyttä pidetään kriteerinä päärakenneosien ja koko kiinteän merimerkin kuntoarvioiden määrittämisessä, katso kappale 5.2 Kuntoarviot. Tarkastajan tulee arvioida vauriokirjauksien kiireellisyysluokkien kokonaisuutta tarkastuksen yhteydessä. Esimerkiksi jos tarkastajan arvion mukaan kiinteälle merimerkille on tehtävä peruskorjaus 10 vuoden sisään, kannattaa todennäköisesti moni muutoin ylläpitokorjauksena tehtävä vaurio korjata vasta peruskorjauksen yhteydessä. Kun kiinteän merimerkin kunnosta on tarkastuksen lopuksi tarkastajalle muodostunut kokonaiskuva, tulee vauriokirjaukset käydä läpi ja tarkastaa kiireellisyysluokat. 3.12 Toimenpide-ehdotus ja laajuus Vauriokirjauksen toimenpide-ehdotus tulee antaa aina vaurioille, joiden kiireellisyysluokka on Ylläpitokorjaus. Halutessaan tarkastaja voi antaa korjaustoimenpiteen myös muiden kiireellisyysluokkien vaurioille. Toimenpide-ehdotusta käyttämällä voidaan tarkentaa vauriokirjausta myös kiireellisyysluokissa Heti ja Peruskorjaus. Tämän käsikirjan vaurioluokitustaulukoissa on esitetty vaurioluokkakohtaisia yleisohjeita korjaustoimenpiteistä. Vaurion toimenpide-ehdotuksissa on huomioitava vaurion perimmäiset syyt. Esimerkiksi reunamerkin alaosan ruostumisvauriot, jotka johtuvat jää- ja merivesirasituksesta. Nämä vauriot uusiutuvat nopeasti, eikä niiden korjaus ylläpitokorjauksena ole järkevää. Korjaustoimenpiteen laajuus ilmoitetaan mahdollisimman tarkasti toimenpiteelle määritettyä mittayksikköä käyttäen. Laajuutta määritettäessä on otettava huomioon, että korjauksen laajuus on yleensä vaurion laajuutta suurempi, usein merkittävästikin suurempi. Esimerkiksi useat betonin pintavauriot saattavat johtaa siihen, että koko päärakenneosa on pinnoitettava tai muuten suojattava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 31 Tarkastajan tulee tarkastaa, että vaurioiden, joiden kiireellisyysluokka on ylläpitokorjaus, toimenpide-ehdotuksien laajuuksissa ei ole päällekkäisyyksiä eri vauriokirjausten kesken. 3.13 Tiedottaminen Tarkastajan on ilmoitettava tarkastuskauden aikana tilaajalle erikseen seuraavista asioista: Kiireellisyysluokan Heti vauriot kahden vuorokauden kuluessa havainnosta o Helikopteritasojen ja muut ulkopuolisille vaaraa aiheuttavat vauriot puhelimitse välittömästi. Pikaisia toimenpiteitä edellyttävät tai muuten tärkeiksi katsotut kommentit, kuten esimerkiksi hoitoon liittyvät puutteet (mm. kasvillisuus rajoittaa näkymää). o Ilmoitus tehdään Pooki tai Reimari -järjestelmien kautta. o Tai vaihtoehtoisesti Väyläviraston internetsivulta löytyvän palautelomakkeen avulla. Kiinteää merimerkkiä ei löydy maastosta tai se on purettu. Kiinteässä merimerkissä havaitut vauriot, joille on kirjattu merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava

Väyläviraston ohjeita xx/2019 32 4 Kirjaussääntöjä ja -ohjeita 4.1 Yleistä Kirjaussääntöjä on esitetty vaurioluokitustaulukoissa. Niiden lisäksi tulee ottaa huomioon tässä esitetyt yleiset säännöt ja ohjeet. Kirjaussäännöt on tehty helpottamaan tarkastusta, lisäämään tarkastuksista saatavaa informaatiota ja ohjeistamaan tarkastajia toimimaan Taitorakennerekisterin vaatimilla tavoilla. Vauriokirjaukset on tehtävä siten, että tilaaja ja seuraava tarkastaja ymmärtävät kirjauksen logiikan. Pikkutarkkuutta ja saivartelua tulee välttää. Tarvittaessa vauriokirjauksia täsmennetään tarkastustilan vapaamuotoisessa Kommentit ja puutteet -kentässä, katso kappale 5.2.3 Kommentit ja puutteet. Vaurioluokitusta tehtäessä tulee noudattaa tämän käsikirjan vaurioluokitustaulukoiden tekstiosassa esitettyjä luokitusperusteita. Käsikirjassa esitetyt valokuvat ovat informatiivisia esimerkkejä eri tapauksista. Vaurioluokan 1 (lievä) vaurioita ei tarvitse kirjata, jos samassa rakenneosassa on huomattava määrä vakavampia vaurioita ja lievien vaurioiden nopea eteneminen tai laajeneminen ei ole todennäköistä. 4.2 Vauriokirjaukset 4.2.1 Rakenneosiin liittyviä kirjaussääntöjä Rakenneosiin kohdistuvia kirjaussääntöjä: Pinnoite kuuluu siihen rakenneosaan, jonka suojana se on. Töherrykset ja likaisuus kirjataan sille rakenneosalle, missä niiden vaikutus on merkittävin Kaiteiden vauriot kirjataan kokonaisuudessaan vakavimpien vaurioiden mukaisesti rakenneosalle merimerkin kaide. Rakenneosalle valolaitteen kiinnitysalusta kirjataan valolaitteen kehdon ja nivelten vauriot. Valolaitteen vaurioita ei kirjata. Valolaitteeseen liittyvät aurinkopaneelien kiinnitysosien vauriot kirjataan rakenneosalle aurinkopaneelin teline.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 33 4.2.2 Vaurioiden inventointiin ja yhdistelyyn liittyviä kirjaussääntöjä Vaurioiden yhdistely: Pääsääntö on, että vaurio kirjataan rakenneosittain sille rakenneosalle, missä se havaitaan. Vaurioiden yhdistely on kuitenkin sallittua seuraavissa tapauksissa. Ristikon jalkojen ja vinositeiden vauriot kirjataan yhdeksi vaurioksi rakenneosalle ristikko, mikäli vauriot ovat samankaltaisia ja vaurioluokka poikkeaa ainoastaan yhden vaurioluokan verran. Esimerkki: Puisen linjataulun jaloissa on 2 m 2 lievää lahoa ja vinositeissä 1 m 2 merkittävää lahoa. Vaurio kirjataan seuraavasti: rakenneosa: ristikko, vaurioluokka: merkittävä, laajuus 3 m 2 Kiinteän merimerkin samanlaisten rakenteellisten varusteiden (esim. teräsristikon liitosten pultit) vauriot kirjataan yhdeksi vaurioksi, mikäli vauriot ovat samankaltaisia ja vaurioluokka poikkeaa ainoastaan yhden vaurioluokan verran.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 34 5 Kuntoarvio ja tarkastuksen päättäminen 5.1 Päärakenneosat Jokaiselle kiinteän merimerkin rakennekuvauksessa olevalla rakenneosatyypille on ominaisuustietoihin tallennettu päärakenneosa. Mikäli tarkastaja lisää merimerkille rakenneosia, niiden päärakenneosat määritetään käyttäen MERstandardeja ja tässä kappaleessa esitettyjä periaatteita. Mikäli havaitaan, että rakenneosalla on virheellinen päärakenneosa, tieto luonnollisesti korjataan. Tarkastuksen lopuksi jokaiselle päärakenneosalle annetaan kuntoarviot, jotka vaikuttavat kiinteän merimerkin kuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin. Arvioitavat päärakenneosat ovat: Päärakenneosan nimi Lyhenne Alusrakenne AR Ylärakenne YR Rakenteelliset varusteet Työturvallisuuteen liittyvät varusteet RV TV Muut varusteet Ympäristön rakenteet MV YR Yleiskunto YK Alla on esitetty kuvaukset päärakenneosista: Alusrakenne AR: Kiinteän merimerkin perustusrakenteet. Esimerkiksi kalliopultit, anturat, puupaalut ja jääkartio. Ylärakenne YR: Kiinteän merimerkin kantavat rakenteet. Esimerkiksi teräsristikko, masto, puuristikko (puupukki) ja torni. Rakenteelliset varusteet RV: Kiinteän merimerkin toimintaan liittyvät varusteet, kuten esimerkiksi ovet, ikkunat, luukut ja rakenneosien pulttiliitokset. Työturvallisuuteen liittyvät varusteet TV: Kiinteän merimerkin huoltoon ja tarkastamiseen liittyvät turvallisuusvarusteet, kuten hoitotasot, tikkaat ja turvakiskot.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 35 Muut varusteet MV: Kiinteän merimerkin varusteet, jotka eivät ole rakenteellisia varusteita, kuten esimerkiksi päivätunnus, aurinkopaneeli ja laitekaappi. Ympäristön rakenteet YR: Kiinteään merimerkkiin liittyvät ja merkin välittömässä läheisyydessä olevat rakenteet, kuten esimerkiksi laituri ja veneen kiinnityslenkki. Huom! Kiinteästi merkkiin kiinnitetyt pollarit yms. ovat rakenteellisia varusteita. 5.2 Kuntoarviot Kuntoarviot annetaan sen jälkeen, kun kiinteän merimerkin vauriotiedot on kirjattu. Päärakenneosan arvostelussa otetaan huomioon siinä olevien vaurioiden määrä, laajuus ja vaurioluokka. Koko kiinteän merimerkin yleiskuntoa arvioitaessa otetaan huomioon rakenneosien erilainen painoarvo vaikutuksiltaan rakenteiden kantavuuteen, toimivuuteen, pitkäaikaissäilyvyyteen ja korjauskustannuksiin. Kuntoarvio tulee antaa aina, kun kyseisen päärakenneosan rakenteita tai rakenneosia on kiinteässä merimerkissä. Kuntoarviomerkinnän puuttuminen osoittaa, ettei merimerkissä ole kyseisen päärakenneosan rakenteita. Jos rakenneosaa ei ole tarkastettu tai kuntoa ei ole pystytty mitenkään arvioimaan, kuntoarvioksi merkitään numero 9 (=ei tarkastettu) ja lisätään maininta asiasta tarkastustilan vapaamuotoiseen kommenttikenttään. Kommenttikentässä kerrotaan myös syy miksi rakenneosaa ei ole pystytty tarkastamaan. Kuntoarviota 9 saa käyttää vain, kun rakenneosaa ei pysty näkemään vallitsevien olosuhteiden takia, esimerkiksi, kun vedenpinta on poikkeuksellisen korkealla ja kyseessä olevalle päärakenneosalle ei ole aiemmissa tarkastuksissa kirjattu kuntoarviota. Ensisijaisesti kuntoarvio on kuitenkin aina pyrittävä antamaan ja mikäli päärakenneosalle on edellisissä tarkastuksissa kirjattu kuntoarvio, käytetään sitä kuntoarvion 9 sijasta. 5.2.1 Päärakenneosien ja koko kiinteän merimerkin kuntoarvio Kunkin päärakenneosan ja koko kiinteän merimerkin yleiskunto arvostellaan asteikolla 0 4, missä 0 = uuden veroinen 1 = hyvä 2 = välttävä 3 = huono 4 = erittäin huono

Väyläviraston ohjeita xx/2019 36 Puolikkaita (1.5; 2.5 ja 3.5) voidaan myös käyttää arvostelussa. Erikoistapauksissa (ks. edellinen kappale) voidaan käyttää myös kuntoarviota: 9 = rakenneosaa ei voitu tarkastaa Päärakenneosan kunnon arvioinnissa tulee käyttää seuraavia ajatusmalleja: 0 = Uusi tai lähes uuden veroinen päärakenneosa. 1 = Hyväkuntoinen päärakenneosa; normaalia kulumista ja ikääntymistä, mutta toimii hyvin. Ei varsinaisia vaurioita tai vauriot ovat lieviä tai laajuudeltaan vähäisiä. 2 = Rakenteissa on selvästi havaittavia puutteita ja vaurioita, jotka eivät kuitenkaan vielä rajoita rakenteiden normaalia käyttöä. Rakenneosan korjaamista esitetään yleensä ennakoivana tai paikallisena toimenpiteenä. 3 = Selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita. 4 = Vauriot heikentävät jo selvästi rakenneosan kantavuutta ja/tai vaarantavat liikenneturvallisuutta. Rakenneosa on välttämättä korjattava tai uusittava. Koko kiinteän merimerkin yleiskunnon arvioinnissa tulee käyttää seuraavia ajatusmalleja: 0 = Uusi tai lähes uuden veroinen kiinteä merimerkki. 1 = Hyväkuntoinen kiinteä merimerkki; normaalia kulumista ja ikääntymistä, mutta toimii hyvin. Kiinteän merimerkin yleiskunto voi olla 1, vaikka jonkin päärakenneosan kuntoarvio on 2 tai 3. 2 = Tyydyttäväkuntoinen kiinteä merimerkki; on jo puutteita ja vaurioita, kuten rapautumista, lahoamista tai ruostumista, mutta korjausta voidaan vielä siirtää. 3 = Huonokuntoinen kiinteä merimerkki; useita selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita tai jokin yksittäinen kokonaisuuden kannalta vakava vaurio. Erikoistarkastuksen ja peruskorjauksen tai merkin uusimisen tarve on ilmeinen. 4 = Erittäin huonokuntoinen kiinteä merimerkki; merimerkki on täydellisen peruskorjauksen tai uusimisen tarpeessa. Kunto ei ole hyväksyttävissä.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 37 5.2.2 Seuraavan 10-v aikana tarvittavat toimenpiteet Tarkastajan tulee arvioida tarkastuksen perusteella seuraavan 10 vuoden aikana tarvittava toimenpide kiinteälle merimerkille. Valinta tehdään tarkastustilan Kuntoarvio-välilehdellä, kuvan 9 mukaisessa valikossa. Kuva 9. Valintaikkuna tarkastajan arvioimalle seuraavan 10 vuoden sisällä tarvittaville toimenpiteille. Mikäli kiinteä merimerkki on hyvässä kunnossa, eikä sille tarkastuksen yhteydessä tule yhtään kiireellisyysluokan Ylläpitokorjaus vauriota, valitaan seuraavaksi 10 v. aikana tarvittavaksi toimenpiteeksi Ylläpitokorjaus. 5.2.3 Ehdotus korjaustoimenpiteeksi Tähän kohtaan tarkastaja voi kirjoittaa yhteenvetotyyppisen ehdotuksensa tarvittavien toimenpiteiden päälinjoista esimerkiksi seuraavasti: Päivätunnus uusittava. Merkki kaipaa peruskorjausta. Merkkiä ei kannata korjata, vaan se on otettava uusimisohjelmiin. Harusvaijerit on kiristettävä. Työturvallisuuspuutteet korjattava. 5.2.4 Kommentit ja puutteet Kommentit ja puutteet -vapaamuotoinen kenttä Kiinteän merimerkin yleistarkastuksen lopuksi tarkastustilassa voidaan antaa Kommentit ja puutteet -tekstikenttään vapaamuotoisia kommentteja. Kommenttikentässä voidaan kertoa esimerkiksi hoitotoimenpiteiden laiminlyönneistä tai laitteiden huoltotarpeesta yms. Pikaisia toimenpiteitä edellyttävät tai muuten tärkeiksi katsotut kommentit toimitetaan tilaajalle ensi tilassa soittamalla tai sähköpostilla kappaleen 3.13 Tiedottaminen mukaisesti. Kommenttikentässä on hyvä mainita, jos epäillään jonkin vauriokirjauksen herättävän epäselvyyttä seuraavalle tarkastajalle. Tarkastusta estävät tai merkittävästi haittaavat puutteet on myös kirjattava vaurioksi, esimerkiksi tikkaiden tur-

Väyläviraston ohjeita xx/2019 38 vallisuuspuutteet, kiinnityskoukkujen puuttuminen, ovien ja luukkujen jumiutuminen. Kommentit lista Yleisimmät kommentit ja puutteet on koottu tarkastustilan Kommentit -listaan. Lista käydään läpi tarkastuksen lopuksi ja valitaan listalta seuraavat kommentit, jotka koskevat kiinteää merimerkkiä: Aurinkopaneeli on rikkoutunut. Kasvillisuus rajoittaa näkymää. Lika peittää tunnusväriä. Linnunpesä merimerkissä. Oven lukitus ja /tai käynti on epäkunnossa. Portaiden askelmia on irronnut. Päivätunnuksesta on irronnut osia. Rikkoutunut akku. Sektoriloiston suojalasin uusimistarve. Tuuligeneraattori on rikkoutunut. Työtasot puuttuvat. 5.3 Seuraavat tarkastukset Tarkastustilan kohtaan seuraavat tarkastukset merkitään seuraavan tarkastuksen tarkastustyyppi ja ajankohta. Ajankohdaksi riittää vuosiluku, mutta mikäli tiedossa on tarkempi suotuisa ajankohta, voidaan sitä tarkentaa myös kuukaudella ja päivällä. Tarkastuksia voidaan tarvittaessa määrittää useita lisäämällä uusia tarkastustapahtumia jo luodun tarkastuksen lisäksi. Esimerkiksi Erikoistarkastus 2020 ja Yleistarkastus 2028. Määritettäessä kiinteälle merimerkille jokin muu tarkastustyyppi kuin yleistarkastus tulee aina lisätä kiinteälle merimerkille myös tapahtuma Yleistarkastus. Tällä varmistetaan, että kiinteä merimerkki ei koskaan putoa yleistarkastusten kierrosta. Yleensä seuraava yleistarkastus määritetään 10 vuoden päähän tarkastuksesta, ellei ole erityistä syytä tehdä tarkastusta aikaisemmin. Tihennetty tarkastuskierto (välitarkastus): Kiinteiden merimerkkien yleistarkastus suoritetaan normaalisti 10 vuoden välein. Seuraavissa tapauksissa seuraava yleistarkastus tulee merkata kuitenkin 5 vuoden päähän: Linjataulun alus- tai ylärakenteessa on vaurioluokan 3 tai 4 vaurioilta, jotka vaikuttavat merkin kantavuuteen. Esimerkiksi puurakenteen murtuma ja lahovauriot.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 39 Teräsrakenteisten kiinteiden merimerkkien kantavissa rakenteissa on vaurioluokan 3 tai 4 ruostumisvaurioita. Betonirakenteisten anturoiden ja peruslaattojen rapautuminen, silloin kun rapautumisella arvioidaan olevan vaikutusta kantavuuteen. Muu vaurio, jolla arvioidaan olevan vaikutusta rakenteen kantavuuteen. Tihennettyyn tarkastuskiertoon ei esitetä sellaisia kiinteitä merimerkkejä, joissa on ainoastaan ylläpitokorjauksena korjattavia vaurioita (esimerkiksi työturvallisuuspuutteet). Yleistarkastuksen yhteydessä käytettävät muut tarkastustyypit: Erikoistarkastus Seuraavaksi tarkastukseksi merkitään erikoistarkastus, kun tarkastajan näkemyksen mukaan kiinteän merimerkin peruskorjaus on tarpeellinen tai vaurioiden syiden ja vaikutusten selvittäminen vaatii lisätarkasteluja. Erikoistarkastusta käytetään suurikokoisten teräsrakenteisten linjataulujen sekä betonirakenteisten majakoiden tarkastuksiin. Sukellustarkastus Tarkastaja voi ehdottaa seuraavaksi tarkastukseksi sukellustarkastusta, mikäli vedessä sijaitsevassa kiinteässä merimerkissä on laivan töräysvaurio tai rakenteissa on havaittavissa tukien liikkeisiin viittaavia vaurioita. 5.4 Tarkastuksen päättäminen Tarkastuksen lopuksi tarkastustilan Yhteenveto -välilehdeltä katsotaan, että kaikki tarkastukseen liittyvät toimenpiteet on tehty. Mikäli todetaan, että tarkastus on valmis, tehdään valinta Kuittaa valmiiksi, jolloin tarkastuksen kuntoluvut ja kirjaukset astuvat voimaan.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 40 6 Vaurioluokitustaulukot Tässä käsikirjassa esitetään seuraavien yleisimpien vaurioiden vaurioluokitus ja ohjeelliset korjaustoimenpiteet ohjeellisine kiireellisyysluokituksineen. M1. Kiinteät merimerkit, betonin rapautumisen ja kulumisen vaurioluokitus M2. Kiinteät merimerkit, betonin halkeamien vaurioluokitus M3. Kiinteät merimerkit, raudoituksen korroosion vaurioluokitus M4. Kiinteät merimerkit, betonin valuvikojen ja lohkeamien vaurioluokitus M5. Kiinteät merimerkit, teräsrakenteiden pintakäsittely- ja korroosiovaurioluokitus M6. Kiinteät merimerkit, teräsrakenteiden rakenteellisten vaurioiden vaurioluokitus M7. Kiinteät merimerkit, Ankkurointien, kiinnityspulttien ja kalliopulttien vaurioluokitus M8. Kiinteät merimerkit, puurakenteiden vaurioluokitus M9. Kiinteät merimerkit, harusten vaurioluokitus M10. Kiinteät merimerkit, kivi- ja tiilirakenteiden vaurioluokitus M11. Kiinteät merimerkit, kulkureittien ja turvavarusteiden vaurioluokitus M12. Kiinteät merimerkit, A. Pinnoituksen ja rappauksen vaurioluokitus ja B. Teräsverhouksen vaurioluokitus M13. Kiinteät merimerkit, töherrysten vaurioluokitus M14. Kiinteät merimerkit, linjataulujen päivätunnusten vaurioluokitus

Väyläviraston ohjeita xx/2019 41 Taulukko M1. Kiinteät merimerkit, betonin rapautumisen ja kulumisen vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Betonin pinnassa on verkkohalkeamia. Rakenteen kantavuuden kannalta merkityksettömässä kohdassa rapautuminen tai kuluminen on edennyt pienellä alalla 0 10 mm syvyydelle ilman rakenteellista merkitystä. 2 Karkea kiviaines on näkyvissä ja rapautumisen tai kuluman syvyys on enimmäkseen 0 10 mm. Rakenteessa on laajoilla alueilla kalkkisuodoksia, jotka viittaavat rakenteen sisäisen rapautumisen alkamiseen. 3 Karkean kiviaineksen ympäriltä on irronnut sideainetta ja rapautumisen tai kuluman syvyys on enimmäkseen 0 25 mm. Raudoitus voi olla paikallisesti näkyvissä, mutta se ei vaaranna rakenteen kantavuutta. Rakenteen pinnassa on laajoilla alueilla kalkkisuodoksia ja samoilla alueilla esiintyy rakenteen sisäiseen rapautumiseen viittaavaa voimakasta säröilyä. 4 Karkea kiviaines on irronnut. Rapautumisen ja kuluman syvyys on yli 25 mm ja raudoitus on näkyvissä. Vauriot vaikuttavat rakenteiden kantavuuteen. A. Vaurion kehittymistä seurataan, ellei vaurion nopea eteneminen ole todennäköistä, kiireellisyysluokka PK. B. Vaurion kehittymistä seurataan, ellei vaurion nopea eteneminen ole todennäköistä, kiireellisyysluokka PK. Alle 15 vuotta vanhassa rakenteessa voidaan harkita syiden selvittämistä erikoistarkastuksella ja rakenteet korjata paikkaamalla tai valukorjauksin, kiireellisyysluokka YPK. C. Laaja-alaisissa rakenteissa (majakkatornit, yms.) vaurioiden syy ja laajuus selvitetään erikoistarkastuksella ja rakenteet korjataan paikkaamalla tai valukorjauksin, kiireellisyysluokka PK. Anturoissa ja muissa pienissä rakenteissa vaurioiden kehittymistä seurataan, ellei vaurion nopea eteneminen ole todennäköistä tai kantavuus ole vaarassa, kiireellisyysluokka PK. D. Laaja-alaisten rakenteiden ja rakenneosien korjaustoimenpiteeksi voidaan harkita rakenteen korjaamista ruiskubetonoimalla tai valamalla, kiireellisyysluokka YPK. Muiden rakenteiden korjaustoimenpide on yleensä uusiminen, kiireellisyysluokka YPK. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 42 1 2 3 4

Väyläviraston ohjeita xx/2019 43 Taulukko M2. Kiinteät merimerkit, betonin halkeamien vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Betonin pinnassa on plastisesta kutistumisesta, työsaumojen heikosta tartunnasta tai plastisesta painumasta johtuvia halkeamia, joiden leveys on alle 0,2 mm. Yksittäinen kutistumishalkeama voi olla rakenteellisesti vähämerkityksellisessä kohdassa enintään 0,4 mm leveä. Kaivonrengasperustuksessa tai muussa verhoiluun verrattavassa rakenteessa on halkeama. 2 Halkeamien leveydet ovat 0,2 0,4 mm. Halkeamat ovat rakenteellisia. Halkeamat ovat yleensä kutistumisen aiheuttamia. 3 Halkeamien leveydet ovat 0,3 1,0 mm ja halkeamat ovat rakenteellisia. Halkeamat ovat yleensä syntyneet rakenteen taipumisen tai leikkauskapasiteetin ylittymisen seurauksena. 4 Halkeamien leveydet ovat yli 1,0 mm. Halkeamat ovat rakenteellisia ja ne ovat syntyneet epätasaisen painumisen tai suurten muodonmuutosten seurauksena. Halkeamissa on usein hammastusta. A. Halkeamia seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. Uuden rakenteen (alle 5 v.) impregnointia tai pinnoitusta voidaan harkita, kiireellisyysluokka YPK. Kaivonrengasperustusten ja muiden verhoilurakenteiden halkeamia ei korjata. B. Yksittäiset halkeamat korjataan injektoimalla, kiireellisyysluokka PK. Mikäli halkeamat ovat rakenteellisesti merkittäviä, kiireellisyysluokka YPK. C. Halkeamien syyt ja rakenteiden kunto selvitetään erikoistarkastuksella, kiireellisyysluokka PK. D. Halkeamien syyt ja rakenteiden kunto selvitetään erikoistarkastuksella, kiireellisyysluokka YPK. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 45 Taulukko M3. Kiinteät merimerkit, raudoituksen korroosion vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Betonin pinnassa on yksittäisiä ruostuneita raudoitustankoja, joilla ei ole merkitystä rakenteiden kantavuuden kannalta; kuten työteräksiä. 2 Betonin pinnassa on raudoituksen suuntaisia teräskorroosion aiheuttamia alle 1,0 mm leveitä halkeamia Yksittäisten rakenteellisesti merkittävien terästen ulkopintoja on näkyvissä, mutta korroosio ei ole edennyt pintaa syvemmälle. 3 Teräskorroosion aiheuttama betonipeitteen lohkeilu on paljastanut ruostuneita raudoitustankoja tai korroosio on todennäköisesti käynnistynyt kopon betonipinnan alla. Teräskorroosion aiheuttamat halkeamat ovat yli 1,0 mm leveitä tai betonipinnoissa on vakavaan korroosioon viittaavia ruostevalumajälkiä. 4 Rakenteessa on pahoja teräskorroosion aiheuttamia lohkeamia. Raudoitustangot ovat osittain tai kokonaan irti betonista ja pahoin ruosteessa. Jännitetyn rakenteen jännepunoksen kohdalla on punoksen suuntainen avoin halkeama. Jännepunoksen korroosio on muutoin havaittavissa. A. Ei korjaustoimenpiteitä. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Paikalliset vaurioalueet puhdistetaan ja paikataan. Laajat alueet ruiskubetonoidaan, kiireellisyysluokka PK. C. Vaurioiden laajuus selvitetään erikoistarkastuksella. Paikalliset vauriot korjataan paikkaamalla ja laaja-alaiset vauriot valamalla tai ruiskubetonoimalla, kiireellisyysluokka PK. Turvallisuusriskien kyseessä ollessa, kiireellisyysluokka HETI. D. Tehdään erikoistarkastus ja kantavuustarkastelu. Korjausmenetelmä on yleensä vesipiikkaus ja korjaus valamalla tai rakenteen uusiminen, kiireellisyysluokka YPK. Turvallisuusriskien kyseessä ollessa, kiireellisyysluokka HETI. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 47 Taulukko M4. Kiinteät merimerkit, betonin valuvikojen ja lohkeamien vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Rakenteessa on yksittäisiä pieniä valuvikoja tai lohkeamia rakenteellisesti merkityksettömissä kohdissa. 2 Betonin pinta on jäänyt harvaksi tai erottunut tai siinä on runsaasti valuvikoja. Pinnassa ei ole ruosteisuutta eikä raudoituksen suuntaisia halkeamia. Rakenteellisesti merkittävässä kohdassa voi olla pieni valuvika tai lohkeama, josta voi näkyä raudoituksen pinta, mikäli korroosio ei ole edennyt pintaa syvemmälle. 3 Rakenteessa on syvälle ulottuva suurehko lohkeama tai onkalo, jossa näkyy raudoitustankoja. 4 Rakenteessa on lohkeama tai valuvika, joka vaikuttaa rakenteiden kantavuutta heikentävästi. Lohjenneet betonikappaleet aiheuttavat pudotessaan turvallisuusriskejä. A. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa tai vaurio voidaan korjata muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kiireellisyysluokka PK. B. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. Mikäli vauriosta aiheutuu seurausvaikutuksia (esim. terästen ruostumista), voidaan harkita rakenteen paikkausta tai ruiskubetonointia, kiireellisyysluokka YPK. C. Vauriokohta puhdistetaan ja korjataan paikkaamalla tai valamalla, kiireellisyysluokka PK. Mikäli vaurio aiheuttaa turvallisuusriskin, on kiireellisyysluokka YPK tai HETI. D. Kantavalle rakenteelle suoritetaan erikoistarkastus ja kantavuustarkastelu, kiireellisyysluokka YPK. Mikäli vaurio aiheuttaa turvallisuusriskin, on kiireellisyysluokka HETI. Pienten rakenneosien toimenpiteenä voi olla myös uusiminen, kiireellisyysluokka YPK. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 48

Väyläviraston ohjeita xx/2019 50 Taulukko M5. Kiinteät merimerkit, teräsrunkorakenteiden pintakäsittely- ja korroosiovaurioiden vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Korroosiovauriot ovat yksittäisiä, vaurion edetessä seurausvaikutukset eivät ole vakavia. Ruostumisaste on Ri 1 tai Ri 2. Avovedessä olevassa teräsrakenteessa on ruostumista vedenvaihtelualueella, mutta rakenteessa ei ole lehteilyä tai rakenne ei ole syöpynyt. 2 Korroosiovauriot ovat paikallisia, mutta edetessään vauriot nostavat huomattavasti korjauskustannuksia tai aiheuttavat vakavia seurausvaikutuksia. Ruostumisaste on Ri 1 tai Ri 2. 3 Korroosiovaurion korjaus aiheuttaa huomattavia korjauskustannuksia tai rakenteen toiminta vaarantuu, ellei korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytä. Rakenneosa on ruostumisasteessa Ri 3 tai Ri 4 tai korroosiotuote on alkanut lehteillä tai rakenteessa on jo syöpymä, mikä ei kuitenkaan heikennä rakennetta. 4 Rakenneosan ruostumisaste on Ri 5. Rakenneosassa on rakennetta heikentävä paikallinen syöpymä. Ruostumisaste määritetään ruostuneen alueen osuutena tietyn valinnaisen alueen pinta-alasta. Ruostunut alue eri ruostumisasteissa on: Ri 1 0,05 %, Ri 2 0,5 % Ri 3 1 % Ri 4 8 % Ri 5 40 50 % A. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa tai vaurio voidaan korjata muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kiireellisyysluokka PK. B. Vaurioituneet alueet puhdistetaan ja paikkausmaalataan, kiireellisyysluokka YPK. C. Korjaustoimenpide on uusintamaalaus tai ruiskusinkitys, pintakäsittelytavasta riippuen. Kiireellisyysluokka on PK. D. Suoritetaan erikoistarkastus (ainepaksuusmittaukset). Heikentyneet rakenteet vahvennetaan, kiireellisyysluokka YPK tai uusitaan, kiireellisyysluokka PK. Laaja-alaiset vauriot johtavat yleensä rakenteen peruskorjauksen tai uusimiseen. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 52 Taulukko M6. Kiinteät merimerkit, teräsrunkorakenteiden rakenteellisten vaurioiden vaurioluokitus Vaurioluokka 1 Vaurio Teräsrakenteessa on lommo tai pieni taipuma, jolla ei ole merkitystä rakenteen kantavuuteen. Vaurio ei edistä mainittavasti teräskorroosiota tai rakenteen korroosiovara tiedetään riittäväksi. 2 Teräsrakenteessa on lommo tai pieni taipuma, joka vaikuttaa rakenteen säilyvyyteen. 3 Rakenneosassa on halkeama (esim. putkiprofiilin sisälle kertyneen kondenssiveden jäätymisestä johtuva vaurio) tai revennyt hitsisauma. Vaurio heikentää rakenteen kantavuutta. 4 Rakenneosassa on pahoja halkeamia tai rakenneosa on taipunut tai siirtynyt vaarallisesti tai rakenneosa on murtunut tai sortunut. A. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa tai vaurio voidaan korjata muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kiireellisyysluokka PK. B. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa tai vaurio voidaan korjata muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kiireellisyysluokka PK. C. Rakennetta vahvennetaan tai se uusitaan, kiireellisyysluokka YPK. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava. D. Rakenneosa uusitaan tai tuetaan väliaikaisesti lisävaurioiden estämiseksi, kiireellisyysluokka HETI. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 53

Väyläviraston ohjeita xx/2019 55 Taulukko M7. Kiinteät merimerkit, Ankkurointien, kiinnityspulttien ja kalliopulttien vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Teräsosassa on lievää ruostumista, mutta rakenneosassa ei ole syöpymistä. 2 Teräsosa on kauttaaltaan ruostunut, mutta rakenneosassa ei ole syöpymistä. Teräsosan materiaalivalinta on virheellinen. 3 Teräsosa on kauttaaltaan ruostunut ja rakenteessa on paikallisia syöpymiä tai vähäistä lehteilyä. 4 Teräsosa on kauttaaltaan ruostunut ja rakenteessa on syöpymiä tai lehteilyä. Ruostuminen heikentää rakenteen kantavuuden seuraavan 10 vuoden kuluessa. Teräsosa on ruostunut puhki. A. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. Alle 10 vuotta vanhassa rakenteessa voidaan harkita paikkamaalausta, kiireellisyysluokka YPK. B. Vaurioitumisen etenemistä seurataan tulevissa tarkastuksissa tai vaurio voidaan korjata muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, kiireellisyysluokka PK. C. Teräsosa uusitaan, kiireellisyysluokka PK. D. Teräsosa uusitaan, kiireellisyysluokka YPK. Mikäli vaurio vaikuttaa rakenteen kantavuuteen, kiireellisyysluokka HETI. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 57 Taulukko M8. Kiinteät merimerkit, puurakenteiden vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Puurakenteissa on pintalahoa tai kulumaa 1 5 mm:n syvyydeltä. 2 Puurakenteissa on pintalahoa tai kulumaa 5 10 mm:n syvyydeltä. Puurakenteessa on läpimenevä halkeama tai taipuma, joka ei kuitenkaan vaaranna rakenteen kantavuutta. Puupaalun päässä on sydänlahoa, mutta laho ei vaurioita rakenteen kantavuutta. 3 Puurakenteissa on lahovikoja tai kulumaa yli 10 mm:n syvyydeltä. Rakenneosa on taipunut, siirtynyt, kiertynyt tai haljennut rakenteen kantavuutta vaarantavalla tavalla. Puurakenteen liitokset ovat voineet löystyä puun vaurioitumisen vuoksi. Puupaalun sydänlaho ulottuu rakenteen liitosalueelle ja voi heikentää rakenteen kantavuutta. 4 Puurakenne on murtunut. Puurakenteen liitos on irronnut rakenteen kantavuutta vaarantavalla tavalla. A. Vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Pintalahovaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. Yksittäisten vaurioituneiden rakenneosien korjaamista tai uusimista voidaan harkita, mikäli rakenne on muuten hyvässä kunnossa, kiireellisyysluokka YPK. C. Yksittäisten vaurioituneiden rakenneosien korjaamista tai uusimista voidaan harkita, mikäli rakenne on muuten hyvässä kunnossa, kiireellisyysluokka YPK. Mikäli rakenne on kauttaaltaan vaurioitunut, käytetään rakenne hallitusti loppuun ja uusitaan, kiireellisyysluokka PK. Seuraava yleistarkastus merkataan 5 vuoden päähän. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava. D. Vaurioitunut rakenneosa tai koko merimerkki uusitaan, kiireellisyysluokka HETI. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 59 Taulukko M9. Kiinteät merimerkit, harusten vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Teräsosissa on pintaruostetta. 2 Harusvaijeri vaikuttaa löysältä. Jalkojen peruspultit ovat löysällä. Ruostetta laaja-alaisesti, mutta korroosiosyöpymiä ei ole havaittavissa. 3 Vaijerikoussi on vinossa ja se aiheuttaa mutkan vaijeriin. Harusvaijeri on selvästi löysällä. Haruslenkkien mutterit ovat löystyneet; pultinpää ei näy mutterista. Vaijerinpää on luistanut lukossa. Teräsosissa on korroosion aiheuttamia syöpymiä. Vaijerista on katkennut yksi tai kaksi säiettä. Vaijerissa ei ole kiristintä ja merkki heiluu löysällä olevien vaijereiden takia. Haruksen maa-ankkuri on liikkunut, eikä haruksen kiristäminen onnistu. 4 Harusankkuri on irronnut. Vaijerista on katkennut enemmän kuin kaksi säiettä. Merkki on selvästi kallistunut vaijereiden löystymisen seurauksena. A. Vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Harusvaijerit ja peruspultit kiristetään, kiireellisyysluokka YPK. Teräskorroosion etenemistä seurataan, kiireellisyysluokka PK. C. Vinot vaijerikoussit oikaistaan, mutterit ja löysät vaijerit kiristetään, kiireellisyysluokka HETI. Syöpyneet ja katkenneet teräsosat uusitaan, kiireellisyysluokka YPK. D. Vaurioitunut ankkurointi ja/tai vaijeri uusitaan, kiireellisyysluokka HETI.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 61 Taulukko M10. Kiinteät merimerkit, kivi- ja tiilirakenteiden vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Kivirakenteen pinta on paikoin rapautunut tai saumaukset ovat paikoin irtoilleet. 2 Kivissä on havaittavissa pieniä siirtymiä tai laastisaumoissa on halkeamia. 3 Kivissä tai tiilissä on halkeamia tai lohkeamia. Kiviä on siirtynyt paikoiltaan tai irronnut tai rakenne on kallistunut. 4 Kivien tai tiilten siirtyminen tai irtoaminen tai kivirakenteen vakava muodonmuutos vaarantaa rakenteen kantavuutta tai koossapysyvyyttä. Irtoavat kivet tai tiilet vaarantavat turvallisuutta. A. Vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Siirtymisvaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. Saumaukset kunnostetaan, kiireellisyysluokka PK C. Rakenne uusitaan tai vahvennetaan, kiireellisyysluokka PK D. Rakenne uusitaan tai vahvennetaan, kiireellisyysluokka YPK. Turvallisuutta vaarantavat vauriot, kiireellisyysluokka HETI. Lisäksi vauriosta aina merkintä Vaikutus kantavuuteen arvioitava.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 63 Taulukko M11. Kiinteät merimerkit, kulkureittien ja turvavarusteiden vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Kulkureittien varusteissa on jo monin paikoin korroosiota, mutta korroosio ei vaaranna rakenteiden kantavuutta lähimmän kymmenen vuoden aikana. 2 Yli 3 m korkeista tikkaista puuttuu turvakisko tai selkäsuojus. Askelma on taipunut. Työtaso puuttuu. Kulkureiteillä on muita merkittäviä turvallisuusriskejä. 3 Kulkureitin varusteiden korroosio tai heikosti toteutettu liitos aiheuttaa turvallisuusriskin 2 10 vuoden kuluessa. Selvästi tarvittavat kulkutiet puuttuvat. 4 Kulkureitin varuste on irronnut tai murtunut tai ei kestä normaalia kuormitusta. Varusteiden korroosio aiheuttaa turvallisuusriskin lähimmän kahden vuoden aikana. A. Vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Kulkureittien turvakiskot tai selkäsuojukset ja työtasot lisätään, kiireellisyysluokka YPK. C. Vaurioituneet rakenteet uusitaan ja puuttuvat rakenteet rakennetaan, kiireellisyysluokka YPK. D. Vaurioituneet rakenteet uusitaan, kiireellisyysluokka HETI.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 65 Taulukko M12 A. Kiinteät merimerkit, pinnoituksen ja rappauksen vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Pinnoitteessa tai rappauksessa on yksittäisiä kolhujen aiheuttamia vaurioita. Pinnoite tai rappaus on paikoitellen irti alustastaan. Vaurioituneen pinnoitteen osuus rakenneosan pinta-alasta on alle 20 %. 2 Pinnoitteessa tai rappauksessa on runsaasti halkeamia tai verkkohalkeamia. pinnoite tai rappaus on laajalla alueella irti alustastaan. A. Vaurioituneet tai irronneet kohdat paikataan alkuperäisellä materiaalilla, kun vaurioituneet alueen suuruus on alle 20 % rakenneosan pinta-alasta, kiireellisyysluokka YPK. B. Pinnoitus uusitaan kokonaan, kiireellisyysluokka PK. Taulukko M12 B. Kiinteät merimerkit, teräsverhouksen vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Maalipinnassa on yksittäisiä kolhujen aiheuttamia vaurioita tai maali on paikoitellen irti alustastaan. Teräsverhouksessa ei ole vielä merkittävää ruostetta. 2 Maali on laajalla alueella irti alustastaan ja teräsverhouksessa on ruostetta. Mikäli teräsverhousrakennetta ei ole maalattu, ei ruostumisvauriota kirjata vauriona. A. Vaurioituneet tai irronneet kohdat paikkamaalataan alkuperäisellä materiaalilla, kiireellisyysluokka YPK. Vedenvaihtelualueella olevien rakenteiden vaurioitumista seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Maalaus uusitaan, ellei teräsverhouksessa ole syviä syöpymiä tai puhki ruostumista. Teräsverhous uusitaan, mikäli rakenteessa on syviä syöpymiä tai rakenne on ruostunut puhki, kiireellisyysluokka PK.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 67 Taulukko M13. Kiinteät merimerkit, töherrysten ja likaantumisen vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Töherryksiä tai likaantumista on pienemmällä kuin kahden neliömetrin alalla ja ne eivät haittaa merimerkkien tunnistettavuutta. 2 Tunnusvärit on töhritty tai töherryksiä on yli kahden neliömetrin laajuisella alueella. Töherrykset haittaavat merimerkin tunnistettavuutta Tunnusväreissä on likaantumista (sammal, jäkälä, yms.), joka heikentää rakenteiden näkyvyyttä. Merimerkin rakenteissa on likaantumista (lintujen jätöksiä) laajoilla alueilla ja likaantumisen seurauksena kaikkia vaurioita ei voida havaita. A. Vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. Tunnusväreissä olevat töherrykset tai lika poistetaan, kiireellisyysluokka YPK. Muissa rakenteissa olevia vaurioita seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 68 1 2

Väyläviraston ohjeita xx/2019 69 Taulukko M14. Linjataulujen päivätunnukset vaurioluokitus Vaurioluokka Vaurio 1 Päivätunnuksen tai heijastimen väri on jonkin verran haalistunut tai väritys on virheellinen. Päivätunnusta on korjattu erilaisilla materiaaleilla. Päivätunnusten kiinnityksissä on puutteita tai enintään 10 % päivätunnuksista puuttuu. 2-3 Päivätunnuksista puuttuu yli 10 % tai heijastimista puuttuu yli 50 % A. Kiinnitykset korjataan, kiireellisyysluokka YPK. Värivirheitä seurataan tulevissa tarkastuksissa, kiireellisyysluokka PK. B. C. Päivätunnukset ja/tai heijastimet uusitaan, kiireellisyysluokka on HETI.

Väyläviraston ohjeita xx/2019 70 1-2 - 3